2021-03-25 Teknologiateollisuus irtautuu valtakunnallisista työehtosopimuksista

[Alaric]

Perussuomalaisten johto näköjään ulkoisti tämän Teknologiateollisuuden työehtosopimusperseilyn kommentoinnin sitten jollekin puolueen neverheard työntekijäjärjestölle.

Mielenkiintoinen veto, kun ottaa huomioon, että erinäisten kyselyjen mukaan PS on tällä hetkellä duunarien keskuudessa selvästi suosituin puolue. Saattaa näkyä aika isostikin persujen kannatuksessa, jos tämän kaltaista "paikallista sopimista" eli käytännössä hyvin todennäköisesti työehtojen huonontamista ja palkkatason laskemista ollaan edistämässä poliittisten lehmänkauppojen myötä hallituksessa esim. kokoomuksen kanssa (hiljaisuus viittaa kenties siihen, että tätä asiaa pidetään kauppatavarana neuvotteluja varten eikä kantaa voi siksi ottaa mihinkään suuntaan).

Korjatkaa toki, jos puoluejohto on tähän jotain kommentoinut. Itse en ole huomannut somessa tai Suomen uutisissa mitään.

https://www.suomenuutiset.fi/peruspuurtajat-ay-liikkeen-on-noustava-taistelemaan-tyoehtosopimusten-puolesta/ (30.3.2021)

Peruspuurtajat: Ay-liikkeen on noustava taistelemaan työehtosopimusten puolesta

Perussuomalaisten ay-aktiiveja edustava Peruspuurtajat ry vaatii ay-liikettä ryhdistäytymään ja lähtemään puolustamaan jäsentensä sopimusturvaa yrityskohtaista sopimista vastaan, tarpeen vaatiessa vaikka yleislakolla.

Ensin metsäpatruunat päättivät lopettaa valtakunnallisten työehtosopimusten teon ja siirtyä yrityskohtaiseen sopimiseen. Kun ammattiliitot seurasivat työnantajien toimia vain katseella, niin teknologiateollisuus rohkaistui lähtemään samalle kivikkoiselle tielle. Nyt on viimeinen hetki ay-liikkeen ryhdistäytyä puolustamaan omien jäsentensä sopimusturvaa tarvittaessa vaikka yleislakolla, Peruspuurtajista vaaditaan.

– Valtakunnallisten työehtosopimusten vastinparina on aina työrauhavelvoite. Työnantajajärjestöt näkevät päiväunia yrityskohtaisesta työrauhavelvoitteesta. Tämä mahdollistaisi sen, että heikommin järjestäytyneissä työpaikoissa työntekijää vietäisiin kuin litran mittaa tulevaisuuden neuvotteluissa.

(...)

Pääministeri Marinilla on näytön paikka hallituksen puoliväliriihissä. Keskusta on julkisesti kertonut tekevänsä paikallisesta sopimuksen edistämisestä jopa hallituskysymyksen. Keskustan malli hyvin todennäköisesti romuttaisi yleissitovuuden totaalisesti. Työehtosopimusjärjestelmä ja yleissitovuus ovat elintärkeitä oikeudenmukaisten työmarkkinoiden kannalta.

– Niiden romuttaminen iskisi kaikkein kipeiten jo valmiiksi pienipalkkaisimpien työntekijöiden nilkkaan. Monet näistä aloista ovat naisvaltaisia. On todella surullista seurata, kuinka Marinin demarit yhtäällä vaativat tasa-arvoa, naisten aseman parantamista ja palkkaerojen pienentämistä, mutta sitten toisaalla ovat hipihiljaa kun näiden kimppuun käydään ennenkuulumattomalla tavalla työnantajien toimesta.

– Onko pääministeri ja SDP:n puheenjohtaja Marin valmis kamppailemaan työmarkkinoiden toimivuuden tärkeimmän rakenteen eli työehtosopimusten ja niiden yleissitovuuden puolesta, vai antaako hän periksi kepulle ja työnantajaliitoille varjellakseen hallituksen koossapysymistä? kysyvät Peruspuurtajat.

[Totti]

Perussuomalaisten johto näköjään ulkoisti tämän Teknologiateollisuuden työehtosopimusperseilyn kommentoinnin sitten jollekin puolueen neverheard työntekijäjärjestölle.

...

Korjatkaa toki, jos puoluejohto on tähän jotain kommentoinut. Itse en ole huomannut somessa tai Suomen uutisissa mitään.

En ole huomannut minäkään, mutta en näe mitään syytä miksi perusjen johto pitäisi sekaantua tähän kiistaan tässä vaiheessa.

Näihin työsopimusasioihin liittyy todella suuri määrä poliittista populismia, jossa on myös merkittävä riski polttaa näppinsä todella pahasti. Muistammehan miten Katainen aikoinaan sotkeutui populistisesti ja vaalien alla ns. "Sari sairaahnhoitaja"-afääriin, joka lopulta koitui massiiviseksi riippakiveksi kokoomukselle.

Minusta persujen johdon ei pidä sotkeutua tähän asiaan vaan nimenomaan jättää asia muodon vuoksi jonkun alemman tekijän kommentoitavaksi. Asiahan ei ole erityisesti nostettu julkisuuteen suurena poliittisena kiistana sen koommin median kun hallituksen tai pääministerin puolestakaan.

Persujen ei sen takia pidä ottaa voimakkaasti kantaa asiaan ennen kun hallitus on lyönyt ensimmäiset kortit pöytään ja tiedetään missä mennään poliittisella kentällä. Tämä on nimittäin sen luokan populistinen aihe, että siihen helposti hirttäytyy jos ei pelaa korttinsa erinomaisen taitavasti. Kannattaa siis jättää avauspelin vastustajalle ja mahdollisesti tulla sisään vasta kun muut ovat maalanneet itsensä omaan nmurkkaansa.

Ymmärrän, että sinä ehkä koet aiheen erityisen tärkeäksi, mutta pitää muistaa, että persuissa on myös moni joka pitää liittomafiosojen hegemonian murtamisen hyvänä asiana. Onhan se suurimman duunaripuolueen lisäksi suuri pienyrittäjäpuolue.

[mmm]

Hirveästi kommentoitavaa, ja notepad ei ole paras työkalu tähän hommaan. Pahoitteluni mikäli lainaukset eivät ihan osu kohdilleen, tai jos eivät satu olemaan kronologisessa järjestyksessä.

Jussi Halla-aho on lukemattomat kerrat kärsivällisesti selittänyt että kehitysmaalaisen kannattaa tulla tekemään tänne töitä vaikka ilmaiseksi kunhan Kela kustantaa asumisen ja perheen elättämisen. PS on ainoa puolue joka on tästä puhunut joten asia on todella OK kaikille muille puolueille joiden yhteiskannatus on n. 80%. Todella OK tulee olemaan myös tämä politiikan päässä väistämättä oleva rommeli.

Peruspuurtajilla on kannanotto aiheesta täällä.
Tässä ketjussa kun useampikin on kysellyt persujen kannanoton perään, tämä lienee lähimpänä sellaista.

Suomalaiseen työsopimusjärjestelmään tottuneena, artikkelissa mainittu työrauhavelvoite on sellainen mitä ei välttämättä monikaan mieti. Amerikkalaisissa elokuvissahan työntekijä heittää sille päälle sattuessaan kuvainnolliset työhanskat lattialle, ja kävelee siltä seisomalta ovesta ulos. Tämäkin voitaneen estää lainsäädännöllisesti erilaisin työvoimapoliittisin sanktioin, mikäli työntekijöiden ahdinkoa halutaan lisätä aivan tosissaan.

Työmarkkinoiden vapauttaminen nostattaa tietenkin vastarintaa niissä piireissä, jotka näkevät muutoksen uhkana omalle vallalleen tai tulotasolleen.

Uhka tämä on minunkin mielestäni, vaikka valtaa ei ole, ja tulotaso on n. 2,4k€ brutto.

Ammattiyhdistysliike ei ole estänyt eikä edes hidastanut Suomen mokuttamista. Itse asiassa se on saattanut vain vauhdittaa sitä. Kun suomalaisten palkat eivät jousta, liike-elämällä on ollut entistäkin suurempi intressi turvautua ulkomaiseen harmaaseen tai pimeään työvoimaan.

Ay -liike on vauhdittanut niin kutsuttua mokuttamista ideologisista syistä(erilaisuus on rikkautta), sekä lisäksi potentiaalisten uusien jäsenten toivossa, samaan tapaan kuin mokutusta kannattaneet valtavirtapuolueetkin. Nyt noin 20v:n jälkeen pää on vetävän kädessä, ja ilmeisesti työehtosopimusten osalta yhteiskuntamme on antamassa periksi. EK:lla on tietty ollut täsmälleen sama mokutus -tavoite, mutta kantavana voimana on ollut palkkojen polkeminen ideologian sijaan. Tässä taisteluparissa ay -liike näyttäytyy lähinnä hyödyllisenä idioottina.

Siksi minä kannatan sellaista työmarkkinapolitiikkaa, että heitetään kaatopaikalle yleissitovat työehtosopimukset ja lopetetaan työmarkkinajärjestöille myönnetyt perusteettomat edut, kuten jäsenmaksujen verovähennysoikeus

Jäsenmaksun verovähennysoikeus on ammattiliiton jäsenen, eli yksilön tai henkilöverotuksen piiriin kuuluvan oikeus. Vastaavia vähennyskelpoisia asioita on lukuisia, kuten kotitalousvähennys, matkakuluvähennys ja vaikkapa tulonhankkimisvähennys, pari mainitakseni.
En ihan pidäkkeettömästi allekirjoita väitettä, että liiton jäsenmaksun verovähennysoikeus on välttämättä reilu veronmaksajia kohtaan yleisesti, mutta on aika paljon enemmän väärin maksattaa yhteiskunnalla oman piirongin ehostus ja puutarhan maisemointi, jos nyt asiaa pitäisi suhteuttaa johonkin toiseen yhtä lailla perusteettomaan "etuuteen".Tämän ja
tämän perusteella puntit voisivat olla aikalailla tasan. Tietty jos pelkkä verorahojen haaskaaminen tekee kipeää, kestosuosikki nimeltä kehitysapu peittoaa nuo molemmat.

ja pääomatulojen verovapaus, jotka yhdessä maksavat valtiolle varmaan yli miljardin joka vuosi.

Ay -liikkeen statuksen muuttaminen verottajan vinkkelistä ei vaatisi mitään muuta kuin tahtoa hallitukselta ja eduskunnalta. Ja vertailuna sitten taas erilaiset ylikansalliset konsernikikkailut vrt. Mehiläinen, joista et tähän hätään huomannut sanoa mitään, sekä osinkoverotuksen oikeudenmukaisuus ylipäänsä.
Älä käsitä väärin, sillä maailmankatsomukseni mukaan kaksi vääryyttä ei tuota yhtä oikeutta, vaan mielestäni sinulla on mittasuhteet hukassa. Mitkä ovat niitä ensisijaisia ongelmia, mitkä toissijaisia. Nämäkin pitäisi vielä jakaa rahassa mitattavissa oleviin ongelmiin, sekä veronmaksajan oikeustajua koetteleviin ongelmiin.

Saksassa tehtiin työmarkkinauudistus vuosituhannen alussa (vieläpä punavihreän hallituksen toimesta), ja sen satoa saksalaiset nyt korjaavat tähtitieteellisellä vientitaseen ylijäämällä ja korkealla työllisyysasteella. Saksan uudistuksen kärsijät löytyvät etupäässä Italiasta ja Kreikasta sekä myös Suomesta. Niin kauan kuin olemme eurossa, Saksasta on otettava mallia, tai joudumme Välimeren maiden sarjaan.

Saksan työllisyysasteen määritelmään en ole ennättänyt tutustua, mutta Hartz -konseptiin jonkin verran, josta Saksan katukuvassakin näkyvä Minijob.
Minijobin konsepti toimii efektiivisesti siten, että valtio myöntää palkkatukea tietyn bruttotulon alle tienaaville työntekijöille ja työnantajille. Sivukuluista jäävät pois mm. työttömyysvakuutusmaksu, sairausvakuutusmaksu, ja työntekijä voi anoa vapautusta myös työeläkemaksusta. Homma toimii helvetin hyvin niin kauan kun työntekijän perustulo koostuu sosiaalituista, mutta ei liene oletettavaa että sosiaaliturvan varassa elävä, enemmän tai vähemmän laiton maahanmuuttaja ei käyttäisi niitä nimenomaisia sosiaalipalveluja joiden kustantamiseen hän ei kuitenkaan osallistu, tai etteikö hän koskaan tarvitsisi vaikkapa julkisia terveyspalveluja. Eläke on pyramidihuijauksena oma vitsi sinänsä, mutta saksalaiset eivät selvästikään edes yritä teeskennellä niitä joskus maksavansa.

Mainitsemasi korkea työllisyysaste voi pitää paikkaansa, sillä onhan meillä kotikutoisiakin esimerkkejä parametrien tohtoroinnista. "Tähtitieellisestä vientitaseesta" taasen tulee lasku maksettavaksi joko saksalaisille, tai sitten meille kaikille... veikkaan jälkimmäistä, ellemme ole EU:sta ulkona ennen sitä.

En kylläkään täysin ymmärtänyt tarjoilemaasi mekanismia. Millä tavoin Saksan päätös kurjistaa työntekijän asemaa omassa maassaan on heijastunut nimenomaisesti Italiaan, Kreikkaan ja Suomeen? Toivon että selvennät, lisäksi toivon sinun ymmärtävän, että tällaisen työllisyyspolitiikan puolesta hurraaminen on sama kun hurraisi orjatyövoiman puolesta.

Aiheesta lisää jäljempänä..


Tituksen ja Lumiukkko Jetin nokitteluun siitä, kumpi ketjuttaa ja/tai kusettaa enemmän, yksityinen vai julkinen.

Henkilökohtaisen kokemuksen perusteella voin sanoa, että työharjoittelupaikan tarjonneella yrityksellä ei ollut minkäänlaista ongelmaa rikkoa lakia, kun toisessa vaakakupissa olivat kustannussäästöt. Työharjoittelijoista on ilmeisesti tullut jotain sellaista, mitä parhaiten voisi näinä hulluina aikoina kutsua termillä ilmaistyöoletettu, riippumatta siitä missä määrin harjoittelun työtehtävät vastaavat hommasta liksaa nostavan työntekijän tehtäviä. En ole ajan tasalla nykyisestä opetussuunnitelmasta, mutta muutama vuosi takaperin jo keskiasteen koulutukseenkin kuului n. 3kk ilmainen työpanos työnantajan tuloslaskelman hyväksi.

Edelleen oman kokemuksen perusteella, yksityinen pitää osaajistaan kiinni, eikä ehkä temppuile ketjuttamisten suhteen. Julkinen harrastanee enemmän, erityisesti sotella, sanoo julkkarin palkanlaskentaa työkseen tekevä martta tuolta etäältä.

Mitäpä veikkaat miten tässä tulee käymään, jos yrityksille annetaan reilusti nykyistä vapaammat kädet? Yllättävän montaakin puljua saattaa kiinnostaa tehdä ensin UPM:t eli alkaa sanelemaan yksipuolisesti ja ilmoittaa lopulta, että tässä kehnommat työehdot ja palkanalennukset, ottakaa tai jättäkää... ja jos ei kelpaa, niin meillä on tuolla ulkomaalaista halpatyövoimaa jonossa odottamassa.

Ymmärrän toki, että paikalliset sopimiset ja muut kokoomusliskoilut saattavat kiinnostaa, jos ei oma perse ole syystä tai toisesta tulilinjalla, mutta itse en yleisellä tasolla puhuttaessakaan näe tällaista yksipuolista suuryritysten etujen ajamista suomalaisten kustannuksella millään lailla kansallismielisenä.

Tämä tässä on se homman ydin!
Tätä ovat kannattaneet niin AY, EK, kuin kulloisella ajankohdalla istuvat päättäjätkin.
Miksi?

Lisäksi kuten ylempänä haasteltu, mutta lisäten että asia koskettaa jokaikistä työntekijän ja -antajan välistä neuvottelua ja -suhdetta, ei pelkästään niitä joissa toinen sopijapuoli on suur-yritys.

Tulee käymään erittäin hyvin

Ai kuten postityöntekijöille?

mutta esimerkkisi kautta löytyy se ongelmakin. Nykyisellään työehdoista sovitaan erittäin pienen piirin kesken. Valtaosa firmoista on[...]

Kourallinen ihmisiä sopivat työehdot isommalle porukalle, samaan tapaan kuin kourallinen ihmisiä säätää lait isommalle porukalle.
Tuleeko sinulle erityisesti mieleen jokin työehtosopimus, jossa kokonaisuutta ei olisi yritetty ottaa huomioon, tai olisi erittäin pahasti epäonnistut? Siis jokin toinen kuin Medialiiton jakelua koskeva työehtosopimus.

Lainvalmistelun osalta tilanne taitaa kokonaisuuksien hahmottamisen osalta olla jopa hieman huonompi, mutta ei lakitekstissäkään lähtökohtaisesti säädetä: " minä ja Pena ei makseta enää veroja", vaikka kyseessä onkin pienen piirin sorvaama kokonaisuus. Onnistuneessa lainsäädäntätyössä on huomioitu mahdollisimman monta järjellistä tulokulmaa.

Nyt homma toimii niin että AY-syndikaatin edustajat neuvottelevat korporaatio-mafian edustajien kanssa ja sopivat ehdoista.

Sitten vaan parempia ay -syndikaatteja kehiin. Kenttä on auki, jokainen voi osallistua.

Laki onneksi rajaa jonkunverran mitä keskenään voivat sopia.

Minun ymmärrykseni mukaan laki rajaa täysin mitä sopimuksissa voidaan sopia. Onko sinulla esimerkkejä sellaisista työehtosopimuksista joissa esim. oikeustoimilakia ja työehtosopimuslakia ei ole noudatettu?

Lienee aika selvää että tämä jäykistää niin työmarkkinoita kuin suorastaan estää pienempien yritysten kasvua. Tämä kun vielä yhdistetään Suomen jäätävän kokoisiin työantajamaksuihin niin on selvää että rakenteet heikentää työllisyyttä ja työllistämistä isosti. Haitta- ja halpatyömaahanmuuttoa ei tarvitse edes koko kuvioon koplata.

Anteeksi suorasukaisuuteni, mutta minkä helvetin takia tes:jä vastustavat ihmiset eivät hyökkää siihen valtioläskin kimppuun? Jos ongelmana ovat sivukulut, silloin varmasti kannattaisi keskittyä sivukuluihin eikä sopimusjärjestelmään itsessään.
Minun reaalinen ostovoima parantuisi mikäli saisin suurempaa palkkaa. Sitä voitaisiin kuitenkin parantaa toisellakin tapaa, vaikkapa laskemalla elintarvikkeiden ja palveluiden alv -kantaa, ja muutenkin laskemalla tai poistamalla erilaisia verorasitteita kuten YLE -vero. En siltikään kiroa työnantajaani tomaattien ollessa kalliita.

Sinun tulee olla täysin pihalla, mikäli et ymmärrä "halpatyömaahanmuuton" vaikutusta työmarkkinoihin. Tulee ihan Juhana Vartiainen mieleen, joka ei siis suinkaan ole pihalla, vaan on parhaiten luonnehdittavissa päämäärätietoiseksi ja laskelmoivaksi riistäjäksi, jolle oman ja sidosryhmien intressien maksimoimiseksi mikään inhimillinen kustannus ei ole liian suuri.

Totta tosiaan puhutaan. Suomen sadoissa tuhansissa työttömissä on varmasti paljon porukkaa, jotka ilomielin ottaisivat työtä vastaan työehtosopimuksia alemmilla palkoilla, jos työnantajat työtä voisivat tarjota.

Toki, jos sillä saa elannon, ja jos sillä voi suunnitella tulevaisuutta. Jos työsuhteessa on ennalta tiedossa olevaa varmuutta, silloin voi esim. ottaa asuntolainan jota lyhentää seuraavat 70-125vuotta ihannoituun Ruotsin malliin.
Pienyrittäjän haluttomuus palkata työntekijä selittyy mielestäni työehtosopimuksia paremmin työlainsäädännöllä yleisemmin, tarkemmin sanottuna sairausvakuutuslailla ja työsopimuslailla.Tämä menee vähän arvailun puolelle.

Paljon ihmisiä pidetään kortistossa ja paljon työtä jää tekemättä, koska työ ja potentiaalinen tekijä eivät pääse kohtaamaan. Syy on monesti se, että työehdot ovat tietyn muotin mukaisia, eikä muotti sovi joka tilanteeseen.

Aikaisemmin esteenä olivat palkan sivukulut.
Mitä muuten tarkalleen tarkoitat työehtosopimuksen mukanaan tuomalla jäykkyydellä?
Sitä että niissä lähtökohtaisesti sovitaan maksettavasta vähimmäispalkasta, vai kenties jokin muu seikka?

Koska ne, joilla työelämässä pyyhkii hyvin, pitävät kiinni saavutetuista eduistaan. Yleissitovista työehtosopimuksista on eniten hyötyä keskituloisille ja haittaa pienituloisille. Erikoinen arvovalinta.

En kyllä ymmärrä missä todellisuudessa.

Jos kuvitellaan yksityisen sektorin keskituloisia stereotyyppisesti korkeakoulutettuina, jonkinlaista spesifiä osaamista omaavina työntekijöinä, heidänhän on verraten helppoa neuvotella omista ehdoistaan.
Vastavuoroisesti matalan koulutus- ja osaamistason työntekijöiden markkinoilla tilanne on päinvastainen tarjonnasta johtuen, jolloin palkkoja ja ehtoja pääsee polkemaan paljon vapaammin.

Tuloveron progressio ja verokiila kurittavat nimenomaan keskituloisia. Mikäli keskituloinen työntekijä haluaisi parantaa reaalista ostovoimaansa, hän luultavasti haluaisi ennemmin laskea verorasitettaan kuin haluta korkeampaa palkkaa. Ja palkankin se keskituloinen voi aina sopia tes:iä paremmin, mikäli sitä neuvotteluvaraa oikeasti on.
Työnantajan näkökulmasta homman luulisi toimivan suunnilleen samalla tavalla. Vähemmän maksettavia palkan sivukuluja erityisesti viime aikoina parhaimman osaamisensa osoittaneelle kampaviineriarmeijalle, enemmän rahaa työntekijän palkkaan ja firmalle.

Työntekijöiden kollektiivisten etujen edistäminen ei edellytä juuri nykyisenlaista työmarkkinamallia.

Työehtosopimus englanniksi on "collective labour agreement" tai joskus myös"common labour agreement".
Sopimuksen nimi jo itsellään viestii, että kyseessä on kollektiivin sopimus suhteessa toiseen kollektiiviin, työnantajatahoihin. Suomalaisessa oikeustieteessä tunnetaan sanapari kollektiivinen työoikeus, viitaten nimenomaisesti työ- ja virkaehtosopimuksiin. Edellä mainittu huomioiden lienee selvää, että tes:t edistävät nimenomaisesti työntekijöiden _kollektiivista_ etua, kun taas yksilölliset sopimukset edistävät työntekijöiden yksilöllistä etua.

Jos sinulla on vinkkejä siihen, miten työntekijä voi tässä himoitussa paikallisen sopimisen mallissa neuvotella itselleen edes nykyisen palkkatason ja työsuhteen ehdot, olisin erittäin kiinnostunut tästä sinun "kaikilla tulee olemaan kaikki hyvin, kunhan vain jokainen sopii paremmin" -työkalusta.

Valtiontalouden kroonisen alijäämän aikoina on laitettava menot tärkeysjärjestykseen. Miksi työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus (eli käytännössä tulonsiirto valtiolta korporaatioille) on asia, josta on pidettävä kiinni?

Millä tavoin krooniseen älijäämään auttaa yhden kokonaiskuvan kannalta pienen momentin leikkaaminen, vai yritätkö sanoa että ay -jäsenmaksujen verovähennysoikeus on syypää valtion talouden krooniseen alijäämään?

Valitettavasti yritysten on toimittava ankarissa olosuhteissa. En usko, että ne (tai ainakaan niistä useimmat) haluavat kiusata työntekijöitään vain ilkeyttään.

Mitä nyt kukakin ilkeydeksi laskee. Olivatko esim. Postin taannoiset 30%-50% palkan alentamistavoitteet ilkeyttä? Minun mielestäni olivat, kun oli kuitenkin varaa jakaa osinkoja ulos. Mikäli työehtosopimuksia aletaan heivaamaan sivuun, silloin pitäisi alkaa keskustelemaan siitä, mikä on työntekijän osuus yritykselle tuottamastaan lisäarvosta. Osinkojen perusteella tes:n mukainen taulukkopalkka ei ainakaan näyttäisi sitä kattavan.

Järkevä työntekijä hyväksyy huonommat työehdot, jos vaihtoehtona on firman tai tehtaan meneminen nurin ja työpaikkojen katoaminen kokonaan. Yritysten on tehtävä voittoa, jotta ne voivat työllistää.

Pakkoraossa oleva työntekijä hyväksyy huonommat työehdot. Järkevä työntekijä tiputtaa hanskat lattialle ja hyppää sossun luukulle lukuisten muiden tuottamattomien ihmisten seuraan, mikäli muita järjellisiä vaihtoehtoja ei ole. Koko työssäkäymisen ajatus on taloudellisen omavaraisuuden mahdollistamat puitteet oman elämänsä rakentamiselle. Mikäli työssäkäyvällä ihmisellä ei ole varaa säästää palkkatuloistaan, siinä kohtaa on sama lopettaa työntekokin. Tämä raja on lähentynyt jatkuvasti vuosien kuluessa.

Väitteesi "yritysten on tehtävä voittoa, jotta ne voivat työllistää" on totta, mutta "voittoa tuottava yritys ei työllistä" on aivan yhtä totta, sillä yritys voi tehdä voitollaan mitä haluaa.

Se mikä tässä yhtälössä suoraan sanoen vituttaa, on se siekailematon ahneus. Meiltä poistettiin vuotuinen 64€ (alv24) vaateraha, ja nykyään suojavaatteita lukuunottamatta jokainen työntekijä ostaa työssä käyttämänsä vaatteet omilla rahoillaan. Kirjoitin ylempänä siitä työntekijän osuudesta tuotetusta lisäarvosta. Vaaterahan poistaminen ei olisi lähtökohtaisesti isokaan närästyksen aihe, ellei firma olisi hetkeä myöhemmin ilmoittanut maksavansa 33M€ osinkoja. Esimerkki osoittanee varsin hyvin voiton maksimoimisen olevan päätavoite, ei minkään muun.

En tarkastele tätä asiaa vain kansallismielisyyden kannalta, enkä koe näkemykseni olevan etenkään yksipuolisesti suuryritysten etujen ajamista. Suuryritykset kyllä pystyvät joustamaan ja sopeutumaan, mutta jollain yksinyrittäjällä on todella korkea kynnys palkata ensimmäistäkään työntekijää, jos työtä sellaiselle on tarjolla vähän tai vain kausittain. On älytöntä, että mahdollisesti hyvinkin osaava yrittäjä joutuu tekemään vähäpätöisiä ja yksinkertaisia työtehtäviä vain siksi, että on liian kallista tai riskialtista palkata työntekijä.

Mikäli työtä on kausiluontoisesti tai määräajan verran, määräaikaisen työsopimuksen solmiminen ei liene isokaan ongelma. Sen sijaan työttömän työnhakijan kannalta isompi ongelma on yhden tpv:n käyttäminen lippulappujen täyttelyyn, lisäselvityspyyntöihin ynnä muuhun virastohuuhaaseen.

Moni potentiaalinen kasvuyritys on saattanut kuihtua työmarkkinoiden jäykkyyden vuoksi, ja se on myös kansallinen onnettomuus.

Kuukin saaattaa olla juustoa, kun nyt näin fiilispohjalla edetään.

Ei se ole mikään sattuma, että esimerkiksi Ruotsissa on niin paljon vireämpi kasvuyrityssektori, tai että juuri yksityisen sektorin kannalta tärkeimmät osaajat muuttavat Suomesta kilpailukykyisempiin maihin.

Linkkaapa jotain lähteitä, jotta voin perehtyä väitteisiisi.

Mitä tuohon mainittuun Saksaan tulee, niin sielläkin talousihmeen taakse kätkeytyy vähän ikävämpiä asioita tavallisten palkansaajien kannalta:

Tietenkin missä tahansa järjestelmässä on ongelmansa ja kärsijänsä. Saksan tilanne saattaa osittain selittyä sillä, että uudistettuaan työmarkkinat vasemmisto putosi vallasta ja oikeisto pääsi jakamaan uudistuksen hedelmät haluamallaan tavalla.

Hassua muuten, että sinulle tuntuu kelpaavan ainoastaan sellainen tilanne, jossa kärsijänä on palkansaaja.

Tämä sinun hehkuttamasi "saksan talousihme" ei niin kovin ihmeellinen ehkä olekaan.
Aiemmin puheeksi ottamani minijobit olivat Gerhard Schröderin (demari) käsialaa, ja hänen seuraajansa on istuva liittokansleri Angela Merkel. Wikipedian mukaan Merkelin CDU -puolue on "konservatiivinen ja keskusta-oikeistolainen puolue", mutta omien havaintojeni mukaan määritelmän ja todellisuuden välillä on selvä ristiriita. Myönnän etten ole perehtynyt Saksan sisäpolitiikkaan mitenkään sen kummemmin, mutta pidäkkeettömän haittamaahanmuuton puolesta liputtavan puolueen voi laittaa jompaan kumpaan kahdesta aiemmin mainitsemistani leireistä. Merkelin taustasta tietäen, väittäisin että kyseessä on tosiasiallisesti vihersosialistinen puolue, tai ainakin Merkelin harjoittama politiikka esittäytyy sellaisena.

Progressiivisempi tuloverotus olisi vähentänyt tuloerojen kasvua. Mutta varmaan saksalaisilla köyhillä työssäkäyvillä on paremmat oltavat ja tulevaisuudennäkymät kuin Italian ja Kreikan köyhillä työttömillä.

Pidän hieman omituisena, että kiinnitit jäsen Alaricin linkkaamassa artikkelissa huomiota ainoastaan siihen asiaan, jolla ei ole minkäänlaista itseisarvollista merkitystä, tuloeroihin. Tuloerot toimivat indikaattorina kokonaisuutta tarkastellessa, mutta tuloerojen täydellinen puuttuminen olisi ihan  yhtä huolestuttavaa. 

Noston arvoiset kohdat ovat:

Kotimainen kulutus heikkeni, kun kasvava osa kotitalouksista kärsi tulojensa ja ostovoimansa heikkenemisestä – ja kun kasvava osa koko kansantalouden tuloista ohjautui ennestäänkin vauraimmalle vähemmistölle ja näiden finanssivarallisuuden kasvattamiseen eikä suinkaan kulutuskysyntään."

Tästä seurasi myös kotimaisten investointien heikkeneminen ja vientiyrityksille ja niiden omistajille kertyneiden lisätulojen ohjautuminen uusina finanssisijoituksina ulkomaille.

Tilastojen takaa löytyvässä arkitodellisuudessa suhteellisen pieni ja ennestään varakkain vähemmistö on vaurastunut, kun taas keski- ja pienituloinen palkansaajien enemmistö joustaa töissä – mutta on silti jopa köyhtynyt.

Sen sijaan Saksan esimerkki muistuttaa, että tulonjakoon vaikuttavissa uudistuksissa ei ole vain voittajia tai koko kansakunnan yhteistä "isänmaan etua".

Yleensä on myös menettäjiä – ja heitä voi olla enemmän kuin voittajia.

Sattumoisin aihealuetta penkoessani löysin seuraavan kirjoituksen. En ole vielä käynyt läpi esim. tekstiin linkattua tiivistelmää Saksan talouden nousun mekanismeista, mutta pintapuolisesti arvioiden kirjoittajan väitteet eivät aivan täysin poskettomilta vaikuta.

Toisin kuin Kokoomuksen "liskoilijat" (mitä se sitten tarkoittaakaan), minä täysin sydämin kannatan työmarkkinauudistuksen ongelmia kompensoivia toimenpiteitä muilla talouspolitiikan alueilla. Ei tule vain ottaa, vaan on myös annettava.

Ensin pitäisi määritellä mitä työmarkkinauudistus pitäisi sisällään, ja seuraavaksi varmaan antaa jonkinlainen järjellinen selitys sille, miksi työmarkkinoita pitäisi mielestäsi kompensoida nykyistä enemmän. Tämä kiemurtelu aihealueen ympärillä on nimenomaisesti tuota kokoomuksen liskoilua, kun voisi suoraan sanoa, että kapitaali haluaa veronmaksajien lappaavan enemmän rahaa yritysten taskuun.

Tuosta artikkelista vielä..

Työpaikkoja säilyi ja syntyi lisääkin, mutta samalla kasvava osa työpaikoista pilkkoutui matalapalkkatöiksi. Uudistusten takia palkansaajakotitalouksien mediaaniansiot polkivat vuosien ajan paikoillaan tai reaalisesti jopa laskivat, ja joustojen vaikutuksesta maahan syntyi työssäkäyvien köyhien luokka.

Pitäisikö mielestäsi palkansaajan antaa kenties vielä enemmänkin, vrt. "Ei tule vain ottaa, vaan on myös annettava" ?

Kuten yllä jo mainitsin, jäykät työmarkkinat eivät ole mitenkään estäneet kehitysmaalaista maahanmuuttoa. Työmarkkinapolitiikkaa voi tarkastella myös täysin irrallaan maahanmuuttoaspektista. Se, että jotkut mokuttajat kannattavat joustavia työmarkkinoita, ei ole syy kannattaa jäykkiä työmarkkinoita.

Kuten yllä jo mainitsin, olet täysin vihjeetön.

Tosiasia on, että jo ennen euroa Suomen suurin työmarkkinaongelma oli juuri liittojen hegemonia, jonka puitteissa talous yski ja päädyttiin devalvoimaan pelastaakseen vientiteollisuuden.

Tosiasia on, että Suomen markka devalvoitiin pääsääntöisesti vahvan markan politiikan, valuuttaluottojen mahdollistamisen, kontrollin puutteen sekä typerien poliitikkojen takia.

Oikeastaan liittohegemonian purkaminen on looginen jatkumo euroon liittymisestä. Tämä on ensiaskel ns. sisäiselle devalvaatiolle, jonka puitteissa on pakko alkaa alentamaan kustannustasoa sisäisesti kun muutakaan ei voi.

Liittohegemonia ja järjelliset palkkaus- ja työehdot eivät ole yhteismitallinen asia. Tuntuu siltä, että mielestäsi liittoantipatian nimissä saa kärsiä ihan jokaikinen palkansaaja.

Vasemmistolta on siis ristiriitaista peräänkuuluttaa vahvaa keskitettyä työmarkkinasopimista samalla kun halutaan pysyä eurossa (ja EU:ssa).

Tietenkin on. Vasemmiston tärkein funktio on köyhdyttää työläisiä, ja seisoskella verorahoitteisen kampaviineribuffetin äärellä.

Välttämättä liittojen hegemonian purkaminen ei edes ole haitaksi duunareille. On täysin mahdollista, että työmarkkinoiden jousto itse asiassa parantaa työntekijöiden asemaa siten, että a) duunia löytyy jatkossa helpoimmin ja b) palkkaus menee enemmän taitojen mukaan tariffien sijaan. Itse pidän juuri suorite- / osaamiskeskeistä palkkausta parempana kun tasapalkka, jossa lusmut tienaavat yhtä hyvin kun ahkerat.

Kuten todettu, aina voi sopia paremmin. Kysyn huomenna esimieheltäni palkankorotusta osaamiseeni ja näyttöihini vedoten. Kerron myöhemmin mikä on lopputulos.

Ainoa riski tässä kuviossa on mahdollisen halpatyövoiman haaliminen Suomeen.

Halpatyövoima on jo Suomessa, muuten tätäkään viestiketjua ei olisi olemassa.

Minusta olisi virhe persuilta ottaa populistisesti kantaa tähän asiaan "puolustamalla duunareita".

Kyllä moisella kannanotolla puolustettaisiin enemmän työn tekemisen mielekkyyttä ja Suomalaista hyvinvointivaltiomallia, tai ainakin sen rippeitä.

Toki kassan jäsenyys saatiin joskus irti ay-liikkeen jäsenyydestä, mutta silti valtion lainsäädännössä on työttömyysetuus, joka 95%-prosenttisesti maksetaan valtion varoista, mutta se kuuluu vain tietyille järjestöille jäsenmaksunsa maksaville henkilöille.

Etuus kuuluu maksaville jäsenille, ja tämä pätee myös YTK:n. Tietty koko järjestelmän mielekkyys voidaan kyseenalaistaa, mutta silloin on turha osoitella sormella ammattiliittojen suuntaan.

Ja näillä järjestöillä ei ole edes mitään tekemistä valtion, lainsäätäjän tai valtion rahakukkaron kanssa. Vähän niin kuin saisit bensaverosta puolet alennusta kuulumalla Autoliittoon.

Tai vähän niin kuin maksaisi veroja palveluista jota ei koskaan käytä, kuten tulkkauspalvelut. Epäkohtia löytyy loputtomiin, mikäli asioita yksinkertaistaa tarpeeksi. Sitäpaitsi työttömyyskassojen tehtävät ja toimialueet on säädetty työttömyyskassalaissa. Ehkä tuota kiukkua pitäisi kohdistaa lainsäätäjän suuntaan.

Ay-liikkeet eivät ole onnistuneet estämään nollasopimuksia eikä franchising-yrittäjyyttä tai pienyrittäjyyttä, joihin jotkut työntekijät jo nyt pakotetaan.

Edelliseen liittyen. Voin vain kuvitella millaista tekstiä kirjoittaisit jos ay -toimijoilla olisi lainsäädäntövaltaa. Nollasopimuksia tehdään koska niitä saa lain mukaan tehdä. Suomessa lait säätää hallitus yhdessä eduskunnan kanssa.

Kun ala on turbulentti ja työehtosopimukset eivät jousta, niin tehdään työntekijöistä yrittäjiä, tai kutsutaan vain päiväksi kerrallaan töihin.

Kysyn sinultakin. Miten tämä jäykkyys ilmenee mielestäsi?

edit: Aloitin tekstin työstämisen kolme päivää sitten, joten seassa on päällekkäisyyttä Alaricin viimeisimmän kommentin kanssa.

[Tragedian synty]

En vastaa enää kohta kohdalta vasta-argumentteihin, vaan kirjoitan yleisluontoisemman esityksen siitä, mitä ajattelen työmarkkina-asioista ja miksi. En ole työmarkkinoiden tai työoikeuden asiantuntija, ja näkemykseni perustuu pääasiassa julkisessa keskustelussa esitettyihin näkemyksiin, joista parhaat olen omaksunut omikseni. Tässä ketjussa esitetyt asiat ovat antaneet minulle paljon uutta ajateltavaa, jonka tulen jatkossa ottamaan näkemyksissäni huomioon.

Olen enemmän Kokoomuksen kuin SDP:n linjoilla siksi, että Kokoomuksen suunnalla esitetään niin paljon vakuuttavampia argumentteja, joita riippumattomat taloustieteilijätkin tuntuvat tukevan. SDP puolestaan on työmarkkina-asioissa kuin epätoivoisessa siilipuolustuksessa, jossa joko ei vastata uudistusehdotuksiin mitenkään tai sitten pelotellaan epämääräisellä tuholla. Sekään ei paljon herätä minussa vakuuttuneisuutta, että työmarkkinauudistuksen kannattamista kutsutaan "liskoiluksi". En tiedä, mitä se tarkoittaa, mutta se kuulostaa epämiellyttävältä. Sellaiseen sanankäyttöön tuskin tarvitsisi turvautua, jos käytettävissä olisi jotain oikeita argumenttejakin.

Seuraavalla tavalla olen ymmärtänyt työmarkkinapolitiikan merkityksen ja uudistustarpeen.

Ensinnäkin, vapaassa maailmassa pääoma, tuotanto ja osaava työvoima liikkuvat vaivattomasti maasta toiseen hyvän kilpailukyvyn perässä. Kaikkien on enemmän tai vähemmän pakko tanssia markkinoiden pillien mukaan, koska vaihtoehto on taloudellinen jämähtäminen. Mikään maa ei voi verottaa liikaa tai vaatia liikaa etuja työntekijöille, koska silloin pääoma karkaa suosiollisempien olosuhteiden perässä toisiin maihin, ja tuotanto ja osaava työvoima seuraavat jollain aikavälillä perässä. Mitä isompi ja rikkaampi maa, sitä enemmän markkinoita vastaan on mahdollista tapella. Suomi on liian pieni. Jos käymme kapinaan markkinoita vastaan, jäämme tyhjän päälle, eikä se hetkauta maailmantaloutta ollenkaan.

(mmm:lle tiedoksi, tässä Ylen artikkelissa kerrotaan korkeakoulutettujen aivovuodosta Suomesta. Siinä ei ole tietoa koulutusaloittain, mutta on syytä olettaa, että kaupallisesti ja teknisesti koulutettujen on helpompi löytää ulkomailta (yksityisen sektorin) työpaikka kuin humanistin tai yhteiskuntatieteilijän, jotka työllistyvät pääasiassa julkiselle sektorille. Tässä Tilastokeskuksen jutussa kerrotaan kasvuyrityksistä Suomessa ja muualla. Lisää varmaan löytyy googlaamalla.)

Minä en haluaisi asioiden olevan näin. Jos minä saisin päättää, valtiot ottaisivat takaisin ison osan siitä vallasta, jonka markkinat ovat toisen maailmansodan jälkeisenä aikana saaneet. On parempi, että kansanvaltaisesti hallitut valtiot hallitsevat markkinoita kuin että rahavaltaisesti hallitut markkinat hallitsevat valtioita. Mutta minä ymmärrän, ettei nykyisestä maailmanjärjestyksestä voi mikään maa yksipuolisesti irtisanoutua. Kaikkien on tehtävä se samanaikaisesti, muuten markkinat yllä kertomallani tavalla lyövät kapinallisen kanveesiin. Siksi minä en esimerkiksi kannata Sinimustaa Liikettä. Se kyllä vaikuttaa olevan filosofisesti samalla kannalla kuin minäkin tässä asiassa, mutta realiteetteja siellä ei tunnuta ymmärtävän. Minulla ei ole kuvitelmia siitä, että markkinoiden ylivalta olisi lähitulevaisuudessa murrettavissa, joten mielestäni on parempi toimia niiden puitteissa niin hyvin kuin mahdollista. Se tarkoittaa varsin oikeistolaista työmarkkina-, vero- ja finanssipolitiikkaa. (Ja jos markkinoiden ylivalta jotenkin murretaan, niin ei suinkaan kansallisvaltioiden vahvistamisella, vaan maailmanhallituksen luomisella.)

Toiseksi, eurovaluutta tuo yhteisen valuuttakurssin kautta lisähaasteen Suomelle. Saksa uudisti työmarkkinansa ja sai valtavan kilpailukykyedun useimpiin muihin euromaihin nähden. Saksan taloudellisen iskukyvyn vuoksi euro vahvistui, ja vahva euro kuristi etenkin Välimeren maiden ja sittemmin myös Suomen kilpailukyvyn aiempaakin tiukemmille. Heikot euromaat estävät euroa vahvistumasta niin paljon kuin Saksan iskukyky edellyttäisi, minkä vuoksi euro on pysyvästi liian heikko Saksalle mutta liian vahva useimmille muille. Tämä johtaa siihen, että pääoma, työpaikat ja osaava työvoima virtaavat muualta euroalueelta Saksaan, ja epäsuhta vain pahenee entisestään noidankehän tavoin. Suomi tarvitsisi valuutan devalvoitumista, mutta eurossa se ei ole mahdollista. On tehtävä sisäinen devalvaatio, joka tarkoittaa muun muassa työmarkkinauudistusta. Kahdesta ikävästä vaihtoehdosta on parempi valita se, joka pitemmällä aikavälillä on parempi. SDP tarjoaa stagnaatiota, jossa lämmittää vain retoriikka oikeudenmukaisuudesta ja välittämisestä.

Saksa on aiemmin vastustanut eurooppalaisia tulonsiirtoja, mutta viime aikoina näkemys on alkanut muuttua, ja hyvästä syystä. Euro ei kestä, jos Saksa jatkaa pääoman ja työvoiman imemistä muualta euroalueelta, joten euron aiheuttama rahavirta Saksaan on lähestymässä loppuaan joka tapauksessa. Nyt Saksa on tajunnut, että sitä voidaan jatkaa, jos rahaa lähetetään tukipaketteina takaisin. Tässä on Saksan kannalta se etu, että se pääsee tarvittaessa kiristämään muita euromaita. Tukipaketteja tulee vain niin kauan kuin muilla mailla on Saksan-mieliset hallitukset. Saatte nähdä, että Saksan halu rahoittaa Italiaa lopahtaa välittömästi Italian ensi vaalien jälkeen, kun kansallismieliset saavat rökälevoiton ja muodostavat hallituksen. Tällä tavoin Saksa alistaa suuren osan Euroopasta työmarkkinauudistuksen ja euron yhteisvaikutuksella. Merkel onnistuu siinä, missä Hitler epäonnistui, koska raha ja retoriikka solidaarisuudesta on niin paljon parempi yhdistelmä kuin aseet ja retoriikka elintilasta. Siksi olisi ihan suotavaa, jos ensi syksynä Saksassa nousisi valtaan punavihreä hallitus, joka heikentäisi Saksan taloudellista iskukykyä antamalla kaikenlaisia etuja työntekijöille.

Jotta Suomi välttyisi joutumasta Saksan almuilla pärjäileväksi vasalliksi, meillä on oltava itsenäistä taloudellista iskukykyä. Se tarkoittaa sisäistä devalvaatiota, tyytymistä vähempään. Vasemmiston toiveuni kultaisen 80-luvun paluusta on toivoton haave jo väestön ikärakenteen vuoksi. Silloin suuret ikäluokat olivat parhaassa työiässä, joten yhteiskunnalla oli paljon rahoittajia. On traagista, että sitä pidetään jonain normaalitilana, jota vähempään ei haluta tyytyä.

Lisäksi on myönnettävä, että näkemyksiini vaikuttaa myös tietty yhteiskuntafilosofinen puoli. Voitte kutsua minua moraalis-ideologisesti rappeutuneeksi liberaaliksi, mutta minusta työntekijällä ja -antajalla tulee olla oikeus päättää työehtosopimuksista keskenään, jos he niin haluavat. Se ei kuulu kenellekään Hakaniemen ay-aristokraatille, etenkään jos työntekijä ei kuulu ammattiliittoon. Lisäksi en ole koskaan kohdannut yhtäkään filosofisesti kelvollista perustetta, miksi 1) työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut tulee olla vähennettävissä veroista, 2) miksi ammattiliittojen ei tule joutua maksamaan veroja pääomatuloistaan tai 3) miksi ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan tulee kuulua vain työttömyyskassojen jäsenille, vaikka veronmaksaja maksaa niistä yli 90 prosenttia.

Kyseessä on ilmiselvästi tarkoitushakuinen tapa tehdä ammattiliitoista tärkeämpiä kuin ne ovatkaan. Jäsenmaksujen verovähennysoikeuden takia jäsenyys on käytännössä ilmaista, mutta sitä kautta saa ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan. Tietenkään kenenkään ei kannata olla kuulumatta ammattiliittoon. Näin ammattiliitot käytännössä saavat valtavan rahavirran valtiolta, mikä tekee niistä mahtitekijöitä suomalaisessa yhteiskunnassa. Mutta se samalla vähentää niiden tarvetta hoitaa asioitaan hyvin. Jos näitä perusteettomia etuja ei olisi, kuinka moni eroaisi ammattiliitosta? Varmaan aika moni. Silloin ammattiliitot joutuisivat kohtaamaan ikävän tilanteen, jossa niiden on omalla toiminnallaan vakuutettava työntekijät siitä, että niistä on jäsenilleen hyötyä. Kuten sanoin, minä en ole näiden asioiden asiantuntija, enkä itse kuulu ammattiliittoon, joten tietoni ovat hatarat. Kovasti kuitenkin epäilen, että ammattiliitoilla olisi aika vähän annettavaa ilman perusteettomia etuja ja että ne siksi kuihtuisivat merkitykseltään pikkutekijöiksi, jos edut poistettaisiin. Ja niinpä epäilen myös, että ay-johtajien keskeisin motivaation lähde ei ole työntekijöiden etu, vaan oma valta, asema ja tulotaso. Toisin sanoen: hillotolppa, se sama asia, jonka ympärillä kaikkien tämän maan mahtavien elämä tuntuu pyörivän.

[ikuturso]

Jos olisin kansanedustaja, palkkaisin jäsen Tragedian synnyn ylläolevan puheenvuoron perusteella avustajakseni tai ainakin tilaisin häneltä materiaalia puheenvuoroihini. Tai jos hän itse olisi ehdolla piirissäni, äänestäisin häntä.

Lisäksi on myönnettävä, että näkemyksiini vaikuttaa myös tietty yhteiskuntafilosofinen puoli. Voitte kutsua minua moraalis-ideologisesti rappeutuneeksi liberaaliksi, mutta minusta työntekijällä ja -antajalla tulee olla oikeus päättää työehtosopimuksista keskenään, jos he niin haluavat. Se ei kuulu kenellekään Hakaniemen ay-aristokraatille, etenkään jos työntekijä ei kuulu ammattiliittoon. Lisäksi en ole koskaan kohdannut yhtäkään filosofisesti kelvollista perustetta, miksi 1) työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut tulee olla vähennettävissä veroista, 2) miksi ammattiliittojen ei tule joutua maksamaan veroja pääomatuloistaan tai 3) miksi ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan tulee kuulua vain työttömyyskassojen jäsenille, vaikka veronmaksaja maksaa niistä yli 90 prosenttia.

Tuohon voisit liittää myös kohdan 4) jota en jaksanut kirjoittaa, vaan tein ainoastaan yhden google-haun (liitekuva). Hakuun ei tarvinnut ay-liike-sanan lisäksi kirjoittaa kuin kirjain "v", jolloin google jo riemuiten täytti sen sanaksi "vuokra-asunnot".

Tähän liittyy pelkän ay-liikkeen maksimoitujen tulovirtojen lisäksi vuokramarkkinoiden ja hintatason kontrollointi ja sitä mukaa myös veronmaksajien rahat asumistukien muodossa. Ay-liikkeen vahva vaikutus vuokramarkkinoilla ja vapaa asumisoikeus missä tahansa (hintatasossa) päin Suomea ei ole millään muotoa kestävää taloutta. Etenkin kun tuosta oikeudesta tulevat nauttimaan joka vuosi tuhannet ja taas tuhannet "uussuomalaiset". Ay-liike on osa tätä ongelmaa.

-i-

[Ajatolloh]

Seuraavalla tavalla olen ymmärtänyt työmarkkinapolitiikan merkityksen ja uudistustarpeen.

Ensinnäkin, vapaassa maailmassa pääoma, tuotanto ja osaava työvoima liikkuvat vaivattomasti maasta toiseen hyvän kilpailukyvyn perässä. Kaikkien on enemmän tai vähemmän pakko tanssia markkinoiden pillien mukaan, koska vaihtoehto on taloudellinen jämähtäminen. Mikään maa ei voi verottaa liikaa tai vaatia liikaa etuja työntekijöille, koska silloin pääoma karkaa suosiollisempien olosuhteiden perässä toisiin maihin, ja tuotanto ja osaava työvoima seuraavat jollain aikavälillä perässä. Mitä isompi ja rikkaampi maa, sitä enemmän markkinoita vastaan on mahdollista tapella. Suomi on liian pieni. Jos käymme kapinaan markkinoita vastaan, jäämme tyhjän päälle, eikä se hetkauta maailmantaloutta ollenkaan.

Ei se ihan noin mene. Megayritystasolle ehkä niitä pääomia siirrellään tuolla periaatteella, mutta en näe realistisena, että Suomi on ikinä niiden yritysten "potentiaalinen sijoituskohde" listoilla vaikka täällä alentaisimme itsemme millaiseen kehitysmaaverotusluokkaan tahansa.

Meihin investoivat suuryritykset aivan muista syistä kuin verotus tai vastaavat. Esim. Google tuli Haminaan koska viileä ilmasto, hyvä jäähdytys ja brownfield rakennuspaikka, työvoiman IT-koulutustaso, hyvät internet-yhteydet, Venäjän läheisyys ja sen sellaiset seikat. Verot ne optimoi varmaan veke jollain konsernin sisäisellä vekkuloinnilla. On niillä siihen konstit.

Joku UPM tai Stora investoi sellutehtaaseen täällä koska raaka-aine on täällä. Sekä hyvä infra raaka-aineen hankintaan. Mielellään ne varmaan jättäis kaikki verot maksamatta, mutta ei ne tänne tule koska verot tai palkat matalat. Täällä ei ikinä tule olemaan niin matalia palkkoja, että ne tänne sen vuoksi tulisivat. Et sinäkään halua niin matalia liksoja, koska silloin tullaan menemään ihan Mosambik liigaan niiden liksojen kanssa eli niiden avulla ei eletä eikä ylläpidetä tän tasoista teknistä yhteiskuntaa.

Onhan ne ekonomistit toki YLEISELLÄ ja MEGAtasolla oikeassa noissa pääoma lätinöissään ja noinhan se varmaan menee jonkun Mehhikon ja USA:n välisessä kissanhännänvedossa. Siellä tuo teoria lienee kehiteltykkin.

Mä kyllä näkisin, että suurin osa Suomea kehittävästä pääomasta on isänmaallista. Tässä ympärillä on monenlaista pientä ja vähän isompaakin pajaa ja verstasta. Pieniähän ne yritykset silti kansainvälisesti on. Ei ne ole täältä mihinkään lähdössä koska veroprosentti jotain. Ei joku metallipajaa pyörittävä Reiska ylipäänsä ajattele sillätavalla.

Toi "karkuun koska verot" ajatustapa tullee vasta Nokia tai UPM kokoluokassa ja siinä sarjassa taas asiat ratkotaan niin monen kriteerin kautta, että emmä oikeastaan juoksis niitten perässä näisäs asioissa. Investoikoot tänne jos niin asian kokevat. Olkoot investoimatta, jos ei passaa. Ei ne kumminkaan tänne tule koska "matalat verot". Ei me siinä kilvassa pärjätä ikinä kaikkia maailman muita maita vastaan.

Keskitytään kehittämään mieluummin pientä ja keskisuurta yrittämistä, koska Suomi on valmiiksi jo eräs maailman korporatiivisimmista maista. Tarkoittaa suomeksi sitä, että täällä on LIIKAA suuria yrityksiä per capita. Enemmän pitäis olla pientä ja keskisuurta kuten esim. jossain Italiassa.

Keskisuuri ja pieni yritystoiminta on lähtökohdiltaan heti paljon isänmaallisempaa. Firmat on usein perheomisteisia. Voi ne olla listattujakin, jolloin niillä on helpompi saada rahoitusta markkinoilta. Mutta niillä on vahva isäntä, jolla on perhe ja siteet Suomeen. Ei ne ole yhtään mihinkään täältä lähdössä.

[Tragedian synty]

...

Olen tuosta ihan samaa mieltä. Tasapainoinen yhteiskunta nojaa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, suuryritykset puolestaan aiheuttavat omanlaistaan jäykkyyttä ja riippuvaisuutta, kuten Nokian esimerkki osoittaa. Mutta jostain niitä yrityksiä tulisi saada lisää ja antaa niille paremmat edellytykset menestyä, jotta heikko työllisyysaste paranisi ja julkinen talous saataisiin tasapainoon. Työmarkkinapolitiikka on tietenkin vain yksi osanen talouskehityksessä, mutta minä vaikka varmuuden vuoksi käyttäisin kaikki keinot, joilla kannustaa koulutettuja ja toimeliaita yrittäjiä olemaan etsimättä parempaa onnea muista maista. Kaupallisesti ja teknisesti koulutetun työvoiman liikkuminen rajojen yli on varsin kiistaton tapa selvittää, missä maassa talouspolitiikka on yrittäjän kannalta suosiollista. Suomi ei siinä vertailussa loista.

Jos olisin kansanedustaja, palkkaisin jäsen Tragedian synnyn ylläolevan puheenvuoron perusteella avustajakseni tai ainakin tilaisin häneltä materiaalia puheenvuoroihini. Tai jos hän itse olisi ehdolla piirissäni, äänestäisin häntä.

Kiitos kehuista ja lisäyksestä! [Blah, blah, blah... poistin tästä pari off-topiciksi mennyttä juttua.]

[Ajatolloh]

Sattumoisin aihealuetta penkoessani löysin seuraavan kirjoituksen. En ole vielä käynyt läpi esim. tekstiin linkattua tiivistelmää Saksan talouden nousun mekanismeista, mutta pintapuolisesti arvioiden kirjoittajan väitteet eivät aivan täysin poskettomilta vaikuta.

Hieno löytö! Kiitos jakamisesta. Kannattaa lukea alaviitteineen kaikkineen eli ne tutkimukset myös mihin uralehti.fi:n artikkelista viitataan. Kirjoittaja näkyy olevan Erno Mähönen ja vaikuttaa olevan asioihin syvällisesti perehtynyt.

[Totti]

Sattumoisin aihealuetta penkoessani löysin seuraavan kirjoituksen.

Jutun kritiikki on yksisilmäinen sikäli, että se asettaa Hartz-mallin onnistumiselle palkkojen nousun.  Tämä ei kuitenkaan koskaan ollut mallin varsinainen päämäärä vaan työllistäminen.  On myös huomioitava, että Saksan hintataso on esim. ruuissa merkittävästi pienempi kun Suomen vastaava joten palkkojen absoluuttisen tason lasku ei kerro ihan kaikkea.

Jutussa väitetään, että työllisyys ei olisi parantunut Hartzin takia. Väite on omituinen huomioiden, että Saksan työttömyysaste laski kun Hartz otettiin käyttöön, seikka jonka juttu kuitenkin tunnustaa myöhemmin.

Jurun kritiikki on aiheellinen koskien ns. Minjobeja. Ne johtivat useasti käytännössä palkkakustannusten ulkoistamiseen sosiaaliturvalle eli veronmaksajien maksettavaksi. Minjobien efektiivinen palkka laski myös hyvin alhaiseksi eikä esim. euron tuntipalkat olleet mikään poikkeus.

Hartz-mallissa oli toki ongelmansa, mutta konsepti ei ole täysin susi kuten jutussa annetaan ymmärtää. Samankaltaista uudistusta tehtiin Tanskassa ns. Flexicurity-mallilla, jossa mm. ansiosidonnainen työttömyysraha laski joka päivä samalla kun irtisanomissuojaa alennettiin. Tämä johti työttömyyden merkittävään laskuun kun työnantajat uskalsivat alkaa palkkaamaan ja työntekijällä oli myös intressi pyrkiä irti työttömyydestä nopeammin. Näitä malleja on toki viilattu jälkikäteen ja säännöt ovat muuttuneet poliittisen johdon ja työmarkkinatilanteen muuttumisen takia.

Kaikilla joustavuusmalleilla on kuitenkin rajansa koska euro asettaa lasikaton niiden pitkän ajan toimivuudelle, kuten Saksassa on huomattu. Sen puitteissa ei ole olemassa yhtä ja ainoata lopullista mallia vaan työmarkkinoita on pakko sopeuttaa jatkuvasti pienillä muutoksilla.

[Paawo]

Loistavia kirjoituksia. Tunnustan että en kaikkia lähtenyt viimeisen päälle tarkasti edes lukemaan.

Suomen kilpailukyky kokonaisuutena on se ongelma joka metsäteollisuuden omaan ratkaisuunsa patisti enkä näe mitään sen kummempaa teknologiateollisuudenkaan päätöksen taustalla.

Kyse ei ole siitä paljonko joku tienaa vaan se kuinka kalliisti patruuna maksaa työstä.
Suoraan palkan päälle työnantajan toimesta maksettavat sosiaalikulut ovat suora muuttuva kustannus eivätkä sinällään maata kaada mutta lähes kaikilla yhteiskunnallisilla linjauksilla on merkityksensä.
Voittaja on se joka patruunan sallii eniten voitoistaan kerätä osinkoina talteen ilman että turhia kiinteitä tai muuttuvia kustannuksia mielivaltaisesti höylätään sieltä ja täältä. Yksi vaihtoehto on lisätä halpatyövoiman määrää ja koska tämä on 80% mielestä hyväksyttävää niin sen toteutumista edistetään täysin rinnoin. Toisinkin voisi olla mutta se vaatii kaikkien osapuolten nousemista poteroista ja nykyisen kulurakenteen täydellistä perkaamista. Analyyttistä tarkastelua vertailuista eri maiden välillä ei ole julkisesti tehty, firmojen omat analyysit eivät ole julkisia eikä kukaan eduskuntaan pyrkivä ei halua itseään ikäviin faktoihin leimata. Mutta eiköhän noitakin kilpailukykyanalyyseja ala ajan kanssa tulla esiin.

On tärkeää tiedostaa että voimallisesti kritisoidut työnantajajärjestöt edustavat firmoja jotka todellakin toimivat globaaleilla markkinoilla, ja niistä turvallisista poteroista on pamppujen sekä patruunoiden ollut pakko nousta jo neukkulan romahtamisen aikaan.

Tässä eräs hyvä haastattelu reippaan vuoden takaa joka kannattaa katsoa/kuunnella ilman sarvia ja hampaita oli asiasta mitä mieltä tahansa.
https://www.youtube.com/watch?v=LWZPcFl1nWg

Vaikka kuinka naama muumittaisi niin kannattaa myös kuunnella ajatuksia mitä haastateltavalla on nykyisestä valtiovallan toimivuudesta.

[Alapo]

Totta tosiaan puhutaan. Suomen sadoissa tuhansissa työttömissä on varmasti paljon porukkaa, jotka ilomielin ottaisivat työtä vastaan työehtosopimuksia alemmilla palkoilla, jos työnantajat työtä voisivat tarjota. Paljon ihmisiä pidetään kortistossa ja paljon työtä jää tekemättä, koska työ ja potentiaalinen tekijä eivät pääse kohtaamaan. Syy on monesti se, että työehdot ovat tietyn muotin mukaisia, eikä muotti sovi joka tilanteeseen. Jotkut tietenkin kiertävät ongelmaa harmaan talouden kautta, mikä ei ole näille työntekijöille kovin hyvä ja haitaksi julkiselle taloudelle. Ja minkä vuoksi? Koska ne, joilla työelämässä pyyhkii hyvin, pitävät kiinni saavutetuista eduistaan. Yleissitovista työehtosopimuksista on eniten hyötyä keskituloisille ja haittaa pienituloisille. Erikoinen arvovalinta.

En usko että maassa on suurta määrää työttömiä, jotka olisi oikeasti valmiita tekemään töitä nykyistä pienemmällä palkalla. Jos katsoo monien alojen alkupalkkoja ja niillä aloilla on ongelmia saada työväkeä tai sitoutuvaa työväkeä, niin tulisiko muka joku tekemään alle nykyisten palkkojen tekemään sitä työtä? Onhan ongelma myös työnantajissa, vaaditaan myös liikaa.
Se että jotain työtä jää tekemättä, on tavallaan myös arvokysymys. Jostain työstä ei haluta maksaa, ei nähdä sitä sen arvoiseksi. Monesti ne työt tehtiin aiemmin ja niihin riitti rahaa, voi kysyä miksei enää.
Eikä se ongelma ole vain työehdoissa, vaan ihan meidän sosiaaliturvajärjestelmässä. Kun järjestelmä pyörii niin, että ollaan joko töissä tai työttömänä. Järjestelmä ei ymmärrä sitä, että ollaan töissä satunnaisesti ja vaaditaan liikaa paperitöitä pienen rahasumman takia.

[Torspo]

^ Kuten yllä mainittiin on sosiaaliturvassa isoja rakenteellisia ongelmia. Erehdyt tienaamaan liikaa niin tulee karenssia, tukien vähennyksiä ja mittava paperisota. Lopputulos plusmiinus nolla tai jopa negatiivinen ja pahimmassa tapauksessa pitkä jakso ilman tukia kun papereita pyöritellään eri virastoissa muutaman euron tähden.

Arkadianmäeltä löytyy iso syyllinen rakenteelliseen työttömyyteen. Ilman koronaa tukien varassa saa tienata peräti 300 €/kk ilman paperien pyörittelyä ja pelkoa tukien menetyksistä. 10:nen euron tuntipalkalla voi siis tehdä kolme päivää kuukaudessa hommia ilman leikkuria, neljäs päivä on jo aivan liikaa. Monenko työnantajan intresseissä on palkata henkilö kolmeksi päiväksi töihin kuukaudessa?

On myös todennäköistä, että palveluiden kysyntä olisi aivan toisenlaista, mikäli niiden verotus olisi jotenkin järkevällä tasolla tai jopa nolla. Joskus näin maakohtaisen vertailun siitä, montako tuntia keskivertohenkilön tarvitsee työskennellä palkatakseen esim. siivoojan kotiinsa töihin tunniksi. Trendi palvelualojen työpaikkojen ja tämän tuntikorrelaation välillä oli päivänselvä. Suomessa tämä suhdeluku oli yksi karmeimmista, kuka palkkaa siivoojan tunniksi jos sen eteen pitää ensin tehdä 4-6 tuntia töitä? Amerikassa taisi suhdeluku olla jossain 1,5:den tienoilla.

Kuulinpa erään jenkin sanovan, että Suomi on ainoa maa minkä hän tietää, missä lääkärit remontoivat itse asuntojaan. Kertonee jotain terveestä verorasitteesta.

[Mietiskeliä]

Useiseissa kommenteiisa suomen yleissitovuuden on nähty ongelmallisena Suomen talouden kannalta

Väittettä ei tue se, että suomen terveydenhuoltojärjestelmä on maailman kilpailukykyisin vaikka siellä noudatetaan TESSEJÄ viimeistä piirtoa myöten

https://yle.fi/uutiset/3-10275959

Hyvyys ja laatu tulevat monista asioista. Ne tulevat siitä, että ihmisiä sairastaa ja kuolee vähemmän, ihmiset pääsevät terveydenhuollon palveluiden piiriin, ovat tyytyväisiä palveluun ja että palvelut on tuotettu kustannustehokkaasti. Kun otetaan nämä kaikki huomioon, Suomi pärjää parhaiten, kertoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) Neurokeskuksen toimialajohtaja Atte Meretoja.

Meretoja kuuluu tutkimuksen tehneeseen Global Burden of Disease -tutkijaverkostoon.

Suomen lisäksi kärkeen yltävät myös Islanti, Norja, Alankomaat, Luxemburg, Sveitsi ja Australia. Näiden maiden välillä ei ollut tilastollisesti merkittävää eroa hoidon tulosten suhteen.

    Suomen terveydenhuollolla on parhaat näytöt niin laadun, saatavuuden kuin kuolleisuustilastojenkin perusteella.
    HUSin toimitusjohtaja Aki Lindén

Suomen terveydenhuolto on viime vuosina kuitenkin parantanut tuloksiaan näistä kärkimaista eniten.

Suomessa terveydenhuolto maksaa yhteisistä varoista henkilöä kohden 3 300 dollaria vuodessa, mikä on noin 10 prosenttia vähemmän kuin Islannissa ja 40 prosenttia vähemmän kuin Sveitsissä.

– Olemme nyt Suomessa saavuttaneet parhaimman ja tehokkaimman terveydenhuoltojärjestelmän, minkä ihmiskunta on missään ikinä saavuttanut. Missään muussa maassa ei ole koskaan päästy tällaiseen kattavuuteen, tehokkuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja laatuun näin edullisilla kustannuksilla, Lindén sanoo.

Kalleinta hoito on Yhdysvalloissa, yli 8 000 dollaria henkilöä kohden. Tutkijaverkostossa kehitetyt terveydenhuollon laatumittarit kertovat, että Yhdysvaltojen suurella summalla saavutetaan vain 70 prosenttia Suomen terveydenhuollon tuloksista.

Eli joustavien työmarkkinoiden Jenkkilässä terveydenhuolto tulee maksamaan tuplasti enemmän kuin Suomessa. Joustavat työmarkkinat ovat olleet Suomessa ainakin Olkiluodon ydinvoimalassa, siitä huolimatta se on tullut veronmaksajille erittäin kalliiksi. Olin vähän aikaa sitten viikon sairaalassa työtapaturman takia. Havaitsin, että sairaalassa toiminta on hyvin organisoitua ja johdettua, tämä on varmasti syy hyvään kustannustehokkuuteen. Yhtä hyvin organisointua johtamista en välitettavasti havaitse useinkaan työmailla. Varmaan tästä syystä niin monet rakennusfirmat tekevätkin tappiota, vaikka käyttävät paljon alihankkijoita, joiden palkkatasa on hyvinkin joustava ja joiden käyttö johtaa muutekin joustaviin työmarkkinoihin, sillä vuoramiehestä on huomattavasti helpompi päästä eroon kuin vatuisessa työsuhteessa olevasta. Rakennusliikkeistä Skanska käyttää eniten omia miehiä ja niiden kanssa Skanskan on pakko noudattaa tyehtosopimuksia viimeistä piirtoa myöten. Tästä huolimatta Skanska tekee isoista rakennusliikkeista parasta tulosta. Uskon tietäväni mistä se johtuu. Koska valtaosa työtejöistä omia työntekijöitä, he tuntevat toisensa paremmin, heillä on yhteinen kielikin, siksi homma paremmin organisoitua, joka johtaa parempaan tulokseen.

Kun puhutaan kilpailukyvystä olennaista kuinka paljon työn hinta on pahimpiin kilpailijamaihin verrattuna

Parin vuoden takaisten tietojen perusteella työvoimakustannukset teollisuudessa ovat Suomessa matalammat kuin Ruotsissa ja Saksassa. Työtunnin kustannus (välilliset työvoimakustannukset eli työnantajan sosiaalivakuutusmaksut mukaan lukien) oli vuonna 2014 Suomessa 35,9 euroa, Ruotsissa 41,8 euroa ja Saksassa 37,1 euroa (Eurostat 2015).

Toinen olennainen kysymys on paljonko työn hinta on kokonaiskustannuksista vientisektorilla?

Suomessa teollisuuden palkkakustannusten osuus tuotteen tehdashinnasta on vain 15 prosenttia ja moderneimmissa vientifirmoissa (paperiteollisuudessa) enää vain 2-5 prosenttia

https://blogit.kansanuutiset.fi/maailmanparantajan-madonluvut/21-suomen-palkkataso-ei-ole-kilpailukyvyn-este

Ps. Ojanperä on harvinaisen fiksu vassariksi, koska hän rääy jatkusti rasismista ja oikeistolaisten ahneudesta, vaan perustee asiansa argumentei ja siinä hän on hyvä, koska miehellä tietoa asiosta niin paljon. Ehkä tämän takia hän saa kirjoittaa jopa
Kansan Uutisiin yllävän maahanmuuttokrittiä komentteja.

Toiseksi yleissitovuuden tarkituksena on saada palkkatulot alemmas ja näin työnajakustanukset pienemmäksi, jonka tarkoituksena on lisätä työllisyyttä, mutta ei ole mitekään kirkossa kuulutettua, että näin käy, sillä meillä on enenkin yrittetty vähentää työnantajan kustannuksia laihoin tuloksin.

Sotu-maksujen poistamisesta ei apua työllisyyteen

Työnantajan sosiaaliturvamaksujen poistaminen ei ole lisännyt työpaikkoja Pohjois-Lapissa tai saaristokunnissa. Sen sijaan palkat kasvoivat 20 kunnan kokeilualueella 2 prosenttia nopeammin kuin vertailualueella, sosiaali- ja terveysministeriö tiedottaa.

Palkankorotukset imaisivat työnantajamaksujen alennuksesta noin puolet. Siten työvoimakustannukset halpenivat vain puolella siitä, mikä olisi ollut sotu-maksun poistamisen kautta mahdollista. STM arvioi, että koko maassa toteutetun sotu-maksualennuksen työllisyysvaikutukset jäisivät luultavasti vielä pienemmiksi kuin alueellisessa kokeilussa

https://yle.fi/uutiset/3-5216977

Sen sijaan palkan alennukset vähentäisivät varmuudella ihmisten ostovoimaa, joka puolestaan lisäisi työttömyyttä

Lisäksi yleissitovuudesta luopuminen lisäisi halpatyövoiman määrää Suomessa. Kaupan ja ravintola-aloilla palkat ovat pieniä ja ne koostuvat suurelta osin lisistä, joista pitäisi luopua. Esim. aloittelevan kaupankassan palkka on 1800 euroa. Lisien kanssa noin 2200-2300. Jos sekin tippuisi tuohon 1800 työ ei enää kelpaisi suomalaisille ja maahan tarvittaisiin lisää ulkomaalaista halpatyövoimaa. Yleissitovuuden poisto liittyy vääjäämättä halpatyövoimaan, sillä EU:ssa on voimassa työvoiman vapaa liikkuvuus.

[Mietiskeliä]

Aiheeseen liittyen vasemmistolaiset usein väittävät, että koska median omistajat ovat oikeistolaisia sen takia media olisi puolueellinen.

https://voima.fi/artikkeli/2011/muistio-kokoomus-ja-rkp-jarruttavat-harmaan-talouden-torjuntaa/

Väitettä tukee se, että tämä muistio sai aikoinaan mediassa järjettömän vähän huomiota, kymmenen kertaa vähemmän kuin Hakkaraisen baarireissut homo/neekeri läpät. Väitettä tukee myös se, että Bron Walroosin kaltaiset ihmiset päästetään mediaan jatkuvasti kertomaan mielipiteitään. Eikö toimittajien vihervassemmistolaisuus sitten näy mediassa? Varmasti näkyy, mutta ei medioiden omistajia ainakaan haittaa toimittajien maahanmuuttomyönteiset näkemykset. Ja varmasti toimittajat saavat aivan vapaasti kirjoittaa ihan vapaasti sukupuolten moninaisuuksista ja pillupäiväkirjoita. Mahtavatko valtamedian pissis toimittajat edes ymmärtää noista vuotaneista muistioista ta Walroosin jutuista?

[Ajatolloh]

Suomessa tämä suhdeluku oli yksi karmeimmista, kuka palkkaa siivoojan tunniksi jos sen eteen pitää ensin tehdä 4-6 tuntia töitä? Amerikassa taisi suhdeluku olla jossain 1,5:den tienoilla.

Kuulinpa erään jenkin sanovan, että Suomi on ainoa maa minkä hän tietää, missä lääkärit remontoivat itse asuntojaan. Kertonee jotain terveestä verorasitteesta.

Tsekataanpa. Mitenkään syvän tieteellistä tutkimusta en jaksanut alka tekemään mutta Googlella ensimmäinen vastaantuleva palvelu: https://moppi.com/ kertoo, että siivojan saa kotiin 34 e/h, kotitalousvähennys huomioiden 20,4 e/h

Itse en millään lääkärinpalkoilla ole, mutta ei minun tarvitsisi edes 1.5 tuntia raataa saadakseni siivojarahan kasaan.

Lääkärit remppailevat Suomessa asuntojaan varmaan samasta syystä kuin minä siivoan itse vaikka varaa olisi toimia toisinkin: ei ole ollut tapana tilata ketään semmoista pikkuhommaa tekemään...pientä piristävää pikkuhommoo.

[Torspo]

Vastaan nyt @Ajatolloh :ille kun kerran näin räiskitään. Minimiaika, minkä tuo linkkaamasi palvelu antaa yhdelle huoneelle ja kylpyhuoneelle on kaksi tuntia eli 68 €, kokeilin kahdella eri sijainnilla, ilmeisesti matka-aika on huomioitu laskurissa. Yhtä tuntia ei saa tilattua. Kotitalousvähennyksen omavastuu vuodessa on 100 € eli satunnaisista hommista sitä ei saa lainkaan.

McJob-tyyppisissä hommissa verojen jälkeen saakin tehdä aika monta tuntia töitä tuon palvelun tilaamisen eteen. Varmaan pointti tuli selväksi.

[Ajatolloh]

Vastaan nyt @Ajatolloh :ille kun kerran näin räiskitään. Minimiaika, minkä tuo linkkaamasi palvelu antaa yhdelle huoneelle ja kylpyhuoneelle on kaksi tuntia eli 68 €, kokeilin kahdella eri sijainnilla, ilmeisesti matka-aika on huomioitu laskurissa. Yhtä tuntia ei saa tilattua. Kotitalousvähennyksen omavastuu vuodessa on 100 € eli satunnaisista hommista sitä ei saa lainkaan.

McJob-tyyppisissä hommissa verojen jälkeen saakin tehdä aika monta tuntia töitä tuon palvelun tilaamisen eteen. Varmaan pointti tuli selväksi.

No räiskin takaisin. Ehkäpä se siellä Amerikan ihmemaassakin on yksi (1) yksittäinen tunti siivojaa/remppasetää tilattuna aikasta kallis eikä sitä saa 1.5x oma liksalla?

En usko että Suomessa tarvitsee tuon enempää siivoojasta maksaa (20-21 e/h), jos tilaa sen Amerikanmalliin vähän pysyvämmin käyttöönsä eikä vain "kerran vuodessa joulusiivoukseen joka pitäisi suorittaa 1 tunnissa".

Suomi tuskin on tässä asiassa niin huono maa kuin kuvitellaan. Suomalaisten luonne vain on sellainen, ettei palveluja tietyissä asioissa niin herkästi ostella.

[hamppari]

Minä nyt kuvittelen sitä Suomen huonoutta.

Suomessa lääkäri tienaa 100,000 e/v, samoissa hommissa Usassa 200,000 d/v.
Vero 40% vs 20% -> netto 60,000 vs 160,000
Usassa jotkin firmat tarjoavat kotisiivoojia tuntiperusteisesti. Hinta on tällöin 20-30 d/t.
Do the math.

Mutta tämä on vain kuvittelua.

[Mietiskeliä]

Aiheesta oli mielipidekrjoitus Turun Sanomissa:

Teknologiateollisuus ry on myös tehnyt päätöksen, että se lopettaa valtakunnallisten työehtosopimusten neuvottelun ja tekemisen. Teknologiateollisuus ilmoitti perustavansa uuden yhdistyksen Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n, joka jatkossa neuvottelee työehtosopimuksista. Jäsenyritykset päättävät kumman tien valitsevat, valtakunnalliset vai yrityskohtaiset työehtosopimukset.

Mitä tapahtuu seuraavaksi? Ilmeisesti muu teollisuus seuraa perässä ja tämän jälkeen logistiikka (maa-, meri- ja ilmakuljetukset), rakennusala, palveluala ja myös julkinen sektori.

Mikäli tämä työnantajaliittojen suunnitelma tulee toteutumaan, niin se mullistaa koko suomalaisen työelämän. Alkaa taistelu siitä, kuka pystyy teettämään työn halvemmalla ja mukaan tulee myös entistä enemmän ulkomaalaisia yrityksiä.

Saadaanko tällä toiminnalla aikaan uusi ongelma, ostokyvyttömät kuluttajat?

Asia kätketään paikalliseen sopimiseen ja syyllistetään maamme hallitusta. Paikallinen sopiminen on toiminut mallikelpoisesti ainakin viimeiset 50 vuotta, työehtosopimukset mahdollistavat sen.

Mutta työnantajapiirit eivät halua, että työntekijäpuolella olisi päätäntävaltaa asiassa. He haluavat totaalisen määräysvallan eli paikallisen sanelun ja työntekijäpuolelle kuunteluoppilaan aseman. Halutaan murtaa koko valtakunnallinen työehtosopimusjärjestelmä ja siirtää se yrityksiin neuvoteltaviksi.

Teknologiateollisuus on esittänyt mallia, jossa yrityksen koko henkilöstö saa esittää edustajakseen ehdokkaita, joista työnantaja valitsee heille sopivamman. Voiko työntekijöitä loukkaavampaa ehdotusta enää tehdä?

Valtaosa työntekijän palkka- ja muista eduista tulee työehtosopimuksista. Kuten palkankorotukset, vähimmäispalkka, urakkatyö, ikälisät, palkan vaativuustasot, alallaololisät, palkalliset poissaolot, työajan lyhentäminen (tasoitusvapaat), arkipyhäkorvaukset, lomaraha, talviloma, vuoro- ym. lisät, äitiys- ja isyysvapaan palkka, sairausloman palkka (laki 1+9 päivää), erikoislääkärin palkkiot, sairaan lapsen hoitaminen, luottamusmiehen palvelut, työaikamääräykset, kokoontuminen työpaikalla, neuvottelujärjestys, erimielisyyksien käsittely, työvaatteet ja niiden pesu, työrauha.

Eri alojen työehtosopimuksissa on erilaisia painotuksia, mutta tässä joitain tärkeimpiä.

Jos tämä työnantajaliittojen unelma uhkaa toteutua, tulee maamme hallituksen toimia niin, että tasavertaiset yritystason neuvottelut pystytään Suomessa turvaamaan. Työvoimahan on valtiovallan erityisessä suojeluksessa.

On tehtävä muutos työlakeihin, mikä turvaa luottamusmiehen valinnan jokaiselle suomalaiselle työpaikalle. Alipalkkaus tulee kriminalisoida. Ammattiliitoille on saatava ryhmäkanneoikeus.

Suomeen on luotava samanlainen henkilöstön asema yritysten päätöksenteossa kuin on Ruotsissa ja Saksassa.

Päätöksenteossa on oltava henkilöstön edustajat mukana. Kun se onnistuu Ruotsissa ja Saksassa niin se onnistuu myös meillä.

Yleissitovuuden tilalle on saatava uudistuksia niin että neuvotteluosapuolet ovat tasavertaisia, koska tavoitteena tulee aina olla yhteisymmärryksen saavuttaminen. Ei yksipuolinen sanelu, mihin työnantajapuoli tähtää.

Vuosikaudet ovat Yksityisen Työttömyyskassan (YTK) jäsenet saaneet "kuin manu illallisen" samat edut kuin ammattiliittoihin kuuluvat. Kun tämä yleissitovuus poistuu mihin työnantajaliitot tähtäävät, niin enää ei työttömyyskassan jäsenille tule automaattisesti palkankorotuksia ym. työehtosopimusten tuomia etuja. YTK ei neuvottele jäsentensä työehtosopimuksia valtakunnan tasolla eikä yritystasolla, niistä huolehtivat ammattiliitot ja luottamusmiehet.

Uskon vahvasti, että ammattiosastot ja ammattiliitot tulevat näkemään ja kokemaan suurten joukkojen paluun eri ammattiliittojen jäseniksi. Tuskin kukaan suomalainen työntekijä, myyjä, toimihenkilö, hoitaja, opettaja tai ylempi toimihenkilö haluaa, että heidän kokonaisansiotasonsa laskee tuhansia euroja vuositasolla. Tällaisen tulevaisuuden voi estää suomalaiset ammattiliitot yhteistyössä valtiovallan kanssa, estämällä työnantajapiirien sanelupolitiikan leviämisen maamme työpaikoille.

Suomalaisten ammattiliittojen tulee palkata lisää kentällä toimivia sopimusasiantuntijoita, jotka ovat entistä enemmän yhteydessä työpaikkoihin ympäri Suomea. Luottamusmiehiä tulee lisätä ja heidän koulutustaan laajentaa työpaikkatason neuvotteluasiantuntijoiksi. Saneluun ei työpaikkatasolla saa alistua.

Kotikuntaani Lietoa pidetään yritysystävällisenä kuntana. On hyvä asia, että Liedossa on paljon yrityksiä ja tätä kautta myös työpaikkoja, jotka tuovat vaurautta.

Minkälaiset valmiudet kuntamme yrittäjillä on neuvotella yritystason työehtosopimuksista? Puolen vuoden päästä se tullaan näkemään ja kuulemaan, minkälaisia yritystason työehtosopimuksia Liedossa tarjotaan yritysten työntekijöille.

Kun ei ole työehtosopimuksia, niin silloin ei myöskään ole työrauhaa, siitä on aina sovittu työehtosopimuksissa. Työntekijät myyvät työehtosopimuksella ammattitaitoaan ja työnantajat ostavat työrauhaa työpaikoille. Me haluamme rauhaa, ja valmistaudumme sotaan.

Reijo Korhonen

yleisdemokraatti (vas)

Lieto

https://www.ts.fi/lukijoilta/5272068/Avoin+sodanjulistus+tyomarkkinoille

[Ajatolloh]

Vuosikaudet ovat Yksityisen Työttömyyskassan (YTK) jäsenet saaneet "kuin manu illallisen" samat edut kuin ammattiliittoihin kuuluvat. Kun tämä yleissitovuus poistuu mihin työnantajaliitot tähtäävät, niin enää ei työttömyyskassan jäsenille tule automaattisesti palkankorotuksia ym. työehtosopimusten tuomia etuja. YTK ei neuvottele jäsentensä työehtosopimuksia valtakunnan tasolla eikä yritystasolla, niistä huolehtivat ammattiliitot ja luottamusmiehet.

Uskon vahvasti, että ammattiosastot ja ammattiliitot tulevat näkemään ja kokemaan suurten joukkojen paluun eri ammattiliittojen jäseniksi. Tuskin kukaan suomalainen työntekijä, myyjä, toimihenkilö, hoitaja, opettaja tai ylempi toimihenkilö haluaa, että heidän kokonaisansiotasonsa laskee tuhansia euroja vuositasolla. Tällaisen tulevaisuuden voi estää suomalaiset ammattiliitot yhteistyössä valtiovallan kanssa, estämällä työnantajapiirien sanelupolitiikan leviämisen maamme työpaikoille.

Valitettavasti tuo ei tule toteutumaan. Luulisin.

Ruotsisahan TESsit eivät ole yleissitovia. Työnantajat pääsääntöisesti antavat järjestäytymättömillekin työntekijöille samat korotukset yms kuin järjestetäytyneille. Ihan vaan hajoittaakseen rintamaa.

Todennäköisesti Suomessa työnantajaleiri toimii samoin, jos omaa taktista silmää.

Sen sijaan muiden ammattiliittojen kannattaisi maksaa lakkoavustusta AKT:lle, joka pysäyttää "rikkurifirman" lähetykset aina sopivasti ja muutenkin kaikki täsmävittuilu täysille rikkurifirmoille. Ajamalle ne vaikeuksiin luodaan varoittava esimerkki ja sen jälkeen työnantajat on päämärkänä tekemässä yleissitovia TESsejä. Tuolla taktiikalla kypsytettiin aikoinaan mm. Toys R Us Ruotsissa muutamassa kuukaudessa "yhteiskuntakelpoiseksi".

Kun tavara ei kulje niin siinä loppuu vuorineuvoksilta konstit.

[Alapo]

Sen sijaan muiden ammattiliittojen kannattaisi maksaa lakkoavustusta AKT:lle, joka pysäyttää "rikkurifirman" lähetykset aina sopivasti ja muutenkin kaikki täsmävittuilu täysille rikkurifirmoille. Ajamalle ne vaikeuksiin luodaan varoittava esimerkki ja sen jälkeen työnantajat on päämärkänä tekemässä yleissitovia TESsejä. Tuolla taktiikalla kypsytettiin aikoinaan mm. Toys R Us Ruotsissa muutamassa kuukaudessa "yhteiskuntakelpoiseksi".

Kun tavara ei kulje niin siinä loppuu vuorineuvoksilta konstit.

AKT ei mahda oikeastaan mitään rikkurifirmoille tai niille jotka eivät noudata AKT:n työehtosopimusta. Kumipyörillä ainoastaan isot firmat maksavat työehtosopimusten mukaista palkkaa, pienemmät mitä sattuu.

[Ajatolloh]

AKT ei mahda oikeastaan mitään rikkurifirmoille tai niille jotka eivät noudata AKT:n työehtosopimusta. Kumipyörillä ainoastaan isot firmat maksavat työehtosopimusten mukaista palkkaa, pienemmät mitä sattuu.

Kyllä mahtaa. Vaikka koronataistossa Suomi ei mukamas saari olekkaan, niin logistiikassa Suomi on edelleen saari ja niin myös kouluissakin opetetaan.

AKT hallitsee satamien lastaustoimintaa 100%. Aivan sama vaikka kumipyörilläs kuskaat. Kontti tai kampe liikahtaa satamasta eteenpäin vain jos AKT sallii.

Tavaraa ei edes kannata kuskata satamaan, jos se ei sieltä eteenpäin jostain syystä lähde. Satama laskuttaa terminaalimaksua koko sen ajan kun kama makaa kentällä.

[Paawo]

AKT hallitsee satamien lastaustoimintaa 100%. Aivan sama vaikka kumipyörilläs kuskaat. Kontti tai kampe liikahtaa satamasta eteenpäin vain jos AKT sallii.

Tavaraa ei edes kannata kuskata satamaan, jos se ei sieltä eteenpäin jostain syystä lähde. Satama laskuttaa terminaalimaksua koko sen ajan kun kama makaa kentällä.

Kaikenlainen roro-liikenne jatkuu silti 100% vaikka ahtaajat kuinka persiillään istuisivat. Vetomestarit eivät liiku mutta irtoperät tulevat laivasta ja menevät laivaan veturit alla. Edellisen "kunnon lakon" aikana oli suomalaiset veturit, nyt taitaisivat liikkua ammatimeesten ajavilla ulkomaankilpisillä autoilla.

AKT:n lakkoilu ja perseily on perinteisesti kohdistunut +90%:sti ALT:n jäsenyrityksiin eli suuriin kotimaisiin logistiikkayrityksiin + isoimpiin yksityisiin liikennöitsijöihin. Ainakaan silloisen työnantajan toimitukset eivät tuosta vajaan viikon rypistyksestä häiriintyneet tai kokeneet minkäänlaista haittaa ensimmäistä lakkopäivää lukuunottamatta. Kirje tuli tuolloiselta sopimusrahtaajalta hyvissä ajoin jossa annettiin aikataulu- ja kustannusvaraus sekä samalla ilmoitettiin tilapäisten alihankkijoiden käytöstä oman kaluston jäädessä lakon takia osaksi seisomaan. Nämä muitta mutkitta ilmoitettiin omissa nimissä omalle kansainväliselle asiakaskunnalle, joilta tuli lähinnä tsemppiviestejä. That's it.

Eniten kärsii suomalaista työmiestä enemmän julkista kuljetusinfraa käyttävä suurteollisuus jonka vientiprosessit menevät satamien sulkeutuessa uusiksi. Seuraava tehtaan alasajo on taas inansa lähempänä.

[Ajatolloh]

Kaikenlainen roro-liikenne jatkuu silti 100% vaikka ahtaajat kuinka persiillään istuisivat.

Monikos "rooroo" on Suomen tai Ruotsin lipun alla?

Merenkulkualan miehistö ja vissiin päällystökin on AKT:n alainen liitto ja ne botskit saadaan seisomaan kyllä.

Entäs luotsit? Pientä tukilakkoa kehiin? Luotsit kun lakkaa luotsaamasta, niin loppuu kaikki liikenne pl. ruotsinlaivat, jotka saadaan kyllä kansainvälisellä AY-liikeyhteistyöllä seisomaan satamiin.

Yhteiskunnan saa halvaannutettua parilla täsmäiskulla (ja halvalla) kun tietää mitä tekee.

[Paawo]

^Helppoa on kyllä pistää hommat seis en kiellä.

Mutta pääosin ovat ahtaajatkin tietoisia että satamakapasiteettia ja erilaisia vaihtoehtoja tavarankäsittelyyn kyllä tällä niemellä + lähialueilla riittää. Yksityisiä satamia ja toimintaa pyörittäviä firmojakin voi aina perustaa, niinkuin on muutamalla paikkakunnalla tehty. 

Kaikilla kv-kaupan piireissä touhuavalla on tiedossa se että aiempien välläröintien seurauksena alkaa ne linjaliikenteen rorot + rahtiliikenteen säännölliset työpaikat olla Suomessa oikeasti aika vähissä. Tilattu ja toimitettu.

[Ajatolloh]

Aitoa, perinteistä vasemmistolaisuutta kannattavana näkisin mieluusti, että AY-liike palaisi juurilleen.

AY-liike on kansainvälinen jo juuriltaan. Totta. Johan se wanha marssilaulukin oli nimeltään internationaali.

Nykyään AY-liike on mennyt mukaan tähän nykyvassareiden vääränlaiseen "kansainvälisyyteen", joka tarkoittaa kehitysmaalaisten haalimista maahamme. Se ei ole AY-liikkeen asia, pikemminkin päinvastoin. On pikemminkin AY-jäsenistölle haitta, että maahan haalataan lisää porukkaa rajallisen kokoiselle syömäkupille, josta rahoitetaan mm. hyvinvointivaltion pohja.

Peräänkuulutan siis tässä oikeanlaista vasemmistolaisuutta, joka palaa juurilleen ja käsittää termin kansainvälisyys oikein.

Mutta sitten vastine Paawolle. Kyllä, jo AY-liikkeen alkuaikoina nähtiin, että suurpääoma on ylikansallista. Se ketkuilee meidän duunareiden vahingoksi ylittämällä kansallisvaltioiden rajat ketterästi ja punoo suunnitelmiaan.

Siksi AY-liike jo varhaisessa historiassa näki, että senkin pitää tehdä yhteistyötä yli rajojen. Varmasti kapitalisti yrittää kiertää työväenliikkeen asettamia sulkuja. Vastalääkkeeksi siihen näen, että muiden maiden sisarliitot tulevat hätiin ja pysäyttävät Suomi-kapitalistin laivat keskelle Pohjanmerta.

Kunnes vuorineuvos tulee järkiinsä ja rupeaa neuvottelemaan meidän kanssamme.

Sanelupolitiikkaan ei taivuta koskaan. Turha luulla. Jos on kapitalisti mukamas ovela ja luulee tietävänsä kikat joka asiaan, jolla kiertää neuvottelun pakottavaa tarvetta, niin sitten täältäkin pesee ja linkoaa - ja juostaan perässä. Tarvittaessa haetaan vaikka ulkomailta vipua, jotta saadaan kapitalisti takaisin järkiinsä.

Mistähän kumman syystä Suomessa pitää tämä asia käydä vuorineuvoksen aina opiskelemassa perkeleen ja itkupotkujen kautta?

Saksassa ja Ruotsissa pääoman edustajat vaikuttavat paljon järkevämmiltä ja yhteystyökykyisemmiltä? Varsinkin Ruotsissa, josta minulla on kokemusta.

Ei siellä tarvitse tämmöisiä luentoja pitää....

[Paawo]

Jos on kapitalisti mukamas ovela ja luulee tietävänsä kikat joka asiaan, jolla kiertää neuvottelun pakottavaa tarvetta, niin sitten täältäkin pesee ja linkoaa - ja juostaan perässä. Tarvittaessa haetaan vaikka ulkomailta vipua, jotta saadaan kapitalisti takaisin järkiinsä.

Raha viihtyy siellä missä sitä parhaiten kohdellaan.
Se kellä on raha omaa tässä pokerissa aina täyskäden. Jos menee tuotanto hankalaksi jossakin perustetaan tuotanto uusiksi muualle.
Mikä tässä on vassarin vaikea ymmärtää? 

E: Ruotsi kun on tuttu maa kannattaa tutustua niihin verotusuudistuksiin joita siellä on sosiaalidemokraattien toimesta tehty. Mokuttaminen ei niihin liity sen kummemmin mutta osa niistä edustaa oikeistoliberaalimpaa toimintaa kuin mitä esim. Kokkarit kuuna kullan valkeana uskaltaisivat täällä ajaa. Toki oma valuuttakin tekee aktiivisille pääomien omistajille nannaa.

[ApuaHommmaan]

Raha viihtyy siellä missä sitä parhaiten kohdellaan.
Se kellä on raha omaa tässä pokerissa aina täyskäden. Jos menee tuotanto hankalaksi jossakin perustetaan tuotanto uusiksi muualle.
Mikä tässä on vassarin vaikea ymmärtää? 

Rahaa on nykymaailmassa pilvin pimein. Olisi muutoinkin, mutta erityisesti kun keskuspankit sitä ovat raivopäisinä printtailleet jo ties miten pitkään pankiirikavereilleen.

Siitä vaan voivat pääomat mennä sinne paskastaniaan. Kyllä sieltä niitä ongelmia pääomalle seuraa hyvin nopealla tahdilla. Erityisesti noin käy, jos USA:n tiedustelu kyykkää, joka on perinteisesti tehnyt hyvin paljon työtä pääoman hyväksi pyytämättä siitä edes rahaa vastineeksi.

Nykyaika on täysin kuvottavaa seurattavaa, kun jotenkin pidetään joissain piireissä itsestään selvyytenä, että liiketoiminnan pitää kaiken olla yhtä Esperiä. Me kaikki tiedämme, että jos asioista alettaisiin puhumaan niiden oikeilla nimillä, niin esimerkiksi Marja Aarnio-Ihohannin omistamat lukuisat terveysalan yritykset olisivat arvoltaan noin nolla. Syy miksi noin ei ole on, että media on yksi teollisuuskomplekseistamme nykyaikana, jonka tehtävänä on luoda propagandalla savuverho.

[Mietiskeliä]

AIheeseen liittyen Suomen jäykistä työmarkkinoista vuosikaudet kiekuneella Tere Samallahdella ei näyttäisi olevan asian kanssa ihan puhtaat jauhot pussissa. Komenttini hänen videoon, johon en saanut mitään vastausta:

Miks näytät Suomen korkeaa työttömyysastetta niin vähän aikaan ja pidät siitäkin ajasta pitkään hiirikuvaa vuodessa 2015 jolloin Suomessa oli selvästi huonompi työttömyysaste kuin Ruotsissa, vaikka tänä päivänä Suoemen ja Ruotsin työttömyysasteet ovat lähes tasoissa? (Taulukko näkyy kokonaisuudessaan kohdassa 11.26)Eikä Suomen työllisyysastetta ei ole mielekästä verrata öljyssä kylpevän Norjan työllisyysasteeseen. Kun Norja ottaa taulukosta ja kertoo tämän päivän työllisyysasteen, se ei ole enää kovin kaukana muista pohjoismaista. Pidätkö taulokkoa siksi niin vähän esillä, koska sitä tarkemmin luettua huomaa me ei ollakkaan niin kaukana muista Pohjoismaista työllisyysasteessa ja se veisi pohjaa vasemmisohallituksen arvostelulta?
Mitä tulee investuinti halukkuuteen Suomeen, niin itsekkin sanoit, että finassikriisin jälkeen olemme jääneet jälkeen muista. Se johtuu siitä, että pienenä vientivetoisena maana me tarvittaisiin oma valuutta. Oman valuuttansa asiosta Ruotsi toipui finassikriisista huomattavasti paremmin

https://www.youtube.com/watch?v=P5XiJSyET7g&t=686s

Ja mitä kertoo kokoomuksen oma julkaisu Ruotsin työttömyydestä vs. Suomen työttömyys

https://www.verkkouutiset.fi/nopea-kaanne-ruotsin-taloudessa-tyottomyys-ohi-suomen/#c790cabb

Työllisyyden suunta on Ruotsissa huonompi kuin Suomessa, selviää Ruotsin tuoreista työttömyystilastoista.

Ruotsin työttömyysaste on noussut tasaisesti pitkin kesää. Elokuussa Ruotsin työttömyysaste oli 7,4 prosenttia, kun Suomessa vastaava luku oli 6,8 prosenttia.

Karujen lukujen ennustettiin aiemmin johtuvan kausivaihtelusta. Näin ei EK:n johtavan ekonomistin Sami Pakarisen mukaan voida enää sanoa.

– Lisää huonoja uutisia Ruotsin taloudesta. Työttömyysasteen nopea nousu ei ollutkaan kausivaihtelusta johtuvaa. Syyskuussa työttömyys pysyi korkealla 7,4 %:ssa eli elokuun tasolla, Pakarinen tviittaa.

– Ruotsin talous viilenee nyt nopeasti ja se näkyy myös työmarkkinoilla.

Pakarisen mukaan erityisesti teollisuuden luottamusindikaattorit ovat ennustaneet teollisuuden heikkenevästä tilanteesta jo pitkään. Ruotsi on Saksan jälkeen Suomen toiseksi suurin viennin kohdemaa, minkä vuoksi myös Suomessa teollisuuden vientikantojen odotetaan laskevan.

– Ei lupaa hyvää Suomeenkaan, Sami Pakarinen tiivistää.

Ruotsin kansallinen taloustutkimuskeskus Konjunkturinstitutetti (KI) arvioi hiljattain, että Ruotsin taloudelle on luvassa osittain Suomeakin huolestuttavampia lukuja.

Pudotuksen on arvioitu johtuvan kansainvälisestä taloustilanteesta, joka puraisee Ruotsin vientiä.

Taustalla ovat etenkin kansainvälisen kaupan konfliktit ja Britannian EU-eroon liittyvät epävarmuudet. Myös investointien odotetaan hyytyvän

Ruotsin parempi aikaisempi työllisyystilanne johtui suurimmalta osaksi siitä, että ikääntyneet työllistyvät siellä paremmin ja se ei johdu mistään Suomen jäykistä työmarkkinoista, vaan asia on pikemminkin päinvastoin Ruotsissa ikääntyneille on vaikeampi antaa kenkään.

Sen sijaan irtisanomissuoja Ruotsissa on ikääntyneillä vahva, viimeksi palkatut irtisanotaan ensimmäisenä

On myös monia muita selityksiä sille miksi ikääntyneet ovat Ruotsissa pidempään töissä eivätkä ne liity Suomen jäykkiin työmarkkinoihin lukuunottamatta työttömyysputkea, mutta ei sen takia tarvitse koko yleissitovuutta romuuttaa:

Ruotsalaisten työurien pidentämistä tutkiva psykologian professori Marianna Virtanen arvioi, että Suomen ja Ruotsin väliltä löytyy monia eroja, sosioekonomisista eroista lähtien.

– Ruotsalaiset yleisesti ottaen ovat terveempiä kuin suomalaiset. Siinä on ihan yleinen tasoero, kertoo Virtanen Itä-Suomen yliopistosta.

– Jos mietitään sosioekonomisia eroja ja esimerkiksi alkoholikuolleisuutta, joka näyttää hyvin huolestuttavalta. Suomen ja Ruotsin välinen ero on hyvin suuri. Ruotsilla on selkeästi tiukempi alkoholipolitiikka kuin meillä. Se on yksi näitä tekijöitä, jotka edistäisivät väestön terveyttä niillä väestöryhmillä, joilla on tällä kohtaa synkät luvut, kommentoi Virtanen.

– Ehkä jossain määrin kyse on terveydestä. Vaikea nähdä, että tämä olisi oleellisesti terveyseroista kyse, koska nämä erot ovat niin valtavia. Itse asiassa meillä 55-59 -vuotiaitten työllisyysasteet on samaa luokkaa kuin Ruotsissa viisi vuotta vanhempien työllisyysasteet. On vaikea uskoa, että meillä työvoima olisi niin paljon työkyvyltään heikompaa, arvioi Risku.
Elintaso

Virtanen huomauttaa, että 1950-luvun Ruotsi oli hyvin erilainen kuin 1950-luvun Suomi.

– Tämä +60-vuotiaiden sukupolvi on syntynyt 1950-luvun Suomeen. Meillä oltiin vasta toipumassa sodasta ja oli pula-aika ollut. Monilla lähtökohta Suomessa on ollut hyvin niukka. Tavallaan kohtalo on osittain sinetöity jo siellä lapsuudessa. Tutkimusten perusteella tiedetään, että lapsuudenkin olosuhteet ja koko sen elämänkulun olosuhteet vaikuttavat myöhempään terveyteen ja työkykyyn.
Työllisyyspolitiikka

Virtasen mukaan Ruotsissa työllisyyspolitiikkaan käytetään ylipäätänsä enemmän rahaa kuin monissa muissa maissa.
Mainos

– Ruotsissa on aikalailla kannustava työllisyyspolitiikka. Siellä hyvin paljon käytetään tukityöllistämistä, kouluttautumista ja osatyökykyisten työhön saattamista. Ruotsissa on työhönsuuntautumisperiaate kaikissa tapauksissa ja siihen käytetään myös aika paljon rahaa – enemmän kuin monessa muussa maassa, Suomi mukaan lukien, arvioi Virtanen

..

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ruotsi-ikaantyneiden-tyollisyydessa-ihan-eri-tasolla-kuin-suomi-asiantuntija-tassa-tuhlataan-tyovoimaa-ihmisia-syrjaytetaan-pois-tyoelamasta-mika-erottaa-naapurimaita/7500468

Jos joku nyt ajattelee, että työllisyys paranee kovastikkin palkkoja laskemalla kannattaa tutustua rakennusala kuuden euron työkokeiluun:

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kuuden-euron-tyokokeiluun-tarttui-vain-yksi-yritys-tama-on-hapea/19cae580-d1dc-3208-94f0-9b39039c9fad

Suurta huomiota syksyllä herättänyt rakennusalan niin sanottu kuuden euron työkokeilu on alkanut vähemmän menestyksekkäästi. Asiasta kertoo tiistain Kauppalehti.

Työkokeilu käynnistyi maaliskuun alussa. Kauppalehdessä kerrotaan, että maanantai-iltapäivään mennessä oli tiedossa vain yksi yritys, joka on tehnyt tarvittavan raamisopimuksen, jonka jälkeen työntekijän voi palkata kuuden euron tuntipalkalla. Kyseessä on helsinkiläinen maalausliike.

Työkokeilu on Rakennusliiton ja Rakennusteollisuus RT:n yhteisponnistus, jolla haluttiin madaltaa ilman aiempaa työkokemusta olevien kynnystä rakennusalan töihin.

Työkokeilu kestää puoli vuotta, jonka aikana palkka on alimmillaan kuusi euroa tunnilta

[Ajatolloh]

Ruotsin parempi aikaisempi työllisyystilanne johtui suurimmalta osaksi siitä, että ikääntyneet työllistyvät siellä paremmin ja se ei johdu mistään Suomen jäykistä työmarkkinoista, vaan asia on pikemminkin päinvastoin Ruotsissa ikääntyneille on vaikeampi antaa kenkään.

Hyviä pointteja sulla.

Ruotsissa tosiaan ikääntyneistä ei pääse niin helposti eroon kuin Suomessa. Suoja on ihan lakiin kirjattu sielläpäin.

Ruotsin eläkeiät ovat myös Suomea alemmat nykyään - samoin kuin eläkkeet muutenkin paremmat. Minullakin on merkittävä osa työeläkkeestä näemmä tulossa Ruotsista - vaikka olen Suomessa tehnyt enemmän työvuosia! Näin merkittävä se ero maiden välillä on.

Olen kiitollinen tietysti tuosta Ruotsiin ansaitusta eläkekarttumasta (samalla hieman skeptisesti ihmettelen, miten se voi olla niin hyvä...ja onko se oikeasti olemassa kun minun olisi siitä aika nauttia). Ruotsissa voisin alkaa sitä kohtapuoliin jo ottamaan eläkettä ainakin osa-aikaisesti ulos. Suomessa on näillänäkymin jaksettava raataa vielä ainakin 12 vuotta elleivät sitten taas nosta eläkeikääni lisää. Myös ennenaikaiselle eläkkeelle pääsyn raja näyttää nousevan joka vuosi 11 kuukaudella, joten en pääse kyllä sinnekkään. Toistaiseksi työkykyä ja jonkinlaista intoakin riittää, mutta senkin olen nähnyt, että kun ikää tulee, mikään ei ole samalla tavalla varmaa kuten nuorempana oli.

Senkin tiedän, että tässä iässä jos joutuu työttömäksi, uuden paikan saaminen on kiven alla. Mielestäni nämä eläkeputkien poistot oli kyllä järjettömiä tekoja. En minä ainakaan mihinkään eläkkeelle lähde, jos töitä löytyy, saan tehdä jne. Kannan korteni kekoon niin kauan kuin voin ja jaksan. Mutta jos ja kun sattuisi käpy käymään ja hommat loppuisi...eikä uusia hommia löytyisi - niin eikö olisi systeemillekin kohtuullista että poistuisin eläkkeelle ja saisivat nuoremmat kilpailla vähistä työpaikoista.