Alankomaiden parlamenttivaalit 17.3.2021 - uutiset, keskustelu ja seuranta

[Alaric]

Satuin tuossa törmäämään erääseen Geert Wilders -uutiseen ja samalla sitten tajusin, että hetkinen, Alankomaissa järjestetään parlamenttivaalit 17.3. eli ensi viikon keskiviikkona. No ei muuta kuin ketjua pystyyn.

Wildersin maahanmuuttokriittinen/islamvastainen puolue PVV on näköjään jälleen tekemässä uutta nousua pienen taantuman jälkeen. Nyt ennustetaan, että PVV voisi sijoittua toiseksi ja saada jopa 20 paikkaa 150-paikkaiseen parlamentin alahuoneeseen. Keskustaoikeistolainen liberaalipuolue VVD on mitä ilmeisimmin voittamassa vaalit ja saamassa lähemmäs 40 paikkaa. Pääministeri Mark Rutte (VVD) on jo julistanut, ettei "äärioikeiston" kanssa tehdä yhteistyötä.

Vuoden 2019 aluevaaleissa ja senaatin vaaleissa ison nousun tehnyt maahanmuuttokriittinen FvD (puheenjohtajana Thierry Baudet), joka on aiemmin syönyt PVV:n suosiota, on jäämässä noin neljään paikkaan. Puolueella ei ole viime aikoina mennyt sisäisten riitojen vuoksi kovin häävisti.

Liitteenä Politicon käppyröitä sekä Wikipediasta löytyneitä vastaavia (huomioikaa, että luvut ovat paikkoja, eivät prosentteja).

Alankomaiden poliittisen järjestelmän erikoisuutena on puolueiden suuri määrä. Näihinkin vaaleihin on ilmeisesti osallistumassa 37 puoluetta. Ehdolle yrittäneitä puolueita oli peräti 89, mutta näistä vain nuo 37 täyttivät kriteerit.

https://www.politico.eu/article/far-right-politician-geert-wilders-set-to-make-comeback-in-dutch-elections/ (12.3.2021)

Geert Wilders, comeback king

Voters are returning to the far-right leader ahead of this month's Dutch election.

If Dutch politicians and voters thought that Geert Wilders had faded into near-obscurity since the last election, they were dead wrong.

For 15 years, the far-right firebrand was everywhere, spreading his anti-Islam, anti-immigration, anti-EU message and doing increasingly well at the ballot box. Then it all went into reverse, with a new figurehead emerging on the far right and parts of Wilders' message being absorbed by the mainstream.

Wilders' Freedom Party (PVV) dropped from nine seats to five in the national parliament's upper house at elections in 2019. At European Parliament elections the same year, the party barely reached the electoral threshold — gaining a single MEP only after the U.K. left the EU and the seats were redistributed.

(...)

Wilders is back, with the PVV polling in second place and projected to get more than 20 seats in next week's election.

Prime Minister Mark Rutte, who has been in caretaker capacity since the government resigned in January amid a subsidies scandal, is far ahead in the polls, with his People's Party for Freedom and Democracy (VVD) on nearly 25 percent of the vote and on course to get up to 40 seats. Rutte has already ruled out inviting the far right into a coalition.

Wilders may be set for a comeback, but some experts believe his influence on Dutch politics has declined. 

(...)

The PVV's lack of success of late was mainly because of the rise of Forum for Democracy (FvD), a populist party led by another charismatic far-right figurehead, Thierry Baudet.

In 2019, Baudet looked like a plausible contender for power after the party won 12 of the Senate's 75 seats, putting it on par with the governing party led by Rutte.

But a number of controversies, including anti-Semitism within the party leadership and anti-vaccine rhetoric, have fractured the party, with many prominent members jumping ship.

Of the 12 senators who won seats in the 2019 election, only two are still attached to Baudet's party, and all three of its MEPs left. The party is now projected to win four seats, compared to 15 a year ago and 24 at the height of its popularity 18 months ago.

(...)

Wilders said in his campaign program that the three largest parties after the election should automatically enter into discussions on a coalition.

"There is very little to indicate, except for the fact that Wilders says he wants to cooperate, that he is actually willing to do so," said Vossen, pointing at the lack of potential ministers in the PVV and the leader's extreme political beliefs.

In his campaign program, Wilders writes that he wants the Netherlands to return to "a country without headscarves, but with traditional Dutch coziness," including the controversial tradition of Black Pete, when children and adults dress up in blackface during the December holiday of Sinterklaas.

(...)

https://en.wikipedia.org/wiki/2021_Dutch_general_election

The 2021 Dutch general election to elect the members of the House of Representatives is scheduled for 17 March.

The Third Rutte cabinet was inaugurated after the longest coalition formation in Dutch history, with 225 days between the election and swearing in of the cabinet. The current cabinet is led by Prime Minister Mark Rutte, who presides over a coalition consisting of the People's Party for Freedom and Democracy (VVD), Christian Democratic Appeal (CDA), Democrats 66 (D66) and Christian Union (CU). The coalition held a narrow majority in both legislative chambers at the time of the cabinet's inauguration, with 76 of 150 seats in the House of Representatives and 38 of 75 seats in the Senate. Following the 2019 Senate election, it has a minority of 32 seats in the upper chamber. After Wybren van Haga was expelled from the VVD faction in 2019, the coalition lost its majority in the House of Representatives.

(...)

The 150 members of the House of Representatives are elected by open list proportional representation. Although the country is divided into 20 regional constituencies for the purposes of regional electoral lists, it is functionally treated as a single constituency at the national level. Seats are distributed at the national level on the basis of the electoral lists. First, the number of seats per list is determined using the D'Hondt method, effectively resulting in an electoral threshold of 1/150th (0.67%) of votes to secure a seat. Voters have the option of casting a preferential vote. The seats won by a list are first allocated to the candidates who, in preferential votes, have received at least 25 percent of the number of votes needed for one seat (effectively 0.17% of the total votes), regardless of existing placement on their electoral list. If multiple candidates from a list pass this threshold, their ordering is determined based on the number of votes received. Any remaining seats are allocated to candidates according to their placement on the electoral list.[36]

Pursuant to articles C.1, C.2, and C.3 of the electoral law, elections for the House of Representatives take place every four years in March. The next general election is scheduled for 17 March 2021, unless the chamber is dissolved early.

(...)

A record number of 89 parties registrered with the Electoral Council in order to compete in the election.[38] Most parties, however, did not achieve (nationwide) ballot access, as they were not able to pay the €11,250 deposit and/or did not receive enough endorsements (30 for each of the 19 electoral districts in the European Netherlands, and 10 for the Caribbean Netherlands).

The following 37 parties met the requirements to participate in the election:

(...)

https://en.wikipedia.org/wiki/Opinion_polling_for_the_2021_Dutch_general_election

In the run-up to the 2021 Dutch general election, various organisations are carrying out opinion polling to gauge voting intentions in the Netherlands. Results of such polls are displayed in this list.

The date range for these opinion polls are from the previous general election, held on 15 March 2017, to the present day. The next election is scheduled for 17 March 2021. Snap elections occur fairly frequently in the Netherlands, having most recently occurred in 2012.

No sample sizes or date ranges are provided by Maurice de Hond's Peil.nl; the panel includes approximately 3,000 respondents per week. Data on sample sizes and dates for the first two Kantar Public polls was not provided. Because date ranges and sample sizes for the Ipsos Political Barometer is not archived, only the end dates are listed. The date of publication is the listed date for Peil.nl polls, while the end date is used for Ipsos, I&O Research, Kantar Public, and GfK (De Stemming/EenVandaag). Starting in January 2018, EenVandaag cooperates with Ipsos for De Peiling, and has dropped GfK as their pollster.

---

The averages in the graphs below were constructed using polls listed below conducted by the five major Dutch pollsters. The trendlines show local regressions representing seat totals (not vote percentages).

(...)

[Alaric]

Muutamia uutisia vaaleihin liittyen. Jos on tiedossa hyviä vaaliseurantasivustoja ja linkkejä paikallisiin tv:n vaaliseurantalähetyksiin, niin postailkaas tänne.

Ilmeisesti äänestäminen on tällä kertaa jaettu useammalle päivälle koronan vuoksi (kaksi ensimmäistä päivää on varattu riskiryhmille). Näyttää vahvasti siltä, että VVD:n Mark Rutte jatkaisi jo neljännelle kaudelleen pääministerinä ja ennusteiden mukaan hän tarvitsisi kenties vain kaksi kolmesta edellisestä hallituskumppanipuolueesta mukaan.

Tammikuussa hajonneen hallituksen muodostivat VVD:n lisäksi kristillisdemokraattinen CDA, sosiaaliliberaali Democraten 66 (D66) ja hieman vanhoillisempi ChristenUnie (CU), joista viimeisen pystyisi vaalien jälkeen ehkä tiputtamaan pois.

Toinen vaihtoehto voisi olla hallituksen muodostaminen CDA:n ja sosiaalidemokraattisen PvdA:n kanssa.

Tässä kohtaa huomautettakoon myös, että Wildersin puolueelle ennustettu 20 paikkaa olisi käytännössä vain torjuntavoitto, sillä saman verran niitä tuli viime vaaleissakin. Tätä on silti hehkutettu comebackina, koska puolueen suosio kävi melko alhaalla tässä välissä.



https://www.express.co.uk/news/world/1410128/netherlands-election-polls-latest-who-will-win-dutch-election-evg (16.3.2021)

Dutch election 2021: Mark Rutte faces three days of polls - but will he remain leader?

The Netherlands has spread voting in the general election over three days to allow people to vote safely and in smaller groups during the coronavirus pandemic. The pandemic has inflamed tensions in the Netherlands, with widespread protests against the government and its lockdown policies raging on Sunday, with police using water cannons to disperse crowds.

Polling largely shows that incumbent prime minister Mark Rutte, whose entire government resigned in January over a childcare tax scandal, is expected to win again.

The latest polls show Mr Rutte's People's Party for Freedom and Democracy (VVD) is on track to sweep up some 24 percent of the vote.

If this manifests, it will leave the country's largest party with more seats than the previous election.

(...)

Wopke Hoekstra's Christian Democratic Appeal (CDA) is polling in third place with 12 percent.

Democrats 66 (D66) are in next with 10 percent, followed by the Labour Party (PvdA) with eight percent and the Green Left (GL) with six percent.

The Dutch election system works with proportional representation in a single, nationwide constituency, meaning that any party that wins 0.67 percent of the national vote is assured of a seat.

The current parliament is made up of 14 parties, and a record 37 are contesting in this election as the fragmented parliament saw support for dominant parties dropping and opening space for smaller parties to win seats.

Analysts predict Mr Rutte should be able to form a new coalition with just two of his three current partners: the CDA and the progressive D66.

Predictions are that he won't need the socially conservative Christian Union whose support he needed for a majority in 2017.

Another scenario being discussed would be if Mr Rutte tried to form a new alliance with the CDA and the PvdA.

The PvdA - after a disastrous showing in the last elections in which it lost three-quarters of its seats - is recovering in the polls somewhat.

(...)

https://abcnews.go.com/Health/wireStory/dutch-pms-poll-lead-shrinks-election-enters-day-76488634 (16.3.2021)

Dutch parties make last push for votes in general election

The leaders of the top eight parties in the Dutch general election made a final pitch for votes Tuesday night in a televised debate on the eve of the last day of voting in the coronavirus-affected national election.

The lead of Prime Minister Mark Rutte's People's Party for Freedom and Democracy in polls has been shrinking in recent weeks but it is still around 10 percentage points ahead of its nearest rival, the anti-immigration Party for Freedom led by anti-Islam firebrand Geert Wilders.

The two clashed in the debate, with Rutte casting himself as the leader to guide the Netherlands out of the coronavirus crisis and accusing Wilders of failing to suggest solutions.

"I've been taking responsibility for 10 years," Rutte said. "I try to govern in difficult circumstances. Everything in your attitude screams: 'Don't take me seriously. I don't want to participate.' Your program says 'I don't want to take responsibility.'"

Wilders drew attention to Rutte's leadership during a long-running scandal caused by tax officials wrongly accusing thousands of parents of fraud, plunging many of them into debt and misery. Rutte and his government resigned in January to take political responsibility for the scandal.

"What are you still doing here?" Wilders asked. "Why don't you stand down and let somebody else take over? We can't let the pyromaniac put out the fire in the Netherlands."

According to the final preelection version of respected Peilingwijzer survey of different opinion polls, Rutte's party is in line to win between 34 and 36 seats in the 150-seat lower house of parliament. Wilders' party is forecast to win 18-20 seats.

(...)

https://www.dw.com/en/netherlands-election-dutch-voters-defy-coronavirus-fears/a-56881936 (16.3.2021)

Netherlands election: Dutch voters defy coronavirus fears

With social distancing measures in place, Dutch voters took to the polls on Monday for a special three-day general election. The authorities hope that the prolonged voting period would mitigate health risks amid the pandemic, with people casting their ballots in venues such as churches and conference centers. Business remained closed across the country due to the ongoing lockdown.

The first two days of voting are intended for at-risk groups from the virus, with voters over 70 allowed to cast their ballot by mail. On Wednesday, the official day of the election, more polling stations will be set up across the country for voters to cast their ballot.

(...)

Despite the massive child benefits scandal that brought down the government of Mark Rutte two months ago, Rutte is expected to clinch another term. Many voters are impressed by his handling of the coronavirus pandemic. 

Rutte's party, the conservative People's Party of Freedom and Democracy, or VVD, is forecast to win the most seats in the 150-member lower house of parliament. This would give Rutte momentum to form a governing coalition and secure his fourth term, making him possibly the longest-serving Dutch leader.

Populist leader Geert Wilders and his anti-Islam Freedom Party, PvdV, are expected to lead the opposition. Wilders has been a staunch critic of the government's coronavirus restrictions, saying "we are losing our freedom en masse" due to a nightly curfew intended to curb infections.

Since January, residents are obliged to stay inside between the local hours of 9 pm and 4:30 am.

"We are being imprisoned at home on the orders of Mark Rutte," Wilders said after the curfew was imposed.

Over 16,000 people have died in the Netherlands from the coronavirus, out of a total Dutch population of over 17 million.

(...)

Löytyi myös tuollainen alankomaalainen "poll of polls" -sivusto, josta tuoreimmat näkymät liitekuvina (kannatusprosentit ja paikat):

https://peilingwijzer.tomlouwerse.nl/p/laatste-cijfers.html

[Alaric]

Hesari julkaisi myös jutun enimmäkseen vaalien koronatoimiin keskittyen. Muun muassa pyörällä äänestyskoppiin ajaminen ja autosta äänestäminen ja kirjeäänestys yli 70-vuotiaille on otettu käyttöön. Äänestyskopit desinfioidaan joka käyttäjän jälkeen, ja jokaiselle annetaan uusi kynä.

Ehkäpä Suomen viranomaiset voisivat ottaa tuolta mallia, kun kuntavaalit tuntuvat niin kovin hankalilta järjestää ajallaan.

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000007864411.html (17.3.2021)

Hollannin korona­vaaleissa ajetaan polku­pyörällä koppiin tai äänestetään auton suojista: HS tutustui "suureen ihmiskokeeseen" paikan päällä

(...)

"Oli hauskaa kokeilla tätä. Minulle oli tärkeää, että voi äänestää hyvin ilmastoidussa isossa tilassa. Järkeilin, että jos paikalle pääsee pyörällä, niin tuskin se kovin ahdas voi olla", Maher sanoo äänestyksen jälkeen.

Pyörä-äänestyspiste on pystytetty Amsterdamin RAI-messuhalliin. Yhtä kaistaa voi ajaa sisään, ja pyörää taluttaen voi edetä virkailijoiden kopin kautta äänestämään. Pyörän voi jättää äänestyksen ajaksi kunkin kopin vieressä olevaan telineeseen.

Samassa isossa messuhallissa voi myös äänestää drive in -malliin. Auton viereen tuodaan äänestyskoppi ja uurna. Äänen voi antaa nousematta autosta.

HOLLANTI on yksi niistä maista, jotka päättivät järjestää parlamenttivaalit keskellä koronapandemiaa. Jotkut maat ovat päättäneet siirtää vaalit. Esimerkiksi Suomessa kuntavaalit lykättiin huhtikuulta kesäkuulle.

Tuorein esimerkki pandemiavaaleista saatiin viime viikolla Saksasta, jossa järjestettiin kahdet osavaltiovaalit. Valtapuolue CDU kärsi tappion, ja vihreät menestyivät.

Vaalien järjestäminen pandemian aikana vaatii monenlaisia uusia keinoja. Yksi innovaatioista on pyörä- ja autoäänestäminen. Lisäksi Hollannissa otettiin ensimmäistä kertaa käyttöön kirjeäänestys yli 70-vuotiaille.

Äänestysaikaa on pidennetty. Osa äänestyspaikoista avattiin jo maanantaina, kun varsinainen vaalipäivä on keskiviikkona.

Vaalitoimikunnan projektikoordinaattorin Wim Groenin mukaan äänestyksessä on huomioitu erityisesti tuuletus ja tilan käyttö. Äänestyskopit desinfioidaan joka käyttäjän jälkeen, ja jokaiselle annetaan uusi kynä.

(...)

AMSTERDAMIN yliopiston poliittisen viestinnän professori Claes de Vreese on seurannut vaaleja suurella mielenkiinnolla. Valtaosa puolueista jätti kokonaan kasvokkaisen kampanjoinnin väliin. Lisäksi vaalien järjestämisessä on aivan uudenlaisia haasteita.

"Käynnissä on suuri ihmiskoe, jollaista ei ole ennen nähty", hän luonnehtii.

De Vreesen mukaan pandemiavaalien vaikutus näkyy esimerkiksi siinä, ettei mikään puolue ole saanut muita vaaliteemoja esiin "pandemiapeiton alta".

(...)

Lopulta vain kärkkäin oikeistopopulistipuolue Forum voor Democratie (Foorumi demokratialle) on nostanut pandemiavaalien ongelmat teemakseen.

YKSI kiistakysymyksistä koskee kirjeääniä, joita Hollanti kokeilee nyt ensi kertaa. Kirjeäänestystä testattiin De Vreesen mukaan jo ennalta, ja silloin kymmenen prosenttia testiäänestäjistä ei onnistunut prosessin kaikissa vaiheissa.

Kun maanantaina varsinaisia kirjeääniä alettiin laskea, huomattiin, että osassa oli ongelmia.

"On mahdollista, että Foorumi demokratialle -puolue voi käyttää kirjeääniä vaalituloksen kyseenalaistamiseen, hieman Trumpin tapaan. Se kertoo kuitenkin enemmän heidän poliittisesta ahdingostaan, joka on näkynyt kannatuskyselyissä."

(...)

Vaaliennuste

■ Hollannin parlamenttiin valitaan 150 kansanedustajaa. Vaalituloksen perusteella kootaan koalitiohallitus.

■ Kannatuskyselyn mukaan pääministeri Mark Rutten puolue, keskustaoikeistolainen VDD on saamassa vaalivoiton 38 paikalla.

■ Geert Wildersin laitaoikeistoon kuuluva vapauspuolue PVV saisi 21 paikkaa. On epätodennäköistä, että laitaoikeisto saisi paikan Rutten hallituksessa.

■ Kristillisdemokraattinen CDA saa ennusteessa 18 paikkaa, sosiaalidemokaattinen D66 14 paikkaa ja vihreä vasemmisto GroenLinks 13 paikkaa.

■ Lähde: Ipsos

[Julleht]

[tweet]1372278055364927498[/tweet]

Ovensuukyselyjen mukaan Geert Wildersin PVV olisi menettämässä muutaman paikan tänään parlamenttivaaleissa. Sen sijaan (ainakin Suomen oloihin) poikkeuksellsiesti pääministeripuolue-VVD olisi jopa nostamassa paikkamääräänsä kauden jälkeen. Sentristiliberaali-D66 on ottamassa vaalien suurimman voiton, saalistaen kahdeksan paikkaa lisää verrattuna edellisiin vaaleihin.

Muuta huomioitavaa oikeistokonservatiivisen FvD:n sisäisestä kriisistä huolimatta saavutetut viisi lisäpaikkaa. Puolue mittautti jopa suurimman puolueen paikkaan oikeuttavia lukemia kesällä 2019, mutta mahalasku on sen jälkeen ollut kovin kovaa. Lisäksi myös avoimen eurofederalistinen ja euroopanlaajuinen Volt pääsemässä ensimmäiseen kansalliseen parlamenttiin neljällä paikalla, euroedustaja jo löytyy.

Varsinaisia tuloksia alkaa tiputella käsittääkseni kohtsillään, saa vinkata ilomielin jos kivaa datapohjaista seurantaa jossain viestimessä.

[Supernuiva]

^Eli tulevaisuuden kannalta melko huolestuttava vaalitulos, ainakin jos mietitään mokutusta, ilmastohumppaa ja liittovaltiokehitystä.

[Julleht]

^Eli tulevaisuuden kannalta melko huolestuttava vaalitulos, ainakin jos mietitään mokutusta, ilmastohumppaa ja liittovaltiokehitystä.

Hallitseva VVD on itseasiassa suhteellisesti "nuivempi" kuin verrokkinsa RE-ryhmässä, jos niin nyt voi sanoa. Ovat kannattaneet pohjoisen ja luoteisen Euroopan suljetumpaa Schengen-aluetta nykyisen sijaan, jossa ei olisi mukana Itä-Eurooppaa. Samoin ovat yksinä kärjekkäimmistä Italian ja muiden "lepsujen" maiden kritisoijista taloudenpidon suhteen, nousipa tuossa pienoinen kohukin jokin aika sitten kun VVD-pääministeri Mark Rutte sanoi julkisesti ilkeämmin tästä.

D66 ja Volt ovat sitten tosiaan melkoisen liberaaleja globalisteja.

[justustr]

Veikkaan, että Wilderssin PVV:tä vaivaa sama denialismi-syöpä kuin perussuomalaisiakin. Hollannissa koronan kieltäminen on aivan eri tasolla kuin Suomessa. Kun merkittävä osa puolueen kannattajista pitää pandemiaa enemmän tai vähemmän huijauksena niin
- puolueen johto ei uskalla ottaa kunnolla ja terävästi kantaa hallituksen koronatoimiin
- hissukseen oleva pj ei näyttäydy lujana johtajana kriisin keskellä
- puolueen uskottavuus kärsii nk. keskivertoäänestäjien silmissä

Ongelma on Euroopan laajuinen. Pandemia on pakottanut useimmat Euroopan kansallismielisistä puolueista ratsastamaan kaksilla rattailla. Pakko on mielyttää molempia laitoja jos haluaa laajan kannatuksen. Toisaalta se taas aiheuttaa vuotoa keskeltä.

[Alaric]

@Julleht

Ainakin tällainen paikallisen yleisradioyhtiön vaaliseurantasivu löytyi: https://nos.nl/collectie/13860/artikel/2373037-bekijk-hier-de-uitslagen-van-de-verkiezingen

Siinä kartan yläpuolella on nappulat, joista näkee tuon kartan, puolueiden kannatusprosentit, paikkamäärät ja sitten visualisoinnin puolueiden paikoista parlamentissa, johon kaiketi myöhemmin tulee noita eri hallitusvaihtoehtoja tms. (Edit: Viimeisellä välilehdellä pystyy nyt jo naksuttelemaan eri puolueita ovensuukyselytulosten perusteella ja testaamaan mitä enemmistöön tarvitaan.)

Kartalla pystyy sitten klikkaamaan noita eri äänestysalueita, niin saa tarkempia tietoja. Alueet on merkitty suurimman puolueen värillä.

[Julleht]

@Julleht

Ainakin tällainen paikallisen yleisradioyhtiön vaaliseurantasivu löytyi: https://nos.nl/collectie/13860/artikel/2373037-bekijk-hier-de-uitslagen-van-de-verkiezingen

Siinä kartan yläpuolella on nappulat, joista näkee tuon kartan, puolueiden kannatusprosentit, paikkamäärät ja sitten visualisoinnin puolueiden paikoista parlamentissa, johon kaiketi myöhemmin tulee noita eri hallitusvaihtoehtoja tms.

Kartalla pystyy sitten klikkaamaan noita eri äänestysalueita, niin saa tarkempia tietoja. Alueet on merkitty suurimman puolueen värillä.

Tämän samaisen itse asiassa itsekin etsin jo aiemmin käsiini, unohtui tänne laittaa. Tattista! Todella heikosti noin muuten grafiikkaa mitä lehtiä vilkuilin, hyvä jos jotain liveblogin tynkää.

Jos ihmetyttää tulosten vähäinen määrä tässä vaiheessa, johtuu siitä että Alankomaissa päivitetään tulokset kunnittain vasta kun koko laskenta kunnassa on valmis. Nuo kolme nykyisellään näkyvää eivät siis tuosta enää tule muuttumaan, vaan palapeli rakentuu pikkuhiljaa. Silti koko maa on yksi iso vaalipiiri, josta läpimenijät raakataan.Kohta varmaan alkaa tulemaan reilummin.

[Alaric]

Tässä hieman paikkamääräennustetta, kun 63 % äänistä on laskettu. Paikkoja parlamentin alahuoneessa yhteensä 150.

Wildersin PVV olisi ottamassa kolme paikkaa turpaan, mutta toisaalta toinen maahanmuuttokriittinen puolue FvD olisi jopa nelinkertaistamassa paikkamääränsä yhteensä kahdeksaan.

On tämä näiden yhteisen paikkamäärän todennäköisestä lisäyksestä huolimatta kuitenkin selkeä hallitsevien liberaalien voitto.

https://twitter.com/EuropeElects/status/1372385452087508997

[tweet]1372385452087508997[/tweet]

[-PPT-]

Tämä koronatilanne kun hallitsee keskustelua joka maassa niin onko tietoa että onko Alankomaissa hallitus onnistunut koronapolitiikassaan erityisen hyvin kun on saanut nyt palkinnokseen vaalivoiton?

[M.K]

Hollannissa pidän erityisesti siitä, että kuten ylempänä näkyy, 15(!) puoluetta on saamassa paikkoja parlamenttiin. Jatkuvasti nousee uusia poliittisia liikkeitä, jotka myös menestyvät vaaleissa. Se on demokratiaa. Toisaalta on niinkin, että liikkeitä kuolee pois lähes yhtä nopeaa. Ja Hollannissa on sitäkin vikaa kuten Suomessa, että jotkut vanhat puolueet näyttävät pärjäävän itsepintaisesti vuodesta toiseen.

[Keza]

Tämä koronatilanne kun hallitsee keskustelua joka maassa niin onko tietoa että onko Alankomaissa hallitus onnistunut koronapolitiikassaan erityisen hyvin kun on saanut nyt palkinnokseen vaalivoiton?

Ei erityisen hyvin, mutta EU:n mittakaavassa kohtuullisesti ja yleisestikin, kun ajattelee, että kyseessä on yksi maailman tiheiten asutuista maista.
Kun katsot https://www.worldometers.info/coronavirus/ ja napsautat järjestyksen sarakkeen Deaths/1 M pop (kuolleet suhteutettuna väkilukuun) mukaan, niin huomaat, että 39., eli 39. huonoin, naapurimaa Belgia 4., Suomi 108. Kokonaiskuolleisuuden, ehkä paras indikaattori tällä hetkellä, koska koronakuolemien määrityksessä/tilastoinnissa maakohtaisia eroja, muutokset saat helpoiten täältä  https://yle.fi/uutiset/3-11829569, heti alussa grafiikka, josta voit valita Alankomaan käyrän. ja heti sen jälkeen maakohtaiset yli-, alikuoleisuusgrafiikat, perusjana on 5 edellisen vuoden keskiarvokuolleisuus. Jännästi melkein kaikissa maissa ennen koronan alkua alikuolleisuutta, Islanti ainoa selkeä poikkeus. On hyvä artikkeli ja olethan itsekin osallistunut sen tekokustannuksiin Yle-veron kautta.

[Alaric]

Itsekin pidän kyllä tuosta M.K:n mainitsemasta asiasta Alankomaiden politiikassa eli erilaisia puolueita tosiaan riittää. Vähän samaa meininkiä kuin Tanskassa, mutta vielä isommalla vaihteella. Vaikka ikävä kyllä nämä tietyt vanhat liberaalipuolueet sitten pärjäävätkin melkoisen hyvin...

Tuolla aiemmin linkkaamallani vaaliseurantasivustolla on nyt 336 kuntaa 356:sta laskettu eli tulokset alkavat olla jo suht tarkkoja. Rotterdam taitaa olla suurin kaupunki, joka puuttuu vielä.

Eräs huomioitava seikka on myös neljä paikkaa todennäköisesti saava uusi puolue JA21, jonka perustivat FvD:stä lähteneet henkilöt, jotka eivät kestäneet puolueen nuorisojärjestön piirissä esiintynyttä "rasismia", "antisemitismiä" ja "homofobiaa". Wikin mukaan tavoitteena on jonkinlainen ns. kunnollinen oikeistopuolue. Mitä lie uuvatteja sitten nuokin...

Suurimpien puolueiden tulokset tällä hetkellä:

VVD: 22,0 % (muutos +0,7 %-yks.), 35 paikkaa (muutos +2)
D66: 14,8 % (+2,4), 24 paikkaa (+5)
PVV: 10,9 % (-2,0), 17 paikkaa (-3)
CDA: 9,7 % (-3,0), 15 paikkaa (-4)
SP: 6,0 % (-3,0), 9 paikkaa (-5)
PvdA: 5,7 % (0,0), 9 paikkaa (0)
Fvd: 5,1 % (+3,3), 8 paikkaa (+6)
GroenLinks: 5,0 % (-4,0), 7 paikkaa (-7)
...

Tässä hiukan grafiikkaa pääministeri Mark Rutten VVD-puolueen menestyksestä vuosien varrella. Tulos on tullut laskennan edetessä tuosta hiukan alas, mutta kuitenkin 22,0 % on edelleen 4. paras.

https://twitter.com/EuropeElects/status/1372449093394518017

[tweet]1372449093394518017[/tweet]

Niljakas kokoomuslainen Elina Lepomäki ihkutteli liberaalien voittoa.

https://twitter.com/elinalepomaki/status/1372433295691108353

[tweet]1372433295691108353[/tweet]

[AcastusKolya]

Millainen byrokratia lie Hollannissa?