Helsingin ruuhkamaksut

[siideri]

Mitenkäs vaikka jos työautossa on myös 200 kiloa työkaluja.. turhaa autoilua, bussilla vaan!

No tuossa tapauksessa auto on tietysti välttämätön. Paitsi jos se huollettava kohde on turhuutta ja siitä tulisi hankkiutua eroon ensi tilassa...

No huh huh. Taitaisi tällä logiikalla monen perheen elämä muuttua aika merkittävästi. Ymmärrän kyllä jos ero on esimerkiksi kymmenen ja kahdenkymmenen minuutin välillä, mutta tunti ja kaksi tuntia on jo jotain aivan muuta.

Tuo on aivan totta ja muutenkin olen reaalielämässä osittain samaa mieltä hyvän kirjoituksesi kanssa.

Itse haluaisin nähdä idealistisesti keskusteltaessa autoilun rajun rajoittamisen tai hankaloittamisen ainoastaan osana muita yhteiskunnallisia muutoksia, joilla kaikilla pyrittäisiin rajoittamaan nykymenoa ja siirtymään kohti sitä legendaarista vuotta 2050, jolloin päästöt ovat vain alle viidennes tämän päivän päästöistä.

Esimerkiksi ajankäytöllisesti tunti lisää matkoihin päivässä ei olisi ongelma perheille, jos työajat samalla lyhenisivät. Kuuden tunnin työpäivä ja/tai 4-päiväinen työviikko olisivat hyvät avaukset siihen suuntaan.

Mielestäni siis tätä(kin) asiaa tulisi lähestyä niin, että jos muutetaan yhtä asiaa, täytyy muuttaa myös muita asioita, jotta kokonaistulos muutoksista olisi positiivinen.

Koska omalla prioriteettilistallani on kiireen väheneminen, vapaa-ajan lisääntyminen, turhan roinan väheneminen ja maapallon siistiminen, kannatan (varauksella) kaikkia ajatuksia, jotka auttavat pääsemään noihin päämääriin.

Itse olen muutamassa maassa huomannut käytännön joka sallii valoristeyksissä punaista päin ajamisen oikealle käännyttäessä ja ihmettelenkin miksei kyseistä käytäntöä ole kokeiltu Suomen liikenteessä.

Samaa olen itsekin ihmetellyt. Tämä käytäntö pitäisi ottaa Suomen kaupungeissa käyttöön mahdollisimman pian.

[Repacked race]

Tarpeeton autoilu on varsin subjektiivinen käsite. Omasta mielestäni määrä saattaisi huidella jossakin 90%:n tienoolla, jonkun muun mielestä sitä ei ole lainkaan.

Syitä on luonnollisesti monia. Lähdetään nyt vaikka siitä, että jos on olemassa jokin muu keino hoitaa korkeintaan tupla-ajassa asiat ilman autoa, niin silloin autoilu on tarpeetonta. Esimerkiksi työmatka: Jos siihen menee julkisilla kaksi tuntia päivässä ja omalla autolla tunti, on autoilu turhaa.

En yritä olla realisti tässä keskustelussa, vaan idealisti.

Todellisuudessa suuri osa autoilusta tapahtuu arjen asettamasta pakosta ja valitettavasti noita lisätuntejakaan ei voi itselleen ostaa edes rahalla.

Otan esimerkiksi aivan normaalin kaksilapsisen suomalaisen työssäkäyvän perheellisen ihmisen, joita hyvin suuri osa helsingissä autoilevista kuitenkin on:

Päivän koostumus:
-Asuinpaikka suur-helsingin reunalla (esim. Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi)
-Lasten vienti hoitopaikkaan työmatkalla, etäisyys kotoa 9 km ja se tekee poikkeamaa/kiertoa suoraan työmatkaan 5 km.
-Työpaikka helsingin keskustassa
-Työpäivän aikana asiakastapaamisia pk-seudulla, siirtymät n. 2-4 x 15 km
-Työpäivän päätteeksi käynti ruokakaupassa, kierto/poikkema suoraan reittiin 2-5 km. Ostosten paino 6-15 kg
-Ruokakaupasta meno ostosten kanssa noutamaan lapsia, kierto/poikkeama suoraan reittiin 3-6 km. Lapset kyytiin ja kotiin
-Ruokailun jälkeen lasten vienti harrastuspaikkaan (esim. jalkapallo tai jääkiekko), Siirtymä 2 x 8 km. mahdollisesti odottelu paikanpäällä tai realistisempi vaihtoehto mennä kotiin tekemään askareita ja jälleen noutaessa lapset harrastuspaikasta siirtymä 2 x 8 km.

Henkilöautolla suoritettuna tämä lähes joka päivä toistuva rutiini kestää siirtymien osalta n. 2 - 2,5 h ja se mahtuu juuri ja juuri päivän sisälle. Julkisilla kulkuneuvoilla suoritettuna tämä kestäisi moninkertaisen ajan, sisältäisi lukemattomia vaihtoja ja tekisi realiteettien rajoissa tämän kaiken mahdottomaksi. Työ alkaa aamulla klo 08.00 ja lapset heitetään pihalle päivähoitopaikasta klo 17.00, lisäksi harjoitukset alkavat klo 19.00. Vaikka ihminen voi joustaa aikatauluistaan niin ympäröivä maailma sitä ei kuitenkaan tee.

Tämä on vain yksi esimerkki ja lukemattomia muita löytyy, joiden perusteella yksityisautoilu puolustaa olemassaoloaan.

Idealismille, joka ei pohjaa realismiin, on olemassa jokin muu määrite, kuin idealismi. Molemmat alkavat i-kirjaimella, mutta jätän sen tässä nyt kuitenkin mainitsematta. Sitä määrettä toteuttavat ajattelussaan valitettavan usein vihreät, joiden oma tilanteensa poikkeaa "normaalista" ihmisten tilanteesta, tavalla tai toisella. Tällä en nyt tarkoita nimimerkkiä, jolle vastaan...

[Nikopol]

Edellisen postaajan (Rr) kuvailema tilannehan on suorastaan tyypillinen. Tuohon ei ole paljon lisättävää. Tavoitteissa pitääkin olla idealismia, mutta keinojen pitää olla realismia.

Kaikki suomalaiset, tai edes pääkaupunkiseudun asukkaat, eivät koskaan tule asumaan tasavertaisesti joukkoliikenteen piirissä. Rakennetaan ensin raideinfra ja palvelut, aletaan sitten vasta rangaista niitä jotka eivät kohtuullisella vaivalla käytä niitä. Ja tuo "kohtuullinen" ei ole lapsettoman, kantakaupunkilaisen kityvihreän määrittelemä vakio.

[Optimi]

Pilasin (taas kerran) aamuni selaamalla Metro-lehden. Pääkirjoituksessa (sivu 2) toimittaja/lomittaja Jukka Hiiro käsittelee ruuhkamaksuja uskomattomalla logiikalla: http://static.metrolive.fi/nakoislehdet/metro/MET20091105/

Nyt tiedän ettei Porschen omistajia voi ottaa vakavasti ja koska ainakin yhdellä kokoomuslaisella on ko. merkkinen auto, niin luonnollisesti koko puolueen olisi pitänyt jäävätä itsensä äänestyksestä. Ja tiedänpä senkin, että autoilijat, nuo keski-ikäiset kaljamahan omistavat miehet, eivät uskalla käyttää julkisia ihmispelkonsa takia...

[Teemu Lahtinen]

Tuosta Hiiron kolumnista paistaa läpi wanha totalitaristi. Mies myöntää, että jengi ahdistuu julkisissa ja tietää siihen syynkin - kun suomalaiset ovat mitä ovat. Totalitariastina Hiiro on kuitenkin sitä mieltä että kärsikööt, kunhan systeemi toimii.

Niinpä niin, näiden mielstä ensin tehdään Hyvä Yhteiskunta, johon sitten ihminen sopeutuu tai itkee ja sopeutuu. Olen edelleen sitä mieltä että meillä on ihminen sellaisena kuin ihminen on, ja jonka ehdoilla se paras yhteiskunta sitten rakentuu.

[Jack]

Nimimerkki "siideri" oli sitä mieltä, että jos työmatkaan "menee julkisilla kaksi tuntia päivässä ja omalla autolla tunti, on autoilu turhaa". Tämä mielipide perustuu ilmeisesti ideologiseen näkökulmaan, koska "siideri" toteaa lopuksi, että "en yritä olla realisti tässä keskustelussa, vaan idealisti".

Siiderin ajatuksista se on miettimisen ja kannattamisenkin arvoinen, että turhia palavereita ja muita tapaamisia voitaisiin aivan hyvin vähentää, jos sillä vähennettäisiin turhaa reissaamista. Onhan nykyään olemassa videoneuvottelut ja muitakin tapoja yhteydenpitoon.

Mutta se, että ideologian vuoksi istutaan tunti päivässä tunkkaisessa bussissa, jossa löyhkäävät pultsarit pitävät huolen matkaviihteestä, vaatii kyllä aikamoista uhrautumista tai raudanlujaa uskoa ideologiaan - mikä se sitten onkin. Mutta uskoivathan kommunistitkin omaan ideologiaansa ja suostuivat elämään sen takia köyhemmin kuin ihmiset ei-kommunistisissa maissa. Tosin tarvittiin siihen vähän pakkoakin. Mutta eräänlaista pakkoahan ruuhkamaksutkin ovat.

Jos vuodessa on kaksisataa työpäivää, ja jokaisena istutaan tunti ylimääräistä bussissa, se tekee kaksisataa tuntia. Kahdeksan tunnin työpäiviksi muutettuna se tekisi 25 työpäivää eli noin kuukauden ja yhden viikon työajan. No, mitäs pienistä. Joku vihervasemmistolainen voisi oikeastaan tehdä tästä laskelman ruuhkamaksulle. Jos yksityisautolla säästät yli kuukauden työaikaa vastaavan ajan, miten olisi ruuhkamaksuksi yhden kuukauden palkkaa vastaava summa.

Ylinopeuskeskustelussa esiintyy tämä sama asia eli ideologian vuoksi hitaammin liikkuminen. Ideologia edellyttää, että on ajettava hitaammin ja käytettävä enemmän aikaa liikkumiseen. Myös ylinopeuden kohdalla puhutaan paljon ajavien kohdalla satojen tuntien eroista vuoden mittaan siitä riippuen, ajetaanko matkat ylinopeudella vain säntillisesti nopeusmittaria tuijottaen ja kaasun käyttöä rajoittaen.

Joko aika on halpaa, tai ideologian täytyy olla vahva. Ehkä tätä voitaisiin hyödyntää jotenkin. Satojen työtuntien uhraaminen vuosittain (miljoonien, kun puhutaan koko kansasta) pelkkään odottamiseen ja istumiseen, että päästään jonnekin, on aika tehottomasti käytettyä aikaa. Eikö sitä voitaisi käyttää työntekoon, kun kerran työvoimapulankin sanotaan odottavan nurkan takana.

Ennen kuin näin pitkälle mennään, eikö ruuhkia voisi helpottaa työaikoja porrastamalla? Onko kaikkien todella mentävä lähijuniin juuri samaan aikaan, tai istuttava autoissaan ruuhkaisilla väylillä juuri samaan aikaan. Työaikoja on tietysti jo porrastettukin, mutta ehkä tässä asiassa voitaisiin tehdä nykyistä enemmän.

Olen aikalailla samaa mieltä kuin jotkut edellä kirjoittaneet siitä, että tietyillä kollektiivisesti ajattelevilla ihmisillä eli lähinnä vihreillä ja punaisilla on jostakin syystä patologinen viha kaikkea yksilöllisyyttä ja massasta erottumista vastaan. Tämä ehkä juontuu vanhan ajan stalinismista ja taistolaisuudesta. Yksilö ei saa nousta muiden yläpuolelle eikä erottua muista ellei hän kuuluu liikkeen määrittelemään eliittiin. Auto on väline, jolla erotutaan. Autoja on isoja ja pieniä ja kalliita ja halpoja ja vanhoja ja uusia. Auto leimaa käyttäjänsä rikkaaksi tai köyhäksi tai urheilulliseksi tai järkeväksi tai miksi nyt leimaakin (autojen mainonta perustuu tälle "osta sellainen auto, millainen haluat olla" -ajattelulle). Tästä syytä hengeltään radikaalitaistolaiset (joita monet vihreätkin sisimmässään ovat) inhoavat yksityisautoja. Ihmiset eivät heidän mielestään ole niissä tarpeeksi massaa. Ehkä sitten, jos kaikki autot olisivat punaisia...

Taustalla lienee myös muistikuva siitä, kuinka Neuvostoliitossa oli vähemmän yksityisautoja kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Koska Neuvostoliitto oli kommunistien ihannevaltio, kaiken mitä voitiin todeta siellä, täytyi olla hyvää, ja vastaavasti kaiken, mitä voitiin todeta Yhdysvalloissa, täytyi olla pahaa. Pienen automäärän ihaileminen on tätä perua.

Ympäristösyyt autovihamielisyyden taustalla ovat osittain tekosyitä. Jos pakokaasupäästöt ovat vihreiden todellinen huoli, mikseivät he aja aktiivisesti päästöttömien yksityisautojen ottamista käyttöön (esimerkiksi sähköautojen). Sen sijaan he haluavat kaupunkeihin ja maanteille yhä lisää saastuttavia ja meluavia dieselbusseja, jotka eivät todellakaan ole erityisen ympäristöystävällisiä.

Jokainen järkevä ihminen on todennäköisesti sitä mieltä, että fossiilisten polttoaineiden kulutusta ja päästöjä pitäisi saada vähenemään. Eroa on siinä, millä keinoilla eri poliittisten ideologioiden edustajat haluavat niitä vähentää. Otetaanko mallia vuoden 1985 Romaniasta vai katsotaanko toiveikkaina tulevaisuuteen ja uuteen tekniikkaan.

[Toni Mono]

Kyllä tämä on tsadilaisen kannalta homman ydinkysymys. Keskustaan eivät nimittäin autoile itäisten lähiöiden perusduunarit, jotka eniten mokuilusta kärsivät, ja joiden ääniä tässä  etupäässä pitäisi haalia. Pohjanmaalta ympäryskuntiin muuttaneet turvonneet mölisijät vain on aika äänekkäitä, mutta niitä on määrällisesti vähän.

Taidan lykätä Muutos-puolueen jäsenyyttä, kunnes vaatimuksiin tulee maksulliset puomit Espoon ja Stadin rajalle ja Uudenmaan alueen turvapaikkahotellien keskittäminen Grankullaan.

[Ano Nyymi]

Miksi stadissa ja ympäryskunnissa silkkaa pahuttaan työmatka-autoilevat eivät voisi tehdä kuten mamutkin ja jättäytyä työstä pois ja antaa Valden hoitaa elatuksen?
Ei olisi työmatkoja eikä aamuruuhkia, olisi vain hieman stressaantunut Valde-setä joka miettisi mistä saisi jymäytettyä lisämiljardit lainaa...

Hei tää idealismihan on helppoa! 

[Golimar]

X

KAAVAILLUT Helsingin seudun ruuhkamaksut iskisivät rajuimmin Helsinkiin pendelöiviin pienituloisiin ja matalan katteen pienyrittäjiin, selviää pääkaupunkiseudun kehyskuntia edustavien KUUMA-kuntien selvityksessä.

Vuosikohtainen lisäkulu voisi olla jopa tuhannen euron luokkaa. KUUMA-kuntien yhteistyöjohtaja Antti Kuuselan mukaan lisäkulu riippuisi ruuhkamaksu suuruudesta, mutta voisi pahimmillaan viedä matalapalkkaisen työntekijän kuukauden nettotulot.

– Ihmiset pitävät viimeiseen asti työstään kiinni ja harva voisi työstään pääkaupunkiseudulla luopua. Ruuhkamaksut kohdistuisivat hyvin epätasa-arvoisesti, sillä monen on pakko käyttää autoa, Kuusela sanoo.

Autoa tarvitsevat muun muassa pienyrittäjät ja huonojen kulkuyhteyksien päässä asuvat työntekijät. Pääkaupunkiseudulle pendelöivistä bussiliikenteen kehyskunnissa peräti 75 prosenttia käyttää työmatkaliikkumiseensa autoa, tutkimuksessa selviää. Bussiliikenteen kehyskuntiin lukeutuvat Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti.

X

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007854727.html

[Supernuiva]

^Nimenomaisesti ruuhkamaksut iskevät juuri noihin ryhmiin. Ruuhkamaksujen lisäksi pitää muistaa LISÄKSI parkkimaksuveron valmistelu, joka tarkoittaa työpaikan pihassa olevan työntekijän pysäköintipaikan laittamista verolle.

Näitä molempia hankkeita ollaan ymmärtääkseni edistämässä.