Sinimusta Liike puoluerekisteriin 16.6.22 pois rekisteristä 23.4.24

[Lalli IsoTalo]

Tekisitte edes jotain konkreettista.

Kenekään mahdotonta tietää mitä anonyymit nimimerkit tekevät tai ovat tekemättä Homman ulkopuolella, jos heitä ei tunne henkilökohtaisesti. :-)

[Tragedian synty]

Minulla on tarjota selitysmalli sille, miksi sinimustien videot ja mainosmateriaalit huokuvat fasistista estetiikkaa: sinimustat on fasistinen puolue.

Fasismin tai radikaalioikeistolaisuuden keinoin Euroopan maita yritettiin kammeta pois liberaalista ja/tai kommunistisesta syöksykierteestä 1900-luvun alkupuolella. Ilmiö esiintyi eri maissa hieman erinäköisenä, mutta erilaiset radikaalioikeistolaiset mahdit kykenivät tehokkaaseen yhteistyöhön esimerkiksi Espanjan sisällissodan ja Toisen maailmansodan puitteissa.

1900-luvun suuri tragedia on, että lopulta yleiseurooppalainen irtautumisyritys destruktiokurssilta terminoitiin ulkovaltojen toimesta, eikä koko maanosan alennustila ole tuntenut rajaa sen koommin.

Taas kerran sinä tapasi mukaan kirjoitat historiaa uusiksi sopimaan enemmän haaveisiisi kuin todellisuuteen. Tosiasia on, että kansallissosialistisessa Saksassa luotiin etnisperusteinen orjavaltio, jossa työvoimapula ratkaistiin tuomalla hanttihommiin itäeurooppalaisia. Tämän päivän EU poikkeaa siitä vain siten, että hanttihommiin otetaan kehitysmaiden liikaväestöä ja että eliitti pyrkii oman etunsa maksimoimiseen pehmeämmillä ja vähemmän avoimilla keinoilla, jotka on kuorrutettu erilaisella retoriikalla.

Hedelmistään puu tunnetaan. Kansallissosialistien yhteiskuntapolitiikka oli käytännössä varsin samanlaista kuin tämän päivän EU-politiikka. Ronskimpaa ja kärsimättömämpää toki, mutta päämäärä on se, joka ratkaisee. Minulla ei ole epäilystäkään, että jos Saksa olisi voittanut toisen maailmansodan, Hitlerin seuraajat olisivat ennen pitkää keksineet tuoda kehitysmaista itselleen uusia orjia. Ei ole realistista, että herrakansa olisi suostunut hanttihommiin sen jälkeen, kun slaavit olisi laitettu kaasukammioihin ja tehtaat pysähtyneet. NSDAP:sta olisi tullut Euroopan laajuinen RKP. Mikään imperiumi ei voi pitkän päälle uhmata talouden realiteetteja. Ideologia on höttöä.

Olet selvästi äärimmäisen pinnallinen ihminen. Retoriikka sokaisee sinut täysin, minkä jälkeen olet valmis hyväksymään millaista käytännön politiikkaa hyvänsä. Kansallissosialismi on sinusta hyvä ja EU ja kommunismi pahoja, vaikka pinnan alla eroja ei juuri ole. Kun sinimustat sanovat haluavansa menestyvän ja suomalaisen Suomen, vakuutut peruuttamattomasti heidän hyvyydestään. Et viitsi lukea heidän ohjelmaansa kriittisesti, vaikka siinä kaavaillaan politiikkaa, joka tuhoaisi Suomen talouden ja ajaisi kaikki kynnelle kykenevät paremman elämän perässä ulkomaille.

Epäilemättä kansallissosialistien joukossa oli väkeä, joiden ideologinen motivaatio ei ollut revanssinhalu tai oma etu, vaan vilpitön usko siihen, että heidän politiikkansa johtaisi parempaan maailmaan ja sivilisaation pelastukseen. Varmaan sinimustissa sellaisia on paljonkin. Kaikessa komentoon perustuvassa yhteiskuntafilosofiassa (oli sen symboli sitten hakaristi tai sirppi ja vasara) kuitenkin on perustavaa laatua oleva ongelma: se ei toimi enää teollisuusyhteiskunnassa, vielä vähemmän informaatioyhteiskunnassa. Komento johtaa aina jäykkyyteen, potentiaalin ja resurssien haaskaamiseen sekä komennettavien aloitekyvyttömyyteen. Hyvin toimivat demokratia ja markkinatalous perustuvat kilpailuun, jossa reagoidaan muuttuviin olosuhteisiin ja löydetään parhaat keinot hyötyä niistä. Nykyaikana olosuhteet muuttuvat niin nopeasti, että reagointia on pakko tehdä joka yhteiskunnan sektorilla koko ajan. Kilpailu karsii automaattisesti huonot menetelmät pois ja luo eräänlaisen organisatorisen evoluution, jossa vain vahvin pärjää. Niin ei tapahdu komentojärjestelmässä, jossa muutos lähtee aina ylhäältä, jos lähtee. Siksi kilpailuun perustuva järjestelmä voittaa aina komentoon perustuvan järjestelmän, poikkeuksetta. Tämä on niin lähellä yhteiskunnallista luonnonlakia kuin olla voi.

Jos totalitarismi olisi voittanut demokratian sodassa, se olisi kuitenkin hävinnyt taloudessa. Niin nimittäin tapahtui: Neuvostoliiton komentojärjestelmä päätyi umpikujaan 1980-luvun loppuun mennessä. Jos sodasta selviytynyt komentojärjestelmä olisikin ollut Saksan mallia, umpikuja olisi tullut vastaan jo aikaisemmin, koska Saksa ei olisi voinut ontua viimeisiä viittätoista vuotta öljytulojen tuella. Nyt komentojärjestelmää yritetään pystyttää uudestaan Venäjälle ja talouselämää lukuun ottamatta myös länsimaihin. Se on jo nähty, että rationaaliset ajatukset on politiikassa ajettu ahtaalle. Näin ei kävisi, jos länsimaat olisivat pysyneet uskollisina yhteiskunnallisen kehityksen todellisille voittajasovelluksille. Sinimustat on täysin rinnoin mukana kieltämässä kriittistä ajattelua. Se on sivilisaation ajamista kohti karikkoa.

Sinimustat eivät ole ottaneet historiasta opiksi edes sen vertaa, että ymmärtäisivät markkinatalouden hyödyllisyyden. Heillä on haaveissa maatalouteen ja valtiolliseen teollisuuteen perustuva yhteiskunta. Heille määrä on tärkeämpää kuin laatu, ja informaatioyhteiskunnassa moinen näkökanta on kansallisen itsemurhan tie.

Asenne Sinimustaa Liikettä kohtaan on eräänlainen kansallismielisen lakmustesti: onko ajattelutapa rationaalinen vai fanaattinen. Yhteiskuntaa rakennetaan rationaalisuudella ja tärvellään fanaattisuudella. Sillä, mikä ideologia ajattelutapaan liittyy, on pitkälti yhdentekevää.

[Alaric]

Selasin tuossa aika pitkälle ketjua taaksepäin ja havaitsin samaa, kuin usea muukin eli Hämeenlinnan Oraakkeli on jo ties kuinka monien viestien ajan toistanut lähes samoin sanankääntein samoja asioita.

Seuraavaksi Oraakkeli saakin sitten keksiä jotain uutta sanottavaa aiheeseen, koska tuo on jo käytännössä luettavissa spämmiksi. Se uusien pointtien postaaminen tuntuu muiltakin onnistuvan, niin ei se sinullekaan varmasti ole mahdottomuus.

ps. Salaliittoteoriat mystisistä "kansallismielisten hiekoittajista" kuuluvat Peräkammariin. 

[Michael in memoriam]

Asenne Sinimustaa Liikettä kohtaan on eräänlainen kansallismielisen lakmustesti: onko ajattelutapa rationaalinen vai fanaattinen. Yhteiskuntaa rakennetaan rationaalisuudella ja tärvellään fanaattisuudella. Sillä, mikä ideologia ajattelutapaan liittyy, on pitkälti yhdentekevää.

Tämä viesti sisältää mielenkiintoisia ajatuksia, mutta tämä loppulauselma asettaa hieman kummallisen, fatalistisen sävyn esitetyille huomioille.

En nyt lähde perkaamaan esitettyjä teesejä totalitarististen ja demokraattisten järjestelmien välisistä menneistä taisteluista, joko sodan tai talouselämän tantereilla, koska se lienee vähintäänkin aiheen vierestä tässä langassa, mutta tartun tähän ajatukseen poliittisen toiminnan rationaalisuudesta sekä fanaattisuudesta. Huomautan myös kenties turhankin pedanttisesti, että sanavalinnat tässä yhteydessä tuntuvat hieman leimallisilta, mutta koska en osaa lukea ajatuksia en myöskään lähde asettamaan näiden taustalle mitään sen kummempaa pahansuopuutta

Viestissä esitetty rationaalisuuden kaipuu yksilöityy pitkälti markkinamekanismien ihannointiin, mutta tässä kohdin on mielestäni olennaista tarttua, poliittisista merkityksistä kun puhutaan, asioihin liittyviin implisiittisiin arvovalintoihin. Viestissä myös mielenkiintoisesti esitetään juuri EU:n markkinavetoisuus negatiivisena (tai näin asian tulkitsen vertauksista natsi-Saksan orjateollisuuteen!), mutta tarkastelu jätetään ainakin sivistymättömälle lukijalle (kuten allekirjoittaneelle) hieman keskeneräiseksi, ja päällimmäiseksi naiviksi tulkinnaksi jää vain käsitys siitä että EU on "huono skottilainen" joka tekee markkinatoimensa jotenkin väärin. Mutta jos sivuutamme myös tämän väärinymmärrykseni, niin jäämme silti kysymään mikä on se rationaalinen ja kansallismielinen lähestymistapa markkinajohtoiseen länsimaiseen yhteiskuntamalliin? Käytän tästedes suppeuden vuoksi kattotermiä "uusliberalismi" viitatakseni juuri tähän markkinatalousmallin omaksuneeseen demokratian muotoon jonka esimerkiksi fukuyamaismi nostaa 'länsimaisen elämäntavan voitoksi ja historian kamppailujen päätepisteeksi', ainoastaan hieman karrikoiden.

Uusliberaalissa kontekstissa poliittinen toiminta kammitsoidaan lähinnä kinasteluun markkinoiden säätelyn menetelmistä ja asteista, vaikka ideologisesti ("fanaattisesti") lähestyen säätely on überhaupt uusliberalismille vierasta ja epätoivottavaa. Joissakin toiminnan aloissa kuten terveydenhuollossa tuntuu olevan aspekteja joissa voiton tavoittelu yksinkertaisesti ei voi toimia pääasiallisena motivaationa, ja poliittinen kädenvääntö keskittyykin tässä valtiojohtoisen toiminnan säätelyn määrään ja muotoihin, ja meilläkin kotoisasti käydään tässä nyt monettako vuosikymmentä keskustelua siitä missä määrin ja millä tavoin verorahat pitäisi ohjata yksityisille palveluntuottajille, ja pitäisikö tällaisia tulonsiirtoja ylipäänsä suvaita vaiko siirtyä kokonaan uusliberaaliin malliin, jossa hoidontarve jää asiakkaan ja tämän vakuutusyhtiön päänvaivaksi (ja vastaavasti verotaakka kuluttajalle pienemmäksi). Vastaavia keskusteluja voidaan länsimaista löytää mm. koulutuspolitiikan tai ruoantuoton piiristä; mikä on tiedon ja kasvatuksen rooli uusliberaalissa paradigmassa, pitäisikö ruoka tuottaa ekologisesti? Uusliberaalissa ajattelussahan yksilönoikeudet johdetaan lopun viimeksi siitä legalistisesta ajatusrakennelmasta jossa ihminen on yhtä kuin hänen sitoumuksensa markkinajärjestelmään kuluttajana, hyödykkeiden ja palveluiden tuottajana sekä sopimusosapuolena esimerkiksi lainajärjestelyissä. Tämän vuoksi mm. ruumiillinen koskemattomuus on tärkeä osa uusliberaalia yhteiskuntasopimusta, koska ihmisellä tulee olla "ulkoa taattu" kyky säädellä omaa toimintakykyään, ja yllättävä pahoinpitely haittaa sekä hyödykkeiden kuluttamista että niiden tuotantoa. Sivumennen sanoen tämän vuoksi uusliberalismi ei myöskään voikaan ottaa varsinaista kantaa esimerkiksi tuotantoeläinten olosuhteisiin, ja eläinasiainliike jää lähinnä esteettiseksi puuhasteluksi.

Kaiken tämän valitettava korollaari on kuitenkin se, että kuluttaja-tuottaja-henkilöyksilöt ovat määritelmällisesti sosioekonomisia identiteetittömiä (ja täten vapaasti keskenään vaihdettavia) alkioita, ja tässä kohtaa näkisin tapahtuvan ikävän ristiriidan "kansallismielisen" ajattelun ja uusliberalismin kanssa rationaalisen diskurssin käymisen välillä. Karkeassa analogiassa Suomi on EUn talousalueen Kainuu; pienen väestömäärän ja muiden ikävien seikkojen seurauksena meillä ei oikein voikaan olla muuta funktiota EUn (uusliberaalista) näkövinkkelistä kuin olla Berliinin laajennetun talousalueen äärimmäistä periferiaa. Suomi oli välillä ihan onnistunut banaanivaltio Nokian suuruuden päivinä, mutta sitten antenni-insinöörit veikkasivat väärin ja hävisivät teknologiavallankumouksen älypuhelimiin siirryttäessä. Mutta oli miten oli, meidän vientijohtoinen taloutemme on kooltaan pieni ja alisteinen Berliinin aivoituksille, koska EKPn pääasiallinen toimintaohjeistushan on pitää reichsmarkeuron arvo hallinnassa. Ja tästä pääsemme vihdoin näihin arvomaailmakysymyksiin, jotka myös aika määritelmällisesti ovat poliittisen toiminnan kovaa ydintä; rationaalisilla päätöksillä johdettu uusliberaali teknokratia ei voi olla "kansallismielinen", koska koko kansakunnan ajatus on jollakin tasolla vieras uusliberalismin arvoille ja täten aksioomille. Suomen jo menneen itsenäisyyden ajan ulkopoliittisen toiminnan johtotähtenä oli säilyttää kansallinen itsemääräämisvalta mahdollisuuksien sallimissa rajoissa, ja sisäpolitiikassakin etupiirit lähinnä kinastelivat resurssien jaosta eri kansanosien kesken kiistämättä ajatusta siitä että kansakunta oli mielekäs käsite itsessään. Nythän Suomi on valtiollisena toimijana monella tapaa fiktiivinen konstruktio; olemme ulkoistaneet ulkopolitiikkamme EU:lle, rahapolitiikkamme samaten, sisäpolitiikkamme noudattelee komission antamia rajoja, ja viimeaikaisten geopoliittisten tapahtumien seurauksena myös puolustuspolitiikkamme on (pian oleva) jälleen avoimesti liittosuhteille alisteinen. Nämähän ovat pitkälti ulkoisten asioiden seurausta; kuten Paasikivikin hieman epäkohteliaammin asian totesi, pienen valtion liikkumavara on huomattavasti rajoitetumpi kuin suurten, ja tälle me emme voi mitään. Mutta uusliberaalin maailmankuvan mukaan kansallisvaltiota ei 'saisikaan' olla olemassa, koska kansakunta sosiaalisena rakennelmana on markkinavoimille vähintäänkin ristiriitainen jos ei jopa vihamielinen konstruktio. Tämänhän näemme käytännössä mm. mainosten maailmassa, jossa "suomalaisena" kuluttajana esitetään ulkonäöltään selvästi rodulliselta taustaltaan poikkeavat yksilöt. Ja vastaavasti poliittinen toiminta Suomen kontekstissa pyritään myös kammioitsemaan keskusteluun siitä, miten suomalaisuuden käsite voitaisiin parhaiten laajentaa inklusiivisemmaksi siten, että afrosuomalaiset tai thaisuomalaiset kokisivat suomalaisen identiteettinsä ja toimintansa yhtä voimaannuttavana kuin kuka tahansa muu kuluttaja.

Voidaan olla montaa mieltä sinimustien talouspoliittisesta ohjelmasta, ja toki voimme alentua hysteerisiin kauhuskenaarioihin siitä miten Tuukka Kuru vallan kahvaan päästyään syöksee informaatioteknologiaansa ihastuneen Suomen viattoman kansan punakhmeerimäiseen dystopiaan jossa rillipäiset nörtit tapetaan poikien välisestä painista kieltäytymisen vuoksi, ja kansantalouden pohjaksi asetetaan maakuoppa ja yhteisomisteiset lapiot. Mutta koska tämänkin langan keskustelu suuremmassa skaalassa tuntuu pyörivän sen (sinällään realistisen tosiasian) ympärillä, että sinimusta liike ei tule saamaan pääministerin, valtionvarainministerin tai edes kansanedustajan salkkua karvaisiin kätösiinsä aivan huomenissa, voinemme kenties vetää tästä sen johtopäätelmän että sinimustan liikkeen toiminnan välittömät tavoitteet ovat poliittisen toiminnan ideologisemmassa päässä. Toisin sanoen (ja tämä on toki oma tulkintani, en edusta sinimustaa liikettä) herätellä suomalainen kansa havahtumaan edes jollakin tasolla siihen, että uusliberaalissa maailmankatsomuksessa suomalaisuudella ei ole mitään arvoa eikä sen olemassaololle ole mitään muuta syitä kuin esteettiset. Taas hieman karrikoiden, saunova tummaihoinen raavas mies joka kiroilee (mielellään savon murteella) ja syö mämmiä on yhtä kelpo "suomalainen" kuin kuka tahansa muu tällä maantieteellisellä alueella vaikuttava kuluttaja, koska uusliberaali maailmankatsomus ei näe ihmisyksilöitä minään muuna kuin hyödykkeinä. Ja täten kansallisidentiteetit redusoituvat samalle tasolle kuin joukkueurheilukannatus tai muu harrastustoiminta, esteettisiksi (ja mielivaltaisiksi!) valinnoiksi vailla sen kummempia saatika syvällisempiä arvolatauksia.

Ei liene tässä kohtaa täysin aiheetonta muistuttaa lukijoita siitä, mikä on vähemmistökansojen kohtalo kulturaalisissa sulatusuuneissa, joita uusliberalismikin ideologiana varsin avoimesti julistaa kannattavansa ja jopa edellyttävänsä. Suomen kieli, kulttuuriperintö ja kyllä, niinkin ikävän kehollinen asia kuin suomalainen veren perimä on pitkällä tähtäimellä tuhoon tuomittu jos ainut poliittinen toimintamalli on "rationaalinen" diskurssi uusliberaalien paradigmojen kanssa. Tämä on toki OK jos omaksuu omikseen uusliberalismin arvot, joissa suomalaisuus tosiaan on vain joko syntymän sattuma tai eksoottinen valinta, ja suomalaisuuden käsite ja suomen kieli joutavatkin kadota jos ne ideoiden markkinamaailmassa häviävät reilun kilvan suosituimmuudesta. Haluan vain todeta että tämä arvovalinta ei ole yksiselitteisesti se ainoa jonka varaan perustaa poliittinen ajattelu ja toiminta.

[Tragedian synty]

^ Erittäin hyvä kirjoitus. Pitkästä aikaa minusta tuntuu, etten paasaa monologia.

Teenpä ensimmäiseksi tämän asian selväksi: rationaalisuus ei ole mihinkään tiettyyn ideologiaan kytköksissä. Se ei aseta esimerkiksi taloudellista tuotantoa suurimmaksi päämääräksi ja pyri maksimoimaan sitä. Se on tiivistetysti ilmaisten sitä, että käytännön politiikkaa hahmoteltaessa hyväksytään realiteetit ja pyritään ideologisiin päämääriin menetelmillä, jotka toimivat. Päämäärä sanelee, mikä menetelmä on rationaalinen, joten kullakin ideologialla on omat rationaaliset menetelmänsä.

Sinimustissa minua ärsyttää suunnattomasti se, että he luovat hahmotelman ihanneyhteiskunnastaan, mutta ajavat politiikkaa, joka vie lähes täysin vastakkaiseen suuntaan kuin mitä he tavoittelevat. He haluavat Suomen, joka muun muassa 1) on etnisesti puhtaasti suomalainen, 2) noudattaa kansalliskonservatiivisten ihanteiden mukaista yhtenäiskulttuuria, 3) on teknologisesti korkeatasoinen, 4) on vauras, 5) on sosioekonomisesti tasa-arvoinen ja 6) on nyky-Suomea vähemmän kaupungistunut.

Puolueohjelma kuitenkin on näiden tavoitteiden kannalta lähes täyttä haihattelua. Etniseen yhtenäisyyteen toki päästäisiin heittämällä ulkomaalaiset maasta ulos, mutta kaikki sitä monimutkaisemmat ratkaisut ovat liian vaikeita hahmottaa Kurun perfektionistiselle insinöörimielelle, joka ilmeisesti luulee yhteiskunnan oleva kuin kone. Kone toimii selkeiden periaatteiden mukaisesti ja sen sisällä asioiden väliset yhteydet ovat vähäisiä ja ymmärrettäviä. Yhteiskunta ei ole ollenkaan sellainen. Jokin pieni asia saattaa aiheuttaa tapahtumaketjun, jonka vaikutukset näkyvät ehkä vasta vuosikymmenien päästä jossain aivan erilaisessa yhteydessä.

Sinimustien mukaan yhtenäiskulttuuri luodaan laittamalla suomalaiset säännöllisesti pakollisille yhteisöllisyysleireille, joilla tehdään jotakin. Mutta miten yhtenäiskulttuuri aiemmin syntyi? Kaksi asiaa tulee mieleen: toisessa maailmansodassa syntynyt kansallisen yhteen puhaltamisen henki, joka jatkui kylmän sodan aikana, ja televisio, joka sai suomalaiset asuinpaikasta ja yhteiskuntaluokasta riippumatta katsomaan samoja ohjelmia, jotka ajan myötä muuttivat ihmisten maailmankuvia samaan suuntaan. Ei sellaiseen voi nykyaikana päästä. Yhteishenki kesti vain noin kaksi sukupolvea. Jos sinimustat yrittäisivät väkisin tuottaa uuden yhteishengen, se todennäköisesti suuntautuisi heitä itseään vastaan. Internet ja TV-kanavien ylitarjonta taas ovat vieneet pohjan koko kansan yhteiseltä viihdetuokiolta. Olen ennenkin huomauttanut siitä tekopyhyydestä, että sinimustat vastustavat globalisaatiota ja digitalisaatiota ja kannattavat yhtenäiskulttuuria, mutta samaan aikaan he itse omaksuvat Internetistä yhdysvaltalaisen version nationalismista ja niin tehdessään murentavat entisestään sitä, mitä suomalaiskansallisesta yhtenäiskulttuurista on jäljellä. Kurun filosofinen auktoriteetti on yhdysvaltalainen "Jared-setä" eikä esimerkiksi Snellman, jonka kirjoituksia en usko Kurun koskaan lukeneen. Modernisaatio kuulemma tuhoaa Suomea, ja eräs modernisaation airut on Kuru itse.

Korkeatasoinen teknologia on johtanut vaurauteen, mutta siinä sivussa myös sosioekonomiseen epätasa-arvoon ja kaupungistumiseen. Maatalousyhteiskunnassa tuottavimman ja vähiten tuottavan yksilön ero on pieni. Informaatioyhteiskunnassa se on valtava: huippukoodari tuottaa moninkertaisesti sairaanhoitajaan verrattuna. Jotta heillä ei olisi sosioekonomisia eroja, huippukoodarilta olisi otettava ja sairaanhoitajalle annettava. Mutta se veisi huippukoodarilta motivaation, ja sen jälkeen Suomi jäisi jälkeen teknologisessa kehityksessä ja sitä kautta vauraudessa. Nuo tavoitteet ovat keskinäisessä ristiriidassa. Vauraus on tiukasti yhteydessä myös kaupungistumiseen, koska informaatioalojen kukoistus edellyttää osaajakeskittymiä. Sinimustat selkeäsanaisesti ilmoittavat haluavansa Suomeen perinteisiä pientiloja, mutta miten pienviljelijä voisi olla vauras, se jää täydeksi arvoitukseksi.

Minä en ole keskittynyt sinimustien talousohjelmaan niin paljon siksi, että talous olisi minusta kaikki kaikessa, vaan koska talousohjelma on niin selkeä mittari sinimustien ajattelun yleisestä rationaalisuuden tasosta. He haluavat kaikkea kivaa eivätkä piittaa siitä, miten eri kivat asiat ovat toisensa poissulkevia. Rationaalinen ihminen olisi ensin pohtinut, mikä ylipäätään on mahdollista. Sinimusta fanaattisuus menee seuraavasti: 1) pienviljely tuottaa vilkkaita idyllisiä maaseutualueita, 2) vauraus on hyvä asia > Suomeen tarvitaan vauraita pienviljelijöitä! Jos sinimustat olisivat edes rehellisiä, heidän ohjelmassaan lukisi seuraavasti: "Pidämme maalaista elämänmuotoa itsessään arvokkaana, minkä vuoksi haluamme valtion palkkaavan satoja tuhansia suomalaisia leikkimään maalaisia."

En hyväksy sitä argumenttia, että koska sinimustat eivät kuitenkaan pääse toteuttamaan ohjelmaansa sellaisenaan, siihen on turha kiinnittää näin paljon huomiota. Ensinnäkin Tuukka Kuru eksplisiittisesti sanoi, että ohjelmaa ei tulla enää muuttamaan. Se on siis hänen mielestään virheetön. Toiseksi, jos ohjelman on tarkoitus olla vain kannattajia inspiroivaa sanahelinää, emme tiedä ollenkaan, millaista käytännön politiikkaa sinimustat päättävissä tehtävissä tulisivat tekemään. Ohjelma on todiste valtavasta epäpätevyydestä. Jos sinimustat saisivat yllättäen suurvoiton ja 50 kansanedustajaa, mihin se johtaisi? Kenties sinimustat onnistuisivat ajamaan ulkomaalaiset maasta pois. Mutta jos he tekisivät sen menetelmillä, jotka ajaisivat myös lähes jokaisen työikäisen suomalaisen maasta pois, lopputulos olisi Suomen kansan kannalta paljon suurempi katastrofi kuin jos mitään ei tehtäisi. Politiikka koostuu asioista eikä arvoista, ja siksi minä kirjoitin, että ideologia on höttöä. Jos sinimustat eivät osaa edistää arvojaan, kuten minusta näyttää selvältä, he eivät saa mitään aikaan. Jos he eivät saa mitään aikaan, he eivät ansaitse yhdenkään äänestäjän luottamusta.

Alkuvuonna kirjoitin tähän ketjuun joukon toimenpide-ehdotuksia, jotka oikeasti johtaisivat sinimustien ideologisiin päämääriin: koulutuslaitoksen romuttaminen, teknologian rajoittaminen, sosiaaliturvan ja eläkejärjestelmän lopettaminen, vapaa-ajan eliminoiminen, matkailun rajoittaminen sekä sodan aiheuttaminen Venäjän kanssa. Ne eivät johtaisi hyvään yhteiskuntaan, mutta sellaiseen, joka vastaisi sinimustien ideologisia perusarvoja. Ne olisivat siis rationaalisen sinimustan menetelmiä, jos rationaalisuudesta huolimatta päämäärät olisivat samat. Kritiikkini sinimustia kohtaan perustuu juuri tähän: pyrkivätkö he päämääräänsä väärin menetelmin vai eivätkö he tiedä todellista päämääräänsä? Jos menetelmät ja päämäärä vastaisivat toisiaan, en olisi innostunut kirjoittamaan tähän ketjuun juuri mitään. Tämä ristiriita on se, mikä minua provosoi.

Sinimustat ja heidän faninsa eivät ymmärrä, mikä heidän vastustamansa yhteiskunnallisen muutoksen on saanut aikaan, ja siksi heillä ei ole mitään mahdollisuuksia saada asiaa korjattua. Se on kuin yrittäisi parantaa syöpää laittamalla jalka kipsiin. Tavan yllä kirjoitti länsimaiden destruktiokurssista, jolta fasistit hänen mukaansa yrittivät irtautua. Mutta eivät länsimaat ole nykyisellä kurssillaan siksi, että se olisi poliittis-ideologinen valinta. Samasta syystä kurssilta ei voi irtautua valitsemalla toisin. Yhteiskunta ei ole ideologian tulos, vaan ideologia yhteiskunnan. Siksi maatalousyhteiskunnan aikana Suomessa ei ollut sosialismia, teollisuusyhteiskunnan aikana oli ja nyt informaatioyhteiskunnassa se on muuttunut kädenlämpöiseksi virkamiesaatteeksi. Kuten nuo yhteiskunnan kehitysvaiheiden nimet osoittavat, yhteiskunnan luonteen sanelee sen keskeinen taloudellinen tuotantomuoto, jonka puolestaan sanelee kehittynein yleisessä käytössä oleva teknologia. Sinimustat kuvittelevat, että pääsemällä valtaan ja tekemällä päätöksiä he saavat aikaan todellisen sosioekonomiskulttuurisen muutoksen. Mädätys katoaa, postmodernit alakulttuurit korvautuvat yhtenäiskulttuurilla, pienviljely muuttuu kannattavaksi elinkeinoksi!

"Destruktiokurssin" todellinen syy on kehittynyt teknologia ja sen luoma vauraus, joka on muuttanut yhteiskunnan toiminnan lainalaisuudet. Nykypäivän liberaali hegemonia on teknologian ja vaurauden seuraus, ja hegemoniana se pysyy, elleivät haastajat lakkaa haaveilemasta vauraista pienviljelijöistä ja muusta mahdottomasta. Liberaalit sopeuttavat päämääränsä teknologian ja vaurauden sanelemiin mahdollisen rajoihin, ja se on viisasta heiltä. Monien asioiden suhteen he kuitenkin ovat utopisteja, ja niiden asioiden kautta heidän hegemoniaansa vastaan tulee hyökätä. Sinimustat eivät niin tee, vaan selvästi ovat ihan tyytyväisiä olemaan hegemoniaa piikitteleviä hovinarreja, jotka taputtelevat toisiaan selkään lauottuaan jotain pikkunokkelaa Twitterissä. Minä kaipaan jotain enemmän, ja siksi olen pohtinut niin paljon, miten hegemonia todella syntyy ja miten sen voi syrjäyttää.

Uskoni on, että hegemonian saavuttaa aate, jolla on realistisin tilannekuva, rationaalisimmat menetelmät ja pragmaattisin asenne. Minä katson olevani rationaalinen kansalliskonservatiivi, ja sen vuoksi hyväksyn todellisuuden sellaisena kuin se on ja pyrin löytämään reitin sellaisiin ideologisiin päämääriin, jotka ovat mahdollisia. Korostan taas kerran, että aina en ollut tällainen. Kymmenen vuotta sitten olisin allekirjoittanut sinimustien ohjelmasta liki joka sanan, koska olin silloin ideologian merkitystä ylikorostava radikaali. Jotkut sinimustien perusarvot ovat minun perusarvojani tänäkin päivänä. Jos pienviljelyllä voisi elää vauraasti, minäkin ryhtyisin pienviljelijäksi, koska pidän paljon enemmän maalaisidyllistä kuin kaupungin hulinasta.

Mitä siis on olla rationaalinen kansalliskonservatiivi? Ensimmäinen huomioitava realiteetti on, että jos suomalaisen yhteiskunnan nettomaksajat eivät viihdy tässä maassa, he muuttavat johonkin toiseen maahan ja viihtyvät siellä. Tämä on pakko huomioida väistämättömänä reunaehtona, koska jos nettomaksajat lähtevät, yhteiskunta päätyy kuolinspiraaliin; Suomesta tulisi kuin Venäjä ilman kaasua ja öljyä. Käytettävät poliittiset menetelmät on sen vuoksi valittava niistä, jotka nettomaksajien selvä enemmistö hyväksyy. Ja niin epämieluisaa kuin se onkin, nettomaksajat ovat voittopuolisesti Kokoomuksen äänestäjiä, tosin olettaakseni kallistuen puolueen oikeaan laitaan, joka ei pidä Perussuomalaisia pirulaisina.

Toinen huomioitava realiteetti on, että mädätystä tuottaa pitkälti julkisesti rahoitettu osa yhteiskunnasta: hyödyttömät virkamiehet, ideologiset yliopistotutkijat, julkishallinnon jatkeena toimivat kansalaisjärjestöt, jossain määrin myös evankelis-luterilainen kirkko. Ne on helppo laittaa kuriin yksinkertaisesti ottamalla rahoitus pois. Valitettavasti ne työllistävät niin paljon ihmisiä, että mädätyksen lopettaminen aiheuttaisi merkittävää työttömyyttä ja sitä kautta poliittista painetta peruuttaa päätös. Siksi tarvitaan oikeistolaista talouspolitiikkaa, joka luo yksityiselle sektorille uusia työpaikkoja, jotka entiset mädättäjät täyttävät. Kun he saavat jotain hyödyllistä tekemistä, mädätys lakkaa olemasta heille elämäntyö. Kun yhteiskunnassa vallitsee täystyöllisyys ilman ammattimädättäjiä, mädätystä ei tapahdu ainakaan niin paljon, että siitä kannattaisi piitata. On poistettava yhteiskunnallinen paine työllistää ihmisiä julkiselle sektorille tehtäviin, joita ei oikeasti tarvita. Näin mädätys ei alkaisi uudestaan, vaikka valta vaihtuisikin.

Kolmas huomioitava realiteetti on, että informaatioyhteiskunta ei voi olla sekä etnisesti että sosioekonomisesti yhtenäinen. Jos kaikki suomalaiset koulutettaisiin hyväpalkkaisiin informaatioammatteihin, he olisivat sosioekonomisesti jokseenkin tasa-arvoisia, mutta silloin kukaan heistä ei työskentelisi pienipalkkaisina siivoojina, bussikuskeina, ruokalähetteinä, rakennusmiehinä jne. Näihin ammatteihin olisi siis houkuteltava työntekijöitä ulkomailta, jolloin syntyisi etninen luokkayhteiskunta, tai muuten yhteiskunta lakkaisi toimimasta. Koska kaikkia suomalaisia ei kouluteta hyväpalkkaisiin informaatioammatteihin, osa voi työskennellä pienipalkkaisissa töissä, mutta silloin suomalaisten välille syntyy sosioekonomisia eroja, jotka aiheuttavat sinimustien vastustamia luokkaerimielisyyksiä. Etninen yhtenäisyys on mahdollista vain, jos hyväksymme Suomen kansan sisäisen sosioekonomisen epätasa-arvoisuuden. Perustulolla voisi päästä vähemmän räikeään epätasa-arvoisuuteen, ja siksi kannatan sitä ainoana mahdollisena tapana sekä taata etninen yhtenäisyys että ehkäistä kansakunnan sisäisen koheesion mureneminen, vaikka en vastikkeettomasta tuesta sinänsä pidäkään.

Toivottavasti onnistuin vääntämään kyllin paksusta rautalangasta, miksi oikeistolainen talouspolitiikka on lääke, joka hoitaa itse tautia eikä vain oireita. Rationaalisuuteen perustuva politiikkani näyttää markkinahenkiseltä siksi, että nykyisessä markkinoiden hallitsemassa maailmassa on pelattava markkinoiden säännöillä, ei siksi, että markkinat olisivat minulle ideologinen perusarvo. Mitä pienempi talous, sitä vähemmän markkinoita vastaan voidaan pyristellä. Enkä minä kannata markkinoiden ulottamista ihan kaikkialle. Onhan niin, että mitä pienemmät markkinat, sitä vähemmän kilpailu tekee taikaansa. Esimerkiksi hyvin tiheään asutussa Hollannissa voi antaa markkinoiden hoidettavaksi jonkin julkisen palvelun, koska silloin ihmiset saavat lähietäisyydelleen useita palvelua tarjoavia yrityksiä, jotka kilpailevat laadulla. Suomessa se ei useinkaan ole mahdollista, ja palvelun yksityistäminen saattaa johtaa monopoliin, joka toimii vielä huonommin kuin julkinen palvelu. Kuitenkin on mielestäni kyllin hyvin toteen näytetty, että yhteiskunnan tasolla markkinat ja etenkin niihin liittyvä alhaalta ylöspäin suuntautuvien signaalien vaikutus hakkaa ylhäältä alaspäin suuntautuvan komennon mennen tullen.

Neljäs huomioitava realiteetti on, että mädätyksestä vastuulliset poliitikot ovat selkärangattomia ja epäpäteviä broilereita, jotka ovat tekemässä uraa eivätkä korjaamassa sellaisia yhteiskunnallisia ongelmia, joihin he työuransa aikana olisivat perehtyneet. Valtaan pääsevät broilerit, koska politiikassa epäpätevyys ei ole ongelma ja koska pätevät ihmiset hakeutuvat muille työurille. Jos eduskunnassa ja hallituksessa olisi vain 60 vuotta täyttäneitä muissa töissä ansioituneita teknokraatteja, mitään haihattelua ei olisi koskaan aloitettu. He nauraisivat kuivasti päin surusilmäisten maailmanparantajaidealistien kasvoja ja rakentaisivat päätöksiä faktojen ja analyysien päälle, ei haaveiden. Kansallisen edun kannalta olisi siis tärkeää huolehtia siitä, että poliittinen valta keskitettäisiin päteville ihmisille, joille politiikka ei ole vain ponnahduslauta uran seuraavaan vaiheeseen. Sinimustat haluavat nykyisten maan suuntaa sanelevien epäpätevien idealistien paikalle, ja se on väärin. Yhden epäpätevän idealistin korvaaminen toisella ei korjaa ongelmaa, joka on epäpätevien idealistien valta yleensä. Vain poistamalla kokonaan epäpäteville idealisteille varattu valta-asema voidaan varmistaa, että hypoteettisen sinimustien toteuttaman suunnanmuutoksen jälkeinen seuraava suunnanmuutos ei palauttaisi epäpäteviä punavihreitä idealisteja tuohon valta-asemaan.

Kirjoitin fatalistisesti, että yhteiskuntaa rakennetaan rationaalisuudella ja tärvellään fanaattisuudella. Mieleeni ei tule historiasta yhtäkään esimerkkiä, jossa fanaattisuus olisi tuottanut hyviä tuloksia. Robespierre, Lenin, Hitler, Mao ja monet muut ovat laittaneet tähtäimensä utopiaan ja rynnistäneet sen suuntaan piittaamatta reitistä. Jokainen yritys tehdä fanaattinen suuri harppaus on epäonnistunut, ja aina rationalistit ovat joutuneet siivoamaan jäljet. Sen sijaan yhteiskunnat, joissa valta on enimmäkseen ollut tylsillä ja epäinnostavilla rationalisteilla, ovat hyviä paikkoja elää. Tällä foorumilla varmaan kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että Suomi alkoi mennä hunningolle juuri 1970-luvun alussa, jolloin fanaatikot aloittivat läpimurtonsa poliittiseen valtaan. Asiat ovat menneet yhä enemmän hunningolle sitä mukaa kuin heidän määränsä on kasvanut ja he ovat miehittäneet entistä korkeampia asemia. Heidän puolueensa kuitenkin olivat vallassa jo aiemmin, joten minusta on selvää, että hunningolle menon syy on nimenomaan vallankäyttäjien ajattelutapa, ei aate.

Eri aatteita edustavat rationalistit kykenevät yhteistyöhön, kunhan he ovat edes jostain asiasta samaa mieltä. Siksi minun yhteiskuntafilosofinen kutsuhuutoni olisi: "Kaikkien aatteiden rationalistit, liittykää yhteen!" Se muuten sopii hyvin kansallismielisyyteen, joka korostaa kansallista yhteisyyttä ylitse erottavien asioiden. Mikä olisi sen kansallismielisempää kuin ottaa kaikkia eri näkökantoja edustavat suomalaiset mukaan yhteiseen kansallisen edun projektiin? Se osoittaisi, että suomalaisuus on tärkeämpi kuin mielipiteet, ja takaisi lopputuloksen olevan kaikkien yhteistyökykyisten mielestä hyväksyttävä. Se parantaisi kansallista koheesiota ja vähentäisi riskiä, että yhteisesti valitulta rationaaliselta linjalta poikettaisiin joskus tulevaisuudessa. Sinimustat väittävät olevansa kansallismielisiä, mutta todellisuudessa he jakavat suomalaiset ystäviin ja vihollisiin mielipiteiden perusteella. Heidän todellinen yhteisönsä on kaikkien valkoisen rodun kansakuntien valkoiset nationalistit. Siis Internetin mahdollistama postmoderni digitaalinen yhteisö, joka inhoaa postmodernismia ja digitalisaatiota. Sille on olemassa sana: parodia.

Minun rationaalis-pragmaattisella politiikallani ei luotaisi utopiaa. Luultavasti sinimustat pitäisivät tavoiteyhteiskuntaani puolimätänä ja haluaisivat tehdä siellä vallankumouksen. Se kuitenkin on parhaan asiantuntemukseni mukaan parasta (tai vähiten huonoa), mitä realistisesti voi saavuttaa. Minussakin elää pieni romanttinen eskapisti, joka haluaisi mieluummin elää entisaikojen yksinkertaisemmassa maailmassa, mutta minä ymmärrän, että teknologian tuottamaa muutosta ei voi peruuttaa. Sinimustien fanaattis-idealistinen politiikka puolestaan ei johtaisi edes lupaamansa päämäärän suuntaan. Kun haluaa saada kaiken, ei saa mitään, siinä on perfektionismin kirous. Hyvä on parhaan vihollinen. Tämän takia minä tähtään optimaalisuuteen, en täydellisyyteen.

Miten on, hommalaiset: ottaisitteko mieluummin minun hahmottelemani yhteiskunnan, jossa ei ole toivoakaan paremmasta, vai nykyisellä kurssillaan olevan yhteiskunnan, jossa Tuukka Kuru maalailee kuvaa utopiasta ja menestyy niin hyvin kuin nyt todennäköiseltä näyttää?

Viestissä myös mielenkiintoisesti esitetään juuri EU:n markkinavetoisuus negatiivisena (tai näin asian tulkitsen vertauksista natsi-Saksan orjateollisuuteen!), mutta tarkastelu jätetään ainakin sivistymättömälle lukijalle (kuten allekirjoittaneelle) hieman keskeneräiseksi, ja päällimmäiseksi naiviksi tulkinnaksi jää vain käsitys siitä että EU on "huono skottilainen" joka tekee markkinatoimensa jotenkin väärin.

EU:n ja kansallissosialistisen Saksan rinnastuksessa tarkoitin, että kumpikin tavoittelee Eurooppaa, jossa besser volk elää mukavasti ja hanttihommat on ulkoistettu alipalkatuille muukalaisille. Kumpikin myös suhtautuu hysteerisesti pyhien arvojensa kritisoimiseen. Siksi on nurinkurista, että samanaikaisesti EU:ta pidetään länsimaisen sivilisaation turmelijana ja fasismia (jonka yksi ilmenemismuoto kansallissosialismi on) sivilisaation pelastusyrityksenä. Samalta ne minusta vaikuttavat.

EU sentään hyväksyy markkinatalouden eikä ole vielä lopettanut kriittistä keskustelua kokonaan. Siksi se on parempi reagoimaan maailman muutoksiin kuin Kiinan ja Venäjän tapaiset totalitaariset maat, mutta suunta on huolestuttava. Kritisoin myös sitä, että Tavan vastustaa EU:ta siksi, että se tukahduttaa hänen mielestään vääriä näkemyksiä, ei siksi, että se ylipäätään tukahduttaa näkemyksiä. Kriittinen ajattelu eli ideoiden ja argumenttien kilpailu on menestyksen edellytys ja minulle tärkeä asia.

[Mäyräkoira]

^

Nykypäivän liberaali hegemonia on teknologian ja vaurauden seuraus ja hegemoniana se pysyy, elleivät haastajat lakkaa haaveilemasta vauraista pienviljelijöistä ja muusta mahdottomasta. Liberaalit sopeuttavat päämääränsä teknologian ja vaurauden sanelemiin mahdollisen rajoihin, ja se on viisasta heiltä. Monien asioiden suhteen he kuitenkin ovat utopisteja, ja niiden asioiden kautta heidän hegemoniaansa vastaan tulee hyökätä.

Erittäin hyvin sanottu. Se liberaali hegemonia ei ole teknologian ja vaurauden syy, vaan vain seuraus siitä. Jotkin kuitenkin kehtaavat väittää päinvastaista.

[viisitoista]

En suinkaan ole mikään poliittisesti korrekti hienohelma jonka mielestä tällaisista asioista ei saisi puhua, mutta kysyä täytyy, pitääkö niistä puhua niin paljon?

Sillä mitä merkitystä tällä amerikkalaisella ADL:n ja mustien julkkisten välisellä kinastelulla on tavallisille suomalaisille äänestäjille? Ovatko sinimustat edes kiinnostuneita saamaan heidän ääniään? Aikovatko he keskittyä vain tällaisiin "jännittäviin" asioihin jotka kiinnostavat vain pientä nettipohjaista alakulttuuria?

Sillä se on kuin pelkän kerman syömistä kakun päältä, tuo keskittyminen jänskiin asioihin tylsän arkisen puurtamisen sijaan. Tai kuin yrittäisi pysyä elossa syömällä pelkästään kuohukermaa.

[tweet]1591901541841178625[/tweet]

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Jos tuukka kurun mielestä pitäisi puhua juutalaisten ylivallasta niin eikö monessa ei protestanttisessa maassa pitäisi puhua protestanttisten uskontojen ylivallasta? rupeaa meinaan juutalaiset jäämään toiseksi.

[-PPT-]

Eurooppalaiset eivät koe olevansa sateenvarjotermin "valkoiset" alaisia vaan ovat kukin omanmaalaisiansa eivätkä koe yhteisyyttä muiden eurooppalaisten kanssa vaikka ihonväri on sama.

USA on keinotekoinen valtio jossa roturistifiidat ovat korostuneet joten on helppo ymmärtää että siellä tuollainen termi valkoiset alkuperäisestä kansalaisuudesta riippumatta yhdistää valkoisia.

[IDA]

Jos tuukka kurun mielestä pitäisi puhua juutalaisten ylivallasta niin eikö monessa ei protestanttisessa maassa pitäisi puhua protestanttisten uskontojen ylivallasta? rupeaa meinaan juutalaiset jäämään toiseksi.

Katolisena en koe mitään protestanttien ylivaltaa. Ihan rauhallisin mielin tunnen, että ne on jo voitettu, jos ne nyt koskaan ovat vihollisia olleetkaan.

Juutalaisten suuri vaikutusvalta USA:ssa on harvinaisen tunnettu tosiasia. Ainoastaan typerys ei tunnista sitä. Syyt siihen ovat sitten eri asia, mutta niistä ei voi keskustella ennen kuin itse asia tunnistetaan.

[IDA]

Eurooppalaiset eivät koe olevansa sateenvarjotermin "valkoiset" alaisia vaan ovat kukin omanmaalaisiansa eivätkä koe yhteisyyttä muiden eurooppalaisten kanssa vaikka ihonväri on sama.

Juurikin näin. Espanjalainen, tai saksalainenkin rotu on täysin eri asia kuin suomalainen rotu. Valkoisuus on muovista mössöä, jolla keskustelu siirretään kansojen vihollisten areenalle. Jenkeissä tämä on jo tapahtunut ja nyt sama halutaan siirtää Eurooppaan, jossa siteet sukuun ja maahan ovat vielä jonkin verran olemassa. Pitäisi ymmärtää, että ei ole mitään valkoisia eurooppalaisia, vaan Eurooppa on monien itsenäisten rotujen maanosa, jos tässä joku taistelu halutaan voittaa.

USA on keinotekoinen valtio jossa roturistifiidat ovat korostuneet joten on helppo ymmärtää että siellä tuollainen termi valkoiset alkuperäisestä kansalaisuudesta riippumatta yhdistää valkoisia.

USA:ssa melko tietoisesti luotiin valkoinen identiteetti lähes samanlaisilla kansansiirroilla, joita Neuvostoliitossa harrastettiin. Eri etnisten ryhmien kaupunginosat tuhottiin muuttamalla sinne liittovaltion avustuksella muita ryhmiä, lähinnä mustia ja siten saatiin etniset ryhmät hajalleen esikaupunkeihin, joista heidän odotettiin tulevat geneerisiä valkoisia, joilta puuttuivat miehekkyys ja munat, koska telkkarista tulee vähintään Dallas. Ja näin kävi.

Erittäin hyvä kirja aiheesta:

https://books.google.fi/books/about/The_Slaughter_of_Cities.html?id=AF1PAAAAMAAJ&redir_esc=y

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Jos tuukka kurun mielestä pitäisi puhua juutalaisten ylivallasta niin eikö monessa ei protestanttisessa maassa pitäisi puhua protestanttisten uskontojen ylivallasta? rupeaa meinaan juutalaiset jäämään toiseksi.

Katolisena en koe mitään protestanttien ylivaltaa. Ihan rauhallisin mielin tunnen, että ne on jo voitettu, jos ne nyt koskaan ovat vihollisia olleetkaan.

Juutalaisten suuri vaikutusvalta USA:ssa on harvinaisen tunnettu tosiasia. Ainoastaan typerys ei tunnista sitä. Syyt siihen ovat sitten eri asia, mutta niistä ei voi keskustella ennen kuin itse asia tunnistetaan.

Suomi ja lähimaat ovat protestanttisia, joten on itsestään selvyys että täällä protestantit määrää tahdin. Katollisena et varmaan koe ylivaltaa kun se on itsestään selvyys. Mutta esimerkiksi yhdysvalloissa ja maailmantaloudessa protestanteilla on ainakin yhtä iso yliedustus taloudessa niin hyvässä kuin pahassa, mitä juutalaisilla. Eikö olisi ihan itsestäänselvyys että tästä ruvettaisiin puhumaan. Yhtä järkevä puheenaihe olisi kuin juutalaisten ylivalta.
Protestanttisen uskon omaavia talousrikollisia on yhtä paljon kuin juutalaisia.

[DuPont]

Sinimustaliike mokaa kympillä siinä, kun veljeilee partisaanisivuston (ei linkkiä) kanssa. Viimeksimainittuhan on täysin vainoharhainen juutalaisiin obsessoitunut häirikköblogi, joten miksi Kuru ja kumpp. (myös Lokka, Wiik) veljeilevät noiden kanssa? Mitään ei ole tuolla tavalla saavutettavissa, paitsi häirikköpaarian asemaa.

SML:llä on hyviä ideoita maahanmuuttoon ja monikulttuuriin, mutta selvästi yliradikalisoitumisellaan ja väärillä ystävillään pilaavat asiansa.

[no future]

Jos tuukka kurun mielestä pitäisi puhua juutalaisten ylivallasta niin eikö monessa ei protestanttisessa maassa pitäisi puhua protestanttisten uskontojen ylivallasta? rupeaa meinaan juutalaiset jäämään toiseksi.

Katolisena en koe mitään protestanttien ylivaltaa. Ihan rauhallisin mielin tunnen, että ne on jo voitettu, jos ne nyt koskaan ovat vihollisia olleetkaan.

Juutalaisten suuri vaikutusvalta USA:ssa on harvinaisen tunnettu tosiasia. Ainoastaan typerys ei tunnista sitä. Syyt siihen ovat sitten eri asia, mutta niistä ei voi keskustella ennen kuin itse asia tunnistetaan.

Suomi ja lähimaat ovat protestanttisia, joten on itsestään selvyys että täällä protestantit määrää tahdin. Katollisena et varmaan koe ylivaltaa kun se on itsestään selvyys. Mutta esimerkiksi yhdysvalloissa ja maailmantaloudessa protestanteilla on ainakin yhtä iso yliedustus taloudessa niin hyvässä kuin pahassa, mitä juutalaisilla. Eikö olisi ihan itsestäänselvyys että tästä ruvettaisiin puhumaan. Yhtä järkevä puheenaihe olisi kuin juutalaisten ylivalta.
Protestanttisen uskon omaavia talousrikollisia on yhtä paljon kuin juutalaisia.

Suomi on sekulaari maa, joten olisi ihan paikallaan että mikään uskonnollinen porukka ei määrää tahtia missään muualla kuin siellä oman kirkkonsa pippaloissa.

[Mangustin]

Suomi ja lähimaat ovat protestanttisia, joten on itsestään selvyys että täällä protestantit määrää tahdin. Katollisena et varmaan koe ylivaltaa kun se on itsestään selvyys. Mutta esimerkiksi yhdysvalloissa ja maailmantaloudessa protestanteilla on ainakin yhtä iso yliedustus taloudessa niin hyvässä kuin pahassa, mitä juutalaisilla. Eikö olisi ihan itsestäänselvyys että tästä ruvettaisiin puhumaan. Yhtä järkevä puheenaihe olisi kuin juutalaisten ylivalta.
Protestanttisen uskon omaavia talousrikollisia on yhtä paljon kuin juutalaisia.

Tarkoitat varmaan "mainline protestant" - porukkaa, eli Pohjois-Euroopan vanhoista (protestanttikontekstissa), valtiollisesti etabloituneista kirkoista polveutuvien kirkkojen valkoisia Pohjois-Amerikkalaisia jäseniä, jotka tosiaan ovat taloudellisesti keskimääräistä paremmassa asemassa. Muut protestantit, eli vanhat anabaptistit, pasifistit ja uudemmat evankelikaalit sekä jotkut kristinuskosta eronneet lahkot ovat keskimäärin köyhempiä koska 1) yksinkertainen elämäntapa kuuluu oppiin 2) evankelioivat yhteiskunnan vähäosaisia.

"Mainline protestant" ovat kaikkialla maailmassa kutistuvia kirkkokunta. Niiden välillä ole mitään valkoisten protestanttiveljien luottamusta vaan päin vastoin, opilliset erot on niin repiviä että ekumenia on hyvien asioiden hymistelykerho eikä oikeista asioista voida puhua. Riitely menee kalvinistien ja katolisten tunnustusten mukaisen pelastusopin ja konservatiivit vs. lipilaarit välillä.

Tarkastelemalla eri ryhmien (mainline protestant, katoliset, evankelikaalit, afrokirkot, juutalaiset, mormonit, jehovantodistajat...) määriä ja väestö-osuuksia ja vertaamalla niitä eri yliedustusten määriin, huomaat varmaan että protestantit eivät ole mitenkään yliedustettuja rikoksissa, ja talousasioissa hiipuva yliedustus johtuu historiasta. Kapitalismi kehittyi ensin protestanttimaissa ja niiden jälkeläisillä on vanhaa rahaa. Legacy-sisäänotot huippuyliopistoihin on yksi valkoisten mainline protestanttien juksauksista, joka ehdottomasti pitäisi lopettaa.

Arminiolaiset arvokonservatiivit, joiden uskonelämän muoto on kädet kattoon-evankelikaalista, on globaalisti protestantismin voittaja ja kasvaa räjähdysmäisesti. Sinimustat arvot on tälle parin miljardin väestöryhmälle aivan normaalia maalaisjärkeä, ja edistäisi yhteisöjen hyvinvointia jos Jeesus-fiilistelyn ohella promottaisiin perheiden yhtenäisyyttä, ympäristönsuojelua ja paikallistalouden hyväksi työskentelyä. Kurun pitäisi hankkia aatetovereita globaalista etelästä koska

1) ovat valmiiksi peisettiä porukkaa
2) suojaa rasismisyytteiltä
3) Kurulaisuus vähentää maahanmuuttoa vähentämällä lähtömaiden maastamuuttoa

[viisitoista]

SML:llä on hyviä ideoita maahanmuuttoon ja monikulttuuriin, mutta selvästi yliradikalisoitumisellaan ja väärillä ystävillään pilaavat asiansa.

Voi ihan rehellisesti kysyä voiko sinimustien mielestä sellaista asiaa kuin "liiallista radikalisoitumista" olla olemassakaan. Että voiko tykittelyllä olla mitään rajoja, vai onko tarkoituksena julistaa sota koko muuta maailmaa vastaan.

[William Pitt]

Sinimustaliike mokaa kympillä siinä, kun veljeilee partisaanisivuston (ei linkkiä) kanssa. Viimeksimainittuhan on täysin vainoharhainen juutalaisiin obsessoitunut häirikköblogi, joten miksi Kuru ja kumpp. (myös Lokka, Wiik) veljeilevät noiden kanssa?

Kyseinen aviisi on lakkautetun Vastarintaliikkeen median jatkaja ja SML näyttäisi olevan myös hyvin pitkälti Vastarintaliikkeen toiminnan jatkaja eri logolla ja vähän harkituimmilla julkisilla ulostuloilla. Ruotsissa vastarintaliike osallistui juuri vaaleihin omalla nimellään saaden 838 ääntä koko maassa.

[justustr]

SML taitaa lähteä haastamaan VKK:ta ja Vapauden Liittoa niin samankaltaisia ovat monet ulostulot ja salaliittoteoriat. SML:n Venäjä-linjaa en tosin tiedä. Olettaen että se ei ole niin selkeä Kremlin käsikassara kuin VKK ja Vapauden Liitto, niin voi olla se että menestyy vaaleissa hyvinkin.

VKK:han sai melkoisen jytkyn aluevaaleissa, mutta on loikkausten ja muiden sekoilujen jälkeen heikentynyt rajusti. Siellä on siis aika paljon ääniä jaossa.

[Alaric]

SML taitaa lähteä haastamaan VKK:ta ja Vapauden Liittoa niin samankaltaisia ovat monet ulostulot ja salaliittoteoriat. SML:n Venäjä-linjaa en tosin tiedä. Olettaen että se ei ole niin selkeä Kremlin käsikassara kuin VKK ja Vapauden Liitto, niin voi olla se että menestyy vaaleissa hyvinkin.

VKK:han sai melkoisen jytkyn aluevaaleissa, mutta on loikkausten ja muiden sekoilujen jälkeen heikentynyt rajusti. Siellä on siis aika paljon ääniä jaossa.

Alusta saakka jo ennen korttikeräystä ja Venäjän hyökkäystä Ukrainaan SML:n linja on ollut Venäjä-vastainen. Erottuu hyvin selkeästi noista kahdesta muusta ja sen vuoksi nuo kaiken maailman ryssän kätyrit eivät sinimustista pidäkään. Sinimustat ovat mm. keränneet lahjoituksia Ukrainaan ja onpa näiden jäseniä ollut siellä myös taistelemassa ja kouluttamassa.

Tietoa löytyisi niin helposti parin sekunnin googlaamisella (tai tätä ketjua lukemalla ennen kommentointia), mutta katteeton vihjailu on toki helpompaa.

https://sinimustaliike.fi/uutiset/sinimusta-liike-tuomitsee-venajan-federaation-toimet-ukrainassa-ja-tukee-ukrainalaisten-kansallista-itsemaaraamisoikeutta/

Sinimusta Liike tuomitsee Venäjän federaation toimet Ukrainassa ja tukee ukrainalaisten kansallista itsemääräämisoikeutta

Venäjän federaation pitkäaikainen presidentti Vladimir Putin linjasi eilen julkaistussa puheessaan, että Ukraina on Neuvostoliiton luoma keinotekoinen epävaltio, jota NATO pyrkii käyttämään aseenaan Venäjää vastaan. Samalla Kreml tunnusti kaksi niin kutsuttua "kansantasavaltaa" itäisessä Ukrainassa itsenäisiksi valtioksi, ja lähetti välittömästi rauhanturvaajiksi kutsutut sotilasosastonsa turvaamana kyseisten maiden itsenäisyyttä väitettyä läntistä aggressiota vastaan. Mikäli vanhat merkit pitävät paikkaansa, kyseiset alueet tullaan liittämään myöhempien kansanäänestysten seurauksena osaksi Venäjän federaatiota, jonka jälkeen Venäjä voi siirtää huomionsa muihin vastaaviin Venäjän ulkopuolisiin alueisiin, joissa asuu merkittävä venäläisvähemmistö.

Venäjä on omassa propagandassaan syyttänyt usein kansallisia ja valtiollisia vastustajiaan "fasisteiksi". Tällä kertaa kyseisten syytösten kohteina ovat ne ukrainalaiset, jotka vastustavat Venäjän voimapolitiikkaa. Perinteisesti Venäjän hallinto on pyrkinyt luomaan mielikuvia, joiden mukaan sen valtiorajojen ulkopuolella elävät venäläisvähemmistöt ovat jatkuvan ulkopuolisen uhan kohteena, joiden suojeleminen on Venäjän hallinnon suoranainen velvollisuus. Tämä synnyttää selvän turvallisuusuhan kaikissa niissä maissa, joissa asuu merkittävä venäläisvähemmistö, sillä kyseisten vähemmistöjen todellista tai tekaistua sortoa on käytetty ja tullaan jatkossakin käyttämään tehokkaasti Venäjän oman voimapolitiikan oikeuttajana. Se sama kehitys, joka tänä päivänä koskee itäistä Ukrainaa, voi tulevaisuudessa koskea myös Baltian venäläisenemmistöisiä alueita.

Putinin kannanotot kielivät vanhasta imperialistisesta ja keskushallintokeskeisestä ajattelutavasta, joka ei tunnusta pienempien kansojen oikeutta kansalliseen itsehallintoonsa. Ukrainan tavoin myös monia muita Venäjän imperiumista aikoinaan irronneita valtioita voitaisiin pitää Putinin sanoin "Leninin luomuksina", mm. omaa kotimaatamme Suomea. Ajatus siitä, että kansallinen ja valtiollinen olemassaolo olisi jotenkin riippuvainen Venäjän nykyhallinnon hyvästä tahdosta, on meille oman vapaussotamme käyneille kansoille vieras. Me elämme ja hengitämme täysin ulkopuolisista tahoista riippumatta.

Sinimusta Liike painottaa, että nykyisen kriisitilanteen aikana myös Suomen tulee tehdä tarvittavat toimet oman sisäisen turvallisuutensa varmistamiseksi. Suomalaista maata ei tulisi voida myydä ulkomaalaisille toimijoille, eikä Suomen ja jonkun toisen maan kaksoiskansalaisilla tulisi olla mahdollisuutta saada kansallisen turvallisuuden kannalta oleellisia virkoja itselleen. Suomen tulee omilla toimillaan varmistaa se, ettei yhtäkään sen rajojen sisäpuolella asuvaa vähemmistöä voida käyttää painostuskeinona maamme kantasuomalaista enemmistöä vastaan.

Sinimusta Liike kannattaa Ukrainan puolustuskyvyn kasvattamista, sekä suomalaisen asemyynnin vapauttamista Ukrainan alueellisen puolustuksen vahvistamiseksi. Puolueemme toivoo, että tulevaisuudessa Euroopan vapaat kansat voisivat itse ylläpitää yhteistä ja riippumatonta puolustuselintä ilman ulkopuolisten ylikansallisten hallintaelimien läsnäoloa.

https://twitter.com/SinimustaLiike/status/1517177103460020228

[tweet]1517177103460020228[/tweet]

https://twitter.com/SinimustaLiike/status/1572828038353616898

[tweet]1572828038353616898[/tweet]

Ukrainan opit – lisää resursseja puolustusvoimille!

Miksi puolustat Natoa? Miksi puolustat Zelenskyn liberaalia hallitusta, Euroopan unionia ja globalismia ylipäätään? Tämän tyyppisiä kysymyksiä sain, kun ihmiset kuulivat minun menneen Ukrainaan vapaaehtoisena taistelemaan Venäjän lähettämiä miehitysjoukkoja vastaan.

Kun Venäjä viime helmikuussa hyökkäsi Ukrainaan, oli ajatuksissani ensihetkestä lähtien, että tuonne on mentävä. Koska Ukraina on tunnettu voimakkaasta kansallismielisestä kentästä ja esimerkiksi kansallismielisestä sotilasyksiköstä Azovista, tiesin, että aateveljiäni murhataan vieraan valtion toimesta, joka itse ilmoittaa yhdeksi hyökkäyksensä syyksi kansallismieliset tahot. Periaatteellisena ihmisenä siinä meni reilu kaksi viikkoa, kun auto oli pakattu täyteen lahjoitustavaraa ja matka kohti jotain ennen kokematonta pääsi alkamaan.

Syitä lähdölle oli useita: aateveljien auttaminen, maanpuolustushenki, seikkailunhalu, oman panoksen antaminen niillä resursseilla kuin mitä pienellä ihmisellä on antaa. Jotain tarttis tehdä, kuten sanonta kuuluu. En ajatellut Natoa, Zelenskyä tai "Eurooppalaisia arvoja" eli liberalismia. Ajattelin aateveljiäni, jotka eivät muuten hekään käytyjen keskusteluiden perusteella välitä maansa hallituksesta. Perinteisempi poliittinen työ Ukrainan kansallismielisillä on tällä hetkellä hieman katkolla, sillä heillä on akuutimpia huolenaiheita. Sodan jälkeen he palaavat jälleen politiikan pariin; esimerkiksi vastustamaan Zelenskyn hallintoa poliittisin keinoin.

Sodan aikana kansallismielisten arvostus onkin noussut melko merkittävästi niin Ukrainassa kuin Euroopassakin ja se johtuu juuri heidän taistelumenestyksestään. Ja onhan Azovin yksi perustajajäsenistä, Mariupolista maailman maineeseen noussut Denis Prokopenko, juuriltaan suomalainen. Hän on valitettavasti tällä hetkellä sotavankina Venäjällä. (Korjaus: julkaisupäivää edeltävänä yönä levisi tieto, että Denis Prokopenko on vapautetty yhdessä yli kahden sadan vangin kanssa. Prokopenko on nyt turvassa poissa Venäjältä.)

...

Jo pelkästään näistä syistä Suomen puolustusvoimien budjettia tulisi kasvattaa. Puolustusbudjettiin voisi hyvin lisätä kylkeen kulttuurin rahoittamisen, jossa maanpuolustustahtoa kasvattavaa kulttuuria rahoitetaan, sillä ilman luihin ja ytimiin juurrutettua maanpuolustustahtoa mitkään maailman aseet eivät pelasta kotimaatamme konfliktin äärellä.

Samalla maanpuolustustahtoa sabotoivilta yhdistyksiltä tulisi lakkauttaa kaikki julkinen tuki. Kenen etua ajavat kulttuurimädättäjät, jotka yllyttävät nuorisoa mieluummin menemään vankilaan kuin käymään armeijan? Eivät ainakaan Suomen.

Myös reserviläistoimintaa, kuten myös muuta maanpuolustusta tukevaa harrastetoimintaa, tulee tukea aktiivisemmin niin kannustamisen kuin myös toiminnan järjestämisen kautta. Puolueen puolueohjelmassa kirjoitetaankin:

"Puolueemme kannattaa suojeluskuntien ja Lotta Svärdin kaltaisten maanpuolustushenkisten järjestöjen uudelleenherättämistä. Kyseisten järjestöjen tehtävänä olisi opettaa ja ylläpitää maanpuolustuksen kannalta kriittisiä taitoja myös niiden ihmisten keskuudessa, jotka eivät suorita sillä hetkellä asepalvelustaan. Edellä mainittujen järjestöjen tulisi saada tarvittava rahoitus valtiolta, ja niihin osallistumista rohkaistaisiin julkisesti niin kouluissa kuin asevelvollisuuden aikanakin."

Toisin sanoen: Sinimustassa Suomessa maanpuolustus olisi merkittävästi korkeammalle arvostettua kuin mitä se on tänä päivänä. Se tukisi enemmän koko puolustusvoimia aina varusmiehistä työntekijöihin sekä rahoittaisi avokätisemmin uusia ase- ja varustehankintoja. Myös kotimaiseen teollisuuteen ja mahdollisimman laajaan omavaraisuuteen panostettaisiin niin puolustusvoimien kuin muidenkin yhteiskunnallisten asioiden äärellä.

Mikäli sinua kiinnostaa maanpuolustushengen ja -resurssien kasvatus, liity Sinimustaan Liikkeeseen jo tänään ja vaikuta asioihin politiikan kautta.

jne.

[Riukulehto]

SML taitaa lähteä haastamaan VKK:ta ja Vapauden Liittoa niin samankaltaisia ovat monet ulostulot ja salaliittoteoriat. SML:n Venäjä-linjaa en tosin tiedä. Olettaen että se ei ole niin selkeä Kremlin käsikassara kuin VKK ja Vapauden Liitto, niin voi olla se että menestyy vaaleissa hyvinkin.

VKK:han sai melkoisen jytkyn aluevaaleissa, mutta on loikkausten ja muiden sekoilujen jälkeen heikentynyt rajusti. Siellä on siis aika paljon ääniä jaossa.

Alusta saakka jo ennen korttikeräystä ja Venäjän hyökkäystä Ukrainaan SML:n linja on ollut Venäjä-vastainen. Erottuu hyvin selkeästi noista kahdesta muusta ja sen vuoksi nuo kaiken maailman ryssän kätyrit eivät sinimustista pidäkään.

Miten esim. Tiina Lokan puheet ja kirjoitukset? Eikö ne paremman väen ja valtamedian luoman yhden totuuden mukaan tulkita juuri ryssän kätyrin puheiksi? Keskiviikon lähetyksessä Tiina puhui Zelenskyin olevan kokaiinin käyttäjä, joka on vaarallisin ihminen planeetalla. Kyseistä Tiinan tarinointia voi kuunnella alla olevasta linkistä mm. ajasta 2:03:30 alkaen.

[tweet]1592933897507340288[/tweet]

[Riukulehto]

Sinimusta podcast, jakso numero 15. Miksi haluamme kieltää pornon? https://youtu.be/HOh5jxOa6fM

Hyvää pohdintaa tänään julkaistussa podcastissa. Pystyy kyllä suurimmaksi osaksi allekirjoittamaan.

[Riukulehto]

Miten esim. Tiina Lokan puheet ja kirjoitukset? Eikö ne paremman väen ja valtamedian luoman yhden totuuden mukaan tulkita juuri ryssän kätyrin puheiksi?

Tiina ja Junes eivät ole Sinimustien jäseniä.

Sen sijaan Suomi Herää -kulkueessa puhuvasta Pyry-Lii Soiniosta kerrotaan näin:

Hän toimii myös Sinimustan Liikkeen Uudenmaan piirin puheenjohtajana. Näkemyksiltään Soinio edustaa ehdotonta kansallismielisyyttä, militarismia sekä jyrkkää venäläisvastaisuutta.

Eivät ole ainakaan vielä jöseniä, mutta Tiina ollut puhumassa Sinimustien tilaisuuksissa, uudelleentwiittaa puolueen twiittejä, tehneet puolueen puheenjohtajan kanssa tiivistä yhteistyötä vuosien ajan, joten kytkös puolueeseen on ilmeinen. Lisätään vielä etten ole Sinimustia vastaan. Annan ääneni ensi keväänä heille tai Vapauden liitolle.

[Outo olio]

Puolueen poliittiset tavoitteet voivat olla hyvät tai sitten ei, mutta on olemassa syy sille miksi mikään muu puolue ei järjestä jäsenilleen katutappelukoulutusta aamujumppaa. Vasemmistoliittokin on kai ulkoistanut sen anarkisteille, sen sijaan että järjestäisi itse.

Liikunta tekisi hyvää kaikille ihmisille myös Sinimustan Liikkeen ulkopuolella.

Ihan vilpitön kysymys, näkisitkö asiassa mitään ongelmallista tai huolenaihetta, jos Vasemmistoliitto julkaisisi videon syysleiristään ja heti ekassa kohtauksessa olisi reipasta painia?

[viisitoista]

Tässä nyt näkyy taas millaista kiviriippaa Kuru ja muut sinimustat kantavat perässään; ja vieläpä suurimmaksi osaksi ihan omasta tahdostaan.

Kuru tekee jälleen kärkevän havainnon, joka on ikävä kyllä totta - Jordan Peterson ei suinkaan ansaitse mainettaan jonain kovan linjan oikeistolaisena, vaan hän on pohjimmiltaan sangen kesy ja epäinspiroiva raapustelija. Tämä olisi siis hyvä korkeatasoisen keskustelun avaus, mutta melkein ainoana vastaajana on joku hönö uusnatsi joka ei osaa muuta kuin suunnilleen töräyttää että Hitleriä sen olla pitää!

[tweet]1595532253421260800[/tweet]

Kuru siis yrittää jotain vähän korkealentoisempaa mutta häntä ympäröivät yksinkertaisen epäintellektuellit Führer-fanit jotka eivät halua mitään liian monimutkaista.

Jos Kuru haluaisi kohottaa argumentointinsa tasoa, niin hänen tulisi käskeä tällaisten tomppelien pitää pienempää ääntä. Mutta hän ei uskalla tai halua sanoa mitään mikä voisi loukata Aatun kaltaisia tyyppejä.

(Muistuttaisin että jopa Hitlerin itsensä piti hankkiutua eroon liian tyhmänkarkeista natseista pitkien puukkojen yönä.)

[Muuttohaukka]

Miten esim. Tiina Lokan puheet ja kirjoitukset? Eikö ne paremman väen ja valtamedian luoman yhden totuuden mukaan tulkita juuri ryssän kätyrin puheiksi?

Tiina ja Junes eivät ole Sinimustien jäseniä.

.
Kuuntelin  vihapuhetta ja Lokan raivo ja pilkka eivät innosta.
Uskomatonta juutalaisvihaa paasaavat sekä Kuru että Lokka. Ei ole parlamenttiainesta kumpikaan.
Tuo ryssän ihannointi Tiina Lokan jutuissa on Teuvan Tiltua.

[koli]

Tässä nyt näkyy taas millaista kiviriippaa Kuru ja muut sinimustat kantavat perässään; ja vieläpä suurimmaksi osaksi ihan omasta tahdostaan.

Kuru tekee jälleen kärkevän havainnon, joka on ikävä kyllä totta - Jordan Peterson ei suinkaan ansaitse mainettaan jonain kovan linjan oikeistolaisena, vaan hän on pohjimmiltaan sangen kesy ja epäinspiroiva raapustelija. Tämä olisi siis hyvä korkeatasoisen keskustelun avaus, mutta melkein ainoana vastaajana on joku hönö uusnatsi joka ei osaa muuta kuin suunnilleen töräyttää että Hitleriä sen olla pitää!

[tweet]1595532253421260800[/tweet]

Kuru siis yrittää jotain vähän korkealentoisempaa mutta häntä ympäröivät yksinkertaisen epäintellektuellit Führer-fanit jotka eivät halua mitään liian monimutkaista.

Jos Kuru haluaisi kohottaa argumentointinsa tasoa, niin hänen tulisi käskeä tällaisten tomppelien pitää pienempää ääntä. Mutta hän ei uskalla tai halua sanoa mitään mikä voisi loukata Aatun kaltaisia tyyppejä.

(Muistuttaisin että jopa Hitlerin itsensä piti hankkiutua eroon liian tyhmänkarkeista natseista pitkien puukkojen yönä.)

Hei, nimimerkki viisitoista. Olen Aatu Aseenkätkijä, tuo hönö uusnatsi. Hommaforumille myös aikanaan kirjoitellut enemmän kuin sinä. Tuo on tuota vanhaa väsynyttä roskaa, että jos pidät Hitlerin ajatuksista ja puheista, niin olet epäintellektuelli kuulapää.

[viisitoista]

Hei, nimimerkki viisitoista. Olen Aatu Aseenkätkijä, tuo hönö uusnatsi. Hommaforumille myös aikanaan kirjoitellut enemmän kuin sinä. Tuo on tuota vanhaa väsynyttä roskaa, että jos pidät Hitlerin ajatuksista ja puheista, niin olet epäintellektuelli kuulapää.

Pidät siis Hitleristä. Mikäs siinä. Asia on vaan niin ettei hirveän moni ole samaa mieltä, edes niiden keskuudessa jotka vastustavat jyrkästi väestönvaihtoa. Joten kumpi on tärkempää, väestönvaihdon pysäyttäminen vai Hitlerin ylistäminen? Ja jos jälkimmäinen osoittautuu rasitteeksi edelliselle, pitäisikö sen suhteen pitää hieman sordiinoa?

[Tuomas Tähti]

Piirit ovat ilmeisesti pienet, sillä Sinimusta Liike rp:llä ja Kansallismielisten liittouma ry:llä on PRH-tiedoissa sama kirjepostiosoite.

Kuka tahansa voi tarkistaa asian näistä julkisista lähteistä:

https://yhdistysrekisteri.prh.fi/basicinformation?businessId=3160601-3&timeZone=Europe/Helsinki

https://yhdistysrekisteri.prh.fi/basicinformation?businessId=3083259-6&timeZone=Europe/Helsinki

[P]

Hei, nimimerkki viisitoista. Olen Aatu Aseenkätkijä, tuo hönö uusnatsi. Hommaforumille myös aikanaan kirjoitellut enemmän kuin sinä. Tuo on tuota vanhaa väsynyttä roskaa, että jos pidät Hitlerin ajatuksista ja puheista, niin olet epäintellektuelli kuulapää.

Pidät siis Hitleristä. Mikäs siinä. Asia on vaan niin ettei hirveän moni ole samaa mieltä, edes niiden keskuudessa jotka vastustavat jyrkästi väestönvaihtoa. Joten kumpi on tärkempää, väestönvaihdon pysäyttäminen vai Hitlerin ylistäminen? Ja jos jälkimmäinen osoittautuu rasitteeksi edelliselle, pitäisikö sen suhteen pitää hieman sordiinoa?

No hyvä vaan, että nämä ladulle hiekanheittelijät ja kainalontuulettelijat ovat löytäneet uuden leikkikehän.

Jotenkin tuo asenne, jossa ollaan valmiit paskomaan oma toiminta kaivamalla vanhan täysin epäonnistuneen natsipaskeen tuubaa nykypäivään on aika täydelistä riemuidiotismia.
Omiin muroihin kusemista avoimesti lorottamalla.

[koli]

Hei, nimimerkki viisitoista. Olen Aatu Aseenkätkijä, tuo hönö uusnatsi. Hommaforumille myös aikanaan kirjoitellut enemmän kuin sinä. Tuo on tuota vanhaa väsynyttä roskaa, että jos pidät Hitlerin ajatuksista ja puheista, niin olet epäintellektuelli kuulapää.

Pidät siis Hitleristä. Mikäs siinä. Asia on vaan niin ettei hirveän moni ole samaa mieltä, edes niiden keskuudessa jotka vastustavat jyrkästi väestönvaihtoa. Joten kumpi on tärkempää, väestönvaihdon pysäyttäminen vai Hitlerin ylistäminen? Ja jos jälkimmäinen osoittautuu rasitteeksi edelliselle, pitäisikö sen suhteen pitää hieman sordiinoa?

Tuskin ketään aitoa väestönvaihdon vastustajaa haittaa, jos heidän kanssa samalla puolella on myös Hitlerin ylistäjiä. Ne taitaa olla lähinnä niitä betauroksia, jotka valittaa irakilaisista nuorista miehistä ja kannattaa samalla thaivaimojen rahtaamista Suomeen.