2021-01-19 Hiipuviin pikkukuntiin lukiolaisia Uzbekistanista (taustalla Vesterbacka)

[Kemolitor]

Edit. Löytyipä Rantasalmen kunnan sivuilta Finest Futuren sopimus, jota ei ilmeisesti ole muissa kunnissa laitettu julkisesti nähtäville.

https://dynasty.rantasalmi.fi/kokous/202116-10-306.PDF

On se sopimus näkyvillä myös Mänttä-Vilppulan sivuilla:

Mänttä-Vilppula on laittanut sopimuksen näkyville kokousesityksen yhteyteen, sopimuksessa sanotaan hyvin selvästi:

Toimittaja veloittaa palvelusta 1000 euroa (+alv) per opiskelija per vuosi. Maksu peritään, kun oppilas on saapunut Suomeen lähtömaasta. Laskun maksuehto on 30 päivää netto laskun päiväyksestä. Viivästyskorko on 7%.

http://mantta-vilppula.oncloudos.com/kokous/20211278-1-1.PDF

[HDRisto]

Ainakin Kuhmoisissa on ollut heppalukio, joka on houkutellut heppatyttöjä sinne. Kittilässä on alppilukio, jossa voi käydä hiihdonopettajakurssin samalla kun käy lukion. Kyllä näitä on.

Mulla tuli kans ekana mieleen, että eikö kuihtuvien kuntien lukioiden kannattaisi ensimmäisenä pohtia erikoistumista. Mahdollisesti opettajistolla voisi olla valmiiksi erityistaitoja tai harrastuneisuutta mitä hyödyntää; teatteri, matematiikka, peliohjelmointi, taide, urheilu jne.

Eihän tuollainenkaan ilmaista olisi - mutta olisi luultavasti ratkaisuna kestävämpi ja eettisempi, kuin epämääräisen lapsikaupan harjoittaminen.

Näin Mänttässä:
Mänttään maan ensimmäinen lääketieteellis-luonnontieteellinen lukiolinja.

https://www.kmvlehti.fi/uutiset/art-2000007772811.html

[Kemolitor]

Rantasalmi sai vihdoin aikaiseksi pöytäkirjan palvelulautakunnan kokouksesta 27.1

Palvelulautakunta päättää hyväksyä liitteen mukaisen sopimuksen sillä muutoksella, että kohtaan 8 tarkennetaan opiskelijoiden valtionosuuskelpoisuus ja veloitus tapahtuu tilastointipäivän 20.9. jälkeen. Sivistysjohtaja valtuutetaan tekemään myös muut tarvittavat sopimusmuutokset yhdessä palvelulautakunnan puheenjohtajan kanssa.

https://dynasty.rantasalmi.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=202116-8

Muissa kunnissa asia on mennyt lautakunnan jälkeen kunnanhallitukseen, Rantasalmella ei ole mitään mainintaa sellaisesta, joten ilmeisesti lautakunnalla on valtuudet päättää asiasta ja  Rantasalmi on siten täysillä hankkeessa mukana.

[Skeptikko]

Ei pitäisi saada. Kelan sivuilta: "Jos et ole Suomen kansalainen ja olet tullut Suomeen opiskelemaan, et voi yleensä saada opintotukea Suomesta." Toimeentulotukeakaan ei pitäisi saada koska opiskelija. Pitäisi olla elämiseen tarvittavat varat omasta takaa että ylipäänsä pääsee maahan.

Käsittääkseni opiskelijatkin voivat olla oikeutettuja toimeentulotukeen, jos eivät saa opintotukea tai se ei riitä välttämättömiin kuluihin. Toivon mukaan kuitenkin viranomaiset estävät ilman tulonsiirtoa Suomessa elämään kykynemättömien ulkomaalaisten pääsyn Suomeen rahahanojen ääreen.

Edit. Löytyipä Rantasalmen kunnan sivuilta Finest Futuren sopimus, jota ei ilmeisesti ole muissa kunnissa laitettu julkisesti nähtäville.

Tuo vaikuttaa olevan nyt poistettu.

PS, Finest Futuren hallituksessa on mm. seuraavat henkilöt:

Finest Future Oy - Yleiskuva | Suomen Asiakastieto Oy
https://www.asiakastieto.fi/yritykset/fi/finest-future-oy/31593128/yleiskuva

Päätoimiala Muu liikkeenjohdon konsultointi (70220)
...
Toimitusjohtaja Dang Thi Ba
Puheenjohtaja  Vesterbacka Jan-Peter Edvin

Samat henkilöt seikkailevat myös ainakin yhdessä toisessa yrityksessä:

FinestNinja Oy - Y-tunnus: 3114657-1 - Yritystiedot, taloustiedot, päättäjät & hallituksen jäsenet
https://www.finder.fi/Henkil%C3%B6st%C3%B6vuokraus/FinestNinja+Oy/Espoo/yhteystiedot/3355568

Toimialat Henkilöstövuokraus (päätoimiala)
...
Thi Ba Dang, toimitusjohtaja (1/2020), hallituksen jäsen (1/2020) Näytä roolit muissa yrityksissä (4)
Jan-Peter Edvin Vesterbacka, toimitusjohtajan sijainen (1/2020), hallituksen puheenjohtaja (1/2020) Näytä roolit muissa yrityksissä (21)

Mahtaakohan Suomeen ulkomailta tuotuja henkilöitä olla tarkoitus hyödyntää myös tässä henkilöstövuokrausfirmassa vai onko tämä vain sattumaa? Voitaisiinko tällöin kiertää halpatyövoiman tarveharkintaa, jos henkilöt on tuotu Suomeen opiskelun varjolla?

[Kemolitor]

Sulkava on myös mukana hankkeessa. Sulkavan peruspalvelulautakunnan pöytäkirja kokouksesta 27.1:

Finest Future on organisaatio, jonka taustalla vaikuttaa muun muassa Roviosta tuttu Peter Vesterbacka. Organisaatio pyrkii kehittämään ja edistämään suomalaista yrittäjyyttä, koulutusta ja ympäristön hyvinvointia. Suuressa mittakaavassa heidän tavoitteensa ulottuvat myös globaalille tasolle ympäristön suojelussa ja suomalaisen koulutusosaamisen hyödyntämisessä niin yrittäjyydessä kuin koulutusviennissä. Yhtenä tavoitteena Finest Futurella on ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden lisääminen Suomessa. Heidän tavoitteenaan on, että suomalaisia lukioita voitaisiin käyttää väylänä myös suomalaisiin korkeakouluopintoihin. Ulkomaalaiset, jotka käyvät suomalaisen lukion ja korkeakoulun ovat hyvässä asemassa tänne asumaan jäämisessä ja esimerkiksi yritystoiminnan aloittamisessa. Sen sijaan, että me viemme suomalaisia opettajia ulkomaille, voimme yrittää tuoda ulkomaalaisia opiskelijoita Suomeen.

Finest Future Oy ja Sulkavan lukio ovat käyneet neuvotteluja pilottihankkeesta, joka käynnistyy syksyllä 2021. Pilottihankkeessa Suomeen tuodaan opiskelijoita Vietnamista ja Uzbekistanista. Opiskelijat ovat aloittaneet suomenkielen opinnot tammikuussa 2021 ja he saavuttavat ennen Suomeen saapumista A2-tasoisen kielitason. Pilottivaiheessa Suomeen tulevista opiskelijoista Sulkavalle olisi tulossa 2-10 uzbekistanilaista opiskelijaa. Koko projektin tavoitteena on kasvattaa ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä seuraavan viiden vuoden aikana reilusti.

Sulkavan kunnan osalta hanketta viedään eteenpäin myönteisen peruspalvelulautakunnan ja kunnanhallituksen periaatepäätöksen jälkeen niin, että alustava sopimus opiskelijoiden ottamisesta allekirjoitettaisiin tammikuun lopussa.

Rahoitus ulkomaalaisten opiskelijoiden kouluttamiseen ollaan alustavien tietojen mukaan saamassa Opetushallituksesta. Sulkavan kunnan kustannukseksi opiskelijoiden osalta jää 1000€ käsittelymaksu/opiskelija/vuosi. Yhden opiskelijan kuntaan tuoma lukion valtionosuus on 12 394€ vuonna 2021.

Lukion vs.rehtori ja sivistystoimen johtoryhmä toivoo peruspalvelulautakunnalta ja kunnanhallitukselta myötämielistä suhtautumista tähän hankkeeseen.

Opiskelijat asettuisivat asumaan ensimmäiseksi opiskeluvuodeksi ensisijaisesti isäntäperheisiin tai kunnan tarjoamiin edullisiin (max 250€/opiskelija/kk) vuokra-asuntoihin, myös yhteisasuminen eli ns.kimppakämppä on mahdollinen. Finest Future kouluttaa opiskelijat lähtömaassa suomenkielentaitoisiksi, haastattelee ja valitsee sopivat opiskelijat projektiin, hoitaa opiskelijoiden maahantuloprosessin, järjestää opiskelijoille orientaatio- ja kielileirin heinäkuussa 2021 ja järjestää tukitoimintoja integroitumisen takaamiseksi.

Sulkavan lukio ja kunta sitoutuu myöntämään opiskelupaikan kustannuksitta koko lukiokoulutuksen ajaksi, tarjoaa yhden ilmaisen aterian koulupäivän aikana ja järjestää majoituksen isäntäperheisiin tai vuokrakotiin. Isäntäperhe sitoutuu ottamaan opiskelijan luokseen vuodeksi, tarjoaa opiskelijalle kodin ja ruuan. Isäntäperheelle tämä on mahdollisuus ja kokemus, tästä ei saa rahallista korvausta, kuten ei esimerkiksi vaihto-oppilas-opiskelijoistakaan.

Uzbekistanilaisten opiskelijoiden kotouttamiseen liittyvät haasteet tulee ottaa huomioon. Kotouttaminen pitää suunnitella alueellisen kotouttamisohjelman pohjalta ja yhdessä eri vapaa-ajan toimijoiden kanssa. Yhteistyötä lukion, kunnan, eri palveluntuottajien ja isäntäperheiden kanssa tulee tehdä tiiviisti. Myös yhteistyö korkeakoulujen kanssa on tärkeä osa opiskelijoiden tulevaisuutta Suomessa.

Opiskelijoiden saaminen lukioon on tärkeää Sulkavan lukiolle ja kunnalle. Nykyinen yhdeksäsluokka on sen verran pieni, että tarvitsemme ehdottomasti opiskelijoita myös naapurikunnista tai kauempaa. Uudet opiskelijat mahdollistavat sen, että lukio on edelleen tulevina vuosikymmeninä elinvoimainen osa opetustarjontaa Sulkavan kunnassa.

Päätösehdotus:
Peruspalvelulautakunta hyväksyy Sulkavan lukion ja Finest Future Oy:n välisen sopimuksen sillä ehdolla, että valtion rahoitus hankkeelle varmistuu. Peruspalvelulautakunta lähettää asian edelleen Sulkavan kunnanhallituksen hyväksyttäväksi.

Asian käsittely:
Veikko Virtanen esitti, että että peruspalvelulautakunta ei hyväksy Sulkavan Lukion ja Finest Future Oy:n välistä sopimusta. Esitystä Virtanen perusteli seuraavasti:

"Hanke on ylipäätään vastenmielinen, mutta erityisesti seuraavista syistä:
1. Minun käy ennen kaikkea sääliksi alaikäisiä lapsia, jotka yksityisen yrityksen rahastushimon vuoksi houkutellaan pois vanhempien, kodin ja oman kulttuurin yhteydestä. Sulkavan Lukion olemassa oloa on aikoinaan perusteltu myös mm sillä, että oppilaat ovat liian nuoria
siirtymään omasta kodistaan niinkin kauas kuin vaikkapa Savonlinnaan. Toki ammatillisen koulutuksen valitsijoilla ei tätä vaihtoehtoa ole ollut.

2. Alaikäisistä lapsista huolehtiminen ei ole mikään yksinkertainen juttu, kun käytännössä yhteiskunta on ainoa vastuunkantaja. Onko Sulkavan kunta valmis ja valmistautunut tällaisen vastuun kantamiseen? Tämä vastuunkantaminen merkitsee välttämättä myös ennakkoon arvaamattomia kustannuksia.

3. Sopimuksessa ainut riskiä ottava taho on Sulkavan kunta ja mahdollisesti sen välityksellä myös Suomen valtio. Tällaiseen riskinottoon ei mielestäni pidä vastuullisen päättäjän suostua.

4. Asiassa on myös juridinen ongelma. Lukiolain 20 §:n mukaan opiskelijaksi ottamisesta oppilaitokseen päättää koulutuksen järjestäjä. Sulkavan hallintosäännössä päätöksen teko on delegoitu rehtorille. Sopimuksen myötä valinnan ja päätöksen tekee ulkopuolinen taho, rahastava yritys. Miten voidaan taata, että lukiolain 21 §:n opiskelijaksi ottamisen edellytykset ja 22 §:n opiskelijaksi ottamisen perusteet täyttyvät lain mukaisesti? Julkisuudessa esillä olleista muista hankkeeseen värvätyistä kunnista Virolahti ei hyväksynyt sopimusta ja Mänttä-Vilppula on ottanut jatkoajan lisäselvityksille maaliskuulle asti. Kannattaisiko harkita (jos ylimääräistä rahaa on) "ostaa" ihan kotimaisia opiskelijoita, jolloin kotoutuminen olisi jo pääosin kunnossa (Sulkava-lisää lukuun ottamatta). 1000e/lukuvuosi kelpaisi varmaan suomalaisillekin, eikä siihen tarvita rahastavaa välikättä!"

Puheenjohtaja totesi, että Virtasen tekemä esitys raukesi kannattamattomana.

Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.
Veikko Virtanen jätti päätöksestä eriävän mielipiteen (perusteluna
Virtasen tekemä esitys).

http://dynasty.sulkava.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=20211239-15

Seuraavaksi asia menee kunnanhallitukseen, joka kokoustaa 8.2. Päätösesitys on vähän erikoinen:

Kunnanjohtajan päätösehdotus:
Päätösehdotus kokouksessa.

http://dynasty.sulkava.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=20211239-15

[Kemolitor]

Sulkava-lehdessä lisää aiheesta, somessakin on taas jotain sanottu aivan väärin:

Sulkavan lukio haluaa ulkomaalaisia opiskelijoita yhteistyössä Peter Vesterbackan Finest Future -firman kanssa – "Lukion säilyttäminen ja laadukkaan opetuksen turvaaminen on kaikille yhteinen asia"
-----
Myöhemmin aihe herätti keskustelua myös Facebookin On kunnia ja etuoikeus asua Sulkavalla -ryhmässä, jossa hanketta kuvattiin "lasten ostamiseksi".

Valitut sanamuodot ihmetyttävät Sulkavan lukion rehtoria Marttiina Sihvolaa, joka on ollut valmistelemassa yhteistyösopimusta.

– Jos kirjoittaa tällaisia kommentteja, voisi ottaa suoraan yhteyttä ja kysyä minulta tai Finest Futurelta, joka on tätä järjestellyt, eikä ruveta sosiaalisen median palstoilla tätä käsittelemään ja tietoisesti asiaa hämmentämään.

Sihvola uskoo, että hanke voisi tuoda Sulkavalle lisää nuoria, positiivista pöhinää ja kansainvälistä osaamista.

– Meidän nykyinen ysiluokka on niin pieni, että tarvitsemme lukioon lisää oppilaita. Rantasalmen lukio on myös lähtenyt hankkeeseen mukaan, joten olisi luontevaa tehdä Rantasalmen kanssa yhteistyötä esimerkiksi vapaa-ajan aktiviteettien järjestämisessä nuorille. Nuoret valitaan siten, että he osaavat englantia ja suomea, ovat oma-aloitteisia ja itsenäisiä. Toiminta on täysin vapaaehtoista nuorille ja heidän perheilleen.
-----
Koko juttu:
Sulkava-lehti: Sulkavan lukio haluaa ulkomaalaisia opiskelijoita yhteistyössä Peter Vesterbackan Finest Future -firman kanssa – "Lukion säilyttäminen ja laadukkaan opetuksen turvaaminen on kaikille yhteinen asia"

[HDRisto]

"hanke voisi tuoda Sulkavalle lisää nuoria, positiivista pöhinää ja kansainvälistä osaamista"
Voisi ja voisi.. Uskon että Westerbacka nauraa katketakseen ihmisten typeryydelle, kaikki menee läpi mitä vaan kehtaa ehdottaa.

[Hippo]

"hanke voisi tuoda Sulkavalle lisää nuoria, positiivista pöhinää ja kansainvälistä osaamista"
Voisi ja voisi.. Uskon että Westerbacka nauraa katketakseen ihmisten typeryydelle, kaikki menee läpi mitä vaan kehtaa ehdottaa.

Kaikki, jotka sanovat "pöhinää" ovat patologisia idiootteja. Erittäin vastenmielinen sana ja on lähinnä yrittäjyyskasvatushöpöttäjien jargoniaa.

[HDRisto]

Veisivät ne ilon ja positiivisen pöhinän tuottajat Puolangalle haastamaan pessimistit.
https://www.youtube.com/watch?v=jHH2TPTBhhk

The most pessimistic town in the world, Puolanka.

[Uuno Nuivanen]

"hanke voisi tuoda Sulkavalle lisää nuoria, positiivista pöhinää ja kansainvälistä osaamista"
Voisi ja voisi.. Uskon että Westerbacka nauraa katketakseen ihmisten typeryydelle, kaikki menee läpi mitä vaan kehtaa ehdottaa.

Kaikki, jotka sanovat "pöhinää" ovat patologisia idiootteja. Erittäin vastenmielinen sana ja on lähinnä yrittäjyyskasvatushöpöttäjien jargoniaa.

Pöhinää näiden avulla on yleensä saatu lähinnä seksuaalirikostilastoihin.

[Kemolitor]

Satakunnan Kansassakin oli Vesterbackan suurhankkeesta juttua:
https://www.satakunnankansa.fi/kotimaa/art-2000007769779.html

Pelastavatko opinhaluiset nuoret Vietnamista, Uzbekistanista ja muista Aasian maista tai vaikka Afrikasta Suomen haja-asutusalueiden pienet lukiot, joihin ei nuorisoikäluokkien kutistuessa enää riitä opiskelijoita omasta takaa?

Näin uskoo Angry Birds -pelistä ja Tallinnan tunnelihankkeesta tunnettu yrittäjä Peter Vesterbacka. Hän on osakkaana Finest Future -yrityksessä, joka on nyt välittämässä nuoria kaukomailta suomalaislukioihin.

Pilottikierros lukiolaisten värväyksestä on jo käynnistymässä, ja lukuvuonna 2021–2022 maaseutulukioiden pulpetteja kuluttaisi ainakin tuhatkunta tulokasta.

Jokaisesta lapsukaisesta saa Finest Future 1000 euroa. Tuhat tulokasta x tuhat euroa = miljuuna euroa.

Lähilukioyhdistyksen puheenjohtaja Jukka O. Mattila toivottaa aasialaiset ja muut opiskelijat tervetulleiksi, mikäli he saavat opiskeltua suomen kielen lähtömaassa riittävälle tasolle.

"Jos he ensin opettelevat itselleen vieraan kielen, ovat he taatusti motivoituneita opiskelemaan myös itse lukioaineet", Mattila sanoo.

"Samalla pienet lukiot säilyisivät ja maaseutu elävöityisi. Yli 30 pienellä lukiolla on myös riittävät ja edulliset majoitustilat lähellä. Ja varmaan moni ulkomaalainen opiskelija olisi halukas jatkamaan opintoja korkeakoulussa ja työllistymään Suomeen", Mattila arvioi.

Olisi varmaan halukas jatkamaan opintoja korkeakoulussa, mutta mitenkähän näiden korkeakouluopintojen rahoitus olisi tarkoitus suorittaa, korkeakouluopinnot kun eivät Suomessa ole enää maksuttomia ulkomaaneläville. Ja varmaan se eläminenkin pitäisi jotenkin rahoittaa.

Korkeakouluissa EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevat tutkinto-opiskelijat joutuvat maksamaan lukuvuosimaksuja, mutta lukioissa heidän opiskelunsa kustannettaisiin verovaroista eli valtionosuuksin ja kunnan oman rahoitusosuuden turvin.

Niin no, toisaalta. Eihän se ole keneltäkään pois, jos kerran verovaroista kustannetaan heidän opiskelunsa.

Hallitusneuvos Piritta Sirviö opetus- ja kulttuuriministeriöstä sanoo, ettei lainsäädäntö sinänsä estä ulkomaalaisten ottamista opiskelijoiksi.

Keskeiset kysymykset liittyvät opetuskieleen ja opiskelijavalintaan. Lukioiden järjestämisluvissa opetuskieli on suomi tai ruotsi, joita tulijoidenkin tulee osata.

Opiskelijavalinnasta taas päättää koulu, ja se perustuu vapaaseen hakeutumisoikeuteen.

"Lukiolaki ei tunne opiskelijavalinnan ulkoistamista", Sirviö huomauttaa. "Selvittelemme nyt yksityiskohtia, että kuka tekee päätökset opiskelijavalinnasta, ja onko opiskelijoiden ottaminen ja valinta laillista, jolloin myös valtionosuusrahoitus varmistuisi", Sirviö sanoo.

Toisin sanoen opetusministeriön puolesta on ihan hyväksyttävää haalia kuntaan lukiolaisiksi uzbekistanilaisia nuoria, kunhan vain opiskelijavalinta hoidetaan laillisesta. Valtionosuusrahoitus on siis hänen mukaansa varmistettu.

[Roope]

Toisin sanoen opetusministeriön puolesta on ihan hyväksyttävää haalia kuntaan lukiolaisiksi uzbekistanilaisia nuoria, kunhan vain opiskelijavalinta hoidetaan laillisesta.

Toisin sanoen Suomeen voidaan haalia porsaanreiän kautta määrätön määrä alaikäisiä Euroopan ulkopuolelta suomalaisten elätettäviksi, kunhan kunnissa muutama henki näin päättää.

[Augustus]

Tämä on kyllä ihan puhdasta lapsikauppaa, kyllä asia on mielestäni niin.

Minkälaisia nuoria sitten sieltä Uzbekistanista sitten tulisi? He ovat luultavasti varakkaisen ja koulutettujen vanhempien lapsia ja luultavasti asuvat suuremmassa kaupungissa perheensä kanssa. Lapset ovat siis tottuneet urbaaniin elämään, ihmisvilinään ym. Vanhemmilla on varmasti kunnianhimoisia suunnitelmia lastensa koulutuksen ja uran suhteen.

En kuitenkaan ymmärrä miksi tuollaisen taustan omaava lapsi lähetettäisiin vanhempien toimesta opiskelemaan Suomeen johonkin Sulkavan (*) pikkulukioon, missä opiskelu tapahtuu jollain käsittämättömällä pikkumaan kielelllä (= suomella), kielellä jonka osaamisesta ei ole mitään hyötyä missään. Urbaaniin menoon tottuneelle nuorelle  oleskelu Sulkavalla vastaa helposti menneiden aikojen Siperiaan karkotusta, esimerkiksi työleirille, jossa on muutama talo ja parakkeja majoitukseen.

En minä ainakaan lähettäisi, minä lähettäisin (jos pitäisi lähettää) lapset opiskelemaan johonkin isoon maahaan, esimerkiksi Venäjälle, Saksaan Englantiin ym. Siinä sitten hankkii samalla kielitaitoa, josta on todellista hyötyä. Jos uzbekkivanhemmat ajattelevat vähäänkään noin, niin sitten kysymys herää, että minkälaisia opiskelijoita sitten tänne tulisi?

Muutenkin projektia puuhaavat sedät ja tädit ovat katsoneet liikaa Ylen maahamuuttopropagandaa, erityisesti niitä uutisia, joissa esitellään esimerkiksi Ahmedia, joka on saapunut puoli vuotta sitten kielitaidottomana Suomeen ja joka opiskelee nyt esimerkiksi vaikka lähihoitajaksi. Kyseessä on kuitenkin selvästi "opiskelu", koska ei kukaan opiskele (kielineroja lukuunottamatta) vieraassa maassa lähes heti saapumisensa jälkeen. No tämmöinen ei päättäjiä ole suuremmin haitannut, mikä on tavallaan surullisena esimerkkinä ammattikoulutuksen tason alasajosta. Lukion puolella ollaan tämän projektin tiimoilla sen verran realistisia, että tunnustetaan se yksikertainen tosiasia, että kieltä on osattava, jos aikoo opiskella kielellä, siksi ne preppauskurssit, mutta kyllä tässäkin luotetaan siihen Ylen propagandaan, jossa ulkomaalainen keskivertonuori kykenee yhtäkkiä opiskelemään täysitehoisesti suomen kielellä.

Mulla on kuitenkin sellainen aavistus, että uzbekkilukiolaisten opinnot etenevät ihan jotenkuten mukavasti opettajien ja päättäjien raporteissa,
kunnes ylioppilaskirjoitukset lähestyvät. Opettajat voivat päästää niitä opiskelijoita läpi eri kursseista hellämielisyyttään, mutta kirjoitukset ovat valtakunnallisia ja totuus paljastuu silloin.


(*) Sulkavan lukiossa oli Wikipedian mukaan 39 opiskelijaa (2018):
Sulkavan lukio

edit:perheiden -> vanhempien

[Kemolitor]

Löysin tämmöisen jutun, valitettavasti itse juttu on maksumuurin takana, sattuisiko kenelläkään olemaan tunnareita Iisalmen Sanomiin? Itse otsikkko kertoo jo paljon:

Iisalmen Sanomat: Peter Vesterbacka tuomassa 20 000 lukiolaista Kaukoidästä Suomeen – "aiesopimus Vietnamin kanssa tehty"
5.11.2020

Nyt ei puhutakaan enää ihan pikkurahoista, 20 000 lukiolaista, 1000 euroa vuodessa / lukiolainen, siitä tulee 20 000 000 euroa vuodessa.

[Kauko-Aatos]

Lievästi sanottuna erikoinen säätäjä on tämä Vesterpakka.
En näe järjen kipinää tässä tunneli- tai opiskelijavouhkaamisessa.

[Golimar]

Peter Vesterbacka ei ole ainoa jolla on älyttömiä ideoita.

[tweet]1356963192233197568[/tweet]

https://twitter.com/pvesterbacka/status/1356963192233197568

[tweet]1356980884440829962[/tweet]

https://twitter.com/JarkkoLehtola8/status/1356980884440829962

[Kallan]

Lievästi sanottuna erikoinen säätäjä on tämä Vesterpakka.
En näe järjen kipinää tässä tunneli- tai opiskelijavouhkaamisessa.

Ihmiskauppaahan ja kolonialismiahan tämä on, ei sen kummempaa.

Edit: mitenköhän tämä alkaa näkyä siinä, kuinka moni uudelleenharkitsee opettajanuraa kun joutuu opettamaan täysiä retardeja joita pitäisi käsitellä vielä silkkihansikkain?

[ikuturso]

Edelleenkään tuossa Sulkavan pöytäkirjalausunnossa ei valmistelussa saati eriävässä esityksessä ollut sanaakaan terveydenhuollosta ja hammashuollosta.

Jaapa jaa. jonoja ei ole, koska palvelu on ulkoistettu.

Sulkava ulkoisti kunnan kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut Attendo Terveyspalveluille - nykyisin osa Terveystaloa - alkaen 1.1.2017, ja liittyi Kuntaturva-kuntien joukkoon. Kuntaturva-mallissa päätösvalta sote-palveluista säilyy kunnalla ja taloudellisen riskin kantaa Terveystalo.
Sulkava valitsi meidät yhteistyökumppanikseen tuottamaan kuntalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut 1.1.2017 alkaen. Kokonaisulkoistuksen sopimuksella Sulkava turvaa kuntalaisille lähipalvelut; ne säilyvät ennallaan ja jopa paranevat. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lääkäriin ja hammaslääkäriin pääsee kohtuullisessa ajassa tutussa toimipaikassa.

https://www.terveystalo.com/fi/julkiset-palvelut/referenssit/sulkava/

Tuolla nimittäin Uzbekistanissa on hammaslääkäritiheys vähän eri luokkaa kuin EU:ssa keskimäärin... (kuva).

-i-

[turjake]

Edelleenkään tuossa Sulkavan pöytäkirjalausunnossa ei valmistelussa saati eriävässä esityksessä ollut sanaakaan terveydenhuollosta ja hammashuollosta.

Jaapa jaa. jonoja ei ole, koska palvelu on ulkoistettu.

Palvelut pelaa kuten alkuasukkailla koska 3v oleskelulupa lukio-opintojen takia oikeuttaa kotikuntaan Suomessa ja kaikkiin kunnan palveluihin.
Missään kustannuslaskelmissa tästä ei varmaan ole kuntapäättäjille mitään sanottu. No, yleensä terve nuori ei kovin paljon noita terveyspalveluja tarvitse,
jos ei sitten hampaat tarvitse jotain korjailuja.

[Outo olio]

[Sulkavan lukion rehtori Marttiina] Sihvola uskoo, että hanke voisi tuoda Sulkavalle lisää nuoria, positiivista pöhinää ja kansainvälistä osaamista.

Kansainvälistä osaamista? Kansainvälistä kyllä, mutta osaamista ei. Lukion ekaluokkalaiset eivät ole osaajia. Kai nyt rehtori tämän ymmärtää. Edes lukiosta valmistuneet eivät vielä ole mitään osaajia. Onko tuo tyhmä vai tietoisesti puhuu höpöjä?

[Kemolitor]

Edit. Löytyipä Rantasalmen kunnan sivuilta Finest Futuren sopimus, jota ei ilmeisesti ole muissa kunnissa laitettu julkisesti nähtäville.

Tuo vaikuttaa olevan nyt poistettu.

Itse asiassa ei ole poistettu, linkki on ehkä muuttunut, kun esityslistasta on tehty pöytäkirja, alkuperäinen linkki oli siis:
https://dynasty.rantasalmi.fi/kokous/202116-10-306.PDF

Pöytäkirjan osoite on:
https://dynasty.rantasalmi.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=202116-8
ja tuosta löytyy linkki sopimukseen:
https://dynasty.rantasalmi.fi/kokous/202116-8-443.PDF

Muistaakseni olen jossain aiemminkin tuohon törmännyt, esityslistan liitteiden osoitteet muuttuvat sitten kun esityslistasta tehdään pöytäkirja.

Mielenkiintoinen kohta tuossa sopimuksessa:

Toimittaja käyttää opiskelijarekrytoinnissa mm. seuraavia kriteerejä:
- Suomen kielen taitotaso (A2.2)
- Englannin kielen taitotaso (IELTS 6.0 tai vastaava)
- Arvosanat opiskeluista. Vähimmäisvaatimus 8,0 keskiarvona peruskoulun opinnoista
- Kyky asua itsenäisesti ja hoitaa omia asioita
- Korkea potentiaali integroitua nopeasti uuteen yhteiskuntaan ja ympäristöön
- Henkisesti kypsä ja valmis ohjaamaan omaa elämäänsä. On hyvä kommunikoimaan muiden ihmisten kanssa ja osallistuu sosiaalisiin aktiviteetteihin
- Halu ja asenne omaan kasvuun ja oppimiseen sekä vaikeuksien selvittämiseen

Kielitaitoa nyt voi ihan testeillä mittailla, mutta miten sitten nuo lihavoidut kohdat. Jos kouluikä on Uzbekistanissa sama kuin Suomessa, on kyse tänä vuonna 16 vuotta täyttävistä nuorista. Miten sen ikäisten (tai yleensäkään minkäänikäisten) kohdalla mitataan noita lihavoitua juttuja.

Toinen asia sopimuksessa:

Vietnamista saapuville kahdelle opiskelijalle tarjotaan ilmainen asuminen. Uzbekistanista saapuville kahdeksalle opiskelijalle majoitusta ei tarjota, vaan opiskelijat vastaavat omista asumiskustannuksistaan.

Mikähän viritys tässä on taustalla, miksi vietnamilaisille tarjotaan ilmainen asunto mutta uzbekkien pitää itse maksaa asumisensa. Ja toisaalta, mitä tapahtuu, jos Suomeen oleskeluluvan kolmeksi vuodeksi saanut 16 vuotias ilmoittaa, ettei hänellä ole rahaa maksaa asuntoaan?

a) Kela maksaa
b) Peter Vesterbacka maksaa
c) Kunta maksaa

[Niobium]

Vesterbacka on varmaan myös laittanut rahaa syrjään siltä varalta, että opiskelija ei kerta kaikkiaan selviä opinnoistaan ja on halukas palaamaan kotimaahansa. Sieltä sitten otetaan paluulento rahat ja todetaan että ei onnannut.

Vai onko se todennäköisempi vaihtoehto, että paluulento menee valden piikkiin? Siis siltä edellytyksellä että haluaa palata. Voi olla, että on jo syntynyt kiinteä suhde tähän maahan, kieliopinnot suoritettu jne. Vesterbackalla saattaa olla jo mietittynä muutama asianajaja hoitamaan valden piikkiin turvapaikkahakemuksia ja valituksia.

[Kemolitor]

Seuraavaksi asia menee kunnanhallitukseen, joka kokoustaa 8.2. Päätösesitys on vähän erikoinen:

Kunnanjohtajan päätösehdotus:
Päätösehdotus kokouksessa.

http://dynasty.sulkava.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=20211239-15

Sulkavalla taidettiin todeta, että kuntaan tarvittavan pöhinän ja kansainvälisen osaamisen määrä pitää miettiä uudelleen:

Sulkavan kunnanhallitus 8.2.2021
Yhteistyösopimus Finest Future Oy:n kanssa
-----
Kunnanjohtajan päätösehdotus:
Päätösehdotus kokouksessa.

Päätös:
Asia palautetaan valmisteluun lisäselvityksiä varten.
Kokouksessa pidettiin tauko klo 14.44 - 14.53 ennen tämän pykälän käsittelyn alkua.
Yhtenäiskoulun ja lukion rehtori (vs.) Marttiina Sihvola esitteli asiaa
kokouksessa klo 14.54 - 15.30.

http://dynasty.sulkava.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=20211239-15

Hauska tuo yhdeksän minuutin tauko ennen tämän pykälän käsittelyä, mitähän sen tauon aikana tapahtui.

[ikuturso]

Seuraavaksi asia menee kunnanhallitukseen, joka kokoustaa 8.2. Päätösesitys on vähän erikoinen:

Kunnanjohtajan päätösehdotus:
Päätösehdotus kokouksessa.

http://dynasty.sulkava.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=20211239-15

Sulkavalla taidettiin todeta, että kuntaan tarvittavan pöhinän ja kansainvälisen osaamisen määrä pitää miettiä uudelleen:

Sulkavan kunnanhallitus 8.2.2021
Yhteistyösopimus Finest Future Oy:n kanssa
-----
Kunnanjohtajan päätösehdotus:
Päätösehdotus kokouksessa.

Päätös:
Asia palautetaan valmisteluun lisäselvityksiä varten.
Kokouksessa pidettiin tauko klo 14.44 - 14.53 ennen tämän pykälän käsittelyn alkua.
Yhtenäiskoulun ja lukion rehtori (vs.) Marttiina Sihvola esitteli asiaa
kokouksessa klo 14.54 - 15.30.

http://dynasty.sulkava.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=20211239-15

Hauska tuo yhdeksän minuutin tauko ennen tämän pykälän käsittelyä, mitähän sen tauon aikana tapahtui.

Eiköhän se selity tuolla ylempänä olevalla. "päätösesitys kokouksessa".

Eli uskoisin, että kun pykälään on tuotu päätösesitys vasta kokoukseen, kunnanhallituksen jäsenten on annettu rauhassa perehtyä siihen ennen asian käsittelyä. Toki tässä kohtaa, jos asiassa on ilmennyt jotain uutta, jonkun valtuustoryhmän edustajat voivat jopa pyytää taukoa, jos haluavat keskustella asiasta ryhmän hallitusjäsenten kesken.

Minua kiinnostaisi se, mikä se päätösehdotus oli ja luettiinko sitä kokouksessa. Vai annettiinko se ihmisille ennen pykälän käsittelyä tiedoksi, jonka perusteella sitten tuo pöydättäminen tehtiin. Edes käytyyn keskusteluun tai käytettyihin puheenvuoroihin ei viitata, mikä on nykyään varsin yleinen käytäntö. Ennen pöytäkirjoissa luki kaikkien puheenvuoroja käyttäneiden nimet. Nykyään vain joissain lautakunnissa tuntuu olevan sellainen käytäntö.

-i-

[Kemolitor]

Itä-Savo -lehdessä vähän lisätietoa asiasta:

Sulkavan kunnanhallitus ei vielä päättänyt ulkomaisten lukiolaisten tulosta – Ensin halutaan lisää tietoa

Sulkavan kunnanhallitus ei vielä tämän viikon kokouksessaan päättänyt allekirjoittaa Finest Future Oy:n kanssa sopimusta pilottihankkeesta, jonka tarkoituksena on tuoda ulkomaisia opiskelijoita lukioihin opiskelemaan.

– Haluamme vielä kuulla yrityksen esittelyn asiasta ja keskustella opetusministeriön kanssa, jotta päättäjillä varmasti on riittävät tiedot käytettävissään, sanoo kunnanjohtaja Juho Järvenpää.
-----
Koko juttu:
IS: Sulkavan kunnanhallitus ei vielä päättänyt ulkomaisten lukiolaisten tulosta – Ensin halutaan lisää tietoa

[Kemolitor]

Yksi uusi täkyyn tarttuja löytyi:

Rautjärven lukioon ehkä opiskelijoita Aasiasta

Rautjärven lukiossa voisi elokuussa opiskella pari aasialaista nuorta.

Lukio on mukana pilottihankkeen suunnittelussa, jossa suomalaisiin maaseutulukioihin yritetään saada opiskelijoita ulkomailta. Hankkeen takana on yrittäjä Peter Vesterbackan osaomistama The Finest Future -yritys, joka auttaa ulkomailta haluavia nuoria Suomeen.

Rautjärven lukion vs. rehtorin Riitta Lepolan mukaan Etelä-Karjalassa hankkeelle on näytetty vihreää valoa Rautjärven lisäksi myös Parikkalassa, Luumäellä ja Savitaipaleella. Alkusysäys lukioille tuli maakunnan yhteistyöryhmän työvaliokunnasta.

– Olemme tunnusteluvaiheessa. Tämänhetkisen tiedon valossa Etelä-Karjalaan olisi tulossa jo ensi syksynä kymmenisen aasialaista opiskelijaa. Toki tämänhetkinen pandemiatilanne tuo tilanteeseen oman mausteensa, kuten myös käytännönjärjestelyt. Vielä olemme siis odottavalla kannalla, sanoo Lepola.
-----
– Meille on kerrottu, että opiskelijoille annetaan suomen kielen tehostettua opetusta jo kotimaassaan ja he opiskelisivat lukiossamme suomeksi, sanoo Lepola.

Jo nyt useampi maaseutulukio, esimerkiksi Virolahti on ilmoittautunut mukaan pilotointiin. 

Finest Futuren ensimmäiset kohdemaat ovat Vietnam ja Uzbekistan. Katse on jo suunnattu moneen muuhunkin, varsinkin Aasian maahan, kuten Malesiaan, Indonesiaan tai Intiaan.
Vesterbacka uskoo, että tulijoita olisi, sillä monissa maissa ei riitä koulutuskapasiteettia.
-----
Koko juttu:
Parikkalan-Rautjärven sanomat: Rautjärven lukioon ehkä opiskelijoita Aasiasta

Ei kai se toimittajalta olisi ollut iso ponnistus, jos olisi tarkistanut Virolahden tilanteen. Virolahden kunnanhallitus vetäytyi koko touhusta yli kaksi viikkoa sitten, 25.1.

Ylekin uutisoi aiheesta pari päivää sitten:

Rantasalmelle houkutellaan lukiolaisia Uzbekistanista ja Vietnamista

Tarkoituksena olisi tuoda kuntaan motivoituneita ja itsenäisiä nuoria, jotka opettelevat Suomen kieltä jo ennen maahan saapumistaan.

– Olisi tarkoitus saada tänne nuotinlukutaitoisia ja musiikkia harrastavia nuoria, sillä lukion musikaaliorkesterissa on vielä muutama paikka auki, Rantasalmen lukion rehtori ja sivistysjohtaja Katja Koivunoro sanoo.

Kun Finest Future-hankkeen idea esiteltiin Rantasalmelle, teki Koivunoro nopean soittokierroksen luottamushenkilöille kysyäkseen heidän mielipidettään.

– Päädyimme siihen ajatukseen, että haluamme väriä kylälle, Koivunoro sanoo.

Rantasalmen tekemän sopimuksen mukaan kahdelle vietnamilaiselle opiskelijalle tarjotaan ilmainen majoitus isäntäperheessä, ja Uzbekistanista saapuville nuorille tarjotaan kunnan kautta opiskelijasoluasumista. Toisen asteen koulutus on Suomessa maksutonta ensi syksystä lähtien, joten itse koulutuksesta tai oppimateriaaleista ei ulkomaisille opiskelijoille tule kustannuksia.

Sulkavallakin ollaan kiinnostuneista samanlaisesta hankkeesta, mutta kunnanhallitus jätti asian maanantaisessa kokouksessaan vielä pöydälle ja lisäselvitykseen.

Yle: Rantasalmelle houkutellaan lukiolaisia Uzbekistanista ja Vietnamista

[Supernuiva]

^Kulissien takana on aivan varmasti lobbausta enemmän kuin tarpeen. Hyvin monet monikulttuurisuuden kannalla olevat yrittävät varmasti tehdä kaikkensa, jotta nämä opiskelijat tulevat Suomeen.

Yleensä valitettavasti on niin, että hyötyjät lobbaavat voimakkaammin kuin muutoksen seurauksena kärsijät.

[Kemolitor]

Yle on taas uutisen tempaissut tästä aiheesta:

Etelä-Karjalan pikkulukiot valmiita ottamaan opiskelijoita Uzbekistanista – "Nyt on kysymys siitä, löytyykö lähtijöitä"

Kyse on pilottikokeilusta, jossa Etelä-Karjalaan voi tulla yhteensä kymmenen uzbekistanilaista nuorta lukio-opintoihin.

Nuoret sijoittuisivat maakunnan pieniin lukioihin: Parikkalaan, Rautjärvelle, Savitaipaleelle ja Luumäelle Taavetin lukioon. He voisivat aloittaa opintonsa jo syksyllä 2021.
-----
Opiskelijat ovat tulossa Suomeen Finest Future -nimisen yrityksen kautta. Yrityksen taustalla on Angry Birds -pelin markkinoijana tunnettu Peter Vesterbacka.

Yrityksellä on yhteyksiä Uzbekistanin lisäksi Vietnamiin, mutta Etelä-Karjalaan on pilottivaiheessa tulossa uzbekistanilaisia lukiolaisia.
-----
Finest Futuren Peter Vesterbacka kertoo, että Uzbekistanissa tapahtuvaan suomen kielen opetukseen on kiinnitetty kaksi suomen kielen opettajaa. Opettajat matkustavat Uzbekistaniin helmikuun aikana.

Kieliopinnot on Vesterbackan mukaan aloittamassa yhteensä vähän alle 30 opiskelijaa kahdella eri paikkakunnalla. Heidän tavoitteenaan on oppia suomea B1.1-tasoisesti. Taitotaso vastaa siis esimerkiksi keskipitkää lukioruotsia.

Ennen lukuvuoden alkua on myös määrä järjestää Suomessa kuukauden pituinen intensiivijakso, jonka aikana opitaan lisää suomea ja saadaan muutenkin perehdytystä tulevaan. Vesterbackan mukaan opiskelijat eivät maksa kieliopinnoistaan, vaan hankkeeseen saadaan rahoitusta Uzbekistanista paikallishallinnon kautta.

Aloite lukiolaisten vastaanottamisesta Etelä-Karjalaan tuli konsulttiyritys Finest Futurelta.
-----
Pilottikokeilun toivotaan johtavan pysyvään käytäntöön, jossa maakuntaan tulee kansainvälisiä lukiolaisia. Kaikkien ei odoteta jäävän lukiosta tai korkeakoulusta valmistumisen jälkeen Suomeen, mutta osan toivotaan asettuvan tänne pysyvästi. Pilottivuodesta maksetaan Finest Futurelle noin 10 000 euroa.

Alkuvuoden aikana on uutistoitu myös muiden kuntien yhteistyöstä Finest Futuren kanssa.

Esimerkiksi Etelä-Savossa sijaiseva Rantasalmi on vastaanottamassa lukiolaisia Uzbekistanista ja Vietnamista. Kymenlaaksossa Virolahti puolestaan päätti jättää hankkeen sikseen kiireelliseksi katsotun aikataulun vuoksi.

Yle: Etelä-Karjalan pikkulukiot valmiita ottamaan opiskelijoita Uzbekistanista – "Nyt on kysymys siitä, löytyykö lähtijöitä"

Vähän on suunnitelmat rauhoittuneet:

Pilottikierros lukiolaisten värväyksestä on jo käynnistymässä, ja lukuvuonna 2021–2022 maaseutulukioiden pulpetteja kuluttaisi ainakin tuhatkunta tulokasta.

SK 29.1.2021
https://www.satakunnankansa.fi/kotimaa/art-2000007769779.html

Kun taas nyt Vesterbacka kertookin, että "Kieliopinnot on Vesterbackan mukaan aloittamassa yhteensä vähän alle 30 opiskelijaa".

Tunteeko kukaan tarkemmin noita kielitason määrityksiä? Esimerkiksi Rantasalmen sopimuksessa sanotaan:

Suomen kielen taitotason vahvistaminen tuotavien opiskelijoiden osalta - Vähintään A2.2

Mutta nyt tuossa Ylen jutussa todetaan: "Heidän tavoitteenaan on oppia suomea B1.1-tasoisesti."

Mitä eroa noilla on, kumpi on edustaa korkeampaa kielen osaamista, A2.2 vai B1.1?

[Skeptikko]

Mitä eroa noilla on, kumpi on edustaa korkeampaa kielen osaamista, A2.2 vai B1.1?

Minun tulkintani mukaan B1.1 edustaisi parempaa osaamista:

Kielten taitotasojen kuvaukset
https://www.aalto.fi/fi/aalto-yliopiston-avoin-yliopisto/kielten-taitotasojen-kuvaukset

A – Perustason kielenkäyttäjä

A1.1. Kielitaidon alkeiden hallinta (esim. muutamia opittuja fraaseja)
A1.2. Kehittyvä alkeiskielitaito (esim. yksinkertainen viestiminen aivan perusasioista)
A1.3. Toimiva alkeiskielitaito (esim. sosiaalisen kanssakäymisen perusta)
A2.1. Peruskielitaidon alkuvaihe (esim. laajempi kyky sosiaaliseen kanssakäymiseen ja perusasioista viestintään)
A2.2. Kehittyvä peruskielitaito (esim. kyky osallistua aktiivisemmin viestintään, kyky kertoa)

B – Itsenäinen kielenkäyttäjä

B1.1. Toimiva peruskielitaito (esim. kyky ylläpitää vuorovaikutusta melko monenlaisissa tilanteissa; selviytyy kielialueella)

[qwerty]

Kumma kun mediat eivät uutisoi ministerin kommentteja

KK 1045/2020 vp
Kirjallinen kysymys liiketoiminnasta lukiolaisten tuomiseksi kuntiin ulkomailta

Katsooko hallitus, että Finest Future Oy:n alaikäisiä lukio-opiskelijoita välittävä liiketoiminta täyttää lakien ja sopimusten kirjaimen sekä toteuttaa sitä tarkoitusta, johon valtionosuusjärjestelmä on kehitetty?

Helsingissä 29.1.2021
Mari Rantanen ps

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Lukiolaissa (714/2018) säädetään yleissivistävästä lukiokoulutuksesta sekä maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävästä lukiokoulutukseen valmistavasta koulutuksesta. Lukiokoulutuksen päätteeksi suoritetaan ylioppilastutkinto. Ylioppilastutkinnosta säädetään erikseen ylioppilastutkinnosta annetussa laissa (502/2019). Lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen järjestäminen edellyttää opetus-ja kulttuuriministeriön myöntämää koulutuksen järjestämislupaa. Koulutuksen järjestämisluvan myöntämisen edellytyksenä on, että koulutus on tarpeellista ottaen huomioon valtakunnallinen tai alueellinen koulutustarve ja koulutustarjonta ja  että hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulutuksen asianmukaiseen järjestämiseen. Koulutusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Järjestämisluvassa määrätään kunnat, joissa koulutusta järjestetään, opetuskielet, mahdollinen erityinen koulutustehtävä, koulutuksen järjestäjän oikeus järjestää sisäoppilaitosmuotoista koulutusta sekä muut tarpeelliset koulutuksen järjestämiseen liittyvät ehdot.

Luvan perusteena olevan koulutustarpeen arviointi perustuu alueella asuvan väestön tarpeeseen saada yleissivistävää lukiokoulutusta eli käytännössä alueen väestöpohjaan ja ennakoituihin lukioikäisten opiskelijoiden määriin sekä ympäristössä mahdollisesti jo olevaan lukiokoulutuksen tarjontaan. Tarkastelussa ei oteta lähtökohtaisesti huomioon mahdollisia ulkomaisia lukiokoulutukseen hakijoita.

Lukiokoulutusta rahoitetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (1705/2009) ... - clip - pari kappaletta lakiviittauksia

... Käytännössä opiskelijaksi ei siis ole perusteltua ottaa opiskelijoita, joilla ei ole riittävää opetuskielen taitoa, koska opinnot tulevat suurella todennäköisyydellä keskeytymään puutteellisen kielitaidon vuoksi. Käytettävissä olevien tietojen mukaan esitetty menettely  vaikuttaa luonteeltaan ja  tarkoitukseltaan olevan lähellä lukiolain 9 §:ssä säädettyä tilauskoulutusta, vaikka järjestely ei kaikilta osin täytäkään tilauskoulutusta koskevien säännösten mukaisia tunnusmerkkejä.

Tilauskoulutuksessa koulutuksen tilaa ja rahoittaa toinen valtio, kansainvälinen järjestö taikka suomalainen tai ulkomainen julkisyhteisö, säätiö tai yksityinen yhteisö. Tilauskoulutuksen opiskelijoita ei lueta valtionosuusrahoituksen perusteeksi, vaan koulutuksen järjestäjän on perittävä koulutuksen tilaajalta tilauskoulutuksen järjestämisestä vähintään siitä aiheutuvat kustannukset kattava maksu. Tilauskoulutus järjestetään englanninkielellä IB–tutkintoon johtavana koulutuksena.

Ottaen huomion lukiokoulutusta, sen rahoitusta ja opintojen päätteeksi järjestettävää ylioppilastutkintoa koskeva lainsäädäntö,  julkisesti rahoitettavaa lukiokoulutusta ei ole tarkoitettu lähtökohtaisesti kohdennettavaksi kolmansien maiden opiskelijoiden organisoituun ja järjestelmälliseen  kouluttamiseen.  Lainsäädäntö mahdollistaa, että yksittäiset ulkomaiset opiskelijat voivat omaehtoisesti hakea ja tulla valituiksi Suomessa järjestettävään valtionosuusrahoitteiseen lukiokoulutukseen, mutta laajempi ulkomaisten opiskelijoiden kouluttamiseen tähtäävä toiminta tulisi järjestää lukiolaissa tarkoitettuna tilauskoulutuksena.

Helsingissä 18.2.2021
Opetusministeri Jussi Saramo