2021-03-25 Teknologiateollisuus irtautuu valtakunnallisista työehtosopimuksista

[Mietiskeliä]

Ruotsin parempi aikaisempi työllisyystilanne johtui suurimmalta osaksi siitä, että ikääntyneet työllistyvät siellä paremmin ja se ei johdu mistään Suomen jäykistä työmarkkinoista, vaan asia on pikemminkin päinvastoin Ruotsissa ikääntyneille on vaikeampi antaa kenkään.

Hyviä pointteja sulla.

Ruotsissa tosiaan ikääntyneistä ei pääse niin helposti eroon kuin Suomessa. Suoja on ihan lakiin kirjattu sielläpäin.

Ruotsin eläkeiät ovat myös Suomea alemmat nykyään - samoin kuin eläkkeet muutenkin paremmat. Minullakin on merkittävä osa työeläkkeestä näemmä tulossa Ruotsista - vaikka olen Suomessa tehnyt enemmän työvuosia! Näin merkittävä se ero maiden välillä on.

Olen kiitollinen tietysti tuosta Ruotsiin ansaitusta eläkekarttumasta (samalla hieman skeptisesti ihmettelen, miten se voi olla niin hyvä...ja onko se oikeasti olemassa kun minun olisi siitä aika nauttia). Ruotsissa voisin alkaa sitä kohtapuoliin jo ottamaan eläkettä ainakin osa-aikaisesti ulos. Suomessa on näillänäkymin jaksettava raataa vielä ainakin 12 vuotta elleivät sitten taas nosta eläkeikääni lisää. Myös ennenaikaiselle eläkkeelle pääsyn raja näyttää nousevan joka vuosi 11 kuukaudella, joten en pääse kyllä sinnekkään. Toistaiseksi työkykyä ja jonkinlaista intoakin riittää, mutta senkin olen nähnyt, että kun ikää tulee, mikään ei ole samalla tavalla varmaa kuten nuorempana oli.

Senkin tiedän, että tässä iässä jos joutuu työttömäksi, uuden paikan saaminen on kiven alla. Mielestäni nämä eläkeputkien poistot oli kyllä järjettömiä tekoja. En minä ainakaan mihinkään eläkkeelle lähde, jos töitä löytyy, saan tehdä jne. Kannan korteni kekoon niin kauan kuin voin ja jaksan. Mutta jos ja kun sattuisi käpy käymään ja hommat loppuisi...eikä uusia hommia löytyisi - niin eikö olisi systeemillekin kohtuullista että poistuisin eläkkeelle ja saisivat nuoremmat kilpailla vähistä työpaikoista.

Rehellisesti sanottuna vähän epäilen näitä väitteitä, että Suomen työmarkkinat olisivat jotekin erityisen haitallisen jäykät.

Suomessa työntekijästä pääsee eroon paljon helpommalla ja halvemmalla kuin muualla Euroopassa. Tämä tiedetään hyvin muun muassa Nokiassa, jolle potkut Saksassa kävivät kovin kalliiksi. Esimerkiksi eroraha on monessa muussa maassa pakollinen toisin kuin Suomessa. Täällä potkujen pehmustaminen on työnantajan ylimääräisen armeliaisuuden varassa

Työntekijöiden irtisanominen sujuu Suomessa mutkattomammin kuin muissa maissa. Laki, työehtosopimukset tai vallitseva käytäntö eivät velvoita työnantajaa tarjoamaan potkittaville erorahoja tai koulutusta.

Toisin on monissa muissa EU-maissa, joissa työntekijän oikeudet korvauksiin ja uudelleenkoulutukseen irtisanomistilanteessa on turvattu työehtosopimuksella tai lailla.

Esimerkiksi Saksassa ja Ruotsissa erorahat on kirjattu työehtosopimuksiin. Erorahat on turvattu lainsäädännöllä muun muassa Ranskassa, Britanniassa ja Itävallassa.

Suomessa erorahojen ja koulutuksen saaminen on pitkälti kiinni työnantajan laupeudesta. Erorahoja ja uudelleenkoulutuksia myöntävät lähinnä isommat yritykset, joille paketit ovat osa maineenhallintaa

Muualla Euroopassa erorahat ovat yleinen käytäntö. Erorahojen suuruus määräytyy usein palvelusvuosien mukaan.

Työntekijän oikeudesta erorahoihin on säädetty lailla monissa vanhoissa EU-maissa. Hollannissa ja Saksassa erorahoista on tullut osa oikeuskäytäntöä työehtosopimusten kautta.

Riitatilanteissa saksalaiset oikeusistuimet ovat tulkinneet, että säädyllinen eroraha on noin kahden viikon palkka palvelusvuotta kohden.

Nokian Bochumin tehtaan lakkauttamisen yhteydessä maksetut irtisanomiskorvaukset olivat korvaushaitarin yläpäästä. Nokia maksoi 2 300 Bochumin tehtaan entiselle työntekijälle yhteensä 200 miljoonaa euroa erorahoja. Korvauksen määrä muodostui palveluvuosien mukaan.

Erorahojen lisäksi Nokia kustansi Bochumin työntekijöille koulutusta, joka tuki heidän uudelleentyöllistymistään."Pitäisi katsoakokonaisuutta"

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001715656.html

Saksassa varmasti tehtaan omistaja miettii kahteen kertaan lopettamispäätöstään, joten tuollainen työmarkkinoiden jäykkyys on vain hyväksi Saksalle. Tällä hetkellä meidän hyvin vapaita taksimarkkinoita ollaan jäykistämässä ja kaikki ovat varmaan siihen tyytyväisiä?(kokoomuslaisia lukuunottamatta) Muutekin aika vaikea uskoa, että suomalaiset työmarkkinat olisivat jotekin erityisen jäykät. En yhtään ihmettele, että palkansaajien tutkimuslaitos on tullut tutkimuksissaan samanlaisiin johtopäätöksiin.

[Mietiskeliä]

Kirjoitin aiheesta blogin ja huomasin, että tää aihe on saatanan monimutkainen ja laaja-alainen. Mutta sen uskollan sano, että jos tää asia hoidetaan kokoomuksen mallin mukaisesti tästä ei hyvää seuraa.

Tässä on tulevan uudistuksen ongelma isoin ongelma:

Toinen negatiivinen vaikutus olisi, että jollain aloilla palkat laskisivat niin alas ettei työ enää kelpaisi suomalaisille, jolloin alkaisi valitus alalla vallitsevasta työvoimapulasta, joka puolestaan johtaisi rajojen avaamiseen halpatyövoimalle. Tämä skenaario vasta kalliiksi tuleekin, sillä siinä ulkomaalainen halpatyövoima tekee työt, jotka voisi ihan hyvin tehdä suomalaiset työttömätkin, jos heille vain maksettaisiin riittävästi. Pahimmassa tapauksessa tässä skenaariossa valtio joutuu maksamaan työttömäksi jääneen suomalaisen elämisen lisäksi ulkomaalaiselle halpatyöntekijälle tulonsiirtoja, jos hän ei elä palkallaan. Kaiken lisäksi Suomeen tulevien ulkomaalaisen halpatyöntekijöiden työllisyysaste alkaa laskemaan muutaman maassa olo vuoden jälkeen. Eli kun halpatyöntekijä siirtyy kortistoon huomattuaan, että kyllä täällä voi elää pelkän sosiaaliturvankin varassa, ja sitten taas Suomeen tarvitaan lisää halpatyövoimaa. Ei siis mikään ihme, että työikäisten maahanmuuttajien mielekkäillä mittareilla laskettu työllisyysaste on vain hieman yli 50 prosenttia

Ja tämä asia realisoituu näin

Kun taksialaa vapautettiin ja kuskien tulot putosivat, se johti ulkomaalaiskuskien ryntäykseen alalle, mikä on ihan silmiinpistävää ainakin täällä PK-seudulla

Ja tässä on oikeastaan koko homman pihvi:

En silti väitä etteivätkö Suomen työmarkkinat kaipaisi uudistusta, mutta uudistusta ei saa missään nimessä tehdä niin, että ulkomaalainen työvoima tulee korvaamaan kantaväestöä siksi, koska se työskentelee niin halvalla. Siksi palkoissa olisi ehdottoman tärkeä säilyttää joku perälauta, ja pitäisi valvoa, että ulkomaalaiselle työvoimalle maksetaan vähintään minimipalkan mukaan. Yleissitovuus on joko säilytettävä työtaisteluiden avulla, tai lakiin on säädettävä minimipalkka

Tämäkin liittyy olennaisesti tähän aiheeseen:

Halpatyövoiman sijaan Suomi kaipaisi koulutettua ja osaavaa työvoimaa, tämä koskee niin ulkomaalaista kuin kotimaistakin työvoimaa. Suomessa tuijotetaan aivan liikaa pelkkiä työllisyyslukuja, vaikka pienet työttömyysprosentit eivät ole automaattisesti autuaaksi tekevä asia, sillä myös monissa kehitysmaissa on hyvät työllisyystilastot, mutta heikon tuottavuuden takia verotuloja niistä kertyy vähän. Sveitsissä hyvät työllisyystilastot tuottavat maalle vaurautta, sillä työvoima on osaavaa ja tuottavaa. Vaikka Sveitsissä on isot palkat ne eivät hidasta vientiä, sillä laadukkaat tavarat menevät kaupaksi kalliimmallakin. Sveitsin talouden perustana on oppisopimuskoulutus, josta valmistuu kovia ammattilaisia. Oppisopimuskoulutus madaltaa kokemattomien nuorien pääsyä työmarkkinoille ja siksi Sveitsissä on matala nuorisotyöttömyys. Sveitsissä myös koululaitos ja yritykset käyvät jatkuvasti vuoropuhelua työelämän tarpeista. Suomessa ei vastaavaa vuoropuhelua ole ja  ammatillinen koulutus on muutenkin alennustilassa. Sen sijasta, että Suomessa otettaisiin mallia Sveitsin menestystarinasta, täällä ollaan tunkemassa syrjäytyneetkin ammattikouluun oppivelvollisuus ikää pidentämällä. Tosin silläkin on iso merkitys, että Sveitsissä ammatillista koulutusta arvostetaan ihan toisella tavalla kuin täällä

https://pt-media.org/2021/04/13/suomeen-ollaan-tekemassa-halpatyomarkkinoita-olisi-myrkkya-myos-taloudelle/

Nämä työmarkkina asiat näyttävät olevan nykyisin vahvasti kokoomuslaistem hallussa. Sammallahtikin jauhaa suosituilla kanavillaan näistä asioista joka viikko. Kansallismieliset eivät näy olevan kovin aktiivisia tällä saralla ja vasemmistolaiset eivät osaa nykyisin kuin rääkyä rasismista tai oikeistolaisten ahneudesta tai muusta pahuudesta. Niikuin yllä totesin Suomen työmarkkinat eivät ole lainkaan niin jäykät kuin on kokoomuslaisten annattu ymmärtää. Mikä muu heidän jutuissaan ei pidä paikkaansa? Noh ainakin jutut ulkomaalaisen matalapalkkatyövoiman tarpeelisuudesta on helppo ampua alas. Kokkarit selittävät Tanskan ja Ruotsin parempaa taloudellista pärjäämistä näiden maiden joustavammilla työmarkkinoilla. Meneeköhän tämäkään asia ihan näin?

Joka tapauksessa kokoomuslaisten kansassa on huomattavasti haastavampi käydä debaattia kuin suvakkien. Suvakit lähinnä vouhottavat menemään pelkällä tunteella, kun taas kokkarit ovat selvästi rationaalisempia. Lisäksi kokoomuslaisissa on paljon älykkäitä ja asioihin perehtyineitä tyyppejä, siks niissä on varmasti paljon enemmän haastetta kuin jossain vähä-älyisissä vassaritrolleissa.

[Totti]

Kirjoitin aiheesta blogin ja huomasin, että tää aihe on saatanan monimutkainen ja laaja-alainen. Mutta sen uskollan sano, että jos tää asia hoidetaan kokoomuksen mallin mukaisesti tästä ei hyvää seuraa.

Pohdintasi koskien ulkomaista työvoimaa on ihan oikein, mutta ratkaisu ei ole liittokartellin ylläpitäminen. Liitothan eivät luontaisesti ole mikään este ulkomaalaisen työvoiman ryntäämisestä Suomeen. Jo nyt tilanne on pitkälti se, että liitot ovat katsoneet vierestä kun ala toisensa jälkeen on niin valkoisten kun ruskeidenkin mamujen valtaama.

Liitojen hegemonia on pakko murentaa koska työmarkkinoille on saatava enemmän joustoa. Välttääkseen ulkomaalaisongelma on samalla laadittava lait, jotka estävät heidän pääsyn Suomen markkinoille. EU on tässä tosin ongelma (työvoiman vapaa liikkuvuus jne.), mutta eräs keino voisi olla muuttaa sosiaaliturvan ehtoja niin, että mamut eivät voisi ottaa vastaan dumppipalkkaisia duunia laskien sen varaan että sossu maksaa loput. Tässäkin lähestymistavassa on EU-ongelma, mutta siinä on enemmän pelivaraa kun ulkomaalaisen työvoiman suora rajoittaminen.

Perusongelma koko tässä sopassa on kuitenkin juuri EU ja euro. Euro edellyttää suuria työmarkkinajoustoja ja EU pilaa kotimaiset työmarkkinat poistamalla esteet ulkomaiselle työvoimalle. EU tarjoaa siis vain huonoja vaihtoehtoja Suomelle, ja kaikille muillekin läntisille jäsenmaille.

Paras ratkaisu olisi siis erota EU:sta, mutta koska se ei ole realistista tällä hetkellä, tuleva, nykyistä viisaampi hallitus on pakko pyrkiä rajoittamaan ulkomainen työvoima kiertoteitse.

[Mietiskeliä]

Kirjoitin aiheesta blogin ja huomasin, että tää aihe on saatanan monimutkainen ja laaja-alainen. Mutta sen uskollan sano, että jos tää asia hoidetaan kokoomuksen mallin mukaisesti tästä ei hyvää seuraa.

Pohdintasi koskien ulkomaista työvoimaa on ihan oikein, mutta ratkaisu ei ole liittokartellin ylläpitäminen. Liitothan eivät luontaisesti ole mikään este ulkomaalaisen työvoiman ryntäämisestä Suomeen. Jo nyt tilanne on pitkälti se, että liitot ovat katsoneet vierestä kun ala toisensa jälkeen on niin valkoisten kun ruskeidenkin mamujen valtaama.

Liitojen hegemonia on pakko murentaa koska työmarkkinoille on saatava enemmän joustoa. Välttääkseen ulkomaalaisongelma on samalla laadittava lait, jotka estävät heidän pääsyn Suomen markkinoille. EU on tässä tosin ongelma (työvoiman vapaa liikkuvuus jne.), mutta eräs keino voisi olla muuttaa sosiaaliturvan ehtoja niin, että mamut eivät voisi ottaa vastaan dumppipalkkaisia duunia laskien sen varaan että sossu maksaa loput. Tässäkin lähestymistavassa on EU-ongelma, mutta siinä on enemmän pelivaraa kun ulkomaalaisen työvoiman suora rajoittaminen.

Perusongelma koko tässä sopassa on kuitenkin juuri EU ja euro. Euro edellyttää suuria työmarkkinajoustoja ja EU pilaa kotimaiset työmarkkinat poistamalla esteet ulkomaiselle työvoimalle. EU tarjoaa siis vain huonoja vaihtoehtoja Suomelle, ja kaikille muillekin läntisille jäsenmaille.

Paras ratkaisu olisi siis erota EU:sta, mutta koska se ei ole realistista tällä hetkellä, tuleva, nykyistä viisaampi hallitus on pakko pyrkiä rajoittamaan ulkomainen työvoima kiertoteitse.

Noh miten olisi sitten minimipalkka lakiin? Joku perälauta kuitekin täytyy olla.

Työvoiman vapaaliikkuvuus on muuten kaikin puolin hatallinen asia. Länsi-Euroopan maille  työvoiman vapaa liikkuvuus on haitallista siksi, että ulkomaalainen halpatyövoima syrjäytttää usein kantaväestöä työmarkkinoilta. Länsi-Euroopan maat maksaa Itä-Euroopan maille tukia ja saman aikaisesti ne tekee niiden maille hallaa ottamalla omiin maihinsa leijona osan niiden työikäisestä väestöstä. Olisi paljon järkevämpää olla maksamatta tukia Itä-Eurooppaan ja tuettaisiin Itä-Euroopan maita vain siten, että rajoitettaisiin sieltä tulevaa maahanmuuttua ja samalla hyödyttäisiin myös itse siitä.

Itse olen ollut ihan kuumissani maahanmuuton sijaan maastamuutosta. Monissa EU-maissa maastamuutto (siirryt toiseen palveluun) on paljon akuutimpi huoli kuin maahanmuutto. Romaniasta on lähtenyt 3,4 miljoonaa ihmistä, ja myös Espanjassa, Italiassa, Kreikassa ja Puolassa ihmisiä huolettaa (siirryt toiseen palveluun) enemmän maastamuutto kuin maahanmuutto. Baltian maiden kansalaisista kolmannes (siirryt toiseen palveluun) on muuttanut maasta EU-jäsenyyden aikana

https://yle.fi/uutiset/3-10781821

Noin kirjoittaa muuten YLE:n toimittaja. Mutta niin pitkälle hän ei pääse ajatuksissaan, että ymmärtäisi maastamuuton olevan joidenkin maiden maahamuuttoa

Aiheeseen liittyen suora lainaus Anna Kontulan kirtoittamasta kirjasta Olkiluodon työmaalta:

Keskustelu toverini Adam kertoo kuinka sadat tuhannet Puolalaiset matkustavat töihin ulkomaille, samalla kun Puolan rakennustyömaat ovat täynnä vielä köyhempien maiden miehiä, jotka ovat myös erossaan perheistään toimeentulonsa tähden. Hän lopettaa napakasti analyysinsa siirtotyöläisyydestä "This is grazy system totally grazy""

Ja kun vielä tiedetään, että Suomessa taas rakennusalalla työttömyys on suurta.

Työmoiman vapaa liikkuvuus saa tämän väestövaihdon liikkeelle ja kun tähän vielä lisätään Eurooppaan kohdistuva muuttoliike Afrikasta Lähi-idästä, niin tällä saadaan kansallinen yhtenäisyys hajalle. Näin on huomattavasti helpompi edistää monien haaveilemaa EU:n liittovaltio projektia.

EU ero ei varmaan olisi realistinen, mutta euroero on realistisempi.

Parhaassa tapauksessa epävarmuus on väliaikaista ja vaikutukset Suomen talouskehitykseen jäävät rajallisiksi. Käytännössä kuitenkin vaikutukset riippuvat sijoittajien mielialoista ja yleisestä talouskehityksestä, joten siirtymäaika voi olla ongelmallinen, Nordean ekonomistit kirjoittavat raportissa.

Suomi pystyisi teoriassa pitämään pitkänkin siirtymäajan kahta valuuttaa ja voisi sitoa uuden markan euroon, koska Suomen kansantalous on tasapainossa.

Molemmat valuutat olisivat aluksi virallisia maksuvälineitä, eikä euroja vaihdettaisi automaattisesti markoiksi. Into vaihtoon riippuisi kansalaisten odotuksista markan arvon kehityksestä siirtymäajan jälkeen, Nordea arvioi.

Lisäksi rahamarkkinat voisivat epäillä Suomen talouspolitiikkaa, koska Suomi oli ennen eurojäsenyyttä kuuluisa devalvaatiosykleistä. Pelkona olisi likviditeettikriisi, sillä Euroopan keskuspankki tuskin olisi halukas auttamaan eurosta lähdössä olevaa maata.

Siirtymäajan jälkeen Suomi päästäisi markan kellumaan. Olemassa olevat sitoumukset säilyisivät varmasti euromääräisinä, koska niiden yksipuolinen muuttaminen romauttaisi Suomen luottoluokituksen.

– Kokonaisuudessaan Suomen velat ulkomaille ja saatavat ulkomailta ovat kohtuullisen hyvässä tasapainossa, joten tarpeet vaihtaa euroja markoiksi ja päinvastoin neutralisoivat toisensa.

Nordea arvioi, että markan valuuttakurssi voi euroeron jälkeen heilua voimakkaasti riippuen siitä, pidetäänkö Suomea turvasatamana vai pienenä epälikvidinä markkinana.

– Väliaikaisen epävarmuuden hälvettyä Suomi alkaa toipua vuoden kuluessa euroerosta, Nordean katsauksessa kuitenkin arvioidaan

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001771667.html

Outoa, että lähes päivittäin Suomen kilpailukyvystä kiekuva kokoomus ei ikinä puhu euroerosta. Vai ovatko niin rähmällään EU:n päin etteivät huomaa siks euron ongelmia?

[Mietiskeliä]

Posti on muuten varmaan paras esimerkki niistä toteutuneista peloista, joita minä ja moni muu keskustelia epäilee tapahtuvan tulevassa työmarkkinauudistuksessa.

Eilen keskiviikkona Purra kertoi, että perussuomalaiset olivat saaneet Posti- ja logistiikka-alan unionin eli PAU:n johdolta tietoonsa, että pääkaupunkiseudun varhaisjakajista lähes kaikki ovat maahanmuuttajia.
Osuus on tällä hetkellä noin 98 prosenttia! Suuri se on ollut jo kauan, mutta muutamassa vuodessakin nousua on yli 20 prosenttiyksikköä, Purra kertoo.– PAU:n puheenjohtaja Heidi Nieminen on itse sanonut, että Postista on tulossa halpatyöpaikka. Nimenomaan Postin siirtyminen halvempaan työehtosopimukseen varhaisjakelussa aiheutti pääkaupunkiseudulla sen, että lähes kaikki jakajat ovat maahanmuuttajia. Eikö sama koske työehtosopimuksen halpuuttamista lajittelijoiden puolella?"

Vielä huolestuttavampaa on se, että varhaisjakelussa olevien työntekijöiden vuosittainen vaihtuvuus on sata prosenttia. Työ otetaan vastaan, jotta maahan saadaan jäädä.
– Kenelläkään ei ole intressejä tehdä työtä niin alhaisella palkalla, kun ensisijainen motiivi eli tässä tapauksessa maahan jääminen ja oleskelulupa on varmistettu.
Varhaisjakajien valtava vaihtuvuus kertoo siitä, mistä Suomen Perustan matalapalkkatyötä käsitellyt raporttikin – näiden alojen maahanmuuttajien työllisyysaste tippuu hyvin pian, usein jo muutamassa vuodessa, kantaväestön työllisyysasteen alle

https://www.suomenuutiset.fi/lahes-paakaupunkiseudun-postin-varhaisjakelijat-maahanmuuttajia-purra-hallitus-vaittaa-etta-maahanmuutto-vaikuta-tyon-halpuuttamiseen/

Kuten tostakin artikkelista näkee, niin vassarit alkavat rääkymään rasismista kun persut nostavat tämän ongelman esiin. Eikä vassareiden nimenomaan pitäisi suojella Suomen työmarkkinoita ulkomaalaiselta halpatyövoimalta?

[Totti]

Noh miten olisi sitten minimipalkka lakiin? Joku perälauta kuitekin täytyy olla.

Se on yksi mahdollisuus, mutta minimipalkka joudutaan asettamaan aika alas, joten se ei estä monen alan palkkadumppausta.

Työvoiman vapaaliikkuvuus on muuten kaikin puolin hatallinen asia.

Sellaiseksi se on kaiketi tarkoitettukin. Työvoiman liikkuvuus oli osa globalisaatioprojektia, jonka puitteissa suurpääomalla olisi aina tarjolla halvinta työvoimaa kunkin maan työehtojen mukaan kun palkankorotuspaineet häviävät työvoiman ylitarjonnan myötä.

Se oli myös portinavaus varsinaiselle palkanalennuksille koska työvoiman roima ylitarjonta johtaa ennemmin tai myöhemmin poliittiseen paineeseen joko alentaa tai subventoida palkkoja verovaroista. Tämä on nähty esim. Ruotsissa, jossa valtio jo makselee osan yksityisen sektorin palkoista jos palkkaa mamun.

Koko järjestelmä vapaalla työvoiman liikkuvuudella on siis viritetty duunarien haitaksi ja suurpääoman hyödyksi. Sillä siis suositaan hyvin pienen piirin voittointressejä suuren keskiluokkaisen massan kustannuksella. Lopputulos on massiivinen kansantaloudellinen tappio, jonka kustantaa veronmaksajat eli käytännössä keskiluokka.

[Mietiskeliä]

Kirjoitin aiheesta blogin ja huomasin, että tää aihe on saatanan monimutkainen ja laaja-alainen. Mutta sen uskollan sano, että jos tää asia hoidetaan kokoomuksen mallin mukaisesti tästä ei hyvää seuraa.

Pohdintasi koskien ulkomaista työvoimaa on ihan oikein, mutta ratkaisu ei ole liittokartellin ylläpitäminen. Liitothan eivät luontaisesti ole mikään este ulkomaalaisen työvoiman ryntäämisestä Suomeen. Jo nyt tilanne on pitkälti se, että liitot ovat katsoneet vierestä kun ala toisensa jälkeen on niin valkoisten kun ruskeidenkin mamujen valtaama.

Liitojen hegemonia on pakko murentaa koska työmarkkinoille on saatava enemmän joustoa. Välttääkseen ulkomaalaisongelma on samalla laadittava lait, jotka estävät heidän pääsyn Suomen markkinoille. EU on tässä tosin ongelma (työvoiman vapaa liikkuvuus jne.), mutta eräs keino voisi olla muuttaa sosiaaliturvan ehtoja niin, että mamut eivät voisi ottaa vastaan dumppipalkkaisia duunia laskien sen varaan että sossu maksaa loput. Tässäkin lähestymistavassa on EU-ongelma, mutta siinä on enemmän pelivaraa kun ulkomaalaisen työvoiman suora rajoittaminen.

Perusongelma koko tässä sopassa on kuitenkin juuri EU ja euro. Euro edellyttää suuria työmarkkinajoustoja ja EU pilaa kotimaiset työmarkkinat poistamalla esteet ulkomaiselle työvoimalle. EU tarjoaa siis vain huonoja vaihtoehtoja Suomelle, ja kaikille muillekin läntisille jäsenmaille.

Paras ratkaisu olisi siis erota EU:sta, mutta koska se ei ole realistista tällä hetkellä, tuleva, nykyistä viisaampi hallitus on pakko pyrkiä rajoittamaan ulkomainen työvoima kiertoteitse.

En nyt syyttäisi liittoja ulkomaalaisesta työvoimasta, mutta saisi ne sitä ponnekkaammin vastustaa. Toiseksi liitoille ei ole poliitikkojen toimesta annettu riittävästi työkaluja puuttua ulkomaalaisen työvoiman väärinkäytöksiin niillä ei ole esim. kanneoikeutta.

Saatavuusharkinnassa selvitetään ennen oleskeluluvan myöntämistä EU:n ulkopuoliselle työntekijälle, onko työmarkkinoilla jo saatavilla sopivaa työvoimaa.

Myös rekrytointiongelmien syyt pitää katsoa tarkasti.

–Eli liittyykö työvoiman saatavuuden heikentyminen aitoon työvoimapulaan vai huonoihin työehtoihin ja palkkaan

Ay-liikettä ja globalisaatiota tutkineen Helanderin mukaan ay-liikkeen suhdetta työperäiseen maahanmuuttoon voi verrata automaation yleistymiseen työssä.

–Näitä vastaan on turha taistella. Väistämättömän kanssa on vain selvittävä parhaalla mahdollisella tavalla, kuten ay-liike teki automaation yleistyessä

Oikeastaan asia on näin varsinkin nyt kun olemme EU:ssa. Muutenkin ei kait kukaan väitä etteikö olisi myös suomen kannalta hyödyllistä maahanmuuttoa. Ay-liike vastustaa jo saatavuusharkintaa, mitä AY-liikkeen tulisi tehdä maahanmuuton rajoittamiseksi?

https://www.aamulehti.fi/uutiset/art-2000007324345.html

[Roope]

En nyt syyttäisi liittoja ulkomaalaisesta työvoimasta, mutta saisi ne sitä ponnekkaammin vastustaa.

SAK, STTK ja Akava eivät vastusta ulkomaista työvoimaa tai haittamaahanmuuttoa edes vähemmän ponnekkaasti.

Ay-liike vastustaa jo saatavuusharkintaa, mitä AY-liikkeen tulisi tehdä maahanmuuton rajoittamiseksi?

Niin vastustaa. Noista ainoastaan SAK kannattaa saatavuusharkinnan jonkinlaista säilyttämistä, mutta ajaa senkin heikentämistä ja muun muassa halpatyövoiman perheenyhdistämisen helpottamista.

[Ajatolloh]

Kyllä osa liitoista vastustaa ulkomaisen työvoiman tänne roudausta.

Vastustaa voi monella tapaa. Esim. joidenkin alojen TES-ehdoissa on ovelia määräyksiä, jotka kummasti vähentävät ulkomaisen halpistyövoiman tänne tunkua.

Tietääkseni kaikki liitot pyrkivät mahdollisuuksien mukaan valvomaan, että esim. raksoilla maksetaan TESsin mukaiset palkat kaikille työntekijöille. Se on tehokkain keino rajoittaa sitä halpatyömiesten tulvaa.

[Mietiskeliä]

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/08/11/asha-leikkasi-suomalaisten-hiuksia-aamusta-iltaan-ja-sai-kateen-satasen-kuussa

Rikostarkastaja Ismo Siltamäen mukaan myös Helsingin poliisilla on tutkinnassa useita tapauksia parturi-kampaamoihin liittyen.

– Epäillään esimerkiksi kiskonnantapaista työsyrjintää ja ulkomaalaislain rikkomista. Yleisellä tasolla tutkinnassa on ulkomaalaisten ja turvapaikanhakijoiden osalta mahdollisia väärinkäytöksiä.

Poliisin tutkimat tapaukset liittyvät niin kutsuttuihin "kympin partureihin". Paikat ovat usein ulkomaalaistaustaisten henkilöiden omistuksessa, ja niiden hinnat ovat selvästi edullisempia kuin perinteisissä suomalaisissa parturi-kampaamoissa. Parturi-kampaamot ovat olleet myös verottajan tehovalvonnassa harmaan talouden ehkäisemiseksi.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston tarkastuksissa parturiliikkeiden ongelmat ovat ilmenneet parin viime vuoden aikana.

– Kerrankin menin tarkastukselle ja siellä oli pari parturia hommissa, mutta kumpikaan heistä ei ollut virallisesti töissä. Kassakone ei ollut käytössä. Rahat otettiin asiakkailta pimeästi. En tiedä, saivatko parturit jotain rahallista korvausta vai eivät. Jos työntekijät eivät itse halua kertoa tilanteesta, siihen on vaikea päästä käsiksi, sanoo tarkastaja Katja-Pia Jenu Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.

Parturiliikkeiden ongelmat eivät ole poikkeuksellisia, vaan osa laajempaa ilmiötä, jossa turvapaikanhakijoita ja muita ulkomailta tulleita käytetään suomalaisilla työmarkkinoilla hyväksi.

Erityisen alttiissa asemassa työperäiselle hyväksikäytölle ovat paperittomat, jotka elävät Suomessa ilman laillista oleskelulupaa

Turvapaikanhakukin selkevästi liittyy tähän halpatyövoima asiaan.

Rashid on pukeutunut kuten kuka tahansa hänen ikäisensä kolmekymppinen mies: mustiin kapeisiin farkkuihin, löysään takkiin ja tennareihin.

Päällepäin paperittomuutta ei arvaisi. Rashidilla ei kuitenkaan ole omaa kotia, pankkitiliä tai esimerkiksi verokorttia työntekoa varten.

Rashidilla oli kuitenkin työpaikka. Sitä varten tehtiin oikea työsopimus. Rashidin nimi on kirjoitettu printattuun sopimukseen kuulakärkikynällä epävarmoilla, oikealle kenossa olevilla kirjaimilla.

Työsopimuksen mukaan Rashidin työtehtäviä autopesulassa olivat autojen pesut, vahaukset, pinnoitukset ja tarvittaessa rengastyöt. Palkaksi oli merkitty 10,5 euroa tuntia kohden.

Rashid näyttää puhelimestaan kuvia vahaamistaan autoista; kiiltävänpunainen uusi henkilöauto ja valkoinen farmari parkkeerattuna pesulan kelmeän loisteputkivalon alle.

Rashid kertoo tehneensä töitä autopesulassa viime vuoden lopussa ja tämän vuoden alussa kuusi päivää viikossa aamuyhdeksästä iltaseitsemään. Hän oli töissä pesulassa hieman yli kolme kuukautta ja sai koko ajalta palkkaa yhteensä vain hieman yli 400 euroa. Jos palkkaa olisi maksettu työsopimuksen mukaisesti, summan olisi pitänyt olla tuhansia euroja enemmän.

Kun Rashid sanoi ilmoittavansa tilanteesta poliisille, pomo sanoi "siitä vain". Hänen mukaansa poliisi ei uskoisi paperitonta Rashidia.

Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet valvovat suomalaisia työpaikkoja. Keinot puuttua työperäiseen hyväksikäyttöön ovat kuitenkin heikot.

Aluehallintovirastot voivat antaa yrityksille käytännössä hallinnollisia seuraamuksia; toimintaohjeita ja kehotuksia. Järeimmät keinot ovat laiminlyöntimaksut tai ilmoitus muille viranomaisille, kuten poliisille

Jos pimeä työ tulee ilmi aluehallintoviraston tarkastuksella, voi tarkastaja käytännössä antaa yritykselle vain toimintaohjeen työsuhteen tunnusmerkeistä, jotta työntekijälle tehtäisiin työsopimus.

Ellei näin tapahdu, pitäisi työntekijän itse riitauttaa asia

Aluehallintoviraston tarkastaja antoi ravintolalle toimintaohjeen muun muassa yleissitovan työehtosopimuksen noudattamisesta. Yrityksen pitäisi maksaa työntekijöilleen ilta- ja sunnuntailisät jatkossa.

– Tämä on iso haaste valvonnassa. Jos työnantaja ei noudata antamaamme toimintaohjetta, me emme voi hakea palkkasaatavia työntekijälle. Jokaista palkkaepäselvyyttä ei voi viedä poliisille, koska tapauksia on niin paljon: ravintola-alalla puolessa tarkastuksia on puutteita palkkauksessa, sanoo Jenu.

Toimintaohje ei myöskään velvoita työnantajaa maksamaan aikaisemmin maksamatta jääneitä palkkoja. Työntekijän pitäisi hakea palkkasaataviaan itse siviiliprosessissa tuomioistuimessa

Rikosuhripäivytyksen asiakkaana on tällä hetkellä yli 150 työperäisesti hyväksikäytettyä. Marttilan mukaan harvat hyväksikäytetyistä uskaltavat viedä tapauksia eteenpäin poliisille.

– Aika pieni on siis kiinnijäämisriski ja mahdolliset seuraukset, kun taas tällaisesta toiminnasta voi hyötyä työnantaja aika paljon, Marttila sanoo

Eli tarkastajilla ei ole riittävästi keinoja puuttua alipalkkaukseen ja hyväksikäyttöön. Tarvittaisiin alipalkkauksen kriminalisointi ja kanneoikeus, jota tietyt poliittiset tahot vastustavat.

Artikkelin peruteella ei ole hyvä idea myöskään lakkautta mamujen sossurahoja kokonaan, sillä sen jälkeen ne suostuvat tekemään työtä millä tahansa ehdolla tahansa. Sen näkee esim. mitä touhu on Espanja ja Italian hedelmäpelloilla.

Ps. En nyt sentään olisi valmis antamaan paperittomille sossurahoja, sillä vetovoimatejoiden takia siitää olisi enemmän haittaa kuin hyötyä.

[Roope]

Tietääkseni kaikki liitot pyrkivät mahdollisuuksien mukaan valvomaan, että esim. raksoilla maksetaan TESsin mukaiset palkat kaikille työntekijöille. Se on tehokkain keino rajoittaa sitä halpatyömiesten tulvaa.

Eli sama kuin kokoomuksen ohjelmassa, että haittamaahanmuuttoa ennaltaehkäisevää saatavuusharkintaa ei tarvita, kun se korvataan tehokkaalla (hah) jälkikäteisvalvonnalla.

Tämä malli ei toiminut Ruotsissakaan. Ei ole keinoja valvoa joka paikassa kaikkien palkkausta ja työehtoja, vaan on pidettävä huolta, että tänne ei kannata yrittää halpatöihin.

[Ajatolloh]

Tietääkseni kaikki liitot pyrkivät mahdollisuuksien mukaan valvomaan, että esim. raksoilla maksetaan TESsin mukaiset palkat kaikille työntekijöille. Se on tehokkain keino rajoittaa sitä halpatyömiesten tulvaa.

Eli sama kuin kokoomuksen ohjelmassa, että haittamaahanmuuttoa ennaltaehkäisevää saatavuusharkintaa ei tarvita, kun se korvataan tehokkaalla (hah) jälkikäteisvalvonnalla.

Tämä malli ei toiminut Ruotsissakaan. Ei ole keinoja valvoa joka paikassa kaikkien palkkausta ja työehtoja, vaan on pidettävä huolta, että tänne ei kannata yrittää halpatöihin.

Ihme sekavaa tekstiä sinulta.

Ei liittojen suorittama valvonta ole mitään "tehokasta jälkikäteisvalvontaa".

Eiväthän ne mitään viranomaisia tietenkään ole. Mutta yrittävät tehdä mitä voivat.

[Roope]

Ei liittojen suorittama valvonta ole mitään "tehokasta jälkikäteisvalvontaa".

Eiväthän ne mitään viranomaisia tietenkään ole. Mutta yrittävät tehdä mitä voivat.

Minä tarkoitin viranomaisvalvontaa. Viranomaisvalvonta on ongelmiin nähden pelkkä vitsi, mutta liitoilla on vielä vähemmän rahkeita paikata saatavuusharkinnan lopettamisen seurauksia.

Liittojen puolelta tehokkainta olisi yksiselitteisesti vastustaa saatavuusharkinnan kaikkea heikentämistä ja muutenkin kaikkea haittamaahanmuuttoa, joka tuottaa Suomeen puolilaillista ja laitonta halpatyövoimaa.

[Puskistahuutelija]

Ammattiyhdistysliikkeistä, varsinkin suurimmista sellaisita ja erityisesti SAK:sta, on tullut reliikki, joka elää vain pysyäkseen elossa. Heille on se ja sama, onko työvoima koti- vai ulkomaista kunhan jo asetetut ehdot täytetään ja ammattiyhdistysten asema ei muutu. Siinä mielessä sieltä ei ole tulossa minkäänlaista apua tässä taistelussa. Seisovat vain tumput suorina ja pitävät huolen, että AY-liike pysyy ylipäänsä olemassa.

Vaikka Suomi on osa puolen miljardin ihmisen markkina-aluetta ja se asettaa tiettyjä rajoitteita työperäisen maahanmuuton rajoittamisen suhteen, on lainsäädännöllä mahdollista tehdä käytännössä ainakin lähes tyhjäksi yhteiskunnalle kallis ja haitallinen työperäinen maahanmuutto. Ensimmäinen ja tehokkain keino olisi tehdä sosiaaliturvasta kansallisuusperusteinen eli työttömyyskorvauksia ym. sosiaalitukia saisivat vain Suomen kansalaiset. Tämän myötä ei olisi enää mahdollista tulla Suomeen tekemään täysin naurettavalla palkalla töitä ja täydentää tulojaan sosiaaliturvalla. Se, että tämä on ylipäänsä mahdollista, on aivan aasimaista. Suomi on yksi harvoista Euroopan maista, joissa sosiaaliturva on asumisperusteinen.

Ideana ei ole kuitenkaan tehdä Suomesta suljettua työmarkkinaa, jonne ei ulkomaalaiset pääse millään töihin. Ideana on minimoida yhteiskunnalle enemmän menoja kuin tuloja tuovan ulkomaisen työvoiman käyttö ja kasvattaa yhteiskunnalle enemmän tuloja kuin menoja tuovan ulkomaisen työvoiman käyttö. Jälkimmäiseen lähedetään takamatkalta muihin pohjoismaihin nähden kahdesta isosta syystä.

1) Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on ns. vanhaa rahaa isot määrät. Omaisuus on kumuloitunut sinne vuosisatojen ajan, joka antaa selkeän etumatkan jo sinällään. Raha tulee rahan luo, kuten sanotaan.

2) Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa käytetään omia valuuttoja, joka antaa tarpeen vaatiessa tarvittavan jouston. Suomessa tätä joustoa ei ole, joten vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen joustoa on yritetty hakea työehtojen heikentämisen ja ns. palkkamaltin kautta.

Se, että Suomi on kehittynyt teolliseksi ja isoja rahamääriä käsitteleväksi valtioksi vasta 70 vuoden aikajänteellä on asia, jolle emme voi mitään. Sitä eroa ei voi kuroa umpeen muuten kuin tekemällä rutosti töitä sekä fiksulla työ- ja elinkeinopolitiikalla. Mutta valuutan kautta annamme aivan tuhottomat määrät etumatkaa muille pohjoismaille täysin turhaan.

Euron kritisointi on edelleen lapsen kengissä Suomessa, vaikka aihetta olisi enemmän kuin yksi pystyy käsittelemään. Kaikista median käyttämistä ekonomisteista ei löydy yhtään, joka olisi euroa kritisoinut. Sitä pidetään hyvänä asiana joko aidosti pelkkien mielikuvien kautta tai sitten euroa kehutaan, koska sen kritisointi olisi ammatillinen itsemurha.

Ensimmäinen ja tärkein askel suomalaisen työmarkkinan tervehdyttämiseen on siis euron romahtaminen. Heti sen jälkeen pudotus tulee olemaan iso, mutta kun kasvu lähtee jälleen käyntiin, on se sitten todella rivakkaa. Siinä imussa pystytään myös kuromaan tuota muiden pohjoismaiden etumatkaa kiinni, jos kortit pelataan oikein.

[Mietiskeliä]

https://www.talouselama.fi/uutiset/eva-palkkojen-nollakorotukset-olisivat-tyontekijoidenkin-etu-paikallisesti-voitaisiin-sopia-aiemmin-sovittua-alemmista-palkoista-esimerkiksi-silla-ehdolla-etta-tyopaikkoja-saastyy/d8de0f04-7dca-4340-a4cf-6a04c52435ab

Etsin tuota Kurrosen artkkilie EVA:n sivulta, kun löytänyt sitä soitimpa huvikseni kurroselle. Hän kertoi, että oli kirjoittanut kirjoituksen koronakriisin alussa ja sanoi mutta nythän on talous mennyt parempaan suuntaan.. Todellakin Suomi selvinnyt kriisistä hyvin verratuna muihin maihin

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007829048.html

Suomen talous on maailman vahvimpia, kun melkein kaikki maailman maat pannaan järjestykseen talouden koronakestävyyden ja -haavoittuvuuden mukaan.

Tämä käy ilmi analyysiyhtiö Oxford Economicsin vastikään laatimasta laajasta, lähes kaikki maailman maat kattavasta talousanalyysistä.

Yhtiö on arvioinut yli 160 maan altistumista koronakriisin pitkäaikaisille talousvahingoille kaikkiaan 36 eri talous- ja riskimittarin avulla.

Suomen taloudessa pitkäaikaisten koronavaurioiden riski on analyysin mukaan maailman pienimpiä – ja talouden koronakestävyys näin ollen maailman vahvimpia.

Suomi sijoittuu vain vähän Saksaa ja Norjaa heikommin huippupistein seitsemänneksi, kun vertailuryhmänä on nelisenkymmentä keskeistä kehittynyttä, kehittyvää ja nousevaa kansantaloutta täydennettynä Pohjolan ja Baltian mailla.

Kaikista analyysin 166 maasta Suomen talouden koronakestävyys on Uuden Seelannin kanssa tasapistein maailman kymmenenneksi vahvin. Esimerkiksi Ruotsi sijoittuu muutamaa sijaa Suomea heikommin.

Eli suomi on siis selvinnyt paremmin koronakriisistä kuin Ruotsi, vaikka siellä kaikki työmarkkina asiat kuullemma paljon paremmin kuin Suomessa jos kokoomuslaisilta kysyy.

Ps. kertokaapa jos löydätte sen Kurrosen alkuperäisen kirjoituksen. Ei mennyt hänen ennustuksensa ihan putkee. "Muut maat tulevat selviämään kriisistä paremmin koska paikallinen sopiminen.."
<
Lisäys: Empä löytänyt Kurrosen alkuperäistä kirjoitusta, tässä on aika hyvin siteerattu häntä:

Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan ekonomisti avaisi tuoreet työehtosopimukset heikenneen taloustilanteen vuoksi.

Ajatuspajan ekonomisti Sanna Kurrosen mukaan palkkaneuvottelut osuivat huonoon kohtaan, kun palkankorotuksista sovittiin juuri ennen talouden romahdusta koronakriisin seurauksena. Hän kirjoittaa Evan tuoreessa julkaisussa, että alkuvuonna tehtyjen sopimusten avaaminen ja palkkojen nollakorotukset olisivat myös työntekijöiden etu.

– Liian suuret palkankorotukset vauhdittavat työttömyyden kasvua, Kurronen kirjoittaa

Kurrosen mukaan uhkana on, että Suomen kustannuskilpailukyky karkaa verrattuna kilpailijamaihin. Hän huomauttaa, että esimerkiksi Ruotsissa kevään palkkaneuvotteluja päätettiin lykätä koronakriisin vuoksi.

Ekonomistin mukaan paikallisen sopimisen lisääminen pitäisi ottaa osaksi hallituksen työllisyyspakettia. Kurrosen mukaan toisessa keskeisessä kilpailijamaassa Saksassa keskitetysti sovituista palkankorotuksista päätetään usein työpaikoilla toisin sopimusten avaamislausekkeiden ansiosta.

– Käytännössä paikallisesti voitaisiin sopia alemmista palkankorotuksista esimerkiksi sillä ehdolla, että työpaikkoja säästyy

[Mietiskeliä]

Aiheeseen liittyen joka puolella jauhetaan miten Suomessa on niin jäykät työmarkkinat ja siksi työttömyys on niin korkealla. Epäilen, että tämä on vahvasti liioitteltua.

Esim. jos katsotaan maailman eniten työttömyydestä kärsiviä maita, niin joustavien työmarkkinoiden ketysmaat ovat räikeästi yliedustettuina siinä tilastossa.

https://www.globalis.fi/Tilastot/Tyoettoemyys

Eli ei johdu noiden listan kärki maiden korkea työttömyys mistään työmarkkinoista, vaan siitä yksinkertaisesta syystä ettei noissa maissa ole riittävästi työtä tarjolla.Näin se on Suomenkin kohdalla. Eikä tilastoa selitä sekään, että kehittyneet maat vääristelevät omia tyllisyystilastojaan.

[Golimar]

Ei enää lomarahoja, viikonloppulisiä ja palkallista sairauslomaa? SAK-pomon arvio on työntekijöille karua luettavaa
Eilen klo 17:58
IL-erikoishaastattelu: SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ennustaa syksyn liittokierroksesta myrskyisää.
Jarkko Eloranta arvioi, että työnantajat pyrkivät eroon vuorolisistä, lomarahoista ja muista työntekijöiden eduista murtamalla tes-järjestelmää.
SAK:n puheenjohtaja esittää muutosta yleissitovuuden kriteereihin. "Alan edustavin työehtosopimus olisi aina yleissitova."
Pian alkavasta liittokierroksesta on tulossa myrskyisä.

X

Metsäteollisuus ry ja Teknologiateollisuus ry ovat viime syksynä ja tänä keväänä ilmoittaneet, että ne eivät jatkossa neuvottele jäsenyrityksilleen yleissitovia työehtosopimuksia (tes).

Eloranta vakavoituu, kun hän arvioi, mitä työnantajat tarkoittavat puhuessaan paikallisesta sopimisesta.

– Ei riitä, että mennään kohti paikallista tasoa, vaan työehdoista voitaisiin sopia suoraan yksittäisen työntekijän kanssa. Siellä on halua siihen, että yleissitovuus Suomesta poistettaisiin tai sitä radikaalisti muutettaisiin, Eloranta sanoo.

X

Eloranta pelkää, että suomalaisten työehdot romahtavat tai vähintään heikentyvät dramaattisesti, jos yleissitovuuden poistamista ajavat työnantajat saavat tahtonsa läpi.

– Yleissitovuus on taannut Suomessa työehtojen samanlaisen lähtötason kaikille työntekijöille ja yrityksille. Vaikka yritys ei kuulu työnantajaliittoon, se on joutunut noudattamaan alan työehtoja, koskevatpa ne sitten palkkoja, ylityökorvauksia tai lomarahoja.

X

Uhattuina ovat Elorannan mukaan niin lomarahat, ylityökorvaukset, vuoro- ja pyhälisät, palkalliset vanhempainvapaapäivät, palkallinen sairausloma, neljää viikkoa pidemmät alakohtaiset vuosilomat, 37,5-tuntiset työviikot ynnä muut tesseihin perustuvat työsuhteiden ehdot.

– Työaika esimerkiksi on lainsäädännössä pidempi kuin työehtosopimuksissa, pekkasia ei tunneta lainkaan, lomakorvauksia ei maksettaisi, vanhempainvapaista ei maksettaisi palkkaa ynnä muuta.

– Työehdot heikkenisivät merkittävästi nykyisestä, Eloranta arvioi.

X

Eloranta huomauttaa, että jo syksyllä 2015 niin sanotut kiky-neuvottelut alkoivat pääministeri Juha Sipilän (kesk) ja työnantajien yhteisellä esityksellä vuosityöajan vastikkeettomasta pidentämisestä 100 tunnilla.

– Eivät nämä voimakkaat vaatimukset ole mihinkään kadonneet. Ne varmasti tulevat syksyllä alkavalla liittokierroksella paikallisesti Teollisuusliiton ja Paperiliiton pöytään, Eloranta ennustaa.

Kiky-neuvotteluissa pöydällä oli vuosina 2015 ja 2016 ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuus.

Ay-liike piti silloin suurimpana torjuntavoittonaan sairauspäivän palkattomuuden estämistä, vaikka kiky-sopimus julkisen sektorin lomarahojen leikkauksineen oli palkansaajille karvasta nieltävää.

X

Eloranta arvioi, että työnantajat pyrkivät tulevaisuudessa paikallisesti eroon palkallisesta sairauslomasta.

– Pienipalkkaisilla ihmisillä ei ole varaa jäädä kotiin, vaan he koettavat raahautua töihin joka tapauksessa ja levittävät sitä tautia, on se sitten korona tai jokin muu, Eloranta murehtii.

X

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/fa55e683-7cca-4c93-9085-7742f19426f4

[Jaska Pankkaaja]

^Asiaan liittyen: tosikokoomuksia joiden ihanteessa nälkäiset työläiset jonottavat aamulla voileipäpalkkaisiin töihin on oikeasti aika vähän ja nekin äänestävät kokoomusta niin kauan kuin kynä kädessä pysyy. PSältä olisi minun mielestäni taktinen veto linjata äänekkäästi yleissitovuuden ym. asioiden puolesta ja antaa kokoomuksien ulista rauhassa äääärivasemmistosta. Muutama ääni menisi mutta paljon enemmän säilyisi ja tulisi.

[Ajatolloh]

Eikä vassareiden nimenomaan pitäisi suojella Suomen työmarkkinoita ulkomaalaiselta halpatyövoimalta?

Pitäisi, mutta nykyinen Vasemmistoliitto on miehitetty pääasiassa vihervassareilla. Käytännössä samaa porukkaa kuin mitä vihreät. Ei niitä perinteiset vasemmistolaiset arvot kiinnosta.

[ikuturso]

ˆ Lomarahoja tai lomaltapaluurahoja - miksi niitä onkaan ikinä nimitetty - en ole koskaan ymmärtänyt.

Yritykselle henkilötyövuosi kustantaa x euroa. Tästä x-y maksetaan palkkana ja y maksetaan lomarahana.

Miksei voi maksaa x palkkana ja se on työntekijän oma häpeä, jos loman alkaessa on tili tyhjä. Miksi se pitää olla työnantajan velvollisuus palkita lomalle lähtijä?

Lomakertymätkin ovat olleet jotenkin bizarreja.... Miksei kaikilla voi olla yhtä pitkät vuosilomat? Jos aloittaa kesken vuoden, vuosilomapäiviä on x kuukaudessa. Miksi niitä pitää kerryttää varastoon? Miksi aiemmat vuoden vaikuttavat tulevien vuosien lomiin?

OIkeastaan loma-ajalta ei pitäisi maksaa palkkaa ollenkaan. Vastaavasti työssäoloajalta pitäisi maksaa sitten korkeampaa liksaa ja työntekijä voisi sitten lomailla säästöillään jos pystyy. Lomia pitämättömällä olisi näin mahdollisuus tienata enemmän kuin huilailijalla. Opettajienkin ansiot menisivät sitten uuteen laskentaan.

Nythän esim. omassa kunnassamme on ties kuinka paljon vuosisijaisia, erityisopettajia ja avustajia, joita palkataan tarpeen mukaan aina tietty määrä. Nämä näin ollen palkataan vuodeksi kerrallaan vastoin hyviä tapoja, mutta kun kunnalla ei ole varaa maksaa sijaisille kesällä palkkaa, niin nämä lomautetaan tai irtisanotaan kesäksi.

Nykyisten sopimusten puitteissakin on siis erittän helppo eriarvoistaa kausityöntekijän työn hinta ja vakituisen työntekijän työn hinta. Joskus maailmassa tämä lie ollut porkkanana pitää ihmiset samassa firmassa töissä, mutta nykyinen työmarkkinatilannei pitää huolen, että jengi ei välttämättä liiku työetujen perässä. Ja sitten HR:llä on isoissa firmoissa varaa neuvotella myös niin, että jos henkiliö siirtyy saman alan yrityksestä toiseen ja tuo asiantuntemuksen (ja ehkä kilpailijasta tietoa) mukanaan, niin tälle neuvotellaan vakituisen henkilön lomaedut heti lähtiessä.

Eli, jos työelämä menee pätkätöiden suuntaan, niin palkalliset lomat ja lomarahakertymät ovat yhtä tyhjän kanssa, kun nikkaroidaan nollasopimuksia tai leikitään lomautuksilla.



Kun yleissitovuudesta luopuminen nähdään halpatyövoiman vyörynä, voisin nostaa vasta-argumentiksi nykyisen työterveyslainsäädännön. Tällä hetkellä laki vaatii "ennaltaehkäisevän" terveydenhuollon kaikilta työntekijöiltä. Mutta esim. sairaanhoitoa se ei edellytä. Kuitenkin isoilla yrityksillä on lähes poikkeuksetta työterveyspalvelut, koska ne selkiyttävät sairaslomia, työntekijät saadaan mahdollisimman nopeasti hyvään hoitoon ja takaisin sorvin ääreen tuottamaan. Lisäksi jos työntekijä valitsisi kahdesta firmasta, kumpaan menee töihin, niin jos toisella on kattavampi työterveydenhuolto, valinta voi päätyä siihen. Olen kuullut, että jotkut firmat tarjoavat työterveyden kautta myös täyden hammashuollon, koska esim. pelkopotilas joka pitkittää hammaslääkäriin menoa ei ole kovin tuottelias.

Niillä aloilla, joilla on työvoimasta pulaa (meillähän on työvoimapula you know!?), tultaisiin jatkossakin kilpailemaan loma-, palkka- ja työterveyseduin. Vain ne alat, joilla on työvoimasta ylitarjontaa voisivat mennä siitä, missä aita on matalin.

-i-

[Golimar]

ˆ Lomarahoja tai lomaltapaluurahoja - miksi niitä onkaan ikinä nimitetty - en ole koskaan ymmärtänyt.

Tuossa alla on yksi selitys lomaltapaluurahan käyttöönotosta, itse olen kuullut selityksen että se tuli käyttöön työvoimapulan vuoksi kun duunarit menivät lomalla Ruotsiin töihin eivätkä palanneet.

Metalliliitto keksi lomarahan, alkuperäiseltä nimeltään lomaltapaluurahan, 1970-luvun alussa. Ajatus oli houkutella lakkoilevia työntekijöitä takaisin töihin ja varmistaa, että työntekijät palaavat myös lomilta töihin. Lomaraha on hyvin vakiintunut suomalaiseen työelämään, vaikka ajatus töihin lomilta palaamatta jättämisestä tuntuu nykypäivänä hassulta. Monet eivät nykypäivänä edes tiedä, mikä lomarahan tausta on.

Metallialan keksintö otettiin vuoden 1971 jälkeen käyttöön monella muullakin alalla työnantajien ja työntekijäliittojen välisissä sopimuksissa.

https://duunitori.fi/tyoelama/mika-on-lomaraha

[Tunkki]

^70-luvun alussa työnantajia huolestutti se että duunarit lähti käymään lomilla Ruotsissa kaverien luona ja jäivät sinne hommiin, työvoimapulaa pukkasi.

[Muhmutti]

Sairausloman palkallisuudesta ei ole syytä luopua. Pikkusen sitä voi kyllä justeerata. Itse ehdotan tällaista mallia: työnantajan ei tarvitsisi maksaa koko päivän palkkaa vaan 6 tunnin palkka sairauslomapäivästä. Tuo ei olisi työntekijälle hirveän iso menetys, mutta työnantaja säästäisi vuodessa pitkän pennin.

[Tavan]

^Minusta tuo olisi hyvin reilua ja kohtuullista.

Ja normaali duunari kyllä ymmärtää sen, millainen taakka sairaspäivien palkanmaksu on työnantajille, sekä sen, että sairaspäiviä myös väärinkäytetään.

[Golimar]

Firmassa käskettiin Coronaan liittyen että täytyy olla sairaslomalla jos on flunssan oireita. Pidin sairaslomaa kaksi kertaa ja siitä tuli keskustelu esimiehen (tyypistä voi lukea peräkammarissa) kanssa varhaisen välittämisen mallin mukaan, työterveyshuollossa joku virkaintoinen tippaiita soitteli omaan kännykkääni joka oli äänettömällä puhelinhäirikköjen vuoksi ja sitten se lähetti kirjeen jossa vaati keskustelua ko. varhaisen välittämisen mallin perusteella.

Se huvitti kun olin jo ottanut lopputilin ja downshifting alkanut ne työterveyshuollon tyypit häiriköivät vielä kerran jollain lakiin perustuvalla työterveystarkastuksella, kohteliaasti kerroin ettei kiinnosta.

[Golimar]

Helsingin, Riihimäen ja Oulun veturinkuljettajilla mielenilmaus – eivät saavu perjantaina töihin
Helsingin ja Riihimäen veturinkuljettajien tiedotteen mukaan mielenilmaus on vastalause VR:n henkilöstöpolitiikalle. Veturinkuljettajien mielestä VR rikkoo voimassaolevaa työehtosopimusta ja on vierittänyt muun muassa työtehtäviä vapaa-ajalla tehtäväksi.

X

Veturinkuljettajat ilmaisevat tiedotteessa huolensa junaturvallisuudesta. Heidän mukaansa riittämättömät työajat, työvuorosuunnittelun virheet ja sovituista asioista lipsuminen vaarantavat junaturvallisuuden. Veturinkuljettajien mukaan asiasta on yritetty neuvotella tuloksetta.

https://yle.fi/uutiset/3-11941452

[Totti]

Sairausloman palkallisuudesta ei ole syytä luopua. Pikkusen sitä voi kyllä justeerata. Itse ehdotan tällaista mallia: työnantajan ei tarvitsisi maksaa koko päivän palkkaa vaan 6 tunnin palkka sairauslomapäivästä. Tuo ei olisi työntekijälle hirveän iso menetys, mutta työnantaja säästäisi vuodessa pitkän pennin.

Ajatuksesi on oikeansuuntainen.

Lähtökohtaisesti työntekijän sairasteleminen ei ole työnantajan ongelma ellei sairastelu nimenomaan johdu työtehtävistä. Sairaslomat on kuitenkin neuvoteltu työnantajan maksettavaksi kokonaisuudessaan. Vasta viikon poissaolon jälkeen työnantajalle korvataan osa poissaolon palkasta kelan kautta.

Tämä työntekijälle täysin riskitön järjestely on johtanut siihen, että sairaslomilla kikkaillaan ja niitä käytetään lintsauksen välineenä. Räikeimmissä tapauksissa "sairastellaan" niin, että sairasloma tosiasiassa muuttuu palkalliseksi työttömyydeksi (on nähty). Ideasi lisätä työntekijän riski sairastumisesta on sen takia oikein, yksityiskohdista voi sitten keskustella mutta joku riski pitää kuitenkin olla.

Toinen työnantajaa rasittava ongelma on toistuvasti (oikeasti tai feikillä) sairastelevien aiheuttama rasite. Minusta tyypit, jotka sairastelevat toistuvasti pitäisi saada irtisanoa. Tässäkin voi aina keskustella yksityiskohdista mutta jos esimerkiksi 30% työajasta on sairaslomalla ja sairaskertoja on yli 4, niin työntekijä ei tosiasiassa ole työkelpoinen ja pitäisi voida irtisanoa työnantajan toimesta.

Nuorten naisten työllistyminen pitäisi vastavuoroisesti edistää siirtämällä raskauden kustannukset kokonaan valtiolle. Tällä hetkellä yksi raskaus maksaa tuhansia euroja työnantajalle riippuen tulevan äidin palkasta sekä muista oheiskustannuksista. Tämä on erityisesti ongelma naisvaltaisten alojen pienyrittäjille.

Olen useasti kuullut miten juuri naisyrittäjät valittavat raskauden helvetinmoisia kustannuksia. Eräskin puolituttu naisyrittäjä päätyi maksamaan usean vuoden ajan yhden ylimääräisen vuosipalkan sen takia, että nuoret naisduunarit olivat vuorotellen raskaana ja hankkivat lapset peräkkäin. Kun pennut oli hankittu, mentiin toiseen firmaan ja hän joutui rekrytoimaan jälleen uuden lisääntymisvaiheessa olevan naikkosen. Lopulta hän päätti irtisanoa kaikki ja ryhtyä yksinyrittäjäksi. Ylipäätään yksityisellä sektorilla seurusteleva alle 40-vuotias nainen on pommi juuri raskausriskin takia. Niitä ei mielellään oteta hommiin ellei kyse ole vuokratyöläisestä, josta pääsee eroon heti.

Mielestäni pitkään poissa olevat eivät myöskään saisi panttaa työpaikkoja itselleen vaan heidät pitäisi voida irtisanoa. Julkisella sektorilla on esim. ongelmana se, että jotkut naiset ovat lastenhankintapuuhien takia poissa monta vuotta. Tämä on johtanut määräaikaisuusongelmaan, jossa tuuraajia ei voi ottaa pysyvään työsuhteeseen koska pitää olla valmius ottaa äitiyslomalainen takaisin. Jos äitiyslomalainen ei tulekaan takaisin sovittuna aikana vaan hankkii toisen lapsen, joudutaan tekemään uusi määräaikaisuus. Tämä määräaikaisuusongelma voitaisiin korjaa siten, että jos on esim. yli vuoden poissa duunista, niin työnantaja voisi irtisanoa työsuhteen yksipuolisesti.

Tällaiset uudistukset alentaisivat ilman muuta palkkaamiskynnystä ja lisäisi myös pysyvien työsuhteiden määrää vuokratyösuhteiden kustannuksella.

[Ajatolloh]

Sairausloman palkallisuudesta ei ole syytä luopua. Pikkusen sitä voi kyllä justeerata. Itse ehdotan tällaista mallia: työnantajan ei tarvitsisi maksaa koko päivän palkkaa vaan 6 tunnin palkka sairauslomapäivästä. Tuo ei olisi työntekijälle hirveän iso menetys, mutta työnantaja säästäisi vuodessa pitkän pennin.

Ajatuksesi on oikeansuuntainen.

.....
Olen useasti kuullut miten juuri naisyrittäjät valittavat raskauden helvetinmoisia kustannuksia. Eräskin puolituttu naisyrittäjä päätyi maksamaan usean vuoden ajan yhden ylimääräisen vuosipalkan sen takia, että nuoret naisduunarit olivat vuorotellen raskaana ja hankkivat lapset peräkkäin. Kun pennut oli hankittu, mentiin toiseen firmaan ja hän joutui rekrytoimaan jälleen uuden lisääntymisvaiheessa olevan naikkosen. Lopulta hän päätti irtisanoa kaikki ja ryhtyä yksinyrittäjäksi. Ylipäätään yksityisellä sektorilla seurusteleva alle 40-vuotias nainen on pommi juuri raskausriskin takia. Niitä ei mielellään oteta hommiin ellei kyse ole vuokratyöläisestä, josta pääsee eroon heti.

Ookoo. Eli duunarin selkänahasta tämäkin asia hoidettava?

Saako kysyä, miksi se Ruotsin malli ei tässä asiassa kelpaa?

Ruotsin malli näyttää kyllä kelpaavan Suomen työmarkkinoille aina kun sillä päästään huonontamaan joku asia. Kuten esim tämän ketjun alussa väitetty työehtosopimusten yleissitovuus. Aivan totta, Ruotsissa se ei ole lakiin nakutettu, mutta hoidettu muuten.

Mutta hey. Ruotsissapa valde maksaa nuo raskausajan kustannukset samoin kuin lapsen sairastamisen vuoksi tapahtuvat poissaolot. Ruotsissa pienyrittäjlle ei tule tuota riskiä. Miksi Ruotsin malli ei tällä kertaa kelpaa? Liian hyvä duunarille vai?

[Totti]

Ajatuksesi on oikeansuuntainen.

Ookoo. Eli duunarin selkänahasta tämäkin asia hoidettava?

Niin se kyllä on. Suomen hankala ja kroonisesti heikko työtilanne johtuu siitä, että työntekijöistä on tehty liian suuri rasite työnantajalle. Se on vain kylmä tosiasia.

Yrityksillä on muutama vaihtoehto pyörittää toimintansa:

1. Oman työvoiman palkkaaminen.
2. Vuokratyövoiman käyttö.
3. Tehostaminen automatiikalla / asiakkaiden itsepalvelulla.
4. Liiketoiminnan pitäminen niin pienenä, että yrittäjä voi itse hoitaa sen.

Työntekijän näkökulmasta vaihtoehto 1. on paras, mutta se on samalla riskialttein vaihtoehto työnantajalle nykylainsäädännön puitteissa, jonka takia työnantajat reagoivat vaihtoehdoilla 2-4, jotka kaikki ovat huonoja työntekijälle. Vasemmistovetoinen AY-liike reagoi tähän pakottamalla yrityksiä pitämään ihmisiä töissä lisäämällä niiden rasittavuutta yhä uusilla säännöillä ja vaatimuksilla. Lopputulos on työmarkkinat, joilla duunin löytäminen on vaikeaa samalla kun työnantajat ehkä haluaisivat palkkaa.

Saako kysyä, miksi se Ruotsin malli ei tässä asiassa kelpaa?

Ja mikähän se mahtaisi konkreettisesti olla?

[Golimar]

Epäilen että palkansaajille, olivatpa he toimihenkilöitä tai duunareita on luvassa kylmää kyytiä.

X

Riku Aalto kertoo, että Teknologiateollisuus esitti ennen maaliskuista ilmoitustaan uhkauksen Teollisuusliitolle.
Aallon mukaan Teknologiateollisuus esitti, että "jos luovutte yleiskorotuksesta ja työnantaja voi ohittaa luottamusmiehen paikallisessa sopimisessa kaikilta osin, voimme harkita sitä, että jatkamme sopimusten tekemistä Teollisuusliiton kanssa".
Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto vastaa Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helteen Iltalehdelle antamaan haastatteluun.

Helle kertoi IL:ssä, että työnantajat haluavat jatkossa sopia työehdoista paikallisesti muun muassa siksi, että yritykset haluavat pienentää kaikille maksettavia tes-palkankorotuksia ja tuoda niiden tilalle työntekijän tuottavuuden mukaan maksettavia palkankorotuksia. Tasapäistävä palkkapolitiikka ei Helteen mukaan palvele yritysten tavoitteita.

X

Riku Aalto kertoo, että Teknologiateollisuus esitti ennen maaliskuista ilmoitustaan uhkauksen Teollisuusliitolle.

– Viime maaliskuussa Teknologiateollisuus teki esityksen Teollisuusliitolle: 'Jos luovutte yleiskorotuksesta ja työnantaja voi ohittaa luottamusmiehen paikallisessa sopimisessa kaikilta osin, voimme harkita sitä, että jatkamme sopimusten tekemistä Teollisuusliiton kanssa.' Toki vielä niin, että jokaisen työntekijän pitää päästä osallistumaan luottamusmiehen valintaan riippumatta siitä, onko hän järjestäytynyt vai ei, Aalto kirjoittaa.

Teollisuuden palkansaajajohtaja kertoo esittäneensä työnantajille kysymyksen.

– Kun kysyimme Teknon edustajilta, voiko sellainen yritys, joka ei ole Teknon jäsen, osallistua Teknon hallituksen tai työvaliokunnan valintaan, vastaus oli jyrkkä ei. Mutta työntekijöiden osalta pitäisi siis herrojen ja rouvien mielestä soveltaa eri sääntöjä!

– Teknologiateollisuuden keskiviikkoinen ulostulo Iltalehdessä vielä vahvisti aiemmin ilmoitetun. Teknologiateollisuus sanoo samaan aikaan, ettei se ole heikentämässä mitään, ja heti perään, että työnantajat haluavat maksaa palkankorotuksia vain osalle henkilöstöä. Ja tämä siis ilman sopimista, Aalto kritisoi.

X

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/d51d3287-8aad-4e3a-bf1a-4c767d276feb