YLE: 2021-01-11 Janne Saarikiven kolumni: Heimosotien aika

[Histon]

YLE:n kolumnisteista terävimmät ovat alkaneet varovasti tekemään samantyylisiä havaintoja kuin Halla-aho teki ensimmäistä kertaa pari vuosikymmentä sitten. Johtopäätöksiin tarvitaan ilmeisesti vielä muutama vuosikymmen lisää.

https://yle.fi/uutiset/3-11655905

Janne Saarikiven kolumni: Heimosotien aika

Ahdistava yhtenäiskulttuuri on ehkä hajonnut, mutta seurauksena ei ollut kaikkien vapaus vaan paluu keskenään riitelevien heimouskontojen aikaan, kirjoittaa Janne Saarikivi.

Ihmiskunnan ongelmat ovat jättiläismäiset. En kyllästytä lukijaa kertomalla, mitä ovat ilmastonmuutos, ydinsodan uhka tai pandemiat. Mutta siitä huolimatta, että aika ja uhat ovat uusia, on ihminen paljossa sama, vanha, kaunainen ja pikkarainen.
[...]
Näen tämän kaiken joka päivä omin silmin kun avaan koneen. Siellä ovat tuttuni. Yhdessä ketjussa kokoontuvat ne, joiden mielestä islam on ongelma ja Jussi Halla-aho suurin suomalainen. Toisessa ketjussa Halla-aho on epäjumala, jonka kannattajat täytyy eristää yhteiskunnasta tai ainakin omista kavereista. Kolmannessa on sankarina Sanna Marin ja vastustajina suomalaiset käppäukot ja seksismi, neljännessä aiheena on kristinuskon tai Euroopan unionin typeryys, ja niin edelleen.

Tyypillinen somekeskustelu on samanmielisten riitti, heimouskonnon jumalanpalvelus, jossa maailma puhdistetaan pahasta. Keskusteluketjun alussa paljastetaan jokin asia tai ihminen, joka on kerta kaikkiaan väärässä ja vaarallinen. Hän on fasisti, rasisti, hyväuskoinen hölmö, suvakki. Hän on naisten tai homojen vihaaja, vanhentuneiden arvojen edustaja, harhaanjohdettu hölmö. Sitten häntä haukutaan yhdessä, avaudutaan kokemuksista samankaltaisten hankalien ihmisten kanssa.
[...]
Joskus nuoruudessani puhuttiin, että Suomi on yhtenäiskulttuuri. Että harvinaisen suuri osa suomalaisista puhuu samaa kieltä, kuuluu samaan uskontokuntaan ja jakaa samat arvot. Asiaan liittyi monenlaista ahdistavuutta. Ei tarvinnut matkustaa kuin Tukholmaan, että koki astuneensa hikisestä sukasta suureen maailmaan.

Tämä maailma on kaukana menneisyydessä. Moninaisuus on lisääntynyt. Kansallisvaltion ja kristinuskon ohuesti esitetyt ja ulkoaopitut tarinat eivät ehkä olleet uskottavia ainakaan siinä muodossa, missä ihmisten enemmistö ne tunsi. Ehkä niiden oli aika mennä. Mutta kun ne on korvannut uusien heimouskontojen kakofonia, ymmärrämme entistä selvemmin, että maailmassa on oltava jotain jaettua, muuten se on kauhea paikka.
[...]
En tiedä, mikä voisi olla ihmisiä yhdistävä arvomaailma, tai mikä voisi saada ihmiset kunnioittamaan toisiaan.
[...]

[Kristian IV]

Yhtenäiskulttuuri oli ahdistava lähinnä huorille ja tyhjäntoimittajille.


Mutta yllättävän hyvä teksti YLE:n mittapuulla! Keskeneräisiä pohdintoja mutta oikeansuuntaisia! 


EDIT: Eli mr. Saarikivi näki juuri tällaisen pirstaloituneen mosaiikin ongelmallisena, yhteisen pohjan katoaminen nähdään haasteena. Se on jo ihan hyvä oivallus. Mutta teksti lähinnä nosti ongelman esiin, antamatta yhtään ratkaisua siihen. Hän esitteli näitä eri " heimoja", mutta ei ollenkaan antanut vinkkiä lukijalle sen suhteen, mikä näistä heimoista sitten olisi se, jota kansakuntana pitäisi lähteä vahvistamaan tai rakentamaan eteenpäin.

Lopuksi esitetään retorinenkysymys, kuinka saada kunnioitusta syntymään. Jaa-a, olisiko ainakin sananvapauden ylläpito ja neutraalimpi tiedotusvälineistö nyt ainakin yksi, josta aloitettaisiin? Tai lopetettaisiin " mobimainen" cancelaus, mikä on vähemmän kunnioittavaa kuin se, että lonkalta kieltää toisen puhuvan vääryyksiä, ilman että edes yritettäisiin keskustella tämän väärässä olijan kanssa mm?

[Eisernes Kreuz]

Yhtenäiskulttuurin tilalle on saatu kaikkien sota kaikkia vastaan. Sosiaalisesti ja taloudellisesti sekä kulttuurillisesti ja etnisesti aikaisempaa heterogeenisempi ja eriytyneempi yhteiskunta. Ainakin näin on käynyt läntisessä Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

Tuskinpa entiseen on enää hiipuvassa lännessä paluuta. Kulttuurimarxilaiset hajottajat ovat kyllä hoitaneet hommansa kiitettävästi, se on pakko myöntää.

"Maailmassa on oltava jotain jaettua, muuten se on kauhea paikka."

[DuPont]

Yhtenäiskulttuuri ei ole synonyymi samanmielisyydelle yhteiskunnallisissa asioissa.
Yhtenäiskulttuuri tarkoittaa sitä, että asioista voidaan keskustella kulttuurin puitteissa.
Meidän kannaltamme siis keskustelemalla, ei leimaamalla tai teloittamalla toisia... (ei, kuten siirtolaistemme lähtömaissa)

...terveisiä Ohisalolle ja Rinteelle.