2021-05-26 Suomen Akatemia: Kulttuurin ja yhteiskunnan akatemiahankkeet

[takalaiton]

Tampereen yliopisto sai muhkean rahoituksen uusille akatemiahankkeille. Korkea tieteellinen laatu paistaa läpi jo pelkistä otsikoista.

Tampereen yliopisto sai 12 kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen akatemiahanketta

Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta (KY) on myöntänyt lähes 30 miljoonan euron rahoituksen 59 akatemiahankkeelle. Näistä hankkeista kahdeksan on konsortiohankkeita ja yhteensä hankkeet muodostuvat 71 osahankkeesta. Tampereen yliopisto sai rahoituksen 12 akatemiahankkeelle.

Akatemiahanke on kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan tärkein rahoitusmuoto tutkimuksen vaikuttavuuden ja uudistumisen edistämiseksi. Tutkimussuunnitelman korkean tieteellisen laadun ohella toimikunta painottaa rahoituspäätöksissä erityisesti sellaisia akatemiahankkeita, joissa korkea laatu yhdistyy vahvaan akateemiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen ja/tai tieteen uudistumiseen.

Akatemiahankerahoitus myönnetään neljäksi vuodeksi.  Kulttuurin ja yhteiskunnan toimikunta pitää tärkeänä, että akatemiahankkeissa työskentelee eri tutkijanuran vaiheessa olevia tutkijoita. Pääpaino on kuitenkin väitöksen jälkeisen tutkijanuran edistämisessä.
[...]
Kehollisten kohtaamisten politiikka turvapaikan hakemisessa: 497 044 €

Aluetieteen professori Jouni Häkli (MAB) tutkii akatemiahankkeessaan kehollisten kohtaamisten politiikka turvapaikan hakemisessa.
[...]
Queer- ja transmaailmojen luomisen paikat: 500 000 €

Yliopistonlehtori Tuula Juvosen (SOC) Affektiivinen aktivismi: queer- ja transmaailmojen luomisen paikat -hankkeessa tutkitaan tapoja, joilla queer- ja transaktivistit ottavat itselleen tilaa ja luovat uusia maailmoja.
[...]
Uskonnon vaikutukset vammaisten ihmisten arkeen myöhäiskeskiajalla: 500 000 €

Yliopistotutkija Jenni Kuulialan (SOC) tutkimuksen otsikko on Eletty usko ja vammaisuuden muuttuvat merkitykset myöhäiskeskiajalta teollisen vallankumouksen aikaan.
[...]
Verkon vihapuheeseen kytkeytyvät tunteet: 279 995 €

Viestinnän ja median tutkimuksen professori Kaarina Nikunen (ITC) tutkii HAFFECT-konsortiossa verkon affektiivisia käytäntöjä: vihapuheen tuottamista, kokemusta ja hallintaa digitaalisella aikakaudella.
[...]
Medioitunut feminismi nyky-Venäjällä: 479 081 €

Saara Ratilainen (ITC) tutkii akatemiahankkeessaan medioitunutta feminismiä nyky-Venäjällä.
[...]
Ongelmallisista vuorovaikutuskokemuksista kertominen: 497 895 €

Yliopistonlehtori Melisa Stevanovicin (SOC) tutkimuksen otsikkona on Ongelmallisista vuorovaikutuskokemuksista kertominen: Tarinallisuuden, havainnoinnin ja vastarinnan paradoksit, vinoumat ja epätasa-arvoisuudet.
[...]
https://www.tuni.fi/fi/ajankohtaista/tampereen-yliopisto-sai-12-kulttuurin-ja-yhteiskunnan-tutkimuksen-akatemiahanketta

Kaikki hankkeet:

https://www.aka.fi/suomen-akatemian-toiminta/ajankohtaista/tiedotteet-ja-uutiset/2021/kulttuurin-ja-yhteiskunnan-tutkimuksen-akatemiahankkeet-on-valittu/

[jetsku]

Joskus luin jotain vähän tuohon suuntaan, joskaan en läheskään noin sakiaa juttua. Nuohan tuottavat täysin käsittämätöntä tekstiä, jonka arvo yhteiskunnalle on käytännössä nolla. Uuskieltä käsittämättömiksi lauseiksi koostettuna, lopputulemana tyyliin aina: "Tarvitaan lisää tutkimusta." Joskus myös: "Tarvitaan lisää verovaroin maksettavia kivakohteita mun kavereille."

Pikanttina yksityiskohtana lähdin vertailemaan tuon kustannusta, mutta en jaksanut katsella sen tarkemmin, kun huomasin, että valtio ottaa velkaa ja maksaa korkoja n. 20% enemmän kuin se saa tuloveroina (ansio- ja pääomatulot).

Noita muuten aina puolustetaan perustutkimuksen tärkeydellä. Jos perustutkimusta tehdään vaikka puhtaampien energiamuotojen puolesta, niin varmasti se onkin tärkeää. Noiden hyöty taas... No, olkoon. Jokainen voi arvioida itse.

[Beef Supreme]

Tuo puoli miltsiä näyttää olevan tutkimuksen kultastandardi. Siinähän on nettona työmiehen palkka yli kymmeneltä vuodelta. Tuskin devianttitutkiskelija koko rahalla vain istuu ja kirjoittelee. Paljonko tuossa on yleensä ns palkan osuus ja paljonko kuluihin? Korona-aikana ei paljon matkustella haastattelemaan, joten läppäri plus nettiliittymä varmaan kustannetaan. Mutta kuinka moni taho tuota puolen vitun miljoonan hillotolppaa on jakamassa?

Ihan hyvää vaalimateriaaliahan tämä olisi jollekin kansalliskonservatiiviselle puolueelle. Persuille naureskeltiin kun vastustivat postmodernia roskaa. Tämähän on juuri sitä.

[jetsku]

Sellaiset 500 euroa voi hyvin laskea asiantuntijatyön omakustannehinnaksi päivässä sisältäen kaiken, mikä asiaan kuuluu. Tutkimusassareitakin varmasti on, ja vaikka niiden palkat ovat säälittävät, niin kyllä niistäkin kuluja koituu. Puoli milliä on luultavasti yhden vuoden "pieni" (so. että ei ole mikään giganttinen teos, jossa on sitten 35 nimeä ja julkaistaan Naturessa tms.) tutkimus.

Tutkijoiden palkat ovat käsittääkseni ihan hävettävän pienet ottaen huomioon tehtävän vaatimustason. Siinä missä vastavalmistunut dippainssi saa ilman työkokemustakin 3000 euroa, on samalla koulutustasolla tutkijan liksa yleensä alle 2000 euroa. Tutkijatohtoreille maksetaan alle 4000 euroa, samalla vaatimustasolla (>5 vuotta kokemusta ja näyttöä hyvistä tuloksista) se DI tai KTM tienaa heittämällä yli 5000 euroa. Käytännössä siis tutkija tienaisi puolet enemmän, jos tekisi yhtä vaativaa työtä yksityisellä ja ehkä eri alalla.

[Beef Supreme]

Näille "tutkijoille" ei kyllä löydy yksityiseltä mitään työtä mitä tehtäisiin istuen... Verkkovihan tutkimiseen voisi palkata kymmenen vasemmistolaista apinaa hakkaamaan hiirtä jonnebishöyryissä ja käyttää tuonkin rahan johonkin hyödylliseen.

[Pentecost]

Sellaiset 500 euroa voi hyvin laskea asiantuntijatyön omakustannehinnaksi päivässä sisältäen kaiken, mikä asiaan kuuluu.

Rahaan tuijottaminen tietty on vihamielistä Impiwaaralaisuutta, josta viimeisten tietojen mukaan pahat sveitsiläiset pitävät tiukasti kiinni eli käkikellomaalla tulee menemään huonosti kansainvälisine brändeineen ja tuotteineen, kun eivät jaa sosiaaliturvaansa kaikille ja rahojansa Afrikkaan.

Kysymys kuuluukin: "Kuinka paljon olet valmis maksamaan asiantuntijatyöstä?"

Minä ilomielin voisin maksaa paljonkin vaikkapa sellaisesta tuotannontehostamisesta, jota teimme Kaakkois-Aasiassa ihan yksityisille firmoille ja niiden tuotantolinjoille. Minulla oli avustava rooli liittyen enemmän mainontaan ja designiin, mutta ryhmässämme oli ihan oikeita kovia laskentainsinöörejä. Minullekin maksettiin palkkaa, joka on tähänhetkisen elämäni korkeinta eli suunnilleen 8000-10000 euroa kuukaudessa.

Saimme tuotantolinjojen hävikin joissain tapauksissa alas jopa niin korkealta kuin 30%:sta alle 5%:iin. Kun kyse oli massatuotannosta ja samalla itse tein muutaman designatun tuoteidean, joita myytiin miljoonia kappaleita, niin kai minäkin jotain palkkani eteen tein.

Olihan se ihan mieltäylentävä tunne, kun tehtaanomistaja tai johtaja kiitteli kädestä pitäen, kuinka hyvää työtä teimme. Noin sadallatonnilla hänen tehtaansa säästi miljoonia euroja vuodessa ja myynti lisääntyi muutamien pienten muutosten ja designattujen yksityiskohtien avulla. Kyllä minäkin kiittelisin.

Sen sijaan en ole varma, mitä näiden edellämainittujen asiantuntijoiden työstä olisin maksamaan. En näe niillä minkäänlaista hyötyä kenellekään. Kenties sen, että ovat poissa kiusaamasta tavallisia ihmisiä tutkijankammioissaan.

Lukkojen ja paksujen seinien sisälle nuo kuuluvatkin.

[jetsku]

Näille "tutkijoille" ei kyllä löydy yksityiseltä mitään työtä mitä tehtäisiin istuen... Verkkovihan tutkimiseen voisi palkata kymmenen vasemmistolaista apinaa hakkaamaan hiirtä jonnebishöyryissä ja käyttää tuonkin rahan johonkin hyödylliseen.

Itse asiassa löytyy ja paljonkin. Kunhan ovat esimerkiksi päteviä kvantitatiivisia (data-analytiikka) tai kvalitatiivisia (esim. palvelumuotoilu) tutkijoita. Useimmat noista ovat myös erittäin ahkeria ja ihan vähintään keskivertoälyllä varustettuja, niin kyllähän niille hommia löytyisi melkein mistä tahansa pienellä lisäkoulutuksella. Näitä muuntokoulutuksiahan järjestetään jatkuvasti, kun koulutusala ei tuota riittävästi insinöörejä ja ekonomeja.

Ei tietysti täysin omaa nykyistä työtä vastaavia hommia ole täysin helppo löytää, mutta parista kuukaudesta puoleen vuoteen kouluttautumalla ihan varmasti kykenisivät noitakin hommia tekemään.

T. nimim. itsekin IT-alalla vaikka kuinka monen humanistin kanssa työskentelevä.

[Beef Supreme]

Itse veikkaan ihan valitun tutkimusalan perusteella että ns normaali työ ei kovin monelle maistu... lesbokulttuurin tai vihapuheen tutkijaksi ei tulla sattumalta.

Vähintäänkin tutkimustulosten tulkinnassa on odotettavissa jos ei nyt ihan mustaa magiaa niin taattua biasia ja heteronormatiivisuusvihaa. Millä kovan tieteen alalla tällaiselle olisi kysyntää.

[KTM]

^Kyllä nyt on korkeatasoista tutkimusta luvassa, jos näillä ei lähde Suomi nousuun, niin sitten ei kyllä millään.

[Jorma Teräsrautela]

Suomen Akatemiassa on kolme tieteellistä toimikuntaa: biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta, kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta sekä luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta.

Hakemuksen tieteellinen laatu on tärkein rahoituspäätöksiin vaikuttava tekijä. Toimikunta rahoittaa ennen kaikkea parhaimpia arvosanoja 6 tai 5 saaneita hakemuksia, ja niistäkin voidaan rahoittaa vain osa. Toimikunnan tavoitteena on rahoittaa tieteellisesti mahdollisimman laadukasta tutkimusta tutkimusaloillaan.

https://www.aka.fi/suomen-akatemian-toiminta/toimielimet/toimikunnat/Kulttuurin-ja-yhteiskunnan-tutkimuksen-toimikunta/

Korkean laadun takaa se, että toimikunnan saamista hakemuksista vain 10-15 % saa rahoituspäätöksen. Tähän ylti seuraava Tampereen yliopiston hanke:

Ruez, Derek, Tampereen yliopisto:  Queer-siirtolaisten vastaanottamisen ja kohtaamisen poliittinen maantiede    447 650 euroa.

Tässä projektissa lähestytään pohjoismaisia LGBTQ -organisaatioita ja -tiloja kohtaamisen paikkoina, joissa siirtolaisten integraatiopolitiikasta neuvotellaan ja kiistellään. Siinä tutkitaan niitä kohtaamisen paikkoja, joiden kautta siirtolaisten poliittiset subjektiviteetit ilmaantuvat ja muuttuvat sekä sitä, miten queer-tilat toimivat poliittisen osallistumisen ja vastaanoton paikkoina queer-siirtolaisille. Projekti perustuu pohjoismaisten LGBTQ-organisaatioiden haastatteluihin, sekä etnografisiin tapaustutkimuksiin ja osallistavaan valokuvaprojektiin Helsingissä ja Kööpenhaminassa. Näin on tarkoitus osallistua käynnissä olevaan akateemiseen keskusteluun koskien queer-siirtolaisia ja kohtaamisen maantiedettä, kuten myös valaista pohjoismaisten LGBTQ-tilojen muutosta niin kutsutun 'siirtolaiskriisin' ja jatkuvasti elpyvän rasistisen, nationalistisen ja populistisen politiikan keskellä.

https://akareport.aka.fi/ibi_apps/WFServlet?IBIF_ex=x_hakkuvaus2&CLICKED_ON=&HAKNRO1=339525&UILANG=fi&TULOSTE=HTML

Myös Siirtolaisinstituutti jätti taakseen iänikuiset amerikansiirtolaiset ja Ruotsiin lähteneet. Rahoitusta sai nyt seuraava hanke:

Pellander, Saara M, Siirtolaisuusinstituutti, Rajallistamisen intiimi maantiede: Karkotettavuus ja sen vaikutukset ylirajaisissa parisuhteissa eläviin suomalaisiin sekä heidän lähipiiriinsä.  485 619 euroa.

Hankkeessa tarkastellaan kuinka maahanmuuton kontrolli vaikuttaa intiimeihin suhteisiin ja kuinka intiimit suhteet vaikuttavat maahanmuuton kontrolliin. Karkotusuhan kanssa elämisen kielteiset vaikutukset ulottuvat ulkomaan kansalaisia pidemmälle. Ne vaikuttavat myös heidän suomalaisiin kumppaneihinsa, perheisiinsä ja ystäviinsä. Tutkimus selvittää, kuinka rajat ja maahantulon kontrolli sekä intiimi elämänpiiri linkittyvät. Se perustuu etnografiselle kenttätyölle (havainnointia, haastatteluja) sellaisten ulkomaan kansalaisten lähipiirissä, jotka ovat parisuhteessa Suomen kansalaisen kanssa ja joiden oleskeluoikeus on epävarma. Lisäksi hankkeessa tutkitaan maahanmuuttoviranomaisia ja viranomaisten päätöksiä. Tutkimus tarjoaa välineitä tiukentuvan maahanmuuttopolitiikan vaikutusten tarkasteluun.

https://akareport.aka.fi/ibi_apps/WFServlet?IBIF_ex=x_hakkuvaus2&CLICKED_ON=&HAKNRO1=338747&UILANG=fi&TULOSTE=HTML

Toimikunnassa istuu professoreja maan eri yliopistoista. Taitaa olla selvääkin selvempää, että nyt puhaltavat uudet tuulet.

Kaivattua korkealaatuista tutkimusta on nyt "laadullinen tutkimus", joka kohdistuu sukupuolivähemmistöihin tai turvapaikanhakijoihin ja heidän suomalaisiin naisystäviinsä.

[zupi]

Aikamoinen twiitti-pläjäys, mutta kannattaa kyllä lukaista nuo hankekuvaukset. Voi helvetin kuustoista...

[tweet]1430763102233059329[/tweet]

[tweet]1430768395948105734[/tweet]

[tweet]1430772996424220676[/tweet]

[tweet]1430786145332387840[/tweet]

[tweet]1430787348774666245[/tweet]

[tweet]1430790659921829890[/tweet]

[tweet]1430803366943285251[/tweet]

[tweet]1430840369873305601[/tweet]

[tweet]1431144970052947972[/tweet]

[tweet]1430528767127080963[/tweet]

Edit. Poistettu ketjusta joka toinen twiitti.

[F1nka]

Ottaen huomioon kiihtyvän ilmastohätätilan kriisiytymisen ja siihen tarvittavat ponnistelut, panen ilolla merkille, ettei aivan kaikkea tarvitse uhrata ilmastotoimien vuoksi. 

[zupi]

Sieltähän se taas tuli.

[tweet]1433300836176826369[/tweet]

Minja Koskela@minjakoskela
Kun toimittajat irvailevat tutkimusaiheille, ei kyse ole enää mistään "persut vihaavat naistutkimusta" -ilmiöstä. Tälle tasolle siirryttäessä näen ilman muuta kaikuja kehityksestä, jossa äärioikeiston agenda salonkikelpoistuu. Sellainen ei ole kriittisyyttä nähnytkään.
8:28 AM · Sep 2, 2021·Twitter for iPhone

https://twitter.com/minjakoskela/status/1433300836176826369

In pseudo-reality, common sense is denigrated as bias or some kind of false consciousness, and science is replaced by a scientism that is a tool of power itself.

The goal of the paramorality is to socially enforce the belief that good people accept the paramorality and attendant pseudo-reality while everyone else is morally deficient and evil.

[foobar]

^ Sitäkin voisi miettiä onko tuo tukipolitiikka muodostamassa kokonaisen bisnesalan jolla pääasiana on dogmaattinen poliittinen määkyminen tieteenteon tekosyyllä, miljoonia miljoonien perään käyttäen täysin hyödyttömiin tai jopa haitallisiin projekteihin  (jos ei muuten, niin tieteenteon imagon kannalta). Erittäin suuri osa noista 200-500 tuhannen euron projekteista on sellaisia että niistä on turha edes kuvitella löytävänsä edes epäsuorasti tai puhtaan tieteen nimissä hyödyllistä komponenttia. Ne vaikuttavat erittäin vahvasti vain eräänlaisilta ideologisilta suojatyöpaikoilta. Kyllä julkisen rahan käytölle pitäisi olla muitakin perusteita kuin se että "äärioikeisto" vahvistuu jos niin ei tehdä. Siis sellaisia itse työn hyödyllisyyttä perustelevia.

[tommeli]

Tässä on nyt Meranon Twitterissä esille nostamia Suomen Akatemian rahoittamia hömppätutkimuksia. Tutkijoita/tutkiskelijoita on turha näistä rahojen tuhlauksista syyttää tai mollata sillä "ei tyhmä ole se, joka pyytää, vaan se, joka maksaa".

Organisaatio: Tampereen yliopisto
Tutkimusaihe: Julktehdyn ulosteen politiikka kaupunkikuvassa, taiteessa ja bioetiikassa
Päätös: 350247
Päätöspvm: 04.05.2022
Rahoituskausi: 01.09.2022 - 31.08.2025
Rahoitus (€): 254 465
Hankkeen julkinen kuvaus: Tutkimus keskittyy julkiseksi ja julkisesti tehtyyn ulosteeseen sekä sen herättämiin eettisiin, poliittisiin ja oikeudenmukaisuuskysymyksiin. Uloste on poliittista ja eettistä, koska se on kaikelle elämälle keskeistä ja ehdotonta. Tutkimuksen tarkoitus on kehittää ulosteen politiikkaa sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti seuraavasti: kartoittamalla ulosteen ja ulostamisen aistien määrittelemää politiikkaa ja etiikkaa, kehittämällä intestinaalisen (suolellisen) ja viskeraalisen (sisäelimellisen) kansalaisuuden käsitteitä, sekä analysoimalla vessaan pääsemiseen liittyviä epäkohtia ja julkisen ulostamisen yhteiskuntaluokkaan liittyviä ennakkoluuloja. Tutkimalla ulosteen ja ulostamisen ympärille asettuvia käytäntöjä ja asenteita hoivassa, julkisissa tiloissa ja taiteessa, tavoite on vähentää ulostamiseen liittyviä epätasa-arvoisuuksia, lisätä "likaiseen työhön" liittyvää arvostusta hoivavajeesta kärsivissä ikääntyvissä yhteiskunnissa sekä valjastaa ulosteen yhteiskuntakriittinen voima.

Organisaatio: Itä-Suomen yliopisto
Tutkimusaihe: Afroeurooppalaisen liikkuvuuden poetiikka ranskankielisessä afrikkalaisessa kirjallisuudessa
Päätös: (336227) 330906
Päätöspvm: 07.05.2020
Rahoituskausi: 01.09.2020 - 31.08.2025
Rahoitus (€): (25 093) 438 874
Hankkeen julkinen kuvaus: Tutkimuksessa tarkastellaan ranskankielisen afrikkalaisen kirjallisuuden tapoja kuvata konkreettisia liikkuvuuden muotoja 1900-luvun puolivälistä tähän päivään. Konkreettisia arkipäivän liikkuvuuden kuvauksia luetaan erilaisia afroeurooppalaisen liikkuvuuden konteksteja vasten (opiskelijaliikkuvuus/matkailu/työ/rikollisuus/diasporiset kotiinpaluut/paperittomien siirtolaisten matkat). Tutkimus tuottaa uutta tietoa ranskankielisen afrikkalaisen kirjallisuuden liikkuvuuskuvauksista tavalla, joka kiinnittää huomiota liikkuvuuden temaattisen ja muodollisen esittämisen muutoksiin. Samalla tutkimus kehittää työkaluja liikkuvuuskuvausten analysointiin kaunokirjallisuudessa. Tutkimushanke mahdollistaa Euroopassa liikkeellä olevien afrikkalaisten ymmärtämisen matkaajina/liikkuvina subjekteina, ei ainoastaan siirtolaisina. Lisäksi hanke korostaa Euroopan roolia postkoloniaalisena mantereena. Tutkimus uusintaa tiedettä yhdistelemällä liikkuvuustutkimusta kirjallisuudentutkimuksen menetelmiin.

Organisaatio: Tampereen yliopisto -2018
Tutkimusaihe: Keho poliittisen sanastona - teot ja tapahtumat poliittisena ilmaisuna
Päätös: 266009
Päätöspvm: 06.05.2013
Rahoituskausi: 01.09.2013 - 06.08.2018
Rahoitus (€): 254 800
Hankkeen julkinen kuvaus: Hanke on tuottanut uutta tietoa kehollisuuden ja politiikan yhtymäkohdista sekä kehittänyt kokeellisia, kokemuksellisia tutkimusmenetelmiä, joilla näitä yhteyksiä voidaan tarkastella. Käsitteellisen keskustelun ohella hanke "Keho poliittisen sanastona" on tuottanut kansainvälisesti ainutlaatuista tietoa turvapaikkamenettelyn toiminnasta sekä tiedon muodostamisesta turvapaikkaprosessin aikana. Hankkeessa on laadullisten menetelmien ja kokeellisten tutkimusasetelmien myötä luotu myös uudenlaisia tapoja kommunikoida tutkimuksen tuloksia päätöksentekijöille, asiantuntijoille ja poliitikoille. Hanke on painottanut hallinnan ja osallistumisen teemoja sekä analysoinut niiden arkisia muotoja. Tästä on syntynyt joukko tieteellisiä artikkeleja, laajalle yleisölle suunnattuja julkaisuja sekä tutkimusperustaisia ratkaisuja.

Organisaatio: Helsingin yliopisto
Tutkimusaihe: Sukupuolten ajallinen moniulotteisuus itäisen Afrikan historiassa: suullinen muistitieto, eletty ja peritty menneisyys sekä syvän menneisyyden jäljet kielessä
Päätös: 355012
Päätöspvm: 10.05.2023
Rahoituskausi: 01.09.2023 - 31.08.2027
Rahoitus (€): 407 832
Hankkeen julkinen kuvaus: Hankkeessani etsin uusia tapoja lukea ja kirjoittaa sukupuolen ja vallan pitkän aikavälin historiaa Afrikassa. Hanke myös kyseenalaistaa historiankirjoituksessa vallitsevan tavan kiinnittää sukupuoli kronologiseen ajankäsitteeseen. Nämä yksinkertaistetut kertomusmallit ovat rajoittaneet ymmärrystämme sukupuolten moninaisuudesta sekä Afrikan menneisyydessä että nykyisyydessä. Hanke yhdistää muistitietotutkimuksen ja sanojen historian tutkimuksen aineistoja ja metodeja. Tutkin eletyn historian suhdetta käsitteiden pitkän aikavälin historiaan, erityisesti itäisessä Afrikassa nykyisen Mosambikin, Malawin ja Tansanian alueella. Eri aikatasojen vertaileva tarkastelu mahdollistaa monitahoisempia kertomuksia sukupuolesta ja vallasta Afrikan historiassa.

Organisaatio: Tampereen yliopisto
Tutkimusaihe: Tunteet, naisidentiteetit ja epänormatiivinen seksuaalisuus katolisen reformaation ajan Ranskassa
Päätös: 323138
Päätöspvm: 26.04.2019
Rahoituskausi: 01.09.2019 - 31.08.2023
Rahoitus (€): 256 000
Hankkeen julkinen kuvaus: Postdoc-tutkimuksen tavoite on valaista epänormatiivisen seksuaalisuuden merkitystä katolisten eliittipariisittarien uskonnollisissa kokemuksissa n. 1729–1710. Naisten toimijuuden ja identiteetin rakentumista sekä kehollisen yhteiskunnallisen tilan luomista analysoidaan tarkastelemalla naisten "langenneille naisille" perustamia luostareita sekä naisten protoqueerejä hengellisiä harjoitteita. Tutkimus haastaa heteronormatiivisuutta ja pyrkii edistämään keskustelua tasa-arvosta myös omassa ajassamme. Lähteinä käytetään hallinnollista arkistomateriaalia, kirjeenvaihtoa, hengellisiä elämäkertoja sekä hagiografiaa, joita lähestytään kvalitatiivisesti ja kriittisesti lähilukua harjoittaen. Keskeisiä tutkimusta ohjaavia käsitteitä ovat eletty uskonto, tunteet (erityisesti myötätunto) ja tunneregiimit sekä protoqueer. Tutkimus toteutetaan Suomen Akatemian Kokemuksen historian huippuyksikössä Tampereen yliopistossa.

Organisaatio: Helsingin yliopisto
Tutkimusaihe: Lumoutuminen nuorten teknologisoituneessa kaupunkitilassa: kohtaamisia, erontekoja ja politiikan mahdollisuuksia post-sosiaalisessa kaupungissa
Päätös: 357005
Päätöspvm: 31.05.2023
Rahoituskausi: 01.09.2023 - 31.08.2027
Rahoitus (€): 499 323
Hankkeen julkinen kuvaus: Hanke tuottaa teoreettisia avauksia kiihtyneen teknologisaation vaikutuksista politiikan kehkeytymiseen nuorten urbaaneissa kohtaamisissa. Käsitteellistä kehitystyötä tehdään tiedettä ja taidetta yhdistelevän osallistavan tutkimuksen menetelmin testaamalla lumoutumisen mahdollisuuksia kaupunkitilassa. Hetki eroaa olennaisesti viihteen tuottamasta hurmiosta: tapahtuman affektiivinen voima nyrjäyttää hetkellisesti paikoiltaan maailmaa rakentavat suhteet. Lumoutuminen tuo mukanaan vahvan tunteen siitä, että asiat voisivat olla perustavanlaatuisesti toisin: se avaa tilaa politiikalle. Nykynuoret elävät post-sosiaalisen kaupungin maantiedettä, jossa tekniset laitteet ottavat osaa kohtaamisten kehkeytymiseen. Tämä ihmiskehojen ja teknologian sommitelma on mullistanut sen, miten nuorten toimijuus kaupungissa rakentuu. Tutkimus kysyy: "Jättävätkö kaupallisten käyttöliittymien ruokkima tempo ja jatkuva uteliaisuus tilaa politiikalle eli lumoutumisessa keskeiselle 'epäröinnin hetkelle'?"

Organisaatio: Helsingin yliopisto
Tutkimusaihe: Räppäävät naiset Suomessa. Hiphop-feminismin, sukupuolen, rodun ja valkoisuuden monimodaalinen rakentuminen.
Päätös: 343137
Päätöspvm: 10.05.2021
Rahoituskausi: 01.09.2021 - 31.08.2024
Rahoitus (€): 207 072
Hankkeen julkinen kuvaus: Suomalaisiin räppääviin naisiin keskittyvässä hankkeessa analysoidaan feminismin, sukupuolen, rodun ja valkoisuuden merkityksiä artisti-identiteettien ja ilmaisun rakentumiselle. Hanke tuottaa uutta tietoa siitä, miten naiset raivaavat tilaa feminismin avulla heteroseksistisessä ja miesvaltaisessa hiphop-genressä, sekä miten eri tavoin valkoiset ja ei-valkoiset naisartistit neuvottelevat erilaisista rotuun ja sukupuoleen liittyvistä normeista suhteessa suomalaiseen ja kansainväliseen hiphop-kulttuuriin. Laajempana kontekstina toimii viimeaikainen feministisen räpin aalto ja sen yhteys tasa-arvokeskustelun globaaliin valtavirtaistumiseen. Tutkimuksen aineisto koostuu musiikista ja musiikkivideoista, osallistuvasta havainnoinnista konserteissa, sekä artistihaastatteluista. Monitieteinen hanke nojaa hiphop-feminismin teoriaan, kriittiseen rodun ja valkoisuuden tutkimukseen, sukupuolentutkimukseen, audiovisuaaliseen populaarimusiikintutkimukseen, etnografiaan sekä diskurssianalyysiin.

Organisaatio: Jyväskylän yliopisto
Tutkimusaihe: Sukupuoli renessanssin ja varhaismodernin ajan filosofiassa
Päätös: 349476
Päätöspvm: 24.05.2022
Rahoituskausi: 01.09.2022 - 31.08.2026
Rahoitus (€): 496 202
Hankkeen julkinen kuvaus: Hankkeemme tutkii renessanssissa ja varhaismodernilla aikakaudella naisten puolustamiseksi esitettyjä filosofisia argumentteja. Yleinen hypoteesimme on, että nämä argumentit muodostavat johdonmukaisen tradition 1400-luvulta aina 1700-luvulle. Jäljitämme argumenttien muodostamaa jatkumoa käsitteellisen analyysin keinoin. Lähtöoletuksemme mukaan siitä huolimatta, että argumenttien luonne, keskeiset ominaisuudet ja esimerkiksi metafysiikkaan viittaavat esioletukset ajan myötä muuttuvat, argumentaation feministinen aspekti muodostaa jatkumon. Testaamme jatkumohypoteesia neljään aihealueeseen jakautuvilla tutkimuskysymyksillä. Näistä ensimmäinen koskee kasvatusta ja sen suhdetta synnynnäisiin ominaisuuksiin, toinen väitteitä paremmuudesta tai tasa-arvosta sukupuolten välillä, kolmas mielen ja ruumiin suhdetta, ja neljäs kysymystä poliittisesta vallankäytöstä. Onnistuessaan hanke valaisee varhaista feminististä argumentaatiota sekä sen asemaa filosofian historian kontekstissa.

Organisaatio: Tampereen yliopisto
Tutkimusaihe: Affektiivinen aktivismi: queer- ja transmaailmojen luomisen paikat
Päätös: 341571
Päätöspvm: 26.05.2021
Rahoituskausi: 01.09.2021 - 31.08.2025
Rahoitus (€): 500 000
Hankkeen julkinen kuvaus: Projektimme tutkii tapoja, joilla queer- ja transaktivistit ottavat itselleen tilaa ja luovat uusia maailmoja. Monitieteinen lähestymistapamme affektiiviseen aktivismiin tuottaa ainutlaatuista haastatteluaineistoa ja innovatiivista analyysiä aktivistien tekojen, strategioiden ja tulevaisuudenvisioiden affektiivisista asetelmista. Näin projektimme osallistuu tieteellisiin keskusteluihin erityisesti affektien merkityksestä queer- ja transaktivismissa sekä tämän aktivismin roolista yhteiskunnallisessa muutoksessa, joka on käynnissä evankelisluterilaisessa kirkossa, muistiorganisaatioissa, taiteessa ja alakulttuuristen yhteisöjen rakentamisessa. Tuloksemme tarjoavat käsitteellisiä ja käytännöllisiä itsereflektion työkaluja, joista on suoraa hyötyä tutkimukseemme osallistuville yhteisöille. Tampereen yliopistossa toteutettu tieteellinen tutkimus queer- ja transtutkimuksen kentällä on ratkaisevan tärkeää myös julkiselle keskustelulle queer- ja transihmisten elämistä ja elinmahdollisuuksista.

Organisaatio: Tampereen yliopisto
Tutkimusaihe: Kehollisten kohtaamisten politiikka turvapaikan hakemisessa
Päätös: 339833
Päätöspvm: 26.05.2021
Rahoituskausi: 01.09.2021 - 31.08.2025
Rahoitus (€): 497 044
Hankkeen julkinen kuvaus: Tutkimus koskee pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kehollisia kohtaamisia maahanmuuttoregiimin ja vastaanottavan yhteiskunnan kanssa. Hankkeessa on kolme osaa: Euroopan Unionin ja Suomen turvapaikkapolitiikan analyysi, turvapaikkapuhutteluun sisältyvien kehollisten kohtaamisten tutkimus, sekä arjen tilanteisiin liittyvän henkilönä kohdatuksi tulemisen etnografinen tutkimus. Keskeisenä tavoitteena on tutkia pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden poliittiseen läsnäoloon perustuvaa toimijuutta suhteessa esineellistäviin politiikkatoimiin ja yhteiskunnallisiin käsityksiin. Teoreettinen perusta rakentuu filosofisesta antropologiasta, jossa kehollisuus ymmärretään sekä elettynä että objektiivisena olemassa olemisen muotona. Tarkastelemme myös kehollisuuden mahdollisuuksia toimia rajapintana yhteiskunnallisessa vuoropuhelussa. Tutkimuksessa tuotettu tieto lisää ymmärrystä turvapaikka- ja pakolaispolitiikan dynamiikoista.

Organisaatio: Tampereen yliopisto
Tutkimusaihe: Queer-siirtolaisten vastaanottamisen ja kohtaamisen poliittinen maantiede
Päätös: (346345) 339525
Päätöspvm: 10.05.2021
Rahoituskausi: 01.09.2021 - 31.08.2026
Rahoitus (€): (80 456) 447 650
Hankkeen julkinen kuvaus: Tässä projektissa lähestytään pohjoismaisia LGBTQ -organisaatioita ja -tiloja kohtaamisen paikkoina, joissa siirtolaisten integraatiopolitiikasta neuvotellaan ja kiistellään. Siinä tutkitaan niitä kohtaamisen paikkoja, joiden kautta siirtolaisten poliittiset subjektiviteetit ilmaantuvat ja muuttuvat sekä sitä, miten queer-tilat toimivat poliittisen osallistumisen ja vastaanoton paikkoina queer-siirtolaisille. Projekti perustuu pohjoismaisten LGBTQ-organisaatioiden haastatteluihin, sekä etnografisiin tapaustutkimuksiin ja osallistavaan valokuvaprojektiin Helsingissä ja Kööpenhaminassa. Näin on tarkoitus osallistua käynnissä olevaan akateemiseen keskusteluun koskien queer-siirtolaisia ja kohtaamisen maantiedettä, kuten myös valaista pohjoismaisten LGBTQ-tilojen muutosta niin kutsutun 'siirtolaiskriisin' ja jatkuvasti elpyvän rasistisen, nationalistisen ja populistisen politiikan keskellä.

Organisaatio: Tampereen yliopisto
Tutkimusaihe: Myötätuntoisen kaupunkisuunnittelun rajat ja mahdollisuudet
Päätös: (314818) 326648
Päätöspvm: 26.04.2018
Rahoituskausi: 01.01.2019 - 30.06.2022
Rahoitus (€): (25 950) 233 565
Hankkeen julkinen kuvaus: Tässä projektissa tutkitaan tapoja, joilla kaupungit kasvavassa määrin sitoutuvat myötätuntoisuuden politiikkaan. Projektissa keskitytään etenkin siihen, voiko tämänkaltainen sitoutuminen tuottaa maahanmuuttajille, sekä muille vähemmistöille oikeudenmukaisempia ja osallistavampia kaupunkeja. Aihetta lähestytään kolmen tapaustutkimuksen kautta (Louisville, Leeds ja Helsinki), haastattelemalla niin paikallisia viranomaisia ja myötätuntoisuuden puolestapuhujia kuin aktivisteja. Lisäksi haastatellaan avaintoimijoita myötätuntoisten kaupunkien ylikansallisissa verkostoissa sekä analysoidaan materiaaleja, joita nämä verkostot tuottavat ja joihin ne toisaalta viittaavat. Näin projektissa osallistutaan käytäntöjen liikkumista tutkiviin ja poliittisuutta teoretisoiviin keskusteluihin maantieteessä ja kaupunkitutkimuksessa, sekä tarjotaan näkökulmia kaupunkisuunnittelijoille ja päättäjille siitä miten ulossulkematon ja oikeudenmukaisempi kaupunki voi toimia.

Organisaatio: Taideyliopisto
Tutkimusaihe: Oma luokkahuone: naisoletetut pianonsoitonopettajat, intersektionaalisuus ja musiikkielämän sukupuolittuneet valtarakenteet Helsingissä ja Tallinnassa 1861–1924
Päätös: 350653
Päätöspvm: 24.05.2022
Rahoituskausi: 01.09.2022 - 31.08.2025
Rahoitus (€): 231 072
Hankkeen julkinen kuvaus: Tässä projektissa tutkitaan naisia pianonsoiton opettajina Helsingissä ja Tallinnassa vuosina 1861–1924. Vaikka näissä monikielisissä kaupungeissa toimi satoja merkittäviä pianopedagoginaisia, he ovat jääneet historiankirjoituksen marginaaleihin. Analysoimalla piano-opettajien sosiaalista asemaa ja heidän kokemaansa syrjintää hanke haastaa musiikin historian miesvoittoisia kaanoneita. Projektissa ei keskitytä kahdenvälisiin Suomi–Viro-suhteisiin vaan tarkastellaan kumpaakin kohdekaupunkia Suomenlahden alueen ja Venäjän keisarikunnan viitekehyksissä. Näin hanke purkaa musiikin historian nationalistisia myyttejä. Lisäksi projektissa kehitetään uusi intersektionaalinen, historialliseen sosiologiaan, feministiseen musiikkitieteeseen sekä uusiin imperialismin historioihin pohjautuva lähestymistapa naismuusikoiden tutkimukseen. Tämä teoreettinen avaus ei ole hyödyksi vain historioitsijoille, vaan se on sovellettavissa epätasa-arvon tarkastelemiseen myös nykyajan musiikkielämässä.

Organisaatio: Tampereen yliopisto
Tutkimusaihe: Medioitunut feminismi nyky-Venäjällä
Päätös: 341436
Päätöspvm: 26.05.2021
Rahoituskausi: 01.09.2021 - 31.08.2025
Rahoitus (€): 479 081
Hankkeen julkinen kuvaus: Hankkeen tavoitteena on tuottaa uutta ymmärrystä feminististen mediadiskurssien merkityksistä, vastaanotosta ja yhteiskunnallisesta potentiaalista nyky-Venäjällä. Tutkimusnäkökulmassamme yhdistyvät jälkisosialistissa yhteiskunnissa vaikuttava tasa-arvon ideologinen perintö, populaarikulttuurin (post-)feministiset naiseuden esitykset ja ruohonjuuritason some-aktivismi, jotka tuottavat jännitteisen feministisen representaation, identifikaation ja toimijuuden kentän. Analyysi perustuu laajalle media-aineistolle, joka kerätään kansallisilta TV-kanavilta, verkkojulkaisuista ja sosiaalisesta mediasta sekä kolmella eri paikkakunnalla tehtäville fokusryhmähaastatteluille. Yhdistämällä kulttuurin-, mediantutkimuksen ja sosiologian menetelmiä hanke tuottaa uutta empiiristä tietoa feminismin moniulotteisesta medioitumisesta nyky-Venäjällä, edistää feminismin käsitteellistä tarkastelua länsimaista teorianmuodostusta laajemmalle ja tarjoaa tiedollisia työkaluja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Organisaatio: Åbo Akademi
Tutkimusaihe: Kehon ja äänen politiikan esityksiä Pohjoismaisten indiepop-naismuusikkojen musiikkivideoissa
Päätös: 330868
Päätöspvm: 07.05.2020
Rahoituskausi: 01.09.2020 - 29.02.2024
Rahoitus (€): 212 468
Hankkeen julkinen kuvaus: Tutkimusprojekti tutkii äänen ja kehon politiikkaa Pohjoismaisten nykynaismuusikoiden indiepop-musiikkivideoissa populaarimusiikin, sukupuolen ja median tutkimuksen kautta. Projektissa selvitetään, kuinka kehopoliittiset teemat ovat esillä populaarikulttuurissa, ja kuinka ne vaikuttavat toisiinsa. Uusia näkökulmia tuodaan jatkuvasti muuttuvaan suhteeseen politiikan (ekologinen kriisi, syrjintä ja hyväksikäyttö) ja musiikin, kehon ja populaarkulttuurin välillä. Tutkimus keskittyy Pohjoismaisiin nais-indie-pop-muusikoihin, jotka ovat nousemassa ennen näkemättömään asemaan paikallisessa ja globaalissa musiikkikentässä, ja vuosina 2015-2019 tehtyihin yhdeksään musiikkivideoon, joissa kehopolitiikkaa käsitellään kehopositiivisuuden, kurittoman feminiinisyyden, ekofeminismin ja posthumanismin kautta. Projekti selvittää naismuusikoiden nykysuosiota sekä heidän taiteensa poliittisuutta.

Organisaatio: Helsingin yliopisto
Tutkimusaihe: Sielu varhaiskeskiajalla (400-900)
Päätös: (328901) (353430) 323326
Päätöspvm: 26.04.2019
Rahoituskausi: 01.09.2019 - 16.01.2025
Rahoitus (€): (16 310) (40 829) 438 874
Hankkeen julkinen kuvaus: Tämä hanke perusteellisesti uudelleenarvioi ajattelua ihmisen sielusta varhaiskeskiajan (n. 400-900) latinankielisessä traditiossa. Käsitykset sielusta olivat keskeisiä keskiaikaisessa ajattelussa ihmisen luontoa ja psykologiaa koskien, ja yksilön sielun kuolemattomuus oli keskeinen oppi keskiajan uskonnossa. Varhaiskeskiaikainen ajattelu sielusta muodostaa pohjan näiden kysymysten paremmin tunnetuille käsittelyille sydänkeskiajan skolastiikassa. Tutkimus perehtyy siihen, miten sielun luonto käsitettiin, ja mitä varten. Se käyttää lähteinään myöhäisantiikin ja varhaiskeskiajan oppitekstejä sielusta, sekä näiden varhaisia käsikirjoituksia, ja historiatekstejä ja pyhimyselämäkertoja. Hanke syventää ymmärrystä varhaiskeskiaikaisen ajattelun konteksteista ja metodeista, ja osoittaa aikakauden paikan ihmismieltä koskevan länsimaisen ajattelun historiassa.

Organisaatio: Taideyliopisto
Tutkimusaihe: Transitiopolkuja naisten osallisuuteen Nepalin muuttuvassa musiikkikulttuurissa (amplifyHer)
Päätös: 358072
Päätöspvm: 24.08.2023
Rahoituskausi: 01.09.2023 - 31.12.2026
Rahoitus (€): 594 794
Hankkeen julkinen kuvaus: Kestävän kehityksen poliittiset suositukset painottavat sekä perinteen säilyttämistä että naisten koulutusta ja osallisuutta julkisessa elämässä. Tutkimusta on vain vähän siitä, miten näitä suosituksia toteutetaan musiikkiperinteissä, joissa sukupuolinen epätasa-arvo on räikeää ja joissa musiikin esittäminen leimaa naiset sosiaalisesti. Tämä poikkitieteellinen hanke kehittää systeemistä ymmärrystä sukupuolisen tasa-arvon edistämiseksi Nepalin kontekstissa, jossa rituaalit ja festivaalit ylläpitävät patriarkaalisia musiikillisia käytäntöjä ja jossa tytöt ja naiset puuttuvat alan koulutuksesta ja ammateista. Hankkeessa tutkitaan naisten ja tyttöjen musiikin esittämisen politiikkaa sekä kehitetään interventioita ja transitiovaiheen johtajuutta julkista pedagogiikkaa hyödyntäen. Tasa-arvoisempaan ja kestävämpään yhteiskuntaan tähtäävä tutkimus sijoittuu Taideyliopiston Sibelius-Akatemiaan ja toteutetaan yhdessä Kathmandun yliopiston sekä Echoes in the Valley -organisaation kanssa.

Organisaatio: Jyväskylän yliopisto
Tutkimusaihe: Työväenluokkaisen mieheyden hybridisoituminen tietoistuvassa koneteollisuustyössä
Päätös: 350570
Päätöspvm: 04.05.2022
Rahoituskausi: 01.09.2022 - 31.08.2025
Rahoitus (€): 239 808
Hankkeen julkinen kuvaus: Etnografisesti viritetyssä tutkimushankkeessa tarkastellaan työväenluokkaisen mieheyden rakentumista ja muutosta tietoistuvan koneteollisuustyön vaatimuksissa ja käytännöissä. Teollisuustyön tietoistumisen taustalla on laajempi kapitalistisen järjestelmän muutos, jossa taloudellisen arvon tuottaminen perustuu korostuneesti ihmisten kognitiivisten, affektiivisten ja kommunikatiivisten kapasiteettien hyödyntämiselle. Tutkimus kysyy, millaisia muotoja työväenluokkainen mieheys saa tilanteessa, jossa tuotannon työntekijöiltä vaaditaan yhä enemmän paitsi keskiluokkaisia ongelmanratkaisutaitoja ja itsensä kehittämistä myös naistapaisia yhteistyötaitoja. Tutkimushankkeen tavoitteena on tuottaa uusia käsitteellisiä välineitä työelämä- ja miestutkimuksen sukupuoli- ja luokka-analyysiin sekä viedä eteenpäin mieheyden muutoksista ja jatkuvuuksista käytävää keskustelua. Tutkimus pyrkii erityisesti päivittämään, tarkentamaan ja monipuolistamaan luokkaperustaisista mieheyksistä käytävää keskustelua.

Organisaatio: Turun yliopisto
Tutkimusaihe: Uusmaterialismi, feminismi ja paikallisuus
Päätös: 309007
Päätöspvm: 13.06.2017
Rahoituskausi: 01.09.2017 - 31.08.2021
Rahoitus (€): 480 000
Hankkeen julkinen kuvaus: Hankkeen tavoitteena oli paikallistaa feministisiä uusmaterialismeja etnografisten tutkimusmenetelmien avulla. Tätä tavoitetta toteutettiin osatutkimusten avulla, joissa käsiteltiin käsityöpiirejä, värityskäytännöissä, musiikin tekemistä musiikkileikkikouluissa ja sukupuolen moninaisuutta sekä elokuvien katsomista. Merkittävimpänä tuloksena hanke tuotti ymmärryksen siitä, että intersektionaalisten tarkastelutapojen rikastaminen uusmaterialistisilla lähestymistavoilla on välttämätöntä, jotta yhteiskuntamme keskeisiin kipupisteisiin ja valtasuhteisiin voidaan tarttua tutkimuksen avulla tehokkaasti.

Organisaatio: Tampereen yliopisto
Tutkimusaihe: Väkivallan ja hoivan kietoutumat: hyödykeraja-alueiden ja 'vihreän elämän' feministinen analyysi
Päätös: 354557
Päätöspvm: 31.05.2023
Rahoituskausi: 01.09.2023 - 31.08.2027
Rahoitus (€): 497 779
Hankkeen julkinen kuvaus: Voimmeko pelastaa maailman elämällä vihreästi? Tarve muuttaa elämäntapoja kasvaa vihreän siirtymän tavoitteiden myötä. Samanaikaisesti uudet vihreät hyödykeraja-alueet syventävät epätasa-arvoa. Niillä on myös suuria vaikutuksia ympäristölle, ihmisten toimeentulolle sekä ihmisten ja muiden elollisten olentojen vuorovaikutukselle. Sisalkuidut ja taatelit ovat uusia hyödykeraja-alueita vihreän elämäntavan ja kestävän kehityksen ratkaisuiksi. Tutkimme miten raja-alueet tuottavat väkivallan ja hoivan kietoutumia. Tutkimusprojektimme tuo uudella tavalla yhteen 3 hyödykeraja-alueiden verkoston toimijaa: tutkimme yhtäaikaisesti viljelijöitä, lisäarvon tuottajia ja digitaalisia alustoja. Feministisen poliittisen ekologian näkökulma – huomion kohdistaminen ihmisten ja ei-ihmisten välisiin suhteisiin, ruumiillisten tarve-hoiva -suhteisiin ja hierarkioihin – tuottaa uutta teoreettista ja empiiristä tietoa "vihreän elämäntavan" seurauksista ja näkymättömästä hinnasta.

Organisaatio: Jyväskylän yliopisto
Tutkimusaihe: Rodun ilmeneminen kaupunkitilassa: Paikallisten asukkaiden kokemuksia Bordeauxista, Helsingistä ja Rotterdamista
Päätös: (353620) 347698
Päätöspvm: 04.05.2022
Rahoituskausi: 01.09.2022 - 31.08.2027
Rahoitus (€): (56 069) 447 650
Hankkeen julkinen kuvaus: Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, missä ja miten "rotu" ilmenee kaupunkitilassa. Kaupunkien tarkastelu mahdollistaa "rodun" ilmenemisen tutkimisen mikrotasolla. "Rodun" ilmeneminen kaupungeissa on tärkeä tutkimusaihe, sillä "rodun" käsite on usein tabu ja sen sijaan käytetään sellaisia termejä kuten "kulttuuri", "etnisyys" tai "uskonto". Tässä projektissa keskitytään Helsinkiin, Rotterdamiin ja Bordeauxiin. Projekti edistää "rodun" ja rasismin tutkimusta Euroopassa. Osallistujien tehtävänä on valokuvata sellaisia kaupunkimaisemia ja-tiloja, jotka he kokevat sisältävän "rodullisia" merkityksiä. Näitä merkityksiä avataan syvemmin yksilöhaastatteluissa. Tutkimus tuo tärkeää tietoa ajatellen tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämistä kaupungeissa.

Organisaatio: Tampereen yliopisto
Tutkimusaihe: Sanasta kuvaksi - Sarjakuvasopimukset sosiaalihuollossa
Päätös: 333367
Päätöspvm: 28.05.2020
Rahoituskausi: 01.09.2020 - 31.08.2024
Rahoitus (€): 480 000
Hankkeen julkinen kuvaus: Tutkimusryhmämme tarkastelee monitieteisesti, miten sosiaalihuollon asiakirjojen ymmärrettävyyttä voisi parantaa hyödyntämällä sarjakuvan keinoja. Asiakkaiden on joskus vaikea ymmärtää virallisia asiakirjoja, koska kieli on monimutkaista vieraiden termien tai täsmällisyyden tavoittelun takia. Väärinymmärrysten vuoksi ihmiset eivät saa heille kuuluvia sosiaalisia oikeuksia. Hankkeemme Graphic Justice - Comic Contracts in Social Welfare (Kuvasta sanaksi - Sarjakuvasopimukset sosiaalihuollossa) tarttuu tähän ongelmaan tarkastelemalla, voiko visuaalinen asiakirja olla oikeudellisesti pätevä ja parantaako visuaalinen muoto asiakirjan ymmärrettävyyttä ja asiakkaan oikeudenmukaisuuden kokemusta.

Organisaatio: Helsingin yliopisto
Tutkimusaihe: Kokemuksellinen kipu ja kehollisuus brittiläisessä maailmassa, 1600-1900
Päätös: 350119
Päätöspvm: 24.05.2022
Rahoituskausi: 01.09.2022 - 31.08.2026
Rahoitus (€): 499 497
Hankkeen julkinen kuvaus: Helsingin yliopistossa toteutettava projekti tutkii kipua kehollisena kokemuksena 1600-1800-lukujen angloamerikkalaisessa maailmassa. Kivun historiaa on toistaiseksi tutkittu pääasiassa kulttuuris-sosiaalisena konstruktiona eikä yksilöllisenä kokemuksena erityisesti kokemushistoriaan liittyvien metodologisten haasteiden takia. Projekti pyrkii vastaamaan näihin haasteisiin yhdistämällä viimeaikaisia mikro- ja tieteenhistorian menetelmiä monitieteisesti affektiteoriaan ja tällä tavoin paitsi kirjoittamaan kivun historiaa uudenlaisesta näkökulmasta myös edistämään kokemushistorian metodologiaa. Affektiivisen tulkinnan kautta projekti myös haastaa kivun historiassa perinteisen kehon ja mielen kahtiajaon. Autobiografisten ja lääketieteellisten lähteiden kautta projekti nostaa esiin erityisesti aiemmin vähän tutkittuja naisten, lasten, köyhien ja vähemmistöjen kipukokemuksia; tämä edesauttaa nykypäivään periytyneiden epätasa-arvoistavien valtarakenteiden purkamista kivun hoidossa.

Organisaatio: Taideyliopisto
Tutkimusaihe: Kehot sodassa, kehot tanssissa: Rytmi, performanssi ja tunteet suomalaisessa sotilaskoulutuksessa ja pakolaisleirien capoeira-harjoittelussa
Päätös: 307634
Päätöspvm: 13.06.2017
Rahoituskausi: 01.09.2017 - 31.08.2020
Rahoitus (€): 245 573
Hankkeen julkinen kuvaus: Tutkimushanke "Kehot sodassa, kehot tanssissa: Rytmi, performanssi ja tunteet suomalaisessa sotilaskoulutuksessa ja pakolaisleirien capoeira-harjoittelussa" tutkii militarisoitumisen, kehon liikkeen ja sosiaalisten tunteiden välisiä yhteyksiä. Tutkimuksessa selvitetään sitä, miten koreografia, rytmi ja synkroninen kehon liike vaikuttaa myötätuntoon, häpeään ja ylpeyden tunteisiin suomalaisessa sotilaallisessa kriisinhallintakoulutuksessa ja capoeira-harjoittelussa pakolaisleireillä. Hanke tutkii havainnoinnin ja haastattelujen kautta sitä, miten kollektiivinen motorinen liike vaikuttaa sodan koskettamien ihmisten yhteenkuuluvaisuuden tunteisiin. Analysoimalla kehon, aivojen ja yhteiskunnan kytköksiä, tutkimushanke edistää erityistä liikkeen politiikan tutkimusta. Yhteiskunnallinen tavoite on lisätä tietoa militarisoitumiseen liittyvistä kehollisista ja tunnepohjaisista kokemuksista sekä kehittää kestäviä käytäntöjä ja pedagogioita kehon liikkeen kanssa työskenteleville.

Organisaatio: Taideyliopisto
Tutkimusaihe: Globaaleja visioita verkostoitumalla: Interkulttuurisen musiikinopettajakoulutuksen kehittämistutkimus Suomessa, Israelissa ja Nepalissa
Päätös: 286162
Päätöspvm: 05.06.2015
Rahoituskausi: 01.09.2015 - 31.12.2020
Rahoitus (€): 600 000
Hankkeen julkinen kuvaus: Hanke tarkasteli, miten musiikin opettajat voisivat huomioida paremmin kulttuurisen moninaisuuden kompleksisissa, muuttuvissa sosiaalisissa olosuhteissa. Kolmen instituution välisessä interkulttuurisessa tutkimuksessa tutkijat ja musiikin opettajankouluttajat Suomessa, Israelissa ja Nepalissa visioivat yhdessä dynaamisempaa globaalia, sosiaalisesti oikeudenmukaista ja inklusiivista musiikkikasvatusta. Tutkimus osoitti, että jotkut alalla aiemmin huomiotta jääneet diversiteetin kategoriat, kuten sukupuoli, kasti ja uskonto sekä näiden intersektionaaliset yhdistelmät, voivat olla olennaisia paikallisissa ja globaaleissa visioissa. Lisäksi tulosten mukaan musiikilliset hybridit voivat olla ainoa keino häivyttää ulossulkevia sukupuoleen, kastiin tai uskontoon liittyviä rajoituksia. Hanke täydentää merkittävästi alalla yleistä angloamerikkalaista monikulttuurisuusajattelua, jossa pääasialliset eronteot koskevat musiikikiperinteitä, rotua ja etnisyyttä.

Organisaatio: (Itä-Suomen yliopisto) Oulun yliopisto
Tutkimusaihe: Konkreettien utopioiden pedagogiikka: Nuorten toimijuus ja ilmastoaktivismi opetuksessa
Päätös: (354097) 331413
Päätöspvm: 07.05.2020
Rahoituskausi: 01.09.2020 - 31.08.2022
Rahoitus (€): (99 784) 164 999
Hankkeen julkinen kuvaus: Tutkimushankkeen tavoitteena on tutkia ja kehittää yläkoulujen ja lukioiden pedagogisia keinoja vastata nuorten ilmastoahdistukseen sekä tukea nuorten yhteiskunnalista aktiivisuutta ja toimia kestävän tulevaisuuden hyväksi. Hankkeessa tutkitaan myös nuorten toimijuuden kehittymistä ja sen reunaehtoja. Tutkimus toteutetaan yhteistyössä opettajien, kansalaisjärjestöjen sekä nuorten ilmastoaktivistien kanssa. Opettajat toteuttavat tutkijan ja kansalaisjärjestöjen tukemina ilmastoaktivismia ja kestävää kehitystä käsittelevän kurssin.

Organisaatio: Turun yliopisto
Tutkimusaihe: Painavat tunteet: ruumiinkuva, affektiivinen katsojuus ja feministisen etnografian mahdollisuudet
Päätös: 267783
Päätöspvm: 06.05.2013
Rahoituskausi: 01.09.2013 - 30.08.2015
Rahoitus (€): 160 657
Hankkeen julkinen kuvaus: Painavat tunteet -tutkimus kysyi, miten tutkia mediakuvastojen ja ruumiinkuvan eli kehollisen itseymmärryksen suhdetta ilman psykologisessa ruumiinkuvatutkimuksessa yleistä oletusta, että nämä suhteet olisivat mitattavissa. Tutkimuksessa osoitettiin feministisen filosofian ja mediaetnografian, affektiteorian ja queer-teorian välineiden avulla, että mediakuvastojen ja ruumiinkuvan suhde on ymmärrettävä paljon aiempaa monimutkaisempana. Kolmivuotisesta projektista käytettiin kaksi vuotta, joiden aikana tutkittiin 1) ruotsalaisten opiskelijoiden tulkintoja omista tunnereaktioistaan elokuvaan Precious (2012), 2) muistitietoaineistoa suomalaisten kohtaamisista pornografian kanssa (yhteistyössä SKS:n kanssa) sekä 3) "trigger warning" -keskustelua, joka käsittelee median kehollisia vaikutuksia. Tutkimus kyseenalaisti ruumiinkuvatutkimuksen nykykenttää ja mediakatsojuuden ajattelua perusteellisesti niin tieteessä kuin julkisuudessakin.

Ulkoministeriön rahoittama:
Organisaatio: Jyväskylän yliopisto
Tutkimusaihe: LGBTQI+- ja katutason byrokraatit: motiivien, väkivallan ja kollektiivisen edunvalvontamahdollisuuksien arviointi Itä-Afrikassa
Päätös: 89892623/Develop2-ohjelma, tutkimus numero 5
Hankeaikataulu: 01.09.2023 - 28.02.2026
Rahoitus (€): 574 182,00

Suomen Akatemia jakaa veronmaksajien rahoja ei tärkeisiin tutkiskeluihin ja sitten kun asiaa nostetaan esille niin Suomen Akatemia alkaa teeskentelemään että kyseessä olisi häirintää ja vihapuhetta: https://www.aka.fi/suomen-akatemian-toiminta/ajankohtaista/tiedotteet-ja-uutiset/2023/suomen-akatemia-tuomitsee-virkamiehiin-ja-tutkijoihin-kohdistuvan-hairinnan/
Suomen Akatemian pitäisi nyt pystyä perustelemaan miksi tuollaiset hömppätutkimukset ovat satojentuhansien eurojen rahoituksen arvoisia eikä lähteä uhriutumaan.