Perussuomalaisten kuntavaaliohjelman julkistus 25.1.2021 klo 10:00

[Alaric]

Ajattelinpa tehdä tästä erillisen ketjun, johon voisi sitten keskittää selkeästi PS:n kuntavaaliohjelmaan liittyvän keskustelun.

Julkistus on siis huomenna tuumaustunnilla klo 10:00. Alla olevasta linkistä näkyy sitten video tilaisuuden alkaessa.

En nyt itse mitään kovin mullistavaa tältä odota, mutta onhan se mielenkiintoista nähdä millaisia asioita painotetaan ja onko enemmän konkreettisia toimenpide-ehdotuksia vai kevyempää höttöä.

https://www.suomenuutiset.fi/maanantain-tuumaustunnilla-psn-kuntavaaliohjelman-esittelevat-jussi-halla-aho-ja-simo-gronroos/ (24.1.2021)

Maanantain Tuumaustunnilla: PS:n kuntavaaliohjelman esittelevät Jussi Halla-aho ja Simo Grönroos

Maanantain Tuumaustunnilla 25.1.2021 klo 10 alkaen esitellään perussuomalaisten kuntavaaliohjelma. Ohjelman kantava teema on "Asiat tärkeysjärjestykseen".

Viimeisempien galluplukujen valossa kuntavaaliasetelmasta on todella tulossa kutkuttava. Kärkikamppailu on tiivistymässä PS:n Ja SDP:n väliseksi, muut ovat putoamassa kyydistä. Ero kolmantena olevaan kokoomukseen on kuusi prosenttiyksikköä ja neljänteen olevaan kepuun kymmenen prosenttiyksikköä.

Kuntavaalien tuloksella on merkittävä vaikutus Marinin/Saarikon hallituksen tulevaisuuteen ja toimintakykyyn. Se on aistittu hallituksen sisällä. Kehysriihi ikävine polttoaineen veronkorotuksineen siirrettiin Kepun vaatimuksesta pidettäväksi kuntavaalien jälkeen.

Puheenjohtaja Jussi Halla-aho pitää aluksi poliittisen ajankohtaiskatsauksen. Puoluesihteeri Simo Grönroos esittelee puolueen kuntavaaliohjelman "Asiat tärkeysjärjestykseen". Tilaisuutta isännöi työmies Matti Putkonen.

Tervetuloa seuraamaan lähetystä. Tuumaustunnin videolähetys tulee näkyviin tälle sivulle hetkeä ennen lähetystä.

[Supernuiva]

Kokoomuksen kampanjointi ainakin korostaa selvästi sitä, että kuntaveroa ei saa nostaa. Kannatettava tavoite, sillä mitä enemmän verotetaan, sitä hulvattomammin rahaa voidaan käyttää kaikkeen täysin järjettömään.

PS:n pitäisi myös jakaa tämä tavoite, erona vasemmistoon, joka ilmeisesti haluaa nostaa verotusta.

[Seurailija]

Kokoomuksen kampanjointi ainakin korostaa selvästi sitä, että kuntaveroa ei saa nostaa. Kannatettava tavoite, sillä mitä enemmän verotetaan, sitä hulvattomammin rahaa voidaan käyttää kaikkeen täysin järjettömään.

Kuntaveroa on pakko nostaa, jos kuntaan tuodaan lisää elätettäviä muista maista. Kunnat rahoittavat edelleen puolet toimeentulotukimenoista. Miten tämä sopii yhteen Kokoomuksen tavoitteeseen tuoda maahan vähintään 20 000 halpatyöntekijää, joiden pientä palkkatasoa paikataan toimeentulotuella ja lapsilisillä?

Ja tuo lapsilisien maksaminen toiseen EU-maahan toisen EU-maan kansalaisille on järjettömin, typerin ja vastuuttomin EU-päätös ikinä. Pienipalkkaisen virolaisen siivoojan palkastaan maksamat verot eivät edes riitä niiden rahoittamiseen.

[Karjala]

Toiset puolueet jaksavat toitoittaa että "kyse on nyt kuntavaaleista eikä eduskuntavaaleista", tosiasia on että kaikki päätökset politiikassa vaikuttavat lähes kaikkeen.

Muutamia hienoja esimerkkejä vuosilta 2015-6 oli kun muutamissa kunnissa kieltäydyttiin ottamasta vastaan turviksia, säätyivät kuntalaiset todennäköisiltä ikävyyksiltä. Tulee kyllä mielenkiintoiset vaalit, PS:n tehtävä on nyt iskeä Keskustaa niin että tuntuu, toivottavasti mahd. moni on seuraamassa julkistusta eikä lehdistö taas väännä otsikot vinoon.

[Matias Turkkila]

Tuumaustuntia pukkaa klo 10 alkaen. Halla-aho ja Grönroos esittelevät PS:n kuntavaaliohjelman.

https://www.suomenuutiset.fi/maanantain-tuumaustunnilla-psn-kuntavaaliohjelman-esittelevat-jussi-halla-aho-ja-simo-gronroos/

[Lalli IsoTalo]

Tuumaustuntia pukkaa klo 10 alkaen. Halla-aho ja Grönroos esittelevät PS:n kuntavaaliohjelman.

https://www.suomenuutiset.fi/maanantain-tuumaustunnilla-psn-kuntavaaliohjelman-esittelevat-jussi-halla-aho-ja-simo-gronroos/

Sen huomaa, että lehdistöä ei paikalla ollut. Esiintyjä kuten JH-s kyllä tarvitsee yleisöä. Pelkälle kameralla puhuminen ei ole ihan sama asia.

Simolla sen sijaan oli hyvä bore päällä!

@Matias Turkkila , @Alaric , tämä postaus ja sen vastaukset ovat väärässä ketjussa. (Viestit yhdistetty tänne -Alaric)

EDIT: JA-a vastasi suomeksi HBL:n ruotsinkieliseen kysymykseen. Alas orjaruotsi! 

EDIT2: Mikä oli JH-a:n vastaus Lauri Nurmen kysymykseen "oletko valmis pääministeriksi?"? Mikki oli vaiennettu.

[Alaric]

Eipä tuntunut juuri kiinnostusta herättävän tuo kuntavaaliohjelma ainakaan täällä Hommalla?

Tässä videotallenne tuumaustunnista, jossa ohjelma esitellään (kesto 1:07:50): https://www.youtube.com/watch?v=WWvCsEnXeAc

Koko kuntavaaliohjelma 2021 löytyy tuosta: https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2021/01/PSkuntavaaliohjelma2021.pdf

Tiivistelmä: https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2021/01/VaaliteematA4_tiivistelma_web.pdf

Asiat tärkeysjärjestykseen - Perussuomalaisten kuntavaaliohjelma (tiivistelmä)

1. Veronkorotusten tie on käyty loppuun – asiat on asetettava tärkeysjärjestykseen. Kuntien on keskityttävä suomalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen. Toissijaisista, turhista ja vahingollisista menoista on leikattava ensin.

2. Kotimaisilla ja paikallisilla yrityksillä on oltava mahdollisuus osallistua kunnan palveluiden tuottamiseen. Tuottaja on valittava yksityisen ja julkisen välillä tapauskohtaisesti – järki eikä poliittinen ideologia edellä. Sähkö- ja vesilaitosten kaltaiset välttämättömät palvelut on pidettävä yhteisesti omistettuina eikä kunnan tule olla edistämässä yksityisten monopolien syntymistä.

3. Kaverikapitalismi, kähmintä ja suhmurointi saadaan murrettua helpoiten äänestämällä korruptoituneet poliitikot vaihtoon. Perussuomalaiset eivät ole eturyhmien tai firmojen juoksupoikia vaan ajattelevat riippumattomasti kunnan kokonaisetua.

4. Ilmastopolitiikkaan tarvitaan suhteellisuudentajua. Kuntien ei tule rasittaa talouttaan ja kuntalaisten lompakkoa valtiota kunnianhimoisemmilla ilmastotavoitteilla. Suomalainen tehtaanpiippu on ilmastoteko.

5. Jotain rajaa ideologiselle pelleilylle. Kuntien ei pidä lähteä mukaan pienten mutta äänekkäiden vähemmistöjen monikulttuurisuutta tai tarpeettomia sukupuoli-ideologioita edistäviin puuhasteluihin. Suvivirsi ja joulujuhlat kuuluvat kouluihin. Suomalaisten syyllistäminen rasismilla tai keskustelun vaientaminen vihapuheen torjunnan nimissä eivät ole asioita, joihin kuntien tulisi osallistua.

6. Liikennerakentamista on tehtävä sujuvan liikkumisen näkökulmasta. Raideinvestointeja ei pidä ylikorostaa eikä autoilua tehdä hankalaksi aatteellisista lähtökohdista. Kaikilla liikkumisen muodoilla tulee olla oma paikkansa. Tie on niin perustavanlaatuinen ja välttämätön yhteiskunnan infrastruktuurin osa, että sen ylläpitoa ei voi kunta-alueella jättää asukkaiden itsensä huolehdittavaksi, vaan tien kulkukelpoisena pitäminen kuuluu kunnan perustehtäviin.

7. Velkaantuminen ylimitoitetuilla investoinneilla saa riittää. Uusien kunnantalojen, pikaraitioteiden ja konserttipalatsien rakentamisen aika ei ole nyt. Velkahirressä roikkuva kunta ei ole itsenäinen kunta. Itsenäiset kunnat ovat lähidemokratian turva.

8. Koulujen tulee olla turvallisia oppimispaikkoja. Kiusaamiseen tulee puuttua päättäväisesti, ja kouluissa tapahtuvista rikoksista tulee tehdä hyssyttelyn sijaan aina rikosilmoitus. Erityisoppilaiden laittaminen tavallisiin luokkiin on karhunpalvelus kaikille. Myös kirjastojen rauhallisuudesta tulee pitää huolta, jotta ne säilyvät viihtyisinä kaiken ikäisille kuntalaisille.

9. Ruotsin tie ei ole Suomen tie. Huono maahanmuuttopolitiikka romuttaa kuntien talouden ja turvallisuuden. Kuntien tulee olla ottamatta kiintiöpakolaisia ja vaatia valtiovallalta maahanmuuttopolitiikan kiristämistä ehtona valtion kanssa tehtäville sopimuksille – suurilla kaupungeilla on merkittävää neuvotteluvaltaa valtioon nähden.

10. Maahanmuuttajien hyysäämiselle on aika laittaa loppu. Kuntien tulee lopettaa laittomasti maassa oleville annettavat palvelut, maahanmuuttajien oman kielen ja kulttuurin tukeminen eikä kuntien tule harjoittaa työnhaussa suomalaisia syrjivää "positiivista syrjintää". Huonosti toimivan kotouttamisen sijaan kuntien tulee edistää heikosti integroituneiden maahanmuuttajien paluumuuttoa. Kuntien tulee karsia pois kaikki haittamaahanmuuton vetovoimatekijät.

[Bienveillant]

Mielestäni ohjelma näyttää järkevältä ja siinä näkyvät perussuomalaisille tyypilliset teemat. Tätä on kenenkään nettoveronmaksajan vaikea järkisyillä vastustaa.

[Alaric]

Tässä Halla-ahon juttuja tuumaustunnilta tekstimuodossa.

Hän korosti sitä, että kuntavaaleilla on merkitystä myös valtakunnallisesti. Kun keskustan valta murtuu kunnissa, saattaa tuloksena olla se, että puolue lopettaa punaviherhallituksen aisankannattajana toimimisen.

https://www.suomenuutiset.fi/halla-aho-paras-ja-ainoa-tapa-panna-piste-punavihrealle-hallitukselle-on-aanestaa-kuntavaaleissa-perussuomalaisia-kun-keskusta-lahtee-lahtee-myos-hallitus/ (25.1.2021)

Halla-aho: Paras ja ainoa tapa panna piste punavihreälle hallitukselle on äänestää kuntavaaleissa perussuomalaisia – "Kun keskusta lähtee, lähtee myös hallitus"

Kuntavaaleihin on aikaa alle kolme kuukautta. Perussuomalaiset ovat aiemmin usein korostaneet vaalien yleispoliittista ja valtakunnallista merkitystä. Vastaavasti muut puolueet ja media ovat vakuutelleet, että vaaleissa otetaan kantaa vain kuntien asioihin. – Tähän ne eivät usko itsekään, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoo.

Jussi Halla-aho nostaa esille, että kuntavaalien alla puolueiden entisiä puoluesihteereitä kannattaa kuunnella, sillä heillä on yleensä syvempi ja kokonaisvaltaisempi näkemys oman puolueen tilasta kuin nykyisellä johdolla.

– Suomenmaa-lehti haastatteli taannoin keskustan entisiä puoluesihteereitä. Jarmo Korhonen esitti tilanteesta täysin oikean analyysin. Jos keskusta romahtaa vahvimmassa linnakkeessaan, eli kunnissa, sen taival punavihreän hallituksen aisankannattajana päättyy. Tästä on kyse kuntavaaleissa, paikallisten asioiden lisäksi.

Tuumaustunnilla puhunut Halla-aho kuitenkin korostaa, että perussuomalaiset eivät hyökkää keskustaa tai keskustalaisia vastaan.

– Me olemme huolissamme punavihreän hallituksen politiikasta ja sen vaikutuksista Suomelle ja suomalaisille. Me emme halua, että maakunnat tyhjennetään metropoli-intoilulla, asumisen, liikkumisen ja kuljetusten himoverotuksella ja metsä- ja turveteollisuuden alasajolla. Me emme halua, että suomalaisten turvallisuus vaarannetaan Euroopan löysimmällä turvapaikkapolitiikalla ja jihadistien maahantuonnilla.

– Me emme halua, että palkkoja poljetaan ja sosiaaliturvajärjestelmää kuormitetaan halpatyövoiman maahantuonnilla. Me emme halua, että suomalaiset sidotaan entistä tiiviimmin eurooppalaiseen velkavankeuteen.

(...)

Perussuomalaiset haluavat, että Suomessa päättäjät asettavat Suomen ja suomalaiset etusijalle.

– Tämän vuoksi emme halua, että punavihreä hallitus jatkaa. Paras ja ainoa tapa panna piste punavihreälle hallitukselle on äänestää kuntavaaleissa perussuomalaisia. Kun keskusta lähtee, lähtee myös hallitus, Halla-aho sanoo.

(...)

Halla-aho muistuttaa, että päättäjät ovat, tai heidän pitäisi olla, puolustamassa kansalaisten asiaa.

– Kansalaisen pitäisi olla päähenkilö. On hyvä, että päättäjiin kohdistuvat tönäisyt ja häirinnät otetaan vakavasti, mutta kenties samanlaisella vakavuudella pitäisi suhtautua myös asioihin, joita tapahtuu tavallisille kansalaisille väärien poliittisten päätösten seurauksena.

Viime vuosina moni suomalainen, myös lapsi tai nuori, on joutunut pahoinpidellyksi tai raiskatuksi tai menettänyt henkensä tietoisen politiikan seurauksena.

(...)

Halla-aho sanoo, että vaikka kuntavaaleilla on yleispoliittinen merkitys, samalla niillä on myös paikallinen, kuntapolitiikkaan liittyvä merkitys.

– Meidän keskeiset opinkappaleemme ovat samat niin valtakunnantasolla kuin paikallisestikin: hyvinvointi syntyy työstä ja yrittämisestä, ei verottamisesta. Omaisuuden myyminen, himoverotus ja velka eivät ole kestäviä teitä eteenpäin. Asiat on kyettävä panemaan tärkeysjärjestykseen, ja meille tärkeysjärjestyksen kärjessä on suomalaisten hyvinvointi ja turvallisuus.

– Perussuomalaisilla on erikoinen ja ilahduttava kannattajaprofiili. Olemme suosituin tai toiseksi suosituin puolue sekä duunareiden, yrittäjien että viljelijöiden keskuudessa. Olemme vahvoja sekä kaupungeissa että maaseudulla. Tämä on seurausta siitä, että me emme aja yhden ryhmän intressejä muiden ryhmien kustannuksella. Tunnistamme erilaisten suomalaisten yhteisen edun, ja pyrimme torjumaan uhkia ja ongelmia, jotka kohdistuvat kaikkiin suomalaisiin, Halla-aho painottaa.

[Anita Saarinen]

Mielestäni ohjelma näyttää järkevältä ja siinä näkyvät perussuomalaisille tyypilliset teemat. Tätä on kenenkään nettoveronmaksajan vaikea järkisyillä vastustaa.

Se, joka kuntapolitiikasta mitään tietää, vastustaa.
Lähestulkoon kaikki ohjelman seikat on sellaisia mistä ei kunnissa päätetä, ja osa sellaisia joita ei voi laillisesti toteuttaa.

Toivoisin ihan jokaiselta puolueelta niitä aiheita kuntavaaliohjelmiin, joista TODELLISUUDESSA kunnissa päätetään. JA ratkaisuja niihin.

[ämpee]

Samassa yhteydessä tuli esille mielenkiintoisia lukuja Perussuomalaisten kannatuksesta.
https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaiset-jatkaa-gallupien-karjessa-kannatusta-tulee-nyt-tasaisesti-kaikilta-ryhmilta-ja-kaiken-ikaisilta/

-Tuoreimmissa gallupeissa perussuomalaiset ovat työväestön ykköspuolue yli 37 % kannatuksella, alempien toimihenkilöiden ykköspuolue noin 21 % ja työttömien ykköspuolue yli 28 % kannatuksella sekä yrittäjien ykköspuolue noin 27 % kannatuksella. Ensimmäistä kertaa perussuomalaisen kansanliikkeen 25-vuotisessa historiassa olemme nyt myös maanviljelijöiden ykköspuolue 47 % kannatuksella, Putkonen toteaa.

Myös nuorten keskuudessa perussuomalaiset on noussut kuskin paikalle.

– Olemme alle 35-vuotiaiden ykköspuolue 23-26 prosentin kannatuksella. Kun Sanna Marinin hallitus päätti kurittaa varttuneempia työntekijöitä tukkimalla eläkeputken, niin nousimme SDP:n ohi ykköseksi 50–64-vuotiaiden ikäryhmässä.

Lumivyöry on alkanut.

[foobar]

^ Vihreidenhän piti olla täysin voittamaton nuorten keskuudessa koska nuoret ovat fiksuja ja fiksu voi päätyä äänestämään vain Vihreitä.

Kun on varsin selvää etteivät Vihreät voi kannatustaan oikeastaan mitään muuta kautta kuin nuorten avulla nostaa, tietävät tällaiset galluptulokset vaaleissa realisoituessaan melkoista kyytiä myös erehtymättömälle Ohisalolle. Siis jos Vihreillä ei ole tarkoituksena parkkeerata itseään Vasemmistoliiton kaltaiseksi ikuiseksi apupuolueeksi selkeästi alle kymmenen prosentin kannatuksella.

[Nuivanlinna]

Jaa-a, ettäkö Keskusta kaataisi punavihreän hallituksen ja tuloksena olisi pahimmillaan uudet eduskuntavaalit Keskustan jyrkentyneessä syöksykierteessä?
Ehei, Keskusta pitää silloin entistä kovemmin kiinni hallituksesta ja sen mahdollistamista hillotolppamarkkinoista.

[foobar]

^ Vihreillä tuo ennen eduskuntavaaleja hallituksesta lähtö on jo aikamoinen perinne. Mikäli kannatusluvut eivät maagisesti lähde nousuun voi heillä olla siihen suuntaan melkoista painetta. Tosin tässä on vielä lähes kaksi vuotta aikaa aiheuttaa yhteiskunnallista tuhoa ennen kuin tuo projekti laitetaan käyntiin.

[Roope]

Tässä Halla-ahon juttuja tuumaustunnilta tekstimuodossa.

Höblässä uutisoidaan, että PS aikoo vaalikampanjoinnissaan vedota myös Svenskfinlandin äänestäjiin.

Höblä yritti nostaa ykkösasiaksi kuntavaaleihin liittymättömän pakkoruotsikiistan kysymällä, aikooko PS muuttaa suhtautumistaan pakkoruotsiin houkutellakseen ruotsinkielisiä äänestäjiä. Ei aio, mutta Halla-ahon mukaan ruotsinkieliset joutuvat yhtä lailla maksamaan ilmastopolitiikasta ja maahanmuuttopolitiikasta.

HBl: Sannfinländarna vill slopa skolsvenskan men värvar nya väljare i Svenskfinland 25.1.2021

PS ei ole lopettamassa kouluruotsia, kuten Höblä otsikoi, vaan pakkoruotsin.

Sannfinländarnas ordförande Jussi Halla-aho gläds åt att hans parti i årets kommunalval kommer att ha rekordmånga kandidater i Svenskösterbotten. – Klimat-och invandringspolitken drabbar invånarna oavsett språkgrupp, säger Halla-aho.

[...]

Halla-aho: Vårt budskap har gått fram i Svenskösterbotten

– Våra största utmaningar finns på små orter där ett parti till och med kan ha enkel majoritet i fullmäktige. Vi har nog stöd i de här kommunerna men tröskeln för att folk ska rösta på oss och trotsa den rådande hegemonin genom att kandidera som utmanare är beklagligt hög. Men en glädjande detalj som jag kan nämna i sammanhanget är svenskspråkiga Österbotten där vi kommer att ha fler kandidater än någonsin tidigare. Där har vi jobbat hårt för att förmedla det sannfinländska budskapet också till den svenskspråkiga befolkningen, meddelar Halla-aho vid kampanjöppningen.

Partisekreterare Simo Grönroos inflikar belåtet att det nu också finns en sammanfattning av Sannfinländarnas kommunalvalsprogram på svenska "tack vare Korsholmsgänget" som har hjälpt till med översättningen.

Tidigare har den sannfinländska språkpolitiken skrämt bort svenskspråkiga väljare. Kommer ni att revidera er språkpolitik för att locka svensktalande? frågar HBL Halla-aho vid kampanjöppningen.

– Vi har velat undvika onödig konfrontation som kanske någon gång har bedrivits mellan svensk- och finskspråkiga. Vår hållning till undervisningen i det andra inhemska språket som obligatoriskt ämne, har inte förändrats. Vi har klara ställningstaganden om den saken. Men jag vill poängtera att de problem och hotbilder som vi försöker hejda, berör den svenskspråkiga befolkningen i Finland precis på samma sätt som den finskspråkiga, svarar Halla-aho och fortsätter:

– Svenskspråkiga betalar skatt på samma sätt som finskspråkiga och ser följderna av den glansbildsartade klimatpolitiken vid bensinpumpen och i uppvärmningskostnaderna. Också svenskspråkiga lider av den otrygghet och de problem som invandringen för med sig. Därför har vi velat undvika onödig konfrontation och vill snarare hitta sådana nämnare, intressen och problem som förenar de bägge språkgrupperna.

Sannfinländarna kan ännu inte säga hur många svenskspråkiga kandidater partiet kommer att ha i vårens kommunalval, men det kommer att finnas svenskspråkiga kandidater i landets alla tvåspråkiga kommuner, enligt Halla-aho.

[M.Y.]

Mielestäni ohjelma näyttää järkevältä ja siinä näkyvät perussuomalaisille tyypilliset teemat. Tätä on kenenkään nettoveronmaksajan vaikea järkisyillä vastustaa.

Se, joka kuntapolitiikasta mitään tietää, vastustaa.
Lähestulkoon kaikki ohjelman seikat on sellaisia mistä ei kunnissa päätetä, ja osa sellaisia joita ei voi laillisesti toteuttaa.

Toivoisin ihan jokaiselta puolueelta niitä aiheita kuntavaaliohjelmiin, joista TODELLISUUDESSA kunnissa päätetään. JA ratkaisuja niihin.

Minä taas en löydä ohjelmasta yhtäkään asiaa, josta ei kuntatasolla päätettäisi, tai jota ei käsiteltäisi.

[Supernuiva]

Se, joka kuntapolitiikasta mitään tietää, vastustaa.
Lähestulkoon kaikki ohjelman seikat on sellaisia mistä ei kunnissa päätetä, ja osa sellaisia joita ei voi laillisesti toteuttaa.

Toivoisin ihan jokaiselta puolueelta niitä aiheita kuntavaaliohjelmiin, joista TODELLISUUDESSA kunnissa päätetään. JA ratkaisuja niihin.

Olisiko mahdollista, että kommentoisit, mitkä kohdat ovat mahdottomia toteuttaa laillisesti?

Lisäksi mitkä kuntavaaliohjelman seikat ovat sellaisia, joista kunnissa ei päätetä? Toivoisin konkreettisia esimerkkejä.

[Anita Saarinen]

Se, joka kuntapolitiikasta mitään tietää, vastustaa.
Lähestulkoon kaikki ohjelman seikat on sellaisia mistä ei kunnissa päätetä, ja osa sellaisia joita ei voi laillisesti toteuttaa.

Toivoisin ihan jokaiselta puolueelta niitä aiheita kuntavaaliohjelmiin, joista TODELLISUUDESSA kunnissa päätetään. JA ratkaisuja niihin.

Minä taas en löydä ohjelmasta yhtäkään asiaa, josta ei kuntatasolla päätettäisi, tai jota ei käsiteltäisi.

Minkä verran meinaat että kuntien valtuustoissa vaikutetaan sähköveroihin? Maahanmuuttopolitiikkaan? Ilmastopolitiikkaan, poislukien kuntien omat valinnat? Kielen ja kulttuurin tukemiseen? Liikennerakentamiseen muiden kuin kunnan omien sisäisten reittien suhteen?

Plus paikalliset hankinnat tai työllistämiset: Suomessa on näistä säädetty tietynlaiset lait joita tulee noudattaa. Jos näin ei tee ollaan raastuvassa. Kilpailutuksissa ei voi siis suosia paikallisia, eikä työhönotossa suomalaisia - ei, vaikka se Suomen parhaaksi olisikin. Näihinkään ei siis voida vaikuttaa, ellei eduskunnassa muuteta kyseisiä lakeja.

Ja kun veroja ym. ei saa korottaa, niin karsitaanko sitten niistä sosiaalietuuksista (kuten työttömyyskorvaus), jotka H-A:n mielestä ovat ylellisyyttä?

Näistäkö sun mielestä päätetään kunnanvaltuustoissa? Kannattais ehkä tutustua siihen päätöksentekoon...

[Taikakaulin]

Kunnissa päätetään KUNTIEN asioista. Ei valtakunnallisista.

Jokainen kunta on omanlaisensa, jolloin Suomessa on yhtä aikaa tuhansia eri asioita kunnallistasolla, mistä milloinkin väännetään. Sikäli vähän paha valtakunnallisella tasolla on puolueen ottaa kantaa kovin tarkkaan mihinkään muutoin kuin yleisellä tasolla.

Pirkkalassa esimerkiksi väännetään joka kuntavaaleissa mm. uimahallista, moottoritien oikaisusta, ratikasta yms.
Nokialla taas ihan muista asioista.

Miten itse tekisit paremman valtakunnallisen kunnallisvaaliohjelman?

[Charlie]

Ilmeisesti persujen ulkopuolella viestini kanssa ollaan eri mieltä? Haluaisin kuulla lisää. Muokkaus: Viesti joutuikin jo modevasaran uhriksi onelinerina, mutta Anita tietää mistä puhutaan.

Ei ole yksiä kuntavaaleja, vaan on 300 kunnallisvaalia. Kuten @Taikakaulin ehti ylle jo todeta, kuntien haasteet ovat kovin erilaisia ja siksi vaalit käydään eri puolilla maata aivan erilaisilla teemoilla. Siksi mitään yksityiskohtaista kuntavaaliohjelmaa on kovin vaikeaa laatia. Tuossakin on jo niin paljon konkretiaa, että monen perussuomalaisen kuntavaaliehdokkaan voi olla vaikeaa jokaista sanaa täysin allekirjoittaa. Niin paljon kuin sanaa täällä vihataankin, ihan hyvin laadittu arvopohja tuo joka tapauksessa on. Ehdokas tietää olevansa väärällä listalla, jos enemmistö noista tuntuu arveluttavilta tavoitteilta. Mitä voi käytännössä toteuttaa, siitä kannattaa puhua paikallistasolla.

[Anita Saarinen]

Kunnissa päätetään KUNTIEN asioista. Ei valtakunnallisista.

Jokainen kunta on omanlaisensa, jolloin Suomessa on yhtä aikaa tuhansia eri asioita kunnallistasolla, mistä milloinkin väännetään. Sikäli vähän paha valtakunnallisella tasolla on puolueen ottaa kantaa kovin tarkkaan mihinkään muutoin kuin yleisellä tasolla.

Pirkkalassa esimerkiksi väännetään joka kuntavaaleissa mm. uimahallista, moottoritien oikaisusta, ratikasta yms.
Nokialla taas ihan muista asioista.

Miten itse tekisit paremman valtakunnallisen kunnallisvaaliohjelman?

Keskittyisin niihin seikkoihin mihin voi vaikuttaa kuntatasolla.
Toki niitä on erilaisia, mitä missäkin kunnassa, mutta on niitä yhteisiäkin.

Hyvänä esimerkkinä vammaisten/vammautuneiden huomioiminen kunnissa. Kuinka moni kunta voi vilpittömästi sanoa olevansa esteetön?
Koulujen säilyttäminen omalla paikkakunnalla on toinen seikka, mistä varmasti lähestulkoon joka kunnassa väännetään ainakin jossain määrin.

Kyllä niitä esimerkkejä löytyy kun vain miettii. Ainakin jos yhtään kuntapäätöksentekoa tuntee.

[Alaric]

Mietitäänpä nyt vaikka noita maahanmuuttoon ja mokutukseen liittyviä kohtia tuolta. Muutamia juttuja mitä äkkiseltään tuli mieleen:

Kunnat päättävät minkä verran ne ottavat vastaan kiintiöpakolaisia ja turvapaikan saaneita. Näitä uutisia kun on viime vuodet lueskellut, niin käytännössä persut ovat aina olleet hallituksissa ja valtuustoissa vastustamassa ja suunnilleen kaikki muut kannattamassa matujen vastaanottoa kuntiin.

Kunnat päättävät pääosin itse laittomasti maassa oleville tarjottavista palveluista, mm. Helsingissä näille on käsittääkseni laajasti tarjolla kaikenlaista ylimääräistä. Nämä ovat myös niitä mainittuja vetovoimatekijöitä.

"Positiivinen syrjintä" kunnan työpaikkojen työnhaussa on ihan kuntien itsensä päätettävissä.

Monissa kunnissa tuputetaan verovaroin ties mitä ideologista monikulttuuripropagandaa, järjestetään erilaisia mokutustapahtumia ym., jotka voi poliittisin päätöksin lopettaa. Myös ulkomaalaisten kielen ja kulttuurin tukemiseen varmasti panostetaan joissain kunnissa selvästi lain minimivaatimuksia enemmän -> leikkuria näillekin.

[M.Y.]

Minkä verran meinaat että kuntien valtuustoissa vaikutetaan sähköveroihin? Maahanmuuttopolitiikkaan? Ilmastopolitiikkaan, poislukien kuntien omat valinnat? Kielen ja kulttuurin tukemiseen? Liikennerakentamiseen muiden kuin kunnan omien sisäisten reittien suhteen?

Plus paikalliset hankinnat tai työllistämiset: Suomessa on näistä säädetty tietynlaiset lait joita tulee noudattaa. Jos näin ei tee ollaan raastuvassa. Kilpailutuksissa ei voi siis suosia paikallisia, eikä työhönotossa suomalaisia - ei, vaikka se Suomen parhaaksi olisikin. Näihinkään ei siis voida vaikuttaa, ellei eduskunnassa muuteta kyseisiä lakeja.

Ja kun veroja ym. ei saa korottaa, niin karsitaanko sitten niistä sosiaalietuuksista (kuten työttömyyskorvaus), jotka H-A:n mielestä ovat ylellisyyttä?

Näistäkö sun mielestä päätetään kunnanvaltuustoissa? Kannattais ehkä tutustua siihen päätöksentekoon...

Mielestäni ohjelmassa ei oteta kantaa sähkön verotukseen. Siitä ei tietenkään kunnissa päätetä, sen sijaan kunnissa voidaan päättää vaikkapa sen itse käyttämistä energiamuodoista. Voidaan myös antaa tai olla antamatta rakennuslupia esim. tuulivoimalle.

Kunta voi merkittävästi vaikuttaa maahanmuuttopolitiikkaan esimerkiksi omistamiensa rakennusten käytöstä päätettäessä (Muutetaanko vaikka päiväkoti monikulttuurikeskukseksi, tai paperittomien "palomuurein suojatuksi vyöhykkeeksi").

Kunnissa ei luonnollisesti päätetä valtion ilmastopolitiikasta vaan kunnan omasta ilmastopolitiikasta (Lämmitetäänkö kunnan kiinteistöjä öljyllä, sähköllä, maalämmöllä, auringolla, jne).

Kieli- ja kulttuuriasioita käsitellään melkoisen paljon esimerkiksi kuntien sivistyslautakunnissa.

Kunnalta pyydetään ja se antaa lausunnot käytännössä kaikista sitä jotenkin koskettavasta liikennehankkeesta. Kunta on tietysti aina mukana sitä koskettavassa valtakunnallisessa päätöksen teossa.
Joskus kunta tai usean kunnan yhteenliitymä on myös väylähankkeissa aloitteellinen, monesti alullepanijana saattaa olla yksittäinen valtuutettu tai valtuustoryhmä.

Paikallisia hankintoja voidaan tehdä rikkomatta kilpailulainsäädäntöä kun toimitaan fiksusti.
Kunnat jättävät monesta asiasta tarjouspyyntöjä, jotka käsitellään esimerkiksi lautakunnissa kun ne ylittävät tietyn euromäärän.

Veronkorotuksessa viitataan esimerkiksi yli varojen elämiseen, joissakin kunnissa on otettu velkaa melko surutta toissijaisiinkin kohteisiin. Kunnissa päätetään aina loppuvuonna talousarvio ja veroäyri.
Tuolloin valtuustoissa tehdään valintoja:
Käytetäänkö rahaa "ei lakisääteisiin menoihin". Ja jos käytetään, tehdäänkö se lainarahalla, omalla ylijäämällä, vai keräämällä enemmän veroja kuntalaisilta.

Kaikkea hyvää sinulle Anita ja kiitoksia ehdotuksesta. Kuntapolitiikasta on jo kahden valtuustokauden kokemus. Mutta olet oikeassa, aina voi oppia lisääkin.

[Anita Saarinen]

"Positiivinen syrjintä" kunnan työpaikkojen työnhaussa on ihan kuntien itsensä päätettävissä.

Väärin.
Kun kunnassa otetaan joku työhön, yleensä niihin on julkinen haku. Tällöin hakuprosessissa tulee ottaa huomioon hakijan koulutus, työkokemus ja soveltuvuus tehtävään. Ja näistä yleensä eniten painoarvoa laitetaan sille koulutukselle. Mikäli näin ei tehdä - hakijan kansallisuudesta huolimatta - joku vetää nopeasti herneen nenäänsä ja sitten ollaan siellä raastuvassa.

Eli ei se niin yksinkertaista ole.

M.Y.:lle: oppia ikä kaikki.

Toki joissakin kunnissa varmaankin käydään keskustelua maahanmuuttopolitiikasta ym. Samoin kieli- ja kulttuuriasioista, ja monesta muustakin. Ja monestakin asiasta voi tehdä ehdotuksen/ottaa kantaa. Vaan kun ne lopulliset päätökset itse asiasta tehdään muualla.

Toivoisin että eri puolueilla olisi nää ohjelmat sillä tavalla järkevämpiä, että ne ensinnäkin keskittyisivät niihin asioihin joista PÄÄTETÄÄN kunnissa (ei vain oteta kantaa) ja että esillä olisi asioita jotka voidaan oikeasti toteuttaa. Kuten nyt vaikkapa tuo ylempänä mainitsemani esteettömyys.
Muutoinhan nämä(kin) ohjelmat ovat vain täynnä toinen toistaan katteettomampia lupauksia, joka taas johtaa ihmisten pettymiseen ja äänestysinnon vähenemiseen.
(kuntapolitiikasta kokemusta noin 30 vuoden ajalta  )

[Alaric]

^ Eh. Tässähän on lueteltu ties miten paljon asioita, joista kunnissa voi tosiasiassa päättää, mutta sinä itsepintaisesti jatkat saman toistelua.

Tuohon lainaamaasi kohtaan liittyen: Helsinki aikoo ottaa kaupungin työpaikkoihin liittyvän positiivisen syrjinnän käyttöön "monimuotoisuuden" lisäämiseksi (tai ainakin suunnitelmia oli, lieneekö sitten edennyt).

En tiedä mitä kuvittelit minun tarkoittavan, mutta tätä hain ja tällainen pelleily on kyllä täysin kunnan päätettävissä.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/helsinki-kokeilemassa-positiivista-erityiskohtelua-tyohonotossa-kaupunki-vakuuttaa-etta-jatkossakin-valitun-on-oltava-pateva/7997862 (29.11.2020)

Helsinki kokeilemassa positiivista erityiskohtelua työhönotossa – kaupunki vakuuttaa, että jatkossakin valitun on oltava pätevä

Helsingin kaupungin asiantuntijan mukaan rekrytoinnissa harjoitetulla positiivisella erityiskohtelulla voidaan lisätä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

Helsingin kaupunki aloittaa ensi vuonna pilotoinnin, jolla on määrä hyödyntää niin sanottua positiivista erityiskohtelua kaupungin henkilöstön rekrytoinnissa.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan positiivisella erityiskohtelulla voidaan pyrkiä lisäämään "henkilöstön monimuotoisuutta" antamalla joissain rekrytointitilanteissa etusija aliedustettuun ryhmään kuuluvalle. Tällaisia voivat olla yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan esimerkiksi maahanmuuttajat, vammaiset tai yli 55-vuotiaat.

Helsingin kaupungin HR-asiantuntija Aino Lääkkölä-Pyykönen kertoo, että ensi vuonna on tarkoitus käyttää positiivista erityiskohtelua muutamissa rekrytoinneissa. On vielä päättämättä, millaisiin työtehtäviin positiivista erityiskohtelua rekrytoinneissa ensi vuonna käytetään.

Lääkkölä-Pyykösen mukaan rekrytoinnissa harjoitetulla positiivisella erityiskohtelulla voidaan lisätä hakijoiden tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

– Se on tarjottu käyttöön tosiasiallisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden turvaamiseksi omana erityistoimenaan. Eli halutaan parantaa jonkun tiettyyn ryhmään kuuluvan henkilön asemaa tai olosuhteita, oli se sitten vieraskieliseen tai johonkin muuhun aliedustettuun ryhmään kuuluva henkilö, Lääkkölä-Pyykönen kertoo.

(...)

[Roope]

"Positiivinen syrjintä" kunnan työpaikkojen työnhaussa on ihan kuntien itsensä päätettävissä.

Väärin.
Kun kunnassa otetaan joku työhön, yleensä niihin on julkinen haku. Tällöin hakuprosessissa tulee ottaa huomioon hakijan koulutus, työkokemus ja soveltuvuus tehtävään. Ja näistä yleensä eniten painoarvoa laitetaan sille koulutukselle. Mikäli näin ei tehdä - hakijan kansallisuudesta huolimatta - joku vetää nopeasti herneen nenäänsä ja sitten ollaan siellä raastuvassa.

Voi kun oltaisiinkin raastuvassa.

Hakuprosessissa ei tyypillisesti ole minkäänlaista läpinäkyvyyttä. Mitenkäs arvioit hakijoiden vertailussa käytettyjä kriteerejä ja niiden laillisuutta, jos vertailusta ei ole dokumentteja tai sinulla ei ole pääsyä niihin, etenkin kun kyse ei ole paljon koulutusta vaativasta vaan yksinkertaisesta suorittavasta työstä, jossa monikin täyttää heittämällä muodolliset pätevyysvaatimukset.

Oikeastihan "positiivista syrjintää" käytetään kunnissa juuri siihen, että (maahanmuuttaja)suosikkeja päästään mukamas luvan kanssa ("melkein yhtä pätevä" tai "tarpeeksi pätevä") valikoimaan jonon ohi. Täydellinen rikos, josta ei voi jäädä kiinni, tai jos jääkin, siitä ei koskaan rangaista.

[Seurailija]

Jaa-a, ettäkö Keskusta kaataisi punavihreän hallituksen ja tuloksena olisi pahimmillaan uudet eduskuntavaalit Keskustan jyrkentyneessä syöksykierteessä?
Ehei, Keskusta pitää silloin entistä kovemmin kiinni hallituksesta ja sen mahdollistamista hillotolppamarkkinoista.

Aina parempi, mikäli näin on. Kepun kannatus on ollut viimeksi näin alhaalla eduskuntavaaleissa vuonna 1917.

[Uuno Nuivanen]

Jaa-a, ettäkö Keskusta kaataisi punavihreän hallituksen ja tuloksena olisi pahimmillaan uudet eduskuntavaalit Keskustan jyrkentyneessä syöksykierteessä?
Ehei, Keskusta pitää silloin entistä kovemmin kiinni hallituksesta ja sen mahdollistamista hillotolppamarkkinoista.

Hallituksen vaihtumiseen ei tosin tarvita eduskuntavaaleja. PS-Kok-Kepu-Joku -hallitus olisi mahdollista muodostaa ihan lehmänkaupoilla. Suurin jarrumies sille taitaa olla Orpo.

[Roope]

Toimittajat kysyvät perussuomalaisilta kuntavaaleihin liittyen pakkoruotsista ja maahanmuutosta, jotta pääsevät taas vääntämään kolumneja, joissa taivastellaan, että eiväthän tuollaiset asiat kuulu kuntavaaleihin.

Halla-aho työperäisestä maahanmuutosta: Olisi tienattava 3 000 euroa – puolue nosti esiin ruotsinkieliset ehdokkaat

[...]

– Ehkä ilahduttavana yksityiskohtana voisin mainita ruotsinkielisen Pohjanmaan, jossa olemme saamassa nyt enemmän ehdokkaita kuin koskaan aiemmin. Siellä on tehty erittäin hyvää työtä perussuomalaisen sanoman välittämiseksi myös ruotsinkieliselle väestölle, Halla-aho sanoi.

Grönroosin mukaan kuntavaaliohjelmasta on tehty nyt tiivistelmä myös ruotsiksi.

– Iso kiitos tässä suoraan Mustasaaren porukalle, jotka jeesasivat kääntämisessä.

Perussuomalaiset on muun muassa vaatinut ruotsin kieltä valinnaiseksi kaikilla kouluasteilla ja katsonut, että "keinotekoinen kaksikielisyys" syö resursseja maailmankielten osaamisen kustannuksella.

Halla-aho kommentoi kielipolitiikkaa yleisellä tasolla.

– Meidän näkemyksemme esimerkiksi pakollisesta toisen kotimaisen kielen opiskelusta koulusta ei ole muuttunut yhtään miksikään. Meillä on siitä täysin selkeät linjaukset. Mutta me olemme halunneet korostaa sitä, että ne ongelmat ja uhkakuvat, joita me pyrimme torjumaan, koskettavat aivan yhtä lailla ruotsinkielestä väestöä Suomessa, hän sanoi ja puhui uhkakuvina kuten usein ennenkin muun muassa "kiilusilmäisestä ilmastopolitiikasta" ja  "maahanmuuton luomasta turvattomuudesta".

[...]

Tiedotustilaisuudessa kyseltiin myös puolueen kantoja työperäiseen maahanmuuttoon.

Käytännössä perussuomalaiset lopettaisivat esimerkiksi marjanpoimijoiden saapumisen ulkomailta Suomeen:

– Perussuomalaisten lähtökohta on se, että halpatyövoimamaahantulo pitää lopettaa Suomeen, oli alan kuin ala. Jos tänne tulee ihmisiä liian halvoilla palkoilla liian huonoihin työoloihin, se johtaa siihen, että veronmaksajat joutuvat kompensoimaan tukirahoilla näiden ihmisten elämistä, Simo Grönroos sanoi.

– Nämä ongelmat ovat varsin helposti ratkaistavissa asettamalla kertakaikkinen minimipalkka tai vähimmäisansioraja työn perässä Suomeen tuleville ihmisille. Me olemme ehdottaneet 3000 euroa, Jussi Halla-aho jatkoi.

Grönroos puhui jopa 3 500 eurosta.

Perussuomalaisten mukaan kuntien tulee olla ottamatta kiintiöpakolaisia ja vaatia valtiovallalta maahanmuuttopolitiikan kiristämistä ehtona valtion kanssa tehtäville sopimuksille.

"Varsinkin suuret kaupungit ovat merkittäviä valtion neuvottelukumppaneita, esimerkiksi maankäyttöä, asumista ja liikennettä käsittelevien MAL-sopimusten osalta, ja tätä vaikutusvaltaa on käytettävä", vaaliohjelmassa todetaan.

Valtio solmii suurimpien kaupunkiseutujen kanssa Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksia.

– Ei lähdetä neuvotteluihin mukaan, jos valtio ei ota huomioon maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä, Grönroos opasti tiedotustilaisuudessa.

Demokraatti 25.1.2021

[Johannes Nieminen]

^ Eh. Tässähän on lueteltu ties miten paljon asioita, joista kunnissa voi tosiasiassa päättää, mutta sinä itsepintaisesti jatkat saman toistelua.

Tuohon lainaamaasi kohtaan liittyen: Helsinki aikoo ottaa kaupungin työpaikkoihin liittyvän positiivisen syrjinnän käyttöön "monimuotoisuuden" lisäämiseksi (tai ainakin suunnitelmia oli, lieneekö sitten edennyt).

En tiedä mitä kuvittelit minun tarkoittavan, mutta tätä hain ja tällainen pelleily on kyllä täysin kunnan päätettävissä.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/helsinki-kokeilemassa-positiivista-erityiskohtelua-tyohonotossa-kaupunki-vakuuttaa-etta-jatkossakin-valitun-on-oltava-pateva/7997862 (29.11.2020)

Helsinki kokeilemassa positiivista erityiskohtelua työhönotossa – kaupunki vakuuttaa, että jatkossakin valitun on oltava pätevä

Helsingin kaupungin asiantuntijan mukaan rekrytoinnissa harjoitetulla positiivisella erityiskohtelulla voidaan lisätä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

Helsingin kaupunki aloittaa ensi vuonna pilotoinnin, jolla on määrä hyödyntää niin sanottua positiivista erityiskohtelua kaupungin henkilöstön rekrytoinnissa.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan positiivisella erityiskohtelulla voidaan pyrkiä lisäämään "henkilöstön monimuotoisuutta" antamalla joissain rekrytointitilanteissa etusija aliedustettuun ryhmään kuuluvalle. Tällaisia voivat olla yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan esimerkiksi maahanmuuttajat, vammaiset tai yli 55-vuotiaat.

Helsingin kaupungin HR-asiantuntija Aino Lääkkölä-Pyykönen kertoo, että ensi vuonna on tarkoitus käyttää positiivista erityiskohtelua muutamissa rekrytoinneissa. On vielä päättämättä, millaisiin työtehtäviin positiivista erityiskohtelua rekrytoinneissa ensi vuonna käytetään.

Lääkkölä-Pyykösen mukaan rekrytoinnissa harjoitetulla positiivisella erityiskohtelulla voidaan lisätä hakijoiden tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

– Se on tarjottu käyttöön tosiasiallisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden turvaamiseksi omana erityistoimenaan. Eli halutaan parantaa jonkun tiettyyn ryhmään kuuluvan henkilön asemaa tai olosuhteita, oli se sitten vieraskieliseen tai johonkin muuhun aliedustettuun ryhmään kuuluva henkilö, Lääkkölä-Pyykönen kertoo.

(...)

Eräs asia minkä huomasin aiemmin Vantaalla, oli maahanmuuttajien suosiminen mm. oppisopimuspaikoissa ja tukityöllistetyissä (eri asia onko palvelujen rakentaminen tukityöllistettyjen varaan järkevää). Tämä kiistettiin. Kuitenkin työntekijöiltä tuli viestiä selkeistä ohjeista. Positiivinen erityiskohtelu näkyi.

Kunnilla on loppujen lopuksi mahdollisuuksia tehdä vaikka mitä. On selvää, että maahamuuttopoliittisissa kysymyksissä isot kaupungit ovat vaikuttajia myös valtakunnan politiikkaan.

[Nuiva kansalainen]

EDIT2: Mikä oli JH-a:n vastaus Lauri Nurmen kysymykseen "oletko valmis pääministeriksi?"? Mikki oli vaiennettu.

Katsoin tallenteen ja olin kyllä kuulevani JHa:lta lyhyen vastauksen: "Kyllä".

Kepun kimppuun käynti on mielestäni oikea taktiikka, koska se tunnetusti on tämän punavihreän hallituksen heikoin lenkki. Jos kepu menettää maakunnat, sillä ei ole enää mitään syytä pitää pystyssä nykyistä unelmahöttöhallitusta. Suorana lähetettävissä vaalitenteissä kannattaisi myös pyrkiä provosoimaan Marinia, koska taustalla liikkuvien tietojen mukaan hän ei siedä eriäviä mielipiteitä ja suuttuu hyvin helposti. Provosoituessaan Marin voisi suorassa lähetyksessä hetkeksi menettää julkisuutta varten opetellun roolinsa ja näyttää todelliset kasvonsa. Äänestäjien olisi hyvä jo vihdoin nähdä, miten häikäilemätön ja ylimielinen ideologiahörhö Marin todellisuudessa on.

[Jorma M.]

Jaa-a, ettäkö Keskusta kaataisi punavihreän hallituksen ja tuloksena olisi pahimmillaan uudet eduskuntavaalit Keskustan jyrkentyneessä syöksykierteessä?
Ehei, Keskusta pitää silloin entistä kovemmin kiinni hallituksesta ja sen mahdollistamista hillotolppamarkkinoista.

Hallituksen vaihtumiseen ei tosin tarvita eduskuntavaaleja. PS-Kok-Kepu-Joku -hallitus olisi mahdollista muodostaa ihan lehmänkaupoilla. Suurin jarrumies sille taitaa olla Orpo.

Juuri näin. Paitsi että ps + kok + kepu nyt yhteensä 108 edustajaa että voisivat kolmestaankin huomenna mennä kimppaan. Ja kyllä suurin yksittäinen este on opettajan poika Petteri Orpo.

[Supernuiva]

Suorana lähetettävissä vaalitenteissä kannattaisi myös pyrkiä provosoimaan Marinia, koska taustalla liikkuvien tietojen mukaan hän ei siedä eriäviä mielipiteitä ja suuttuu hyvin helposti. Provosoituessaan Marin voisi suorassa lähetyksessä hetkeksi menettää julkisuutta varten opetellun roolinsa ja näyttää todelliset kasvonsa. Äänestäjien olisi hyvä jo vihdoin nähdä, miten häikäilemätön ja ylimielinen ideologiahörhö Marin todellisuudessa on.

Ei hän niin tyhmä ole, että hän "pillastuu". Sen sijaan pienet eleet voivat näkyä, mutta hyvin harvat niitä huomaavat. Kun Lindtman olisi voittanut puoluejohtajavaalin, ei tilanne olisi sentään ehkä näin paha.

[Nuivanlinna]

Jaa-a, ettäkö Keskusta kaataisi punavihreän hallituksen ja tuloksena olisi pahimmillaan uudet eduskuntavaalit Keskustan jyrkentyneessä syöksykierteessä?
Ehei, Keskusta pitää silloin entistä kovemmin kiinni hallituksesta ja sen mahdollistamista hillotolppamarkkinoista.

Hallituksen vaihtumiseen ei tosin tarvita eduskuntavaaleja. PS-Kok-Kepu-Joku -hallitus olisi mahdollista muodostaa ihan lehmänkaupoilla. Suurin jarrumies sille taitaa olla Orpo.

Juuri näin. Paitsi että ps + kok + kepu nyt yhteensä 108 edustajaa että voisivat kolmestaankin huomenna mennä kimppaan. Ja kyllä suurin yksittäinen este on opettajan poika Petteri Orpo.

Tällä sitä pohjustettaisiin Demari-jytky 2023 vaaleihin.

[Bellerofon]

Jaa-a, ettäkö Keskusta kaataisi punavihreän hallituksen ja tuloksena olisi pahimmillaan uudet eduskuntavaalit Keskustan jyrkentyneessä syöksykierteessä?
Ehei, Keskusta pitää silloin entistä kovemmin kiinni hallituksesta ja sen mahdollistamista hillotolppamarkkinoista.

Hallituksen vaihtumiseen ei tosin tarvita eduskuntavaaleja. PS-Kok-Kepu-Joku -hallitus olisi mahdollista muodostaa ihan lehmänkaupoilla. Suurin jarrumies sille taitaa olla Orpo.

Juuri näin. Paitsi että ps + kok + kepu nyt yhteensä 108 edustajaa että voisivat kolmestaankin huomenna mennä kimppaan. Ja kyllä suurin yksittäinen este on opettajan poika Petteri Orpo.

Tällä sitä pohjustettaisiin Demari-jytky 2023 vaaleihin.

On päivänselvää, että oikeistopuoleet joutuvat tämän hallituksen sotkut siivoamaan, mikä tietysti tarkoittaa sossu-vasemmisto-jytkyä, koska kukaan   julkisen sektorin työntekijä/asiakas ei pidä siitä, että elämä tulee hankalaksi. Julkisen sektorin leikkauksia on valtava määrä edessä, jos valtion velkaa aiotaan joskus lyhentää. (Voipi olla ettei sitä koskaan enää lyhennetä). Suomi ei voi toisaalta heittäytyä Italian tielle, koska täällä ei asukkailla ole suurta varallisuutta toisin kuin Italiassa eikä niin suurta pimeän työn perinnettä. Monelle suomalaiselle koittaa erittäin vaikeat ajat ja väitän, että 90-luvun lama on pientä sen rinnalla, mitä on tulossa. Käytännössä kärsimään joutuu nyt sellaiset herkät sukupolvet, joilla maailma järkkyy jo ikävistä sanoista ja pahoista katseista. Toisaalta tulevatpa realiteetit selviksi, kun aletaan aidosti katsoa, mikä on selviämisen kannalta tärkeää. Onko se sukupuolettomat vessat vai turvalliset tilat transnaisille vai kenties ruskeiden tyttöjen kehopositiivisuus vai lopulta se, että voi ruokkia lapsensa lähes jokainen päivä ja pystyy lämmittämään asuntoaan sekä pystyy ostamaan edes tärkeimmät lääkkeet.

[Jorma M.]

Tällä sitä pohjustettaisiin Demari-jytky 2023 vaaleihin.

Selvennän: ei mainitsemani kolmen puolueen yhdistelmä mikään hyvä olisi. Parempi se kuitenkin olisi nykyiseen verrattuna. Tai esim yhdistelmä ps + vas + sd, jolla ei edes olisi enemmistöä.


Lainauspyramidi pois. Max. 3 sisäkkäistä lainausta foorumin siisteyden vuoksi.

[Totti]

Se, joka kuntapolitiikasta mitään tietää, vastustaa.
Lähestulkoon kaikki ohjelman seikat on sellaisia mistä ei kunnissa päätetä, ja osa sellaisia joita ei voi laillisesti toteuttaa.

Toivoisin ihan jokaiselta puolueelta niitä aiheita kuntavaaliohjelmiin, joista TODELLISUUDESSA kunnissa päätetään. JA ratkaisuja niihin.

Minä taas en löydä ohjelmasta yhtäkään asiaa, josta ei kuntatasolla päätettäisi, tai jota ei käsiteltäisi.

Minkä verran meinaat että kuntien valtuustoissa vaikutetaan sähköveroihin? Maahanmuuttopolitiikkaan? Ilmastopolitiikkaan, poislukien kuntien omat valinnat? Kielen ja kulttuurin tukemiseen? Liikennerakentamiseen muiden kuin kunnan omien sisäisten reittien suhteen?

Kunnasta riippuen suunnilleen kaikki mainitsemasi asiat liittyvät juuri kuntien päätöksentekoon tavalla tai toisella. Jos kunnalla on esim. oma sähkölaitos se on kunnanpäättäjien alainen, jotka siis voivat päättää laitoksen hinnoittelusta. Maahanmuutto on myös kuntien päätettävissä esim. siltä osin, haluavatko he VOKin kuntaan vai ei. Kieli ja kulttuuri on ihan keskeisiä asioita kunnan vapaa-ajan ja koulutuksen suunnitelmissa jne.

En tiedä missä kunnassa asut ja päätät, mutta jos todellakin olet sitä mieltä että persujen yleisluontoisessa kuntaohjelmalla ei ole kuntien päätöksenteon kanssa tekemisissä, taidat asua kunnassa, josta ei ole muuta kun nimi jäljellä.

Plus paikalliset hankinnat tai työllistämiset: Suomessa on näistä säädetty tietynlaiset lait joita tulee noudattaa. Jos näin ei tee ollaan raastuvassa.

Kunnat kilpailuttavat valtavan määrän myös sellaisia hankintoja, jotka eivät kuulu EU:n määräämän kilpailutuslainsäädännön piiriin kuten kansalliset hankinnat, jotka ovat alle 60 000 euroa tai EU-laajuisessa kilpailutuksessa 134 000 euroa erinäisin ehdoin. Sen lisäksi tarjouskriteerit voidaan laatia niin, että ne de facto suosivat suomalaista ja / tai paikallista kuten asettamalla erinäisiä palvelurajoituksia jne. jotka sulkevat pois ulkomaalaisia tarjoajia.

Kilpailutuksissa ei voi siis suosia paikallisia, eikä työhönotossa suomalaisia - ei, vaikka se Suomen parhaaksi olisikin. Näihinkään ei siis voida vaikuttaa, ellei eduskunnassa muuteta kyseisiä lakeja.

Väitteessäsi ei ole mitään perää. Se, ostetaanko paikallista vai ulkomaalaista on siis pitkälti kuntapäättäjien osaamisesta ja halusta kiinni eli siitä miten kilpailutus tehdään jos se ylipäätään on tarpeellinen.

Ja kun veroja ym. ei saa korottaa, niin karsitaanko sitten niistä sosiaalietuuksista (kuten työttömyyskorvaus), jotka H-A:n mielestä ovat ylellisyyttä?

Jos olisit perehtynyt edes pintapuolisesti kuntien toimintaan, tietäisit, että jokaisessa kunnassa on esim. sosiaalitoimisto, joka jakaa mm. harkinnanvaraisia tukia. Hyvin monessa kunnassa tämä harkinta on HYVIN löysää ja päätöksiä tehdään käytännössä pelkästään virkapäättäjän oman mielen mukaan. Tiedän tapauksia, jossa kunnan sossu on maksanut mm. harrastuskuluja, lehtien ja elektroniikan ostoa, pikivippien perintäkuluja, leffalippuja jne. jne. Erityisesti jos anoja on mamu, nämä tuuppaavat mennä läpi kyselemättä jos päättäjänä on herkkäuskoinen suvakki. Kunta voi kiristää sossunsa ehtoja tukien osalta ja säästää kunnasta riippuen satoja tuhansia tai miljoonia vuodessa.

Leikkauskohteita on paljon muitakin. Esim. ylisuuret investoinnit on vetänyt monen suuren kunnan talouden kuralle. Joka kunnassa ei tarvitse olla SM-tason kiekkokaukaloita, uimahalleja, tennishalleja, skeittiratoja jne. jne. Nämä maksavat miljoonia ja rahoitetaan aina velaksi, mutta vielä suurempi ongelma on valtavat juoksevat kustannukset, jotka nämä laitokset tuottavat lämmityksessä, valaistuksessa, ylläpidossa ja korjauksissa.
Leikkaa voi myös kaiken maailman yhdistystuista, jossa maksetaan erinäisille harrastekerhoille tukea. Veronmaksajien tehtävä ei ole kustantaa ihmisten kyykkä-, virkkaus- ja maalausharrastukset.

Leikkauskohteita on joka kunnassa valtava määrä kunhan alkaa perkaamaan läpi menopuolta kunnolla. Pienistäkin menoista tulee suuri joki, mutta juuri sen takia, että ne ovat yksittäisinä pieniä, ne usein ylenkatsotaan kunnissa ajatuksella, että "ei tuo pikku erä ratkaise mitään".

Näistäkö sun mielestä päätetään kunnanvaltuustoissa? Kannattais ehkä tutustua siihen päätöksentekoon...

Suosittelen samaa sinullekin!