2021-02-08 VM: Suomen talouskasvu jää puoleen naapureista pienemmän maahanmuuton vuoksi

[vilach]

Ketju siirretty Myllyyn, koska tuossa raportissa on muutakin kuin maahanmuuttoa (ks. Supernuivan viesti alla, jossa linkki raporttiin) ja tämä liittyy kuitenkin oleellisesti talousasioihin. -A

---

Päivän annos mokutuspropagandaa:

Ministeriön vertailu: Suomen talouskasvu jäämässä puoleen naapureista – suurempi maahanmuutto selittää Ruotsin ja Norjan etumatkaa

(...)

Suomen talous kasvaa vuosien 2019–2030 aikana kymmenen prosenttia. Ruotsissa ja Norjassa vauhti on samassa ajassa kaksinkertainen.

VM selittää eroa kasvuvauhdissa Ruotsiin ja Norjaan monella tekijällä, mutta erityisesti näiden maiden nettomaahanmuuton tuomalla työikäisen väestön selvällä kasvulla.

Suomessa työmarkkinoiden ydinongelmana on se, että työttömät ja avoimet työpaikat eivät osu yhteen. Suomesta ei siis löydy osaajia niihin töihin, joissa kärsitään jopa työvoimapulasta. Ministeriön mukaan kysyntään voitaisiin vastata hankkimalla työvoimaa ulkomailta.

– Nettomaahanmuuton tulisi kasvaa selvästi nykyisestä noin 18 000 hengen vuosittaiselta tasolta ja maahanmuuttajien työvoimaosuuden tulisi kasvaa, raportissa päätellään.

Maahanmuuttajien pienemmän määrän lisäksi he ovat Suomessa työllistyneet heikommin kuin muissa Pohjoismaissa.

Ministeriössä arvioidaan, että mahdollisuus vastata osaajapulaan maahanmuutolla riippuu olennaisesti maahanmuuttajien määrästä ja heidän koulutuksestaan.

Raportin viittaamien tutkimuksien mukaan pakolaistaustaisilla työllistyminen on heikompaa kuin muilla maahanmuuttajilla, mutta työllistymistä voidaan parantaa erilaisilla politiikkatoimilla.

Finanssineuvos Markku Stenborg muistuttaa, että tälle hetkellä ainoa kasvava ikäluokka Suomessa on yli 75-vuotiaat. Sen sijaan Ruotsissa ja Tanskassa myös työikäisten määrä kasvaa.

– Ratkaisu voisi olla osaavan työvoiman hankkiminen globaalisti. Vapautetaan työperäinen maahanmuutto, ehkä jopa ryhdytään aktiivisesti rekrytoimaan kansainvälisiä osaajia, Stenborg tivistää.

(...)

https://yle.fi/uutiset/3-11776306 (8.2.2021)


Kunnollinen lainaus näkyviin.

[Supernuiva]

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162830/VM_2021_6.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Mediassa on tänään uutisoitu tästä raportista, joka kysyy onko Suomi enää ns. Pohjoismaa. Pian vertaudumme Kreikkaan ja muihin "hulivilimaihin", jos Suomen kansantalouden alamäki jatkuu.

Jää nähtäväksi millaisia toimia tulee ja mikä on poliittisesti mahdollista. Melkoisen varmaa on kuitenkin se, että esimerkiksi eläkeputken poisto ei olisi onnistunut ainakaan ilman lakkoilua, jos vasemmisto ei olisi ollut hallituksessa.

Missä olivat mielenilmaukset, kun esimerkiksi minulta ja monelta muulta vietiin iäksi mahdollisuus työttömyyseläkeputkeen?

Koko raportin sanoma on tiivistettynä se, että työehtosopimusjärjestelmä pitää ajaa alas. Mihinkään muuhun keinoon ei tuon raportin mukaan ole mahdollisuutta. Paikallinen sopimus on VM:n tahto, mutta miten se onnistuu Suomessa? Koska valuutta ei jousta, voidaan joustoa hakea ainoastaan työvoimakustannuksista, joihin liittyy laajemmin ajateltuna myös muita tekijöitä kuin välitön palkka.

Ostovoiman leikkautumista raportissa ei haluta, mutta väistämättä sekin tulee eteen, kun ja jos taloudellista jaettavaa ei ole.

Jää myöskin nähtäväksi milloin ansiosidonnainen tulee ns. kaikille riippumatta työttömyyskassan jäsenyydestä. Nythän monet perustelevat itselleen ammattiliiton jäsenyyden työttömyyskassalla ja sillä, että ay-aktiivit lopettavat kiusaamisen ja vainon, kun kuuluu liittoon. Ainakin kaupan alalta olen kuullut, että yksittäisissä myymälöissä on ollut kahnauksia, jos kaikki työntekijät eivät halua olla liiton jäseniä.

Tuolta raportista on vähän hankala lainata, niin laitetaan jokunen artikkeli aiheesta:

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000007789446.html (8.2.2021)

"Onko Suomi enää Pohjoismaa?" Valtio­varain­ministeriö julkisti synkän raportin talouden näkymistä – grafiikat näyttävät, miten Suomi on jäänyt jälkeen

Virkamiesten mukaan Suomen ongelmia voisi korjata se, että työehdoista sovittaisiin nykyistä laajemmin työpaikoilla. Virkamiehet eivät avaa, mitä paikallisen sopiminen lisääminen käytännössä tarkoittaisi.

VALTIOVARAINMINISTERIÖ julkisti maanantaina raportin, joka tarkastelee Suomen talouskasvun edellytyksiä verrattuna muihin Pohjoismaihin. Suomen henkeä kohti laskettu bruttokansantuote (bkt) on jäänyt jälkeen muiden Pohjoismaiden kehityksestä.

Suomen bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan noin 10 prosenttia vuosina 2019–2030, kun Ruotsin, Norjan ja Tanskan kasvuksi arvioidaan samana aikana yli 20 prosenttia. Eroa kasvussa Ruotsiin ja Norjaan selittää erityisesti nettomaahanmuuton tuoma työikäisen väestön selvä kasvu näissä maissa.

Virkamiesten maalaama kuva Suomen talouden näkymistä on varsin synkkä.

"Suomen julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen jatkaa kasvuaan koronakriisin jälkeen samalla kun monen verrokkimaan velkasuhde vakautuu tai alenee. Ilman rakenneuudistuksia Suomen kehitys tulee edelleen jäämään jälkeen verrokkimaista. Onko Suomi enää Pohjoismaa?" raportissa kysytään.

(...)

"Suomen työmarkkinoiden merkittävimmät pitkän aikavälin haasteet ovat sekä työn kysynnän ja työn tarjonnan riittämättömyys. Näiden lisäksi työmarkkinoita vaivaavat kohtaanto-ongelmat", raportissa sanotaan.

(...)

"Työmarkkinoiden toimintaa parantaisivat palkkojen ja muiden työehtojen laajempi sopiminen yritys- ja toimialatasolla, työn vastaanottamisen kannustimien parantaminen sekä aktiivinen työmarkkinapolitiikka."

(...)

Virkamiehet korostavat paikallista sopimisen edistämistä raportissa useaan otteeseen, mutteivät avaa, mitä se käytännössä tarkoittaisi.

"Paikallinen sopiminen edistäisi osaltaan kustannuskilpailukyvystä huolehtimista", raportissa sanotaan.

HS KYSYI julkistustilaisuudessa, mitä ongelmia paikallinen sopiminen käytännössä ratkaisisi. Onko Suomen keskeinen ongelma siis liian korkeat työn kustannukset eli esimerkiksi palkat, joiden nousua paikallisella sopimisella hillittäisiin?

Finanssineuvos Markku Stenborg valtiovarainministeriöstä vastasi, että paikallinen sopiminen lisäisi osaavan työvoiman saatavuutta. Stenborgin mukaan tämä lisäisi tuottavuutta, minkä ansiosta palkat voisivat päinvastoin nousta.

"Mitään palkkojen laskua emme tässä esitä", Stenborg sanoo.

(...)

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000007791137.html (8.2.2021)

VM:n synkän talous­raportin kirjoittaja kutsuu Suomen työ­markkinoita kartelliksi – SAK vastaa arvion "herättävän lähinnä myötä­häpeää"

Työntekijäjärjestö SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta ja taloustieteen professori Roope Uusitalo kyseenalaistavat valtiovarainministeriön Markku Stenborgin kuvaukset paikallisen sopimisen hyödyistä.

(...)

Miksi ja miten sopimista pitäisi virkamiesten mielestä muuttaa?

Yksi raportin neljästä kirjoittajasta, finanssineuvos Markku Stenborg valtiovarainministeriöstä, sanoo, ettei missään muualla maailmassa ei ole vastaavaa "työmarkkinakartellia" kuin Suomessa. Hän viittaa sillä tapaan, jolla työntekijä- ja työnantajaliitot sopivat työehtosopimuksista keskenään.

PAIKALLISEN sopimisen hyödyt Stenborg tiivistää vertauksella ruokakauppaan. Hän sanoo markkinoiden toimivan tehokkaammin, kun tuotteen – tai tässä tapauksessa työn – hintaa ei määritellä ulkoapäin.

"Kun menet kauppaan, tiedät itse, mitä haluat. Muut eivät sitä tiedä. Siksi on tehokkaampaa, että päätät itse, ostatko kaupasta Juhlamokkaa, Presidenttiä vai espressoa. Paikalliset olot tunteva kauppias sitten järjestää tuotteita sinne."

Paikallisen sopimisen lisääminen mahdollistaisi Stenborgin mukaan sen, että työehdoista voidaan sopia joustavammin.

"Vaikkei kenenkään palkkaa laskettaisi, niin esimerkiksi palkankorotukset olisi helpompi kohdistaa tuottavimmille työntekijöille. Samoin työpaikoilla voitaisiin päättää, kannattaako sunnuntaisin maksaa tuplapalkkaa, jos sen vuoksi sunnuntaisin ei voitaisi järjestää lainkaan töitä."

TYÖNTEKIJÄJÄRJESTÖ SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta pitää valtiovarainministeriön raportin esitystä paikallisen sopimisen edistämisestä yksipuolisena ja suppeana pintaraapaisuna.

Hänen mukaansa Suomen järjestelmä ei ole poikkeuksellinen vaan työehtoja laajasti ja koordinoidusti määrittävät työehtosopimukset ovat Pohjoismaita yhdistävä piirre.

"Ruotsin ja Suomen välillä on eroja toteutustavassa, mutta lopputulos on varsin samanlainen: kattavat työehtosopimukset, joilla turvataan riittävät minimipalkat, pienehkö palkkahajonta ja koordinoitu palkkakehitys."

(...)

TALOUSTIETEEN professori Roope Uusitalo ihmettelee Stenborgin näkemystä. Paikallisen sopimisen lisäämisen vaikutukset työllisyyteen syntyisivät Uusitalon mukaan nimenomaan mahdollisuudesta heikentää palkkoja ja muita työehtoja.

"Kukaanhan ei estä maksamasta työntekijöille parempaa palkkaa. Työvuoroista ja bonuksista pystytään sopimaan nykyisinkin paikallisesti. Vaan merkitystä voi olla sillä, että esimerkiksi vaikeuksissa oleva yritys voi paikallisesti sopien poiketa työehtosopimusten määräyksistä työntekijän tappioksi."

(...)

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007790282.html

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk) on huolissaan Suomen taloutta vaivaavista ongelmista, kuten heikosta tuottavuudesta ja kasvusta ja vähäisistä investoinneista.

Valtiovarainministeriö (vm) julkisti tänään Talouskasvun edellytykset tulevaisuudessa -raportin, joka oli Vanhasen tilaama. Tallenne raportin julkistustilaisuudesta on katsottavissa yllä olevassa ikkunassa.

– Pyysin vm:n virkamiehiä pohtimaan provosoivalla otsikolla: Onko Suomi enää Pohjoismaa? Vanhanen kertoi tiedotustilaisuudessa tänään.

Raportin mukaan Suomi on jäänyt selvästi jälkeen tärkeistä vertailumaista, kuten muista Pohjoismaista, Saksasta ja Alankomaista.

Tuottavuuden kasvattamisessa on olennaista innovointi ja niin sanottu luova tuho, Stenborg sanoo. Olennaista on paitsi suomalaisten yritysten oma innovointi, myös niin sanottu vapaamatkustaminen eli kyky hyödyntää ja ottaa käyttöön muissa maissa tehtyjä tutkimus- ja kehitysinvestointeja.

– Siihen tarvitaan koulutettua, hyvin osaavaa työvoimaa.

Investoinneille Suomi ei ole raportin mukaan kovin houkutteleva maa. Esimerkiksi kone- ja laiteinvestoinneissa Suomi on ollut yhtä houkutteleva investointiympäristö kuin Kreikka tai Portugali. Kärjessä on itäisen Euroopan "kiinnikurojamaita", mutta Suomi pärjää silti huonommin kuin monet tärkeät verrokkimaat.

Työmarkkinoita ja luovaa tuhoa lukuun ottamatta rakenteelliset tuottavuuskasvun edellytykset ovat Suomessa erinomaiset.

– Tiedämme, että valtaosa työpaikoista syntyy uusiin, nuoriin, innovatiivisiin yrityksiin ja jos haluamme korottaa työllisyyttä, tarvitaan lisää nuoria, innovatiivisia yrityksiä.

Lukekaapa kommenttipalstan kommentit. Ei wattu mitä kommunismia ja sosialismia ketju täynnä. Ennemmin ollaan persaukisia kuin luovutaan sosialismista. Voisikohan nuivaskenelle joskus olla sosialismin vastaisuus se keino jolla saisi äänet ajaa euroopan tiukinta pakolaispolitiikkaa.

[Kauko-Aatos]

Jostain muistan hiljakkoin kuulleeni, että nämä vasemmistolaiset talousnerot - perämiehenä tietty jätteenlajittelutieteiden ylioppilas Mäkynen - ovat ohjastaneet tätä suomalaista valtiolaivaa niin hyvin, että EU-tukipaketin saanto-osuus on Suomen osalta pienentynyt.
Nyt sitten kumiluoti-Matti puhuu jotain ihan muuta asiaa.
En tiedä enää mihin uskoa.

[Melbac]

Kannattaisikohan meidän olla kuuntelematta sipilän juttuja kun muistetaan miten meni viime kerralla kun se lupasi antaa sen kämppänsä näille "pakolaisille"?.Tossa tulee heti mieleen että mitäköhän kuprua se taas yrittää..

[Eino P. Keravalta]

Eivätkö Suomen talousnerot todellakaan keksi talouden tervehdyttämiseksi muita keinoja kuin paikallinen sopiminen eli käytännössä palkkojen alasajo?

Muitakin keinoja olisi:

-Euroero ja siirtyminen omaan valuuttaan, se on osin muidenkin Pohjoismaiden menestyksen takana

-Verokannan alentaminen kauttaaltaan, se tekee työstä ja yrittämisestä kannattavampaa, lisää kilpailukykyä

-Luopuminen tuhoisasta monikulttuuri-ideologiasta eli massiiviset ihmissiirrot kehitysmaista lopetettava haitallisina ja perusteettomina, maahan jo livahtaneiden vähittäinen palautus vaikka kannustein, säästö noin viisi miljardia vuodessa

-Kehitysavun lopettaminen, säästämme yli miljardin vuodessa investointeihin ja tutkimukseen

-Julkisen sektorin työpaikkojen leikkaus turhakkeista alkaen, hyödylliset osat jättäen, emme tarvitse turhaa holhousta, byrokratiaa ja yrittämisen ja elämisen vaikeuttamista tai ämpäriyliopistojen nollatutkijoita

[Jaska Pankkaaja]

Tsekin ja Espanjan vertailu on nyt paikallaan:
Tsekki: koruna ja nuiva
Epsanja: euro ja neekeri(siirtolainen)
Tsekki ohitti juuri Espanjan BKT/asukas vertailussa.

Jos laitettaisiin ulos noita tuoliipieriöitä? Alkuun muutaman satatuhatta?
Ehkä niistäkin joku pystyisi jotain työtä tekemään, ainakin sitten kun on nälkä..

[Ari-Lee]

Kannattaisikohan meidän olla kuuntelematta sipilän juttuja kun muistetaan miten meni viime kerralla kun se lupasi antaa sen kämppänsä näille "pakolaisille"?.Tossa tulee heti mieleen että mitäköhän kuprua se taas yrittää..

Onnistui kuitenkin Talvivaaran ihmeessä. Kahmivat tappiollisesta kaivostoiminnasta veronmaksajan rahat ja jättävät riskit veronmaksajalle. Sellainen Ihme. Sen vesistöjen saastuttamisen lisäksi. Sekin on ihme kun ei saastuta niin kauan kuin tulee veronmaksajan rahaa omaan liiviin, ja niin kauan ovat hallituksessa Virheiden kanssa.

[Lucce]

Vanhanen ei ole mikään varsinainen talousoraakkeli ja olisi varmaan parempi muutenkin jäädä jo eläkkeelle ja alkaa nauttia niistä eläkevuosista mitä mahdollisesti on tarjolla..
VM ja Vanhanen yrittävät ilmeisesti puskea täysillä ns. myyjän markkinoita jossa "osaava työntekijä" on siis halpatyöntekijä joka ei selviä "palkallaan"tässä Verohelvetissä vuottakaan .Loput imetään TYÖTÄTEKEVIEN Kansalaisten selkänahasta sossukuluina ja velkarahalla pyöritetään himmeleitä niinkuin tähänkin asti. Eieiei...
Aivan ensiksi pitäisi saada investointeja Suomeen laskemalla yritysveroa ja tukemalla nuorten yrittäjyyttä/työllisyyttä että niitä uusi Nokioita alkaa löytymään. Vanhat jäärät eläkkeelle ja eläkeputkeen ja terve siirtymä jotta nuoriso pääsee töihin .
Maahanmuutto tai sen lisääminen ei ole mikään ratkaisu vaan sisäinen koordinointi ja jo olemassa olevan koko kansalaispotentiaalin buustaaminen.

Joo Verrataan vaan muihin pohjoismaihin kun monella EI OLE EUROPALLOKAHLETTA JALASSA!. PITÄÄKÖ SE MINISTERIÖ/LAUTAKASA IHMISIÄ TYHMÄNÄ TÄÄLLÄ!? varmaan laitettava uusia työntekijöitä ministeriöön ja entiset eläputkeen

[Titus]

Maahanmuuttajanaisten heikko työllisyys periytyy heidän lapsilleen

Heikko työmarkkina-asema näyttää periytyvän maahanmuuttajanaisten lapsille. Erityisen ongelmallinen maahanmuuttajanaisille on kotihoidontuki, joka mahdollistaa lapsen hoitamisen kotona kolmevuotiaaksi asti. Äitien työllisyysaste on Suomessa alhaisempi kuin Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Maahanmuuttajanaisten alhainen työmarkkina-asema siirtyy eteenpäin heidän lapsilleen, arvioi Elinkeinoelämän valtuuskunta Eva. Evan mukaan äidin asema vaikuttaa varsinkin tyttärien menestykseen.

Alhainen työllisyys heikentää maahanmuuttajanaisten integroitumista yhteiskuntaan ja rapauttaa samalla julkisen talouden kantokykyä, Eva muistuttaa.

– Suomen passivoiva työttömyysturva ja kotihoidontuki näyttäisivät olevan syitä maahanmuuttajanaisten erityisen heikolle työllisyydelle verrattuna muihin Pohjoismaihin, kirjoittaa Evan ekonomisti Sanna Kurronen raportissaan Maahanmuuttajanaisten loukku.

https://yle.fi/uutiset/3-11779781


öööhhmmm... onko tässä nyt ihan pikkuisen ristiriitaa "lisää matuja"-agendaan ?

[F1nka]

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007790282.html

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk) on huolissaan Suomen taloutta vaivaavista ongelmista, kuten heikosta tuottavuudesta ja kasvusta ja vähäisistä investoinneista.

...

Lukekaapa kommenttipalstan kommentit. Ei wattu mitä kommunismia ja sosialismia ketju täynnä. Ennemmin ollaan persaukisia kuin luovutaan sosialismista. Voisikohan nuivaskenelle joskus olla sosialismin vastaisuus se keino jolla saisi äänet ajaa euroopan tiukinta pakolaispolitiikkaa.

Oma nostoni tästä jutusta:

Vanhanen mainitsi, että Suomella olisi petrattavaa myös viennissä. Hän viittasi OECD:n lukuihin, joiden mukaan Suomen viennin suhdetta bruttokansantuotteeseen voi verrata lähinnä Kreikkaan tai Portugaliin.

Jutun kuvaajassa ilmaistaan Suomen viennin osuuden olevan noin 40% BKT:sta. Ottaen huomioon, että julkisen puolen osuus BKT-kakusta lähestyy 60%, niin ei tarvitse miettiä mitä pitää tehdä. Julkista puolta pitää supistaa, etenkin paljon erilaisia julkisen puolen tukia ja projekteja tarvitsevia ryhmiä ei pidä haalia lisää maahan.

Lisäys: Tanskassa esimerkiksi kadulla oluen myynti tapahtumissa on ihan laillista, kunhan on tarvittavat lätkät esiteltävissä. Eli palvelusektoriakin voisi kehittää

[Histon]

Maahanmuuttajanaisten heikko työllisyys periytyy heidän lapsilleen

Heikko työmarkkina-asema näyttää periytyvän maahanmuuttajanaisten lapsille. Erityisen ongelmallinen maahanmuuttajanaisille on kotihoidontuki, joka mahdollistaa lapsen hoitamisen kotona kolmevuotiaaksi asti. Äitien työllisyysaste on Suomessa alhaisempi kuin Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Maahanmuuttajanaisten alhainen työmarkkina-asema siirtyy eteenpäin heidän lapsilleen, arvioi Elinkeinoelämän valtuuskunta Eva. Evan mukaan äidin asema vaikuttaa varsinkin tyttärien menestykseen.

Alhainen työllisyys heikentää maahanmuuttajanaisten integroitumista yhteiskuntaan ja rapauttaa samalla julkisen talouden kantokykyä, Eva muistuttaa.

– Suomen passivoiva työttömyysturva ja kotihoidontuki näyttäisivät olevan syitä maahanmuuttajanaisten erityisen heikolle työllisyydelle verrattuna muihin Pohjoismaihin, kirjoittaa Evan ekonomisti Sanna Kurronen raportissaan Maahanmuuttajanaisten loukku.

https://yle.fi/uutiset/3-11779781


öööhhmmm... onko tässä nyt ihan pikkuisen ristiriitaa "lisää matuja"-agendaan ?

Tähän asti se narratiivi on mennyt niin että Suomesta ei tule uutta Sverigestaniaa, koska täällä tehdään asiat paremmin. Todellisuudessa täällä on tehty asiat vuosikymmeniä jopa muita Pohjoismaita huonommin.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Itseäni ihmetyttää tuo poliitikkojen ja virkamiesten paska talousosaaminen. Sokea reettakin näkee mihinkä muiden pohjoismaiden menestys nojaa, mutta ei meidän sosialismiin taipuvat puupääpoliitikot.
Kansallismielisillekin olisi iso vaalivoitto tarjolla jos talous olisi ykkösasia mutta kun tälläkin osastolla pidetään aivot narikassa.
Tältäosin ei näytä hyvältä.

[ämpee]

Maahanmuuttoa vaaditaan sillä selityksellä, että Suomesta ei löydy tarvittavia työntekijöitä.
Asia taitaa olla niin, että Suomesta ei löydy halukkuutta maksaa työstä palkkaa, eikä jostain syystä edes löydy yhteiskunnalta halukkuutta tukea suomalaisten työllistymistä.

Käytännössä tuo edellinen ilmenee siten, että "puuttuva" työntekijä "löydetään" ulkomailta, ja vielä €U:n ulkopuolelta, ja tätä työntekijää sitten yhteiskunta haluaakin tukea, muuten palkkaaminen ei onnistu.
Tuloksena on sitten tukityöllistetty ulkomaalainen ja työttömänä elätettävä suomalainen, vaikka vaihtoehtona voisi olla pelkästään tukityöllistetty suomalainen.
Taloudellisesti tässä ei ole mitään järkeä.

Taustalla näyttää olevan omituinen kiima haalia "toiseutta" maahamme hinnalla millä hyvänsä, ja kaikesta päätellen hinta tulee olemaan hyvin korkea.

[Totti]

Vasemmisto on vuosikymmenet onnistunut myymään kansalaisille ajatusta, että "talouskasvu" siis BKT:n nousu, itsessään olisi joku vaurastuttava ilmiö. BKT:n nousu ei kuitenkaan kerro talouskasvun laadusta yhtään mitään. Kansakunta voi jopa köyhtyä samalla kun BKT kasvaa.

BKT on ikään kun valtiotalouden suurin luku ja sen takia kaikki halutaan suhteuttaa siihen, jottei holtiton taloudenpito näyttäisi niin ikävältä. Valtionvelka mitataan sen takia nykyään prosenteissa eikä euroissa vaikka se on euroissa jo aikoja sitten ylittänyt suomalaisten maksukyvyn ja olemme tosiasiassa konkurssissa.

Voi olla tottakin, että Ruotsin talouskasvu on Suomea suurempi juuri maahanmuuton takia. Sehän ei ole lainkaan yllättävää vaan noudattaa pikemmin talouden tyypillisiä lainalaisuuksia. Ruotsin valtiohan joutuu joka vuosi työntämään yhä lisää rahaa maahanmuuttoon, joten pakkohan sen on näkyä talouskasvussa jotenkin.

Mutta kuka tästä talouskasvusta varsinaisesti hyätyy? Ei ainakaan ruotsalaiset, joiden verot nousevat koko ajan ja jotka joutuvat vastaamaan valtion velkaantumisesta. Mamujen elintaso tietysti nousee roimasti verrattuna siihen mitä heillä oli kotimaassaan.

90-luvulla kun Ruotsi aloitti massamaahanmuuton tosissaan, valtionvelka räjähti käsiin ja jäi pysyvästi noin 120-130 miljardin tasolle:

https://www.ekonomifakta.se/Fakta/Offentlig-ekonomi/Statsbudget/Statsskulden/

Ilmiselvästi maahanmuutto ei ainakaan paranna valtion taloutta.

Ruotsin näennäisesti hallinnassa oleva valtionvelka on kuitenkin harha. Ruotsissa valtio on siirtänyt suurimman osan maahanmuuton kustannuksista kunnille kiintiöittämällä kunnille pakollisen määrän mamuja, joiden heidän on pakko hyysää. Moni Ruotsin kunta onkin vararikon partaalla samalla kun hallitus kehuu sillä, että se on pitänyt velat hallinnassa. Toinen harha on se, että Ruotsin valtio on vuosien varrella myynyt suuria määriä omaisuutta ja eläkerahastoista on toistuvasti nostettu miljardikaupalla rahaa velanmaksuun. Jossain vaiheessa puliveivaaminen budjettierien siirtämisellä taulukosta toiseen kuitenkin loppuu kun kaikki rivit ovat miinuksella ja maahanmuuton karu todellisuus alkaa heijastumaan myös suoraan valtionvelassa.

Oli miten oli. Pelkästään BKT:tta tuijottamalla päädytään helposti täysin väärälle tielle. Ruotsin koko yhteiskunta on kaatumaisillaan sen luisuessa yhä lähemmäksi anarkiaa. Mitä väliä talouskasvulla enää on, jos saa kuulan kalloonsa mennessään kauppaan?

YLE jättää kuitenkin toiset suuren maahanmuuton maan pois arvioinnistaan koska se ei tue narratiivia: Hollannin ja Saksan.

YLEn omista käyristä (liite) näkee, että näiden talouskasvu olisi samaa luokkaa kun Suomen siitä huolimatta, että he ovat ottaneet miljoonia mamuja maahan. Vain 20% hollannin väestöstä on yli 65 v. Luulisi näin nuorekkaan väestöpyramidin näkyvän räjähdysmäisenä talouskasvuna jos YLEn väitteet "työikäisestä väestöstä" pitävät paikkansa. Mutta ehkä Hollannilla ja Saksalla on edessään yhtä loistava tulevaisuus kun Ruotsilla jos he vain ymmärtävät ottaa muutama miljoona rikollista lisää maahan ja maksattaa heidän elämisensä velaksi?

[Supernuiva]

^Suomessa on siis yhtä 46 400 tukityöllistettyä työtöntä kohti maksettu työnantajalle tukirahaa noin vähän yli 5000 euroa. Tämä kertoo sen, että jos tuki on noin puolet palkasta, ja sitä maksetaan noin puolen vuoden ajan, ovat tukityöllistetyt varsin matalapalkkaisia.

Lisäksi kaiketi hyvin suuri osa työttömistä on työllistetty julkiselle sektorille? Mutua, en voi todistaa mitenkään. Ainakin kouluissa on ymmärtääkseni paljon työllistettyjä koulunkäynninohjaajina. Lisäksi kirjastoissa on paljon työllistettyjä, jopa mediassa haastateltu kirjastojen työllistettyjä, jotka vuorottelevat työttömyyden ja tukityön välillä.

[JP73]

Suomi, vauhdikkaasti matkalla Pohjolan pskastaniaksi. Ruotsi noususuhdanteessa vuodesta toiseen, eikä sisällissotaa tullutkaan.

[Echidna]

Suomen Robotiikkayhdistyksen laatima erinomainen vastine VM:n Talouskasvun edellytykset -raporttiin. Suosittelen lukemaan koko jutun T&T:sta.

Suomessa pitäisi nimenomaan pyrkiä tuottavuuden kasvattamiseen automaation avulla, eikä lapiotyöläisten haalimiseen kehitysmaista. VM:n virkamiehet kirjoittavat liirumlaarumia digitalisaatiosta ja seuraavassa lauseessa vastustavat robotteja. Investoinnit korkeaan teknologiaan tuovat lisää työpaikkoja ja voivat houkutella myös sitten niitä oikeita koulutettuja ammattilaisiakin muuttamaan Suomeen.

https://www.tekniikkatalous.fi/blogit/puheenvuoro-robotteihin-investoineet-yritykset-ovat-painvastoin-lisanneet-tyopaikkojaan/a6fbed2f-d4a7-4ba7-8a15-1624a4cdb206

Puheenvuoro: Robotteihin investoineet yritykset ovat päinvastoin lisänneet työpaikkojaan

Suomen Robotiikkayhdistyksen puheenjohtaja Jyrki Latokartano kommentoi tiukkaan sävyyn Valtionvarainministeriön 8.2.2021 julkaisemaa Talouskasvun edellytykset -raporttia Tekniikka&Taloudelle toimittamassaan Puheenvuoro-kirjoituksessa.

Valtionvarainministeriön 8.2.2021 julkaisema Talouskasvun edellytykset -raportti käsittelee tärkeitä asioita ja luo melko lohduttoman kuvan Suomen tilanteesta. Tuottavuus junnaa paikallaan eikä helppoa ratkaisua ole näkyvissä. Suomen Robotiikkayhdistys reagoi erityisesti yhteen raportin väittämään, joka mielestämme on selkeästi väärin jopa vaarallinen etsittäessä keinoja tuottavuuden kasvattamiseen.

Raportti luo melko lohduttoman kuvan Suomen tilanteesta. Tuottavuus junnaa paikallaan, eikä helppoa ratkaisua ole näkyvissä.

Suomen Robotiikkayhdistyksen mukaan raportti on selkeästi väärässä ja jopa vaarallinen etsittäessä keinoja tuottavuuden kasvattamiseen.

Raportti väittää Acemoglun ja Restrepon (2020) artikkelin pohjalta yhden robotin vähentävän työllisyyttä 2,75 henkeä Suomessa. Tässä oikaistaan useampia mutkia, sillä tämä amerikkalaiseen teollisuuteen pohjautuva tutkimus ei pidä paikkaansa Suomessa. Robotiikan työllisyyttä vähentävä vaikutus on kumottu myös kansainvälisesti laajemminkin. Suomesta kerätty aineisto puoltaa tätä näkemystä.
...
Teollinen rakenteemme vastaa varsin hyvin ruotsalaista. Kuitenkin siellä vuosittaiset investoinnit robotiikkaan ovat vuodesta toiseen kolminkertaiset Suomeen verrattuna, esimerkiksi vuonna 2019 Ruotsissa 1 623 laitetta vastaan Suomen 526.

Paras esimerkki robotisoinnin tuottavuutta nostavasta vaikutuksesta löytyy juuri Uudestakaupungista, jossa autotehtaalla on käytössä kautta aikojen suurin teollisuusrobottikeskittymä Suomessa. Samalla tehdas on Suomen suurin teollisuuslaitos henkilömäärällä mitattuna. Jos Ukissa ei olisi robotteja, ei siellä olisi autotehdastakaan.
...

[Roope]

Yksi asia loistaa poissaolollaan valtiovarainministeriön tulevaisuusraportissa – ilmastokriisi jää ilman mainintaa

Valtiovarainministeriö julkaisi maanantaina jykevän "Talouskasvun edellytykset tulevaisuudessa" -raportin. Raportissa kannettiin perinteiseen valtiovarainministeriön tyyliin huolta Suomen tulevaisuudesta.

[...]

Yksi asia raportissa pistää kuitenkin eniten silmään. Ilmastokriisi ja ympäristöongelmat loistavat siitä oikeastaan kokonaan poissaolollaan. Ainoastaan investointien kohdalla on maininta, että siirtymä kohti hiilineutraliutta edellyttää investointeja teollisuudessa.

Joka päivä saamme lukea ympäristötuhoista ja ilmastokriisistä kertovista asioista. On se sitten napajäätiköiden sulaminen, haikantojen tuhoutuminen, Itämeren rehevöityminen tai pölyttäjien katoaminen. Näissä uutisissa riittaa valinnanvaraa, koska lajikato ja ilmastokriisi vaikuttavat kaikkeen.

[...]

Siksi kaikissa talouteen liittyvissä asioissa pitäisi aina kysyä "entäs ilmasto", kuten lopetetun Vihreä Lanka -lehden päätoimittaja Riikka Suominen erittäin osuvasti tiivisti. Itse asiassa niin pitää tehdä jokaisen aiheen kohdalla. Toimivaa taloutta ei ole ilman toimivaa maapalloa.

Kansan Uutiset 8.2.2021

On tai ainakin pitäisi olla aika itsestäänselvää, miksi ilmastonmuutos ei kuulu muun muassa tämän valtiovarainministeriön raportin skouppiin.

Ensinnäkin ilmastonmuutoksella on Suomen kannalta varsin vähän vaikutuksia verrattuna moniin muihin tekijöihin, ja kokonaisvaikutukset ovat itse asiassa taloudellisesti myönteisiä.

Toiseksi, ja tätä ei näköjään voi liikaa painottaa, Suomi ei pysty politiikkavalinnoillaan vaikuttamaan ilmastonmuutokseen suuntaan eikä toiseen. Symbolipolitiikka ja moraaliposeeraus sitten erikseen.

[F1nka]

Suomen Robotiikkayhdistyksen laatima erinomainen vastine VM:n Talouskasvun edellytykset -raporttiin. Suosittelen lukemaan koko jutun T&T:sta.

Suomessa pitäisi nimenomaan pyrkiä tuottavuuden kasvattamiseen automaation avulla, eikä lapiotyöläisten haalimiseen kehitysmaista. VM:n virkamiehet kirjoittavat liirumlaarumia digitalisaatiosta ja seuraavassa lauseessa vastustavat robotteja. Investoinnit korkeaan teknologiaan tuovat lisää työpaikkoja ja voivat houkutella myös sitten niitä oikeita koulutettuja ammattilaisiakin muuttamaan Suomeen.

...

Erinomainen nosto aiheesta! Koska en ollut lukenut VM:n raporttia suoraan, en ollut tietoinen tästä VM:n aivopierusta. Sanoisin itse asian näin: Suomi tarvitsee yksityisen puolen kassavirtaa, ei työntekijöitä sinänsä. Joskus osaavalla työntekijällä voidaan tehdä kassavirtaa. Kassavirtaa voidaan tehdä toisinkin, vaikkapa automatisaatiolla. Palkkaamalla yksi ihminen kaivamaan kuoppaa ja toinen peittämään kuoppa saadaan työllisyys kasvuun. Sillä ei kuitenkaan saada ulkomaisia investointeja eikä sitä kassavirtaa.

Suoraan sanottuna työllisyys on aika huono mittari valtiotaloudelle. Jos kymmenen ihmistä työllään toisivat ulkomailta tarpeeksi valuuttaa kaikkeen siihen, mitä Suomessa kansalaiset kaipaavat, niin asiat olisivat ihan hyvin.

[Roope]

Suomen tulisi ottaa mallia Ruotsin Samhallista: Välityömarkkinatoimija edistäisi osatyökykyisten työllistymistä tarjoamalla sekä työtä että tukea

Tullin pääjohtaja Hannu Mäkinen on työministeri Tuula Haataisen pyynnöstä luonnostellut ehdotuksen osatyökykyisten muita heikomman työllisyyden korjaamiseksi. Mäkinen ehdottaa ratkaisuksi Ruotsin Samhall-yhtiön kaltaista, mutta Suomen tarpeisiin sovellettua yhtiötä.

Mäkisen ehdottama välityömarkkinatoimija vahvistaa osatyökykyisten siirtymiä avoimille työmarkkinoille. Se tarjoaa työpaikkoja niille, joille tämä siirtymä ei muuten toteudu. Tämä tapahtuu selvityshenkilön ehdotuksessa yhdistämällä sekä riittävät palvelut että työn tekeminen.

[...]

- Selvityshenkilö Mäkisen ehdottama uusi Suomen malli on tarpeen. Sanna Marinin hallitus haluaa nostaa osatyökykyisten ja vammaisten ihmisten työllistymisen täysin uudelle tasolle, korosti Haatainen.

Välityömarkkinatoimijasta on tarkoitus tehdä päätökset kevään 2021 kehysriihessä. Toiminnan on tarkoitus käynnistyä viimeistään vuoden 2022 aikana.

- Ruotsissa henkilöstömäärältään suurin osakeyhtiö on julkinen Samhall ja se työllistää yli 25 000 osatyökykyistä. Suunnan tulee meillä olla samanlainen, kertoi työministeri.

Mäkisen ehdotuksen tärkein uudistus on uusi liiketoimintaa harjoittava toimija, joka työllistää osatyökykyisiä. Ehdotetussa kokonaisuudessa yhdistyvät työsuhteinen työ ja työnhakijan työkyvyn edellyttämät palvelut.

[...]

•    Työvoiman kysyntä ei yhdenvertaisesti kohdistu osatyökykyisiin. Tämä johtuu osin syrjinnästä, osin työnantajille tarjottujen palvelujen puutteista.

[...]

- Suomen mallin menestymiselle olisi tärkeätä päästä yhteiskunnassa tilanteeseen, jossa erilaiset yhteisöt ja yritykset haluaisivat laajasti käyttää vaikeimmassa asemassa olevia osatyökykyisiä työllistävän toimijan palveluksia yhteiskuntavastuun kantamiseksi, kertoi selvityshenkilö Hannu Mäkinen.

Työ- ja elinkeinoministeriö 9.2.2021

Jopa 200 000 suomalaista on työmarkkinoiden ulkopuolella – Suomi ryhtyy toimiin ja nostaa esikuvaksi ruotsalaisyrityksen

Suomen hallitus aikoo perustaa yhtiön, joka toimii ruotsalaisen Samhall -yrityksen mallin mukaisesti.

Samhall työllistää ja pyrkii kouluttamaan työmarkkinoille mahdollisimman paljon heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä. MTV Uutisten kirjeenvaihtaja Jukka Lehto kävi tutustumassa yrityksen toimintaan.

Ruotsin valtion omistama Samhall on yksi Ruotsin suurimmista yrityksistä ja sillä on toimipisteitä noin 500 paikassa ympäri Ruotsia. Yhtiö työllistää noin 26 000 ihmistä ja se on toiminut Ruotsissa jo 40 vuotta.

– Tehtävämme on luoda kehitykseen tähtääviä työpaikkoja osatyökykyisille, jotka omatoimisesti eivät ole onnistuneet pääsemään avoimille työmarkkinoille. Kyse on siis työmarkkinapoliittisesta ratkaisusta, jonka avulla saadaan aikaan ylpeyttä ja osallistamista yhteiskuntaan, sanoo Samhall AB:n aluejohtaja Erika Ahlqvist.

"Työntekijämme ovat jääneet kauas työmarkkinoilta"
Yrityksen tavoitteena on vahvistaa osatyökykyisten ja muiden vaikeassa asemassa olevien henkilöiden mahdollisuuksia siirtyä avoimille työmarkkinoille tarjoamalla tuettu työpaikka. Yritys tarjoaa myös koulutusta.

[...]

Työntekijöiltä yritys saa pelkkää kiitosta, työtehtävät ja työaika määritellään yksilöllisesti työntekijöiden kykyjen mukaan.

– Tämä on minulle todella hyväksi. Työ on kevyttä – ei stressaavaa vaan rauhallista. Samhallilla sairaatkin voivat tehdä työtä. Työnjohtajiin olemme tyytyväisiä, he eivät painosta eivätkä pakota meitä vaan ovat huomaavaisia, kertoo yrityksessä työskentelevä Ayni Demirok.

Uusien työntekijöiden perehdyttäminen työntekoon ja työyhteisöön on tärkeää, sillä ensimmäisinä viikkoina monille henkilökohtainen tuki on välttämätöntä.

– Kun meille tulee uusia työntekijöitä, otan heidät vastaan, esittelen kunkin työpisteen ja kerron niistä. Sen jälkeen pyydän jonkun henkilökunnasta perehdyttämään työntekijän tehtäviinsä, oikealla tavalla. Se on täällä tärkeää. Tulemme aina pitämään hyvää huolta uusista ja he voivat tuntea olevansa tervetulleita meille, sanoo työnjohtaja Nahid Abedian.

[...]

Yritys tulee pyörimään suurelta osin julkisin varoin.

Ruotsin valtio tukee Samhallin toimintaa 600 miljoonalla vuodessa. 300 miljoonaa vuotuiseen liikevaihtoonsa yritys saa palveluja ostavilta asiakkailta.

– Se on kaikkein tärkeintä tässä, että valtion tukirahalla ei sekoiteta vapaita markkinoita – esimerkiksi siivousalaa. Täällä Samhallin siivoojat tekevät työtä esimerkiksi Ikeassa ja Arlandan lentoasemalla, kertoo MTV Uutisten kirjeenvaihtaja Jukka Lehto Tukholmasta.

Yritys on kasvattanut suosiotaan.

– Samhallin maine ei aina ole ollut paras mahdollinen, mutta viime vuosina heidän profiilinsa on noussut aika paljon, Lehto kertoo.

MTV 15.2.2021

Maikkarin aamu-tv:n jutusta saattoi tervesilmäinen nähdä sen, mistä ei ole puhuttu osatyökykyisiä työllistävän ruotsalaisen Samhall-yhtiön ylistyksissä sanallakaan. 90-100 prosenttia kuvissa näkyneistä oli ruotsalaista aluejohtajaa lukuun ottamatta nimeltään tai ulkonäöltään mamuja.

Jutussa väitettiin kirkkain silmin, että Samhall on menestystarina tuottaessaan työkykyisiä osaajia työmarkkinoille. Oikeasti se on säilytyspaikka, kun vain viitisen prosenttia Samhallin työläisistä työllistyy vuosittain normaaleihin yrityksiin ja luultavasti silloinkin usein tukiohjelmien kautta. Jokaista Samhallin asiakkailtaan saamaa euroa kohti valtio antaa sille kaksi euroa.

Valtamediassa tukea tempputyöllistämiselle sekä oikealta että vasemmalta:

Yle: Selvitys julki: Vaikeimmassa asemassa olevat osatyökykyiset halutaan työllistää uuteen valtionyhtiöön – "Oikeaa työtä oikealla palkalla" 9.2.2021

Demokraatti: Osatyökykyiset halutaan auttaa työmarkkinoille – selvitys esittää valtion liikelaitoksen tai osakeyhtiön perustamista 9.2.2021

STTK: Osatyökykyisten työllistämiselle on tilaus ja tarve 10.2.2021

Talouselämä: Oppositioedustajakin kannattaa tätä Marinin hallituksen työllisyystoimea – "Verrattuna pelkkiin tulonsiirtoihin, näennäisiin kuntoutushommiin tai pilipalikursseihin tämä on ihan oikeaa työtä" 12.2.2021

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Helpoin keino työllistää osatyökykyiset olisi luoda 100 000 uutta työpaikkaa. Ja näistä osa täyttää palkkatuella. Mutta tämähän ei punahallitukselle sovi.

[Uuno Nuivanen]

^ Miten työpaikkoja luodaan?   

[Kapseli]

Näkisin tuon maahanmuuton hieman liian helppona selityksenä asialle. Vielä helpompaa tarjoaisin vaikka siitä, että Norjalla on öljy ja Ruotsilla pidempi ja parempi kokemus, verkosto ja tietämys yrittämisestä ja kansainvälisestä kaupasta kuin Suomella.

[Golimar]

^ Ruotsi ryösti Suomea jotain 800 vuotta, kait siitä jotain käteenkin jäi. Ruotsi tienasi  WWII aikaan hillöttömiä summia ketkuilemalla, täysin moraalitonta touhua mutta se on ruotsalaista.

[Emo]

Näkisin tuon maahanmuuton hieman liian helppona selityksenä asialle. Vielä helpompaa tarjoaisin vaikka siitä, että Norjalla on öljy ja Ruotsilla pidempi ja parempi kokemus, verkosto ja tietämys yrittämisestä ja kansainvälisestä kaupasta kuin Suomella.

Ja kaikkein helpoin selitys on se, että vain Suomella on euro.
Norjalla, Ruotsilla, Tanskalla ja Islannilla on kruunu.

[Man in a Suit]

^ Miten työpaikkoja luodaan?   

Hyvä kysymys. EU:n jäsenvaltio Irlanti "loi" satoja tuhansia työpaikoja poistamalla yritysverotuksen muutamiksi vuosiksi sisään tulevilta yrityksiltä. Sinne ryntäsivät... no käytännössä kaikki. Ja työntekijät perässä. Sitä kutsuttiin talousihmeeksi, nimeltään "Kelttien tiikeri". Sen jälkeen oli Irlannissa noin 5 vuotta synkkää, kunnes verovapaus taas tapahtui. 2.0 samasta asiasta.

Irlanti on Suomen kokoinen EU valtio. ILMAN meidän infraa, terveydenhuoltoa, ja ylipäänsä asioiden toimivuutta.

Työpaikkoja, luodaan luomalla edellytykset yrityksille tulla maahan, ja ihmisille järkeä tulla töihin maahan.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

^ Ruotsi ryösti Suomea jotain 800 vuotta, kait siitä jotain käteenkin jäi. Ruotsi tienasi  WWII aikaan hillöttömiä summia ketkuilemalla, täysin moraalitonta touhua mutta se on ruotsalaista.

Itseasiassa Ruotsi soti tuolloin siihen tahtiin että ei ollut rikas maa, ja sen lisäksi teki suomenlinnan maksamalla rakentajille hopealla.
Ruotsin bruttokansantuotteesta iso osa on tullu 2000 luvuilla ja etenkin viimeisen kymmenen vuoden aikana ero suomeen on revennyt.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

^ Miten työpaikkoja luodaan?   

Ihan samalla lailla kun muut vastaavat maat niitä luo. Pörssin verotuksen järkeistäminen ja sen mahdollistaminen että firmat saavat vapaasti toimia. Esimerkiksi Ruotsin esimerrkiä voisi katsoa.

[Outo olio]

Maahanmuuttajien pienemmän määrän lisäksi he ovat Suomessa työllistyneet heikommin kuin muissa Pohjoismaissa.

Ruotsissa työssäkäyväksi tilastoitiin jos käy tunnin töissä viikossa tai kuukaudessa, en muista kumpi, mutta kuitenkin osa-aikaiset on laskettu työllistyneiksi siinä missä kokoaikaisetkin. Selvä tilastoharha siis.

Toinen juttu on se että jos mamuja on kriittinen massa, niin virallista kieltä osaamaton voi olla täysin normaalisti töissä esimerkiksi lähiön ruokakaupassa, koska melkein kaikki asiakkaatkin puhuvat samaa kieltä. Eli työllistyminen tapahtuu mutta rinnakkaisyhteiskunnassa, mikä on tietysti huono juttu ja kun tämä ei ole vielä tapahtunut niin miksi sellaista kehitystä pitäisi edistää.

Kolmas juttu on se että ihan maantieteellisistä syistä ainakin Ruotsin maahanmuuttajat ovat Suomea enemmän esimerkiksi Saksasta tai Alankomaista, mikä sekin vaikuttaa siihen onko maahanmuutto hyvä vai huono asia.

Finanssineuvos Markku Stenborg muistuttaa, että tälle hetkellä ainoa kasvava ikäluokka Suomessa on yli 75-vuotiaat. Sen sijaan Ruotsissa ja Tanskassa myös työikäisten määrä kasvaa.

– Ratkaisu voisi olla osaavan työvoiman hankkiminen globaalisti. Vapautetaan työperäinen maahanmuutto, ehkä jopa ryhdytään aktiivisesti rekrytoimaan kansainvälisiä osaajia, Stenborg tivistää.

Luuleeko Stenborg että suomalaiset firmat eivät nykyään jo yritä rekrytoida osaavaa työvoimaa ulkomailta, kun hän mainitsee, että pitäisi "ryhtyä" tekemäään näin?