Sinimusta Liike - ennakkokeskustelua (ennen puolueohjelman julkaisua)

[Econ101]

Tiina Wiik ei kyllä käsittääkseni ole tässä mukana (ainakaan toistaiseksi). Mistä tuollainen tieto?

Olin sitten käsittänyt väärin.

Näin taisi käydä. Ei sen koommin Tiina kuin Juneskaan ole tässä puolueproggigsessa mukana, vaikka kaiketi tuntevatkin Kurun hyvin ja puffaavat lähetyksissään Kurun projektia.
On myös hyvin epävarmaa, lähteekö Sinimustat 2021 kunnallisvaaleihin. Aikataulu on tiukka, ottaen huomioon että kannatinkorttien kerääminen on vasta alkamassa ja ehdokashakemusten jättöpäivä on 9.3.2021, reilun kuukauden päässä.

[Idumea]

Minusta ei ole kovin fiksua sitouttaa uutta, tässä ajassa toimivaa puoluetta 1930-40-luvun todellisuudessa toimineeseen ristiriitaisen maineen saaneeseen puolueeseen, vaan fiksumpaa olisi aloittaa puhtaalta pöydältä. Etnotenavien Isoisovanhemmilla on voinut aikoinaan olla joku kontakti IKL:ään, mutta tässä on aikaa aika monta sukupolvea.

Osa potentiaalisista äänestäjistä voi jättää äänestämättä, koska kohta 80-vuotta oppikirjoissa on lukenut puolueen olleen fasistinen...

Niin no. Jos lähtisi noista perusteista kaavailemaan uutta puoluetta, saisi kohta huomata että käsissä on käytännössä hiilikopio perussuomalaisista, eroa ehkä siinä talouspolitiikassa. Jotainhan se sekin toki jo olisi.

Tässä projektissa ei kuitenkaan taida olla ajatuksena maksimoida jäsen- ja äänestäjäpohjaa, vaan päinvastoin ne halutaankin pitää ulkona, joille nuo imagovalinnat ovat liikaa. Samalla saa ilmaista huomiota, joka on nollasta aloittavalle pienpuolueelle kullanarvoista. Ihan hyvät kortit minusta.

Se tuntuu myös jotenkin oireelliselta, että ollakseen uskottava toimija, pitäisi rituaalisesti katkaista siteensä historiaan ja olla olevinaan kuin tässä olisi tyhjästä keksitty jotain aivan uutta. Jos länsimaista kehitysuskoa on tuntea historiansa voidakseen irtisanoutua siitä, terveempi lähestymistapa voisi olla menneisyytensä ja eri puoltensa integrointi rakentavasti sen sijaan että sysää ne piilotajuntaan, mistä ne ennemmin tai myöhemmin murtautuvat kuitenkin esiin.

[Ajatolloh]

Ratkaisevaa on vain saada kansallismieliset mahdollisimman laajalla otannalla mukaan toimintaan. https://liittouma.fi/?p=641"

Eli siellä on Marco de Wit ja Panu Huuhtanen ja muut cassette tapaukset taas remmissä mukana?

Koska "laaja otanta".

[Alaric]

Ratkaisevaa on vain saada kansallismieliset mahdollisimman laajalla otannalla mukaan toimintaan. https://liittouma.fi/?p=641"

Eli siellä on Marco de Wit ja Panu Huuhtanen ja muut cassette tapaukset taas remmissä mukana?

Koska "laaja otanta".

Huuhtasella meni välit poikki Kuruun ja muihin sinimustiin toimijoihin viimeistään sen 612-pelleilyn vuoksi (kun Huuhtasen piti väkisin mennä perutun soihtukulkueen tilalle värkkäämään jotain omaa naurettavaa viritystä). Marco De Wit on nykyään bunkkeristaan suht sekopäisiä videoita tekevä ja hölynpölyä blogiinsa kirjoitteleva ex-puoluejohtaja, joka on Huuhtasen tapaan tunnettu riitelijä ja hämmentäjä.

Eli en nyt oikein jaksa uskoa, että näitä kahta tuonne ainakaan otetaan SKE-farssissa ynnä muissa on muutenkin ollut niin paljon viime aikoina ns. oppimateriaalia, josta ammentaa, että luulisin seulan olevan suht tiukka.

Ja huomioi toki, että tuon sanoi siis Wiik, joka ei ole edes koko projektissa ainakaan vielä mukana.

[Alex Jones]

Onko sinimustat SDP talouspoliittisesti? Meinaan vain onko porvareilla ja yrittäjillä insentiiviä äänestää näitten puolesta.

[kgb]

Logoa olisi voinut terävöittää sisuaskifontilla. Olisihan Ginimufta liike ollut jämäkämpi

Vaan sitten asiaan. On mielenkiintoista nähdä, ketä kaikkia toimintaan saadaan mukaan. Tekijöillä ainakin tuntuu olevan tekemisen meininki eikä ylenpalttisia sekoiluita ole nähty (vielä ainakaan). Ehkä tässä mennään asia edellä, eikä kohellus edellä kuten tietyt tahot ovat toimineet.

[JT]

^Minä taas luulen että seuraavan 10-15 vuoden aikana fasismi tulee jälleen vahvasti muotiin maailmalla, ja sitä silmällä pitäen meidän sinimustat ovat asemoineet itsensä mitä parahultaisimmin.

Veikkaan, että sitä odotellessa joudutaan keräämään kannattajakortteja vielä useampaankin otteeseen.

Itselleni nykyajan fasistista tulee ensimmäisenä mieleen nykyajan kommunisti, joka väittää, ettei itse aatteessa ole mitään vikaa, vaan ainoastaan siinä miten sitä on tähän mennessä toteutettu.

[Tavan]

Itselleni nykyajan fasistista tulee ensimmäisenä mieleen nykyajan kommunisti, joka väittää, ettei itse aatteessa ole mitään vikaa, vaan ainoastaan siinä miten sitä on tähän mennessä toteutettu.

Mielestäni esimerkiksi IKL toteutti fasismia varsin mallikkaasti, ja heidän ajamiaan poliittisia ja yhteiskunnallisia ratkaisuja on otettu Suomessa käyttöön varsin menestyksekkäästi. Mieleen tulee tupon kolmikanta.

[P]

Minusta ei ole kovin fiksua sitouttaa uutta, tässä ajassa toimivaa puoluetta 1930-40-luvun todellisuudessa toimineeseen ristiriitaisen maineen saaneeseen puolueeseen, vaan fiksumpaa olisi aloittaa puhtaalta pöydältä. Etnotenavien Isoisovanhemmilla on voinut aikoinaan olla joku kontakti IKL:ään, mutta tässä on aikaa aika monta sukupolvea.

Osa potentiaalisista äänestäjistä voi jättää äänestämättä, koska kohta 80-vuotta oppikirjoissa on lukenut puolueen olleen fasistinen...

Niin no. Jos lähtisi noista perusteista kaavailemaan uutta puoluetta, saisi kohta huomata että käsissä on käytännössä hiilikopio perussuomalaisista, eroa ehkä siinä talouspolitiikassa. Jotainhan se sekin toki jo olisi.

Tässä projektissa ei kuitenkaan taida olla ajatuksena maksimoida jäsen- ja äänestäjäpohjaa, vaan päinvastoin ne halutaankin pitää ulkona, joille nuo imagovalinnat ovat liikaa. Samalla saa ilmaista huomiota, joka on nollasta aloittavalle pienpuolueelle kullanarvoista. Ihan hyvät kortit minusta.

Se tuntuu myös jotenkin oireelliselta, että ollakseen uskottava toimija, pitäisi rituaalisesti katkaista siteensä historiaan ja olla olevinaan kuin tässä olisi tyhjästä keksitty jotain aivan uutta. Jos länsimaista kehitysuskoa on tuntea historiansa voidakseen irtisanoutua siitä, terveempi lähestymistapa voisi olla menneisyytensä ja eri puoltensa integrointi rakentavasti sen sijaan että sysää ne piilotajuntaan, mistä ne ennemmin tai myöhemmin murtautuvat kuitenkin esiin.

No ei näillä etnotenavilla ole todellisuudessa juuri mitään yhteistä pintaa 30-40-luvun IKL:ään. Tulee vähän sellainen toisten menneellä maineella ratsastamisyrityksen maku? Ja jos tosiaan ideana "on pitää potentiaalisia äänestäjiä ulkona", niin ei voi kuin toivottaa onnea projektille, sillä sitä silloin tarvitaan. Noilla eväillä tosiaan voi saada sitä julkisuutta, mutta ei silti välttämättä äänestäjiä? Puolue, jolla ei ole juuri äänestäjiä/ puolue jää takiaiskokoiseksi = harrastehenkistä terapeuttista puuhastelua ja muutamalle politrukille suojatyöpaikka. Ei suurempaa vaikutusta yhtään mihinkään. Itse en koe moista larppaamista kovin hyödyllisenä.  Puolueelle olisi hyvä saada kokoa ja kannatusta, niin sillä voisi vaikuttaa ja muuttaa yhteiskuntaa. Pienessä puolueessa toki voi kilvoitella aatteenpuhtaudella ilman pelkoa vaikutusvallasta ympäröivään maailmaan.

Itsekin koen ja pidän puolueita vain välineinä poliittisten tavoitteiden saavuttamiseen, koska ne sellaisia ne ovat. Isompi parempi, koska enemmän vaikutusvaltaa. Puolue, jossa tarkoituksena ei ole "maksimoida jäsen- ja äänestäjäpohjaa" vaikuttaa kyllä ajatuksena todellisuudessa harrastukselta?

[P]

Itselleni nykyajan fasistista tulee ensimmäisenä mieleen nykyajan kommunisti, joka väittää, ettei itse aatteessa ole mitään vikaa, vaan ainoastaan siinä miten sitä on tähän mennessä toteutettu.

Mielestäni esimerkiksi IKL toteutti fasismia varsin mallikkaasti, ja heidän ajamiaan poliittisia ja yhteiskunnallisia ratkaisuja on otettu Suomessa käyttöön varsin menestyksekkäästi. Mieleen tulee tupon kolmikanta.

Joka nyky-Suomessa on johtamassa osin teollisuuden ulkoistamiseen ulkomaille? Toki haihatteluhallitusten toimet vaikuttavat siinä rinnalla. Uskoisin, että neli- tai viisivuotiskaudet talouspolitiikassa tuskin kannatusta saisivat..

[JT]

Itselleni nykyajan fasistista tulee ensimmäisenä mieleen nykyajan kommunisti, joka väittää, ettei itse aatteessa ole mitään vikaa, vaan ainoastaan siinä miten sitä on tähän mennessä toteutettu.

Mielestäni esimerkiksi IKL toteutti fasismia varsin mallikkaasti, ja heidän ajamiaan poliittisia ja yhteiskunnallisia ratkaisuja on otettu Suomessa käyttöön varsin menestyksekkäästi.

Paljon mahdollista. Kuten +99% suomalaisista, en minäkään tunne aatehistoriaa niin tarkasti, että voisin tietää tuollaista. Juuri siksi jokainen vakavastiotettavana poliittisena voimana esiintyvä puolue haluaa ottaa etäisyyttä fasismiin. Ja se on täysin ymmärrettävää.

[Tavan]

Epäilemättä on niin, että IKL:n puolueohjelmissa on paljon kaikkea omaan aikaansa sidottua ja nykymaailmassa anakronistista ja toimimatonta. Paljon pitäisi jättää pois tai perustavanlaatuisesti muokata.

Mutta paljon on myös asiaa, joka on yhä elinvoimaista ja käyttökelpoista sellaisenaan tai pienellä viilauksella.

[P]

Epäilemättä on niin, että IKL:n puolueohjelmissa on paljon kaikkea omaan aikaansa sidottua ja nykymaailmassa anakronistista ja toimimatonta. Paljon pitäisi jättää pois tai perustavanlaatuisesti muokata.

Mutta paljon on myös asiaa, joka on yhä elinvoimaista ja käyttökelpoista sellaisenaan tai pienellä viilauksella.

Kun päästiin tuohon perinteiden vahvuuteen? Miten uusi IKL suhtautuu Karjala-kysymykseen? Ollaanko vanhan IKL:n linjoilla? Raja Aunukseen?

[Idumea]

No ei näillä etnotenavilla ole todellisuudessa juuri mitään yhteistä pintaa 30-40-luvun IKL:ään. Tulee vähän sellainen toisten menneellä maineella ratsastamisyrityksen maku?

Näistä ulostuloista tulee vähän sellainen vaikutelma, että saapasrasva haisee ja uuninluukut kolisevat, mutta eipäs vaineskaan, miten nyt kulloinkin saadaan esitettyä asia huonoimmassa valossa. Hyvä kumminkin, jos puolueen toimijat itse ymmärtävät itsensä osana historiallista jatkumoa. Katsotaan nyt joka tapauksessa rauhassa se puolueohjelma.

Ja jos tosiaan ideana "on pitää potentiaalisia äänestäjiä ulkona", niin ei voi kuin toivottaa onnea projektille, sillä sitä silloin tarvitaan. Noilla eväillä tosiaan voi saada sitä julkisuutta, mutta ei silti välttämättä äänestäjiä? Puolue, jolla ei ole juuri äänestäjiä/ puolue jää takiaiskokoiseksi = harrastehenkistä terapeuttista puuhastelua ja muutamalle politrukille suojatyöpaikka. Ei suurempaa vaikutusta yhtään mihinkään. Itse en koe moista larppaamista kovin hyödyllisenä.  Puolueelle olisi hyvä saada kokoa ja kannatusta, niin sillä voisi vaikuttaa ja muuttaa yhteiskuntaa. Pienessä puolueessa toki voi kilvoitella aatteenpuhtaudella ilman pelkoa vaikutusvallasta ympäröivään maailmaan.

Itsekin koen ja pidän puolueita vain välineinä poliittisten tavoitteiden saavuttamiseen, koska ne sellaisia ne ovat. Isompi parempi, koska enemmän vaikutusvaltaa. Puolue, jossa tarkoituksena ei ole "maksimoida jäsen- ja äänestäjäpohjaa" vaikuttaa kyllä ajatuksena todellisuudessa harrastukselta?

Muutoksella oli aikoinaan hyviä toimijoita ja mukava koko perheen ohjelma, joka ei varmasti karkottanut juuri ketään. Ei kyllä juuri houkutellutkaan. Sisäsiisti poliittisen korrektiuden ehdoilla pelaaminen on siis tavallaan jo koeponnistettu, ja tulosten pohjalta voinee turvallisesti sanoa, ettei se ole tie menestykseen. Tällä kertaa sitten tähdätään täsmällisemmin määriteltyyn äänestäjäsegmenttiin, jonka luulisi olevan sitäkin sitoutuneempi. Enemmän kannatusta on kieltämättä aina enemmän kannatusta, mutta jos sitä pitää saada millä hinnalla hyvänsä niin sisällöt vesittyvät ja puolueeseen pesiytyy ties mitä opportunisteja.

Perussuomalaisten ja Sinimustan liikkeen peruseroksi tullee muodostumaan juuri se, että toinen menee massojen mukana sinne missä on kannatusta, toinen nojaa periaatteisiinsa ja hakkaa päätään seinään kunnes seinä antaa periksi. Kumpaan toimintamalliin lukisitte mokuttajat, joiden pillin mukaan tässä on tanssittu vuosikymmenet?

Edit: Nassim Talebin muutaman vuoden takainen kirjoitus siitä, kuinka enemmistö voi lopulta taipua joustamattoman vähemmistön tahtoon: https://medium.com/incerto/the-most-intolerant-wins-the-dictatorship-of-the-small-minority-3f1f83ce4e15

It suffices for an intransigent minority –a certain type of intransigent minorities –to reach a minutely small level, say three or four percent of the total population, for the entire population to have to submit to their preferences. Further, an optical illusion comes with the dominance of the minority: a naive observer would be under the impression that the choices and preferences are those of the majority.

Pitkä teksti, josta en nyt äkkiseltäni uskalla lähteä lainaamaan enempää pähkinänkuori-ajatuksella, mutta suositeltavaa luettavaa, jos tahtoo hahmotella perusteluja sille, miksi öyhöpuolue on tarpeellinen.

[Alaric]

^

Johtuen ohjelman jyrkkyydestä, jokainen tulevaisuudessa saatu ääni on kuitenkin ääni kansallismieliselle muutokselle, eikä vain osoitus siitä, että puolue itse on maltillistunut niin paljon, että se kelpaa laiskimmallekin kaduntallaajalle.

Olen kirjoitellut joskus aiemminkin toisessa yhteydessä siitä ajatuksesta, jonka tästä Kurun viestistä myös tulkitsen.

Kansallismielisen puolueen ei pidä lähteä muuttamaan omaa linjaansa potentiaalisten äänestäjäryhmien näkemysten mukaan kannatuksen maksimoimiseksi, vaan puolueen pitää omalla toiminnallaan muuttaa äänestäjien näkemyksiä ja tehdä näistä kansallismielisen aatteen kannattajia.

[Alaric]

Eli huomenna 31.1. tosiaan julkaistaan Sinimustan liikkeen puolueohjelma ja nettisivut.

Samalla alkaa kannattajakorttien keräys, joka nykyään hoituu kätevästi myös netissä: https://puoluerekisteri.fi/

https://twitter.com/tuukka_kuru/status/1355451081292177410

[tweet]1355451081292177410[/tweet]

[Lalli IsoTalo]

"Ohjelmalle kertyi mittaa rapeat 50 sivua."

Ei sitten ollut aikaa kirjoittaa lyhyempää versiota?

"This report, by its very length, defends itself against the risk of being read."
― Winston Churchill

"If you want me to speak for two minutes, it will take me three weeks of preparation. If you want me to speak for thirty minutes, it will take me a week to prepare. If you want me to speak for an hour, I am ready now."
― Winston Churchill

[Alaric]

^ Niin tuota, tämähän ei poissulje sitä, että ohjelmasta olisi LISÄKSI tulossa jonkinlainen tiivistelmä pääpointteineen? Jännä kun pitää ihan väkisin keksiä jotain nillitettävää

Jos ollaan perustamassa tosissaan aatteellista nationalistipuoluetta eikä mitään juosten kustua viritystä, niin siinä on syytä ollakin laaja ja kunnolla laadittu puolueohjelma. Ei tarvitse sitten kauheasti arpoa, että mitäs asioita puolue ajaa ja mitä mieltä ollaan siitä ja tästä.

Se antaa vahvan pohjan puoluetoiminnalle.

[Lalli IsoTalo]

^ Niin tuota, tämähän ei poissulje sitä, että ohjelmasta on LISÄKSI tulossa jonkinlainen tiivistelmä pääpointteineen?

Sikäli kuin muistan, niin olen pitänyt tämän puolueen perustamista hyvänä ajatuksena, ja osallistun mielelläni tuotekehitysideointiin. 

[Tragedian synty]

Nyt on perusta luotuna sille, että puoluekentälle saadaan taantumuksellinen ja globalisaatiota vastustava nationalistipuolue.

Miksi kukaan haluaa identifioitua taantumukselliseksi? Sehän tarkoittaa, ettei ole muuta näkemystä yhteiskunnan suunnasta kuin epätoivoinen "ennen oli paremmin". Vähintä, mihin tervejärkisen konservatiiviliikkeen on taivuttava, on huomioida kehittyneen teknologian ja muiden ylittämättömien olosuhteiden vaikutus siihen, mikä ylipäätään on nykyään mahdollista. On vielä tervejärkisyyden rajoissa sanoa esimerkiksi, että vuoden 1939 kesän jälkeen on tehty vain virheitä, jotka on korjattava, mutta sen sijaan ei, että on palattava kesään 1939. Sitä nimittäin on taantumuksellisuus. Samalla ikään kuin myönnetään, että vasemmistoliberaalit ovat oikeassa julistaessaan itsensä edistyksellisiksi, siis yhteiskunnallisen kehityksen väistämättömiksi voittajiksi.

Sama pätee käsitteeseen äärioikeisto, jota luullakseni ainakin jotkut sinimustat ja heidän kannattajansa katsovat edustavansa. Itsekin mielsin itseni joskus äärioikeistolaiseksi. Sitten tajusin, että siihen liittyy ajatus, että nykyisin valta-asemassa oleva vasemmistoliberalismin ja suuryrityskapitalismin yhdistelmä on oikeutettu valtavirta, johon nationalismi automaattisesti vertautuu ja jonka mittareilla sitä tulee arvioida. Nykyään pidän itseäni keskitien kulkijana, koska yhteiskunnallinen ajatteluni perustuu terveeseen järkeen, kulttuurievoluutiossa menestyneiden perinteiden kunnioittamiseen, skeptisyyteen intomielisten filosofien teorioita ja muotiaatteita kohtaan sekä kykyyn hyväksyä epämiellyttäviäkin tosiasioita ja antaa niiden kehittää ajatteluani yhä paremmaksi. Tällainen ajattelu on oikeutettu keskitien nimitykseen, sillä sille perustuva yhteiskunta ei voi kompastua haihatteluun.

Tähän mennessä lukemani ja Tuukka Kurusta tietämäni perusteella vaikuttaa siltä, että Sinimustasta liikkeestä tulee vain toisen äärilaidan Vasemmistoliitto. Oikea puolue niille, joiden ajattelussa nationalismi on tärkeämpi asia kuin kriittinen rationaalisuus, mutta väärä minulle.

[IDA]

Miksi kukaan haluaa identifioitua taantumukselliseksi? Sehän tarkoittaa, ettei ole muuta näkemystä yhteiskunnan suunnasta kuin epätoivoinen "ennen oli paremmin". Vähintä, mihin tervejärkisen konservatiiviliikkeen on taivuttava, on huomioida kehittyneen teknologian ja muiden ylittämättömien olosuhteiden vaikutus siihen, mikä ylipäätään on nykyään mahdollista. On vielä tervejärkisyyden rajoissa sanoa esimerkiksi, että vuoden 1939 kesän jälkeen on tehty vain virheitä, jotka on korjattava, mutta sen sijaan ei, että on palattava kesään 1939. Sitä nimittäin on taantumuksellisuus. Samalla ikään kuin myönnetään, että vasemmistoliberaalit ovat oikeassa julistaessaan itsensä edistyksellisiksi, siis yhteiskunnallisen kehityksen väistämättömiksi voittajiksi.

Periaatteessa voisin itsekin sanoa itseäni "taantumukselliseksi", jos joutuisin viiden "edistyksellisen" puheenjohtajan kanssa keskustelemaan. Nykyisin lähes kaikki perinteiset käsitteet on sotkettu sellaisiksi, että ne ovat olemassa vain käyttäjänsä mielikuvituksessa. Ei kukaan, eivät edes suomalaiset filosofit ilmeisesti, pyri minkäänlaiseen edistyksellisyyden määritelmään. Kaikista vain tuntuu, että edistyksellisyys on ihan "jeesjuttu" ja haluavat siksi esiintyä edistyksellisinä. Tämä on toki karkea, ja toivottavasti jopa väärään osuva, yleistys, mutta tuollaiselta yhteiskunnallisen keskustelun seuraamisen perusteella enimmäkseen vaikuttaa.

Taantumuksellisuuden voisi sitten näissä oloissa itse määritellä vaikka paluuksi käsiterealismiin yleisessä ajattelussa ja keskustelussa, vaikka se todellisuudessa tietenkin olisi mitä mainiointa edistystä nykytilanteesta parempaan.

[Tragedian synty]

Periaatteessa voisin itsekin sanoa itseäni "taantumukselliseksi", jos joutuisin viiden "edistyksellisen" puheenjohtajan kanssa keskustelemaan. Nykyisin lähes kaikki perinteiset käsitteet on sotkettu sellaisiksi, että ne ovat olemassa vain käyttäjänsä mielikuvituksessa. Ei kukaan, eivät edes suomalaiset filosofit ilmeisesti, pyri minkäänlaiseen edistyksellisyyden määritelmään. Kaikista vain tuntuu, että edistyksellisyys on ihan "jeesjuttu" ja haluavat siksi esiintyä edistyksellisinä. Tämä on toki karkea, ja toivottavasti jopa väärään osuva, yleistys, mutta tuollaiselta yhteiskunnallisen keskustelun seuraamisen perusteella enimmäkseen vaikuttaa.

Taantumuksellisuuden voisi sitten näissä oloissa itse määritellä vaikka paluuksi käsiterealismiin yleisessä ajattelussa ja keskustelussa, vaikka se todellisuudessa tietenkin olisi mitä mainiointa edistystä nykytilanteesta parempaan.

Varmaan taantumuksellisuudella erottuu joukosta, mutta se on silti pelaamista vastapuolen säännöillä ja alistumista sen maailmankuvan tukemiseen. Viisaampaa olisi nauraa "edistyksellisille" ja sanoa, ettei mikään kohtalo ole sanellut yhteiskunnan väistämättä edistyvän heidän haluamaansa suuntaan. Venäjä, Turkki, Iran ja Afganistan ovat räikeimmät esimerkit siitä, miten yhteiskunnat eivät itsestään mene vasemmistoliberaalien haluamaan suuntaan, ja niissä muutoksella "taantumuksen" suuntaan ilmeisesti on kansalaisten enemmistön vähintään passiivinen tuki.

Entä mitä pitää ajatella siitä, että vallitseva käsitys "edistyksen" suunnasta on pelkästään viimeisen puolen vuosisadan aikana vaihtunut niin moneen kertaan? 70-luvulla sosialismin voittokulkua ei kehdattu kyseenalaistaa. 90-luvulla uskottiin Fukuyaman liberaalidemokraattiseen historian loppuun. Nyt saarnataan monikulttuurista ihanuutta. Kun "edistyksellinen" konsensus kerran on aina ennenkin ollut väärässä, mitä syytä nyt on uskoa sen olevan vihdoin oikeassa?

Tärkeä pointti keskustelussa on, miten demokratian henkeen kuuluu se, että kansa päättää suunnan, ei kukaan omaan moraalisuuteensa ihastunut vasemmistoälykkö. Minusta sitä tulisi korostaa, että edistyksellisyys voi olla ristiriidassa demokratian kanssa. Kaikki edistysaatteet perustuvat vallankäytön suuntaan, jossa valistuneet filosofihallitsijat opettavat kansalaiset ajattelemaan oikein. Siksi puhutaan vääristä arvopohjista. Ei nykyhallitukselle kävisi todellinen demokratia, jossa kansa oikeasti määrää suunnan ja poliitikkojen tehtävä on vain parhaansa mukaan navigoida sinne. Marin ja kumppanit haluavat olla kansan paimentajia, ja niin vaikuttaa haluavan olla myös Kuru.

Eräs asia, mikä Halla-ahon Perussuomalaisissa minua viehättää, on tuon ylimielisen paimentajamentaliteetin puuttuminen ja siihen liittyvä ei-perfektionistisuus. Halla-aho suhtautuu välinpitämättömästi siihen, että hänen puolueessaan on Hakkaraisen ja Mäenpään kaltaisia puheiltaan karkeita tyyppejä, koska hän ei katso olevansa paimentaja, jonka tehtävä on kertoa ihmisille, miten tulee ajatella ja ajatuksensa ilmaista. Hän antaa ihmisten olla sellaisia kuin he ovat. Hänellä ei ole elämäntehtävää viedä yhteiskunnallista edistystä tiettyä askelmäärää kohti mitään kohtaloa. Se on sellaista tervehenkistä liberaalisuutta, jota politiikan vasemmalta laidalta ei löydy.

Hommalla olen mielipahakseni huomannut, että monet niistä ihmisistä, jotka poliittis-ideologisilta arvoiltaan ovat minua lähinnä, edustavat kovin erilaista mentaliteettia. Epäilen, että Sinimustien ohjelma tulee kokonaisuutena olemaan lähempänä omia mielipiteitäni kuin Perussuomalaisten ohjelma, mutta myös epäilen siitä paistavan läpi paimentajamentaliteetti. "Tässä on totuus asioista, omaksu se. Johtaja määrää, kansa tottelee."

En tietenkään sano, etteivätkö poliitikot saisi propagoida omia näkemyksiään ja pyrkiä saamaan niille uusia kannattajia. Kurun toiminnassa ja kirjoituksissa kuitenkin on havaittavissa halu rynniä vallan kammareihin ja väkipakolla vääntää asiat toiselle, avoimesti taantumukselliselle tolalle. Hänen poliittinen kampanjansa ei kumpua kannattajista eli aidosta kysynnästä asialle, vaan omasta vallanhimosta ja ideologisesta perfektionismista, täysin päinvastoin kuin Halla-aholla. Sellainen ei ole koskaan johtanut mihinkään hyvään.

Lopuksi mainittakoon, että kyllä minä ymmärrän ideologisesti innokkaan ihmisen halua tehdä vallankumous. Minä itse olisin paljon mieluummin autokraattisen kuin demokraattisen yhteiskunnan johtaja. Mutta nyt puhutaankin yhteiskunnasta, jossa haluan olla tavallinen kansalainen.

[Tavan]

Tosiasia nyt kuitenkin on, että vallitseva yhteiskunnallinen konsensus on äärivasemmistolainen ja äärimätä. Ja omaa poliittista linjaa on aina viisasta suhteuttaa status quoon.

Jos oma poliittinen filosofia on oikeistolainen ja jos se on äärimmäisen kaukana nykykonsensuksesta, sitä on perusteltua kutsua äärioikestolaiseksi.

Jos vastustan kaikkea sitä mitä yleisesti edistysmieliseksi kutsuttu fraktio kannattaa, ja löydän terveen yhteiskuntakehityksen elementit vuosikymmenten ja vuosisatojen takaa menneisyydestä, on minua syytä kutsua taantumukselliseksi.

[Tragedian synty]

Tosiasia nyt kuitenkin on, että vallitseva yhteiskunnallinen konsensus on äärivasemmistolainen ja äärimätä. Ja omaa poliittista linjaa on aina viisasta suhteuttaa status quoon.

Ensimmäinen ja toinen lauseesi ovat keskenään ristiriidassa. Jos suhteutetaan status quohon, miten vallitseva konsensus voi olla mitään muuta kuin keskustalainen? Myös minä pidän vallitsevaa konsensusta äärivasemmistolaisena ja äärimätänä, mutta omaa linjaani keskustalaisena. Minä nimittäin en ole kapinallinen kapinallisuuden itsensä vuoksi, ja pidän omaa linjaani oikeutettuna siksi, että se on ylivertainen, ja se on ylivertainen, koska sillä voitaisiin rakentaa optimaalinen yhteiskunta. Jos ei voitaisi, en olisi sillä linjalla.

Vähän ihmettelen, mikä on viisaus suhteuttamisessa omaa linjaa status quohon. Havainnollista se on kyllä, mutta viisasta on luonnehtia sitä tavoilla, jotka eivät aiheuta hylkimisreaktiota potentiaalisissa kannattajissa.

Jos oma poliittinen filosofia on oikeistolainen ja jos se on äärimmäisen kaukana nykykonsensuksesta, sitä on perusteltua kutsua äärioikestolaiseksi.

Jos vastustan kaikkea sitä mitä yleisesti edistysmieliseksi kutsuttu fraktio kannattaa, ja löydän terveen yhteiskuntakehityksen elementit vuosikymmenten ja vuosisatojen takaa menneisyydestä, on minua syytä kutsua taantumukselliseksi.

Terve filosofia ei rakennu viholliskuvalle. Nykykonsensus ei ansaitse sitä kunnianosoitusta, että sitä pidetään poliittisten linjojen mittatikkuna. Nähdäkseni vasemmistoliberaalit pelkäävät kaikkein eniten vastustajaa, joka seisoo omilla jaloillaan eikä vain reagoi kääntämällä heidän ajatuksensa nurinpäin. (Ehkä juuri siksi he ovat niin hampaattomia islamismin edessä.)

Vuosikymmenten ja vuosisatojen taakse tähyämisessä on se vaara, että ihastutaan romantisoituun kertomukseen menneisyydestä. Tiedän sen kokemuksesta. Äläkä unohda, että silloisesta tilanteesta päädyttiin nykyiseen. Minä tähtään tulevaisuuteen, jossa säilytetään vanhasta kaikki säilyttämisen arvoinen, mutta luovutaan huonoista puolista, kuten niistä, jotka nykyisen mädännäisyyden loivat. Siksi minua ei voi sanoa taantumukselliseksi.

[Tavan]

^Minusta äärioikeistolaisuus ja taantumuksellisuus ovat osuvia ja kuvaavia termejä.

Keskustalaisuus tai tolkun ihminen tai järki edellä yms. ovat mielestäni verrattain onttoa jargonia, väistelevää markkinointipuhetta harmaille massoille. Markkinointipuheessa niille voi olla joku machiavellilainen funktio, mutta kunnollisessa poliittisessa analyysissä ne ennemmin piilottavat kuin paljastavat.

[l'uomo normale]

^Minusta äärioikeistolaisuus ja taantumuksellisuus ovat osuvia ja kuvaavia termejä.

Kelpaisiko reaktionaarisuus tai reaktionäärisyys? Se olisi lähtökohtaisesti positiivisempi termi kuin suomalaistettu vaihtoehtonsa.

[hulaq]

Tosiasia nyt kuitenkin on, että vallitseva yhteiskunnallinen konsensus on äärivasemmistolainen ja äärimätä. Ja omaa poliittista linjaa on aina viisasta suhteuttaa status quoon.

Tämä kommentti on kyllä aika ytimessä. Lisään tähän ongelmaan vielä sen, että puolet suomen väestöstä ei tiedä sanan "konsensus" merkitystä ja sen, että "nationalisti" on viherkommareiden syöpäuutisoinnin johdosta näille, ainakin puolelle kansaa, jostakin syystä negatiivinen konnotaatio.

Äänestäkää kuntavaaleissa oikein, jotta saadaan tämäkin epäkohta korjattua.

[Supernuiva]

^Tietäväthän kaikki mitä tarkoittaa kokoomushallitus? Tietäisiköhän katugallupissa yksi sadasta oikean vastauksen, jos edes niinkään moni?

Konsensusta kyllä edellytetään perussuomalaisilta, ja muiltakin heille/meille tärkeissä asiakysymyksissä. Jos asia ei taas ole ns. perussuomalaisten edistämä, niin silloin konsensus on päätöksenteossa pahinta mahdollista myrkkyä.

"Mulla on valtaa ja mä komennan muita." Ajan henki on nyt tuo, ainakin punavirheällä aatesuunnalla. Konsensushakuisuudesta ei ole tietoakaan.

[Alaric]

Sinimustan Liikkeen puolueohjelma on nyt julkaistu ja kannattajakorttikeräys aloitettu.

Tein selkeyden vuoksi uuden ketjun, jatketaan keskustelua siellä: https://hommaforum.org/index.php/topic,131642.0.html

Tämä vanha ketju oli ennakkokeskustelua ennen puolueohjelman julkistusta sen hetkisillä tiedoilla. Nyt on sitten kunnolla infoa saatavilla.

[IDA]

Entä mitä pitää ajatella siitä, että vallitseva käsitys "edistyksen" suunnasta on pelkästään viimeisen puolen vuosisadan aikana vaihtunut niin moneen kertaan? 70-luvulla sosialismin voittokulkua ei kehdattu kyseenalaistaa. 90-luvulla uskottiin Fukuyaman liberaalidemokraattiseen historian loppuun. Nyt saarnataan monikulttuurista ihanuutta. Kun "edistyksellinen" konsensus kerran on aina ennenkin ollut väärässä, mitä syytä nyt on uskoa sen olevan vihdoin oikeassa?

Muuten hyvin pitkälle samaa mieltä kaikesta, mutta koska luin Fukuyaman kirjan loppuun matkatessani julkisilla Suomen Sisun vapaamuotoiseen kokoontumiseen joillakin rockfestivaaleilla, niin väitän, että kirja on ymmärretty väärin jonkinlaisena universaalin liberaalin demokratian ylistyksenä. Muistan kirjan melko hyvin, sillä ainoa paikka junassa oli lasten vaunussa ja vieressäni istuvan äitinsä sylissä istuva vekara pyrki ajoittain innoissaan kääntämään kirjan sivuja. Mikä oli ihan ok.

Joka tapauksessa kirjan idea oli hegeliläisen historiankäsityksen mukainen kehitys ja se, että teesi-antiteesi-synteesi-teesi... kehitys valtiollisella tasolla loppuisi siihen, että kansat hallitsisivat itse itseään liberaalin demokratian puitteissa. Kansojen itsehallinto oli kirjan esittämässä teoriassa vähintään yhtä suuressa roolissa, kuin se, että hallintomuoto olisi liberaali demokratia. Näin ainakin muistelisin. Itse kirja jäi jonnekin syvälle Keski-Suomeen, joten en voi tarkistaa.

Fukuyama on muutenkin ollut aika tarkka siitä miten kasojen kulttuurit vaikuttava taloudelliseen ja valtiolliseen kehitykseen. Historian loppua parempi teos Trust on hyvä esimerkki siitä. Se vetääkö kirjoista sellaisen johtopäätöksen, että joku universaali liberaali demokratia olisi jotain lopullista ja tavoiteltavaa on täysin lukijasta kiinni. Fukuyama ei sellaista ehdota, vaan näkee kansallisvaltioiden roolin keskeisyyden.