Tasavallan presidentin Sauli Niinistön uudenvuodenpuheen 2021 analysointiketju

[Tuomionenkeli]

Ohessa presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuhe 2021 kommentoitavaksi:

https://areena.yle.fi/1-50706990

https://www.presidentti.fi/puheet/tasavallan-presidentti-sauli-niiniston-uudenvuodenpuhe-1-1-2021/

Kansalaiset

Haluan lämpimästi kiittää teitä kaikkia. Olemme toistaiseksi selvinneet koronaviruksesta moniin muihin maihin verrattuna varsin hyvin. Erityinen kiitos koskee niitä, jotka ovat työkseen pitäneet muiden terveydestä huolta. Mutta saavutus on yhteinen. Vaikean paikan tullen koko Suomi on jälleen osoittanut vahvuutensa ja sietokykynsä.

Korona on kohdellut meistä jokaista hyvin eri tavoin: yksiä peruuttamattoman raskaasti; toisia siedettävämmin, vain normaalia arkielämää vaikeuttaen.

Kokemus on kuitenkin yhteinen. Vaille vaikutuksia ei ole jäänyt kukaan.

Onnistuminen on myös jatkossa meistä jokaisesta kiinni. Vaikka väsymys jo painaa, vielä on löydettävä voimia jatkaa.

Koettelemus kun ei ole ohi. Rokotteet luovat jo toivoa, mutta poikkeukselliset olot jatkuvat parhaassakin tapauksessa vielä kuukausia. Rajoituksista päästään vain rajoituksia noudattamalla. Rokotteista on apua vain rokotukset ottamalla.

Yhteinen tulevaisuutemme rakennetaan jokaisen yksilön teoilla, tässä ja nyt. Myös vastuu on yhteinen.
Vuoden 2020 tavoin taakse on pysyvästi jäänyt myös sitä edeltänyt maailma. Sittenkään, kun koronasta päästään, ei luvassa ole paluuta entiseen.

Vielä on vaikea täysin ymmärtää, miten perustavaa laatua olevan myllerryksen keskellä nyt olemme. Jotain silti jo tiedämme. Kohtaamme uuden.

Pandemia on muuttanut meitä. Oleminen vaihtui hetkessä toiseksi. Oli hämmentävää havaita haavoittuvuus – kuinka kaukana ihmiskunta onkaan kaikkivoipaisuudesta. Kukin on kohdaltaan päätynyt vakaviin mietteisiin, mittaamaan itseään ja kestävyyttään oudon keskellä. Yksinäisyyskin on monelle tullut valitettavan tutuksi. Jaettu ankara kokemus toisaalta myös tiivistää. Kuinka riippuvaisia olemmekaan toisistamme ja toistemme huomioimisesta. Tämä toivottavasti pysyy mielissämme pitkään.

Mutta ei muutoksessa yksin pandemiasta kyse ole. Ilmaston lämpeneminen jatkaa etenemistään, pelättyäkin nopeammin. Kansainvälisen politiikan voimasuhteet ovat voimakkaassa liikkeessä. Rahataloudessa miljoonat ovat arkipäiväistyneet, miljardien ohella yhä useammin esiin vilahtaa 12-nollainen biljoona. Samalla uudet murrosteknologiat, tekoälystä kvanttilaskentaan, lyövät itseään vauhdilla läpi.

Uuden kohtaaminen tarjoaa uusia tilaisuuksia tehdä asioita paremmin ja viisaammin kuin ennen. Uuden kohtaaminen voi myös tuntua pelottavalta. Paljon vaarallisempaa on kuitenkin yrittää ripustautua sellaiseen vanhaan, joka ei enää palaa.
Historiasta muistamme aikakausia, jolloin yhteisen ponnistuksen päämäärä oli selvä. Kannattelimme nuorta demokratiaa ja toimme Suomen maailmankartalle. Puolustimme maata ja maksoimme sotakorvaukset. Jälleenrakensimme talouden ja uudistimme yhteiskuntaa. Loimme koulutuksen ja sivistyksen pohjalle hyvinvoinnin. Teimme määrätietoisesti selväksi olevamme osa länttä.

Aiemmissakaan taitekohdissa entinen perusta ei ole koskaan tyystin kadonnut alta. Vahvuuksien pohjalle on luotu uuden etenemisen suuntaa. Olemme taas uudessa taitekohdassa. Meistä jokaisen on kysyttävä itseltämme: mikä määrittää yhteistä tahtoa uuden kohtaamiseen nyt?

Itsenäisyyspäivän yhteydessä minulla oli tilaisuus keskustella kenraali Jaakko Valtasen kanssa. Kenraali puhui viisaasti "yhteistunnon" merkityksestä. "Eikö juuri sellainen yhteiskunta, jossa yksityisen kansalaisen asema ja oikeudet ovat turvattuja, ole puolustamisen arvoinen?" hän kysyi.

Tuohon yhteistuntoon, tai osallisuuteen, tiivistyy Suomessa paljon sellaista, jonka arvoa emme itse aina muista. Usein se nähdään paremmin ulkopuolelta. Suomen menestys kansainvälisissä vertailuissa ei ole sattumaa. Tällainen yhteiskunta toden totta on puolustamisen arvoinen.
Suomen kansalaisuus on sen haltijalle arvokas pääoma. Turvapaikka Suomessa antaa sekin paremman aseman kuin valtaosalla maailman ihmisistä on. Aiheellisesti käydään keskustelua, väittelyäkin, kaikkien täällä asuvien vapauksien ja oikeuksien laajuudesta. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet toiseen vaakakuppiin asettuvat vastuu ja velvollisuudet. Tavoitteena punninnassa pitäisikin olla näiden "oikeasuhtaisuus", sillä ilman vastuuta ei ylläpidetä oikeuksiakaan. Suomalainen yhteiskunta toden totta on vastuun ottamisen arvoinen.

* * *

Viime aikojen keskustelu turvallisuudesta johdattaa pohtimaan laajemmin, siis yksittäistapauksista erillään, eräänlaista sivistysvaltion dilemmaa. Lyhyesti kuvattuna kysymys on siitä, miten annetaan turvaa ihmisille, joiden varalta joudutaan sitten turvaamaan muita, siis suojautumaan.

Tästä puolestaan seuraa vaikeita jatkokysymyksiä. Missä määrin yksilön oikeuksien vastapainoksi voidaan asettaa kaikkia koskeva turvallisuus? Tai päinvastoin, voidaanko koko yhteiskunnan turvallisuus vaarantaa asettamalla yksittäisten yksilöiden oikeudet etusijalle?
Tätä pohdintaa Euroopan sivistysvaltioissa käydään ja toistaiseksi on päädytty kovin erilaisiin ratkaisuihin.

Reilu vuosi sitten kannoin huolta siitä, ettei Suomi saa päätyä tilanteeseen, jossa turvallisuusriskien kohtelu on lievempää ja lainsäädäntömme väljempää kuin verrokkimaissa. Turvallisuustilanne vaatii jatkuvaa ajan tasalla oloa, kuten nyt tapahtuu terrorismilainsäädäntöä uudistettaessa.

Turvallisuuden tunnetta on myös horjutettu uusin, digitaalisin keinoin. Olipa kohteena eduskunta tai yksityisten ihmisten terveystiedot, sana "tietomurto" antaa liian harmittoman vaikutelman. Kyberhyökkäykset ovat turvallisuutta uhkaavia, ne ovat hyökkäyksiä yksilöitä kohtaan, hyökkäyksiä koko yhteiskuntajärjestystä kohtaan. Niitä on kyettävä torjumaan paremmin, kansainvälisestikin.

On sanottu, että viranomaiset virkavastuulla huolehtivat turvallisuudesta. He varmasti tekevätkin voitavansa, kukin kohdaltaan säädetyissä puitteissa. Näiden puitteiden tulee olla ajan tasalla. Meidän ei tulisi koskaan joutua tunnustamaan, että olemme olleet politiikassamme naiiveja.
Jäi itsenäisyyspäivästä mieleen toinenkin kohtaaminen. Itähelsinkiläisten Biolasten esityksen pääviestinä oli "ota pallosta kii". Heidän huolenaan oli, hyvin perustellusti, ilmastonmuutos. Sama huoli näkyy vahvasti lapsilta ja nuorilta pitkin vuotta saamissani viesteissä. Tähän vaatimukseen meidän on pystyttävä vastaamaan.

Viime vuoden alussa oli mahdotonta edes kuvitella, että joutuisimme välttämään läheisyyttä ja sosiaalista kanssakäymistä, rajoittamaan liikkumista ja kulkemaan maskit kasvoilla. Nyt tuo mahdoton on jokapäiväistä – olemme vaaraa välttääksemme muuttaneet käyttäytymistämme tavalla, jota on vaikea uskoa. Olisiko tästä opiksi ja avuksi toisen vaaran, ilmastonmuutoksen torjunnassa? Nimittäin juuri ihmisten käyttäytymisestähän ilmastonmuutoksessa on kysymys.

Opittavaa riittää muussakin elämässä. Kaikkivoipia ihmiset eivät ole, mutta moneen pystymme. Uutta kohdattaessa parempaan kannattaa pyrkiä. Siihen pandemia on meitä johdatellut. Tarve ottaa omassa käytöksessä toiset huomioon, halu auttaa toista ja kyky sopeutua poikkeuksellisiin oloihin vievät kaikki ihmisyyttä eteenpäin. Jatketaan sillä tiellä.

Toivotan teille kaikille onnellista alkanutta vuotta ja Jumalan siunausta.

[Eino P. Keravalta]

Mitä kirottua, jo toisessa lauseessa kor-alkuinen sana. Yleensä laitan radion kiinni tuossa kohtaa.

Onhan maallamme monta kertaluokkaa suurempiakin uhkia kuten vihervasemmistolainen hallitus, EU-jäsenyys ja kehitysmaaperäinen maahanmuutto, näistä ei heti sanaakaan. Mutta jatketaan lukemista, ehkä Sapen puheen kirjoittanut tiimi on löytänyt jonkun älynväläyksenkin puheeseen liitettäväksi.

[JoKaGO]

Mitä kirottua, jo toisessa lauseessa kor-alkuinen sana. Yleensä laitan radion kiinni tuossa kohtaa.

Onhan maallamme monta kertaluokkaa suurempiakin uhkia kuten vihervasemmistolainen hallitus, EU-jäsenyys ja kehitysmaaperäinen maahanmuutto, näistä ei heti sanaakaan. Mutta jatketaan lukemista, ehkä Sapen puheen kirjoittanut tiimi on löytänyt jonkun älynväläyksenkin puheeseen liitettäväksi.

Melkoista diipadaapaa tuo puhe taas oli. Eniten tökkäsi suksi siinä, kun TP ilmoitti pystyvänsä pysäyttämään ilmaston muutoksen, käyttäytymistä muuttamalla. Kuulemma oli saanut paljon huolestunutta postia ilmaston muutokseen liittyen, ja ihan lapsilta pääasiassa. Hyvin on opettajatyttösten aivopesutyö tehnyt tehtävänsä.

[marjanpoimija]

Hyvä oli Saulin puhe. Tykkään kyllä tästä meidän pressasta. Viisas mies. Kansanomainen. (Ja tämä kaikki ilman sarkasmia) Puhuu kuin ihminen, ei niin kuin poliitikko, jonka puheista joutuu usein arpomaan, että mitäköhän tuo nyt yrittää sanoa. Ilmastonmuutos ja pandemia, olennaisia asioita. Toki suomen roolia ilmastoasioissa ei missään nimessä saa nostaa yhtään sen ylemmäs kuin mikä on meidän 5,5miljoonainen kansan rooli koko paletissa. Hieno mies tuo Sauli.

[l'uomo normale]

Nukuin pommiin. Oliko Niinistöllä solmio suorassa ja olemus että oli juhlittu vain kohtuullisesti?

[Eino P. Keravalta]

Sappe möläytteli:

-Ilmastopropagandaa
-Coronapropagandaa
-Rokotepropagandaa
-Turvapaikanhakijapropagandaa
-Ihmisoikeuksien rajoituspropagandaa
-Ihmisen pienuuden ja mitättömyyden propagandaa
-Politiikkapropagandaa
-Monikulttuurisuuspropagandaa
-Globalisaatiopropagandaa
-Viranomaispropagandaa
-Konditionaalilausepropagandaa
-Sosiologiapropagandaa

Puhe: täyttä paskaa paria kansan tahtoa myötäilevää lausetta lukuunottamatta.

Sauli: paska presidentti ja huijari, Suomen kansan vihaaja.

Tyyli: kehnoa suomea, tyylitön. Ei tosin Sapen tekemä puhe.

Tuomio/käsky: haistakaapa paska koko puheen krapulassa kyhännyt kööri.

[Eino P. Keravalta]

Ei tuo hiipunut lässytys ollut puhe.

Puhe on informatiivinen suoritus, jossa on erilaisia nyansseja, tyyliseikkoja, rakenteita.. nyt kuultiin vain vanhan miehen paskalla istuessaan monotonisesti kauppaan menevälle vaimolleen luettelema ostoslista: markariinii, talkkunaa, herneit, linnusiemenii.. '

Sappe ulos! 

[Mika]

Ei sanaakaan turvallisuuspoliittiisesta tilanteesta ja Suomen asemasta Venäjän kyljessä ilman liittolaisia.  Ilmeisesti Putin ohjeisti ottamasta näitä esille, kun Niinistö soitti Kremliin juuri ennen joulua.   Nythän asia luulisi olevan entistä ajankohtaisempi, kun Nato-jäsenyyden kannatus on Ruotsissa noussut, ja liittoutumista pidetään realistisena vaihtoehtona.  Suomessakin kansan luottamus omaan puolustukseen alkaa vihdoin rakoilla, mikä näkyy maannpuolustustahdon heikentymisenä.

[Mikke70]

Hyvä oli Saulin puhe. Tykkään kyllä tästä meidän pressasta. Viisas mies. Kansanomainen. (Ja tämä kaikki ilman sarkasmia) Puhuu kuin ihminen, ei niin kuin poliitikko, jonka puheista joutuu usein arpomaan, että mitäköhän tuo nyt yrittää sanoa. Ilmastonmuutos ja pandemia, olennaisia asioita. Toki suomen roolia ilmastoasioissa ei missään nimessä saa nostaa yhtään sen ylemmäs kuin mikä on meidän 5,5miljoonainen kansan rooli koko paletissa. Hieno mies tuo Sauli.

Niinpä. Hyvä presidentti Suomessa pitkästä aikaa. Uskaltaa moittia hyvinkin suoraan politikkojen tekemisiä ja mikä tärkeintä, ei ole Putinin ohjalitavissa. Harmittavaa, että toinen kausi jo menossa. Vielä harmittavampaa on se, että valitettavasti HP on seuraaja.

[TapsaT]

Eihän Niinistö toki täydellinen ole, mutta onko meillä tällä hetkellä ketään parempiakaan, joilla olisi realistisia mahdollisuuksia Tasavallan Presidentiksi?

Eli kysymys kuuluu: Kuka muu muka?

[Make M]

Hyvä oli Saulin puhe. Tykkään kyllä tästä meidän pressasta. Viisas mies. Kansanomainen. (Ja tämä kaikki ilman sarkasmia) Puhuu kuin ihminen, ei niin kuin poliitikko, jonka puheista joutuu usein arpomaan, että mitäköhän tuo nyt yrittää sanoa. Ilmastonmuutos ja pandemia, olennaisia asioita. Toki suomen roolia ilmastoasioissa ei missään nimessä saa nostaa yhtään sen ylemmäs kuin mikä on meidän 5,5miljoonainen kansan rooli koko paletissa. Hieno mies tuo Sauli.

Niinpä. Hyvä presidentti Suomessa pitkästä aikaa. Uskaltaa moittia hyvinkin suoraan politikkojen tekemisiä ja mikä tärkeintä, ei ole Putinin ohjalitavissa. Harmittavaa, että toinen kausi jo menossa. Vielä harmittavampaa on se, että valitettavasti HP on seuraaja.

En ainakaan tästä uudenvuodenpuheesta löytänyt mitään suoraa moitetta yhtäkään poliitikon tekemistä kohtaan. Missä kohtaa tuo Saulin "uskallus" näkyy?

[pulikka]

Vuoden 2020 tavoin taakse on pysyvästi jäänyt myös sitä edeltänyt maailma. Sittenkään, kun koronasta päästään, ei luvassa ole paluuta entiseen.

Vielä on vaikea täysin ymmärtää, miten perustavaa laatua olevan myllerryksen keskellä nyt olemme. Jotain silti jo tiedämme. Kohtaamme uuden.

[...]

Uuden kohtaaminen tarjoaa uusia tilaisuuksia tehdä asioita paremmin ja viisaammin kuin ennen. Uuden kohtaaminen voi myös tuntua pelottavalta. Paljon vaarallisempaa on kuitenkin yrittää ripustautua sellaiseen vanhaan, joka ei enää palaa.

Voi helvetti. Sauli on tosiaan saanut ohjausta. Onko ennen presidenttitasolla oltu vakuuttuneita siitä, että kulkutautiepidemian jälkeen ei palata entiseen? Vakuuteltiiko espanjalaisen tai honkkarin aikaan kuinka entinen on mennyt eikä enää palaja, joten nenän niisto (vaikka väkisin) ja eespäin, eespäin! En kiellä koronaa mutta ai että sillä tehdään politiikkaa. Tulee vahvasti "det nya Sverigestan"-mainos mieleen, tässä meillä suomalainen versio ja vieläpä ressan esittämänä. Mahtoiko nyökytellä ja hymyillä puhuessaan kuten valkoiset ruotsalaisnaiset ja mamumiehet ruotsalaisten kansanmurha on iloinen asia -rainassa?

Anteeksi vaahtoava ajatusteni virta ja hyvää uutta vuotta, paitsi että oikeasti uskon kaiken paskan jatkossa vain tihenevän Jeesuksen toiseen tulemiseen asti.

Ai niin, lisätään nyt vielä se, että Sauli unohti progressiivisessa tulevaisuususkossaan, että uuden kohtaaminen antaa mahdollisuuden myös sössiä isommin kuin ennen, tehdä tyhmyyksiä paremmin kuin ennen ja iskeä päätä kovempaa samoihin betoniseiniin kuin aina ennenkin.

[marjanpoimija]

Eihän Niinistö toki täydellinen ole, mutta onko meillä tällä hetkellä ketään parempiakaan, joilla olisi realistisia mahdollisuuksia Tasavallan Presidentiksi?

Eli kysymys kuuluu: Kuka muu muka?

Juuri näin. Kukaan ei ole täydellinen. Maailmasta ei löydy toista sellaista ihmistä, joka ajattelisi juuri samalla tavalla kuin itse. Vertaan Salea entisiin pressoihin, Haloseen ja Ahtisaareen. Heihin verrattuna Sale on lähes täydellinen. Jos taas vertaa vaikka johonkin persujen ykköstykkeihin, niin jo rupeaa Salestakin vikoja löytymään. Entäs jos uudenvuoden puheen olisikin pitänyt vaaleissa toiseksi jäänyt Al-Hol Pekka? Kaikki on suhteellista. Tälleen kun asioita pyörittelee, niin meillä on tällä hetkellä todella hyvä Tasavallan presidentti. Veikkaan, että vuosien kuluttua monelle tulee vielä Saulia ikävä.

ps. Aika jännä juttu, että sana presidentti kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella 

[Eino P. Keravalta]

Presidentti kuuluu kirjoittaa isolla alkukirjaimella. Jos kielioppi sanoo toista, se on virheellinen.

Samoin kuukausien nimet pitää kirjoittaa isolla alkukirjaimella kuten myös vaikkapa Joulu.

Pienten alkukirjainten käyttö joissain yhteyksissä on suomalaisille tyypillistä munattomuutta, itkeskelyä ja tekovaatimattomuutta: eihän me mitään olla, eihän mikään ole mitään saatana.

Toki Sapen presidenttitittelin pienellä kirjoittamisen annan anteeksi, sillä Sappe on epäpresidentti, pieni mies henkisesti, Suomen Kusettaja. Suomessa ei ole ollut Presidenttiä sitten Ukin.

[marjanpoimija]

^ noup.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/tittelit/ohje/249

[Make M]

Sauli:

———
Yhteinen tulevaisuutemme rakennetaan jokaisen yksilön teoilla, tässä ja nyt. Myös vastuu on yhteinen.
Vuoden 2020 tavoin taakse on pysyvästi jäänyt myös sitä edeltänyt maailma. Sittenkään, kun koronasta päästään, ei luvassa ole paluuta entiseen.

Vielä on vaikea täysin ymmärtää, miten perustavaa laatua olevan myllerryksen keskellä nyt olemme. Jotain silti jo tiedämme. Kohtaamme uuden.

———
Jaettu ankara kokemus toisaalta myös tiivistää. Kuinka riippuvaisia olemmekaan toisistamme ja toistemme huomioimisesta. Tämä toivottavasti pysyy mielissämme pitkään.
———
Uuden kohtaaminen tarjoaa uusia tilaisuuksia tehdä asioita paremmin ja viisaammin kuin ennen. Uuden kohtaaminen voi myös tuntua pelottavalta. Paljon vaarallisempaa on kuitenkin yrittää ripustautua sellaiseen vanhaan, joka ei enää palaa.
———
Vahvuuksien pohjalle on luotu uuden etenemisen suuntaa. Olemme taas uudessa taitekohdassa. Meistä jokaisen on kysyttävä itseltämme: mikä määrittää yhteistä tahtoa uuden kohtaamiseen nyt?
———

Vaikka näissä lainauksissa Sauli ei suoraan viittaakaan Euroopan liittovaltiokehitykseen, velkaunioniin ja Suomen itsemääräämisoikeuden kadottamiseen, näen ne kuitenkin osana samaa sanastoa, jota käytetään kun Suomea ollaan luovuttamassa epädemokraattisten globalistien käsiin.

Muuten, oletteko jo ehtineet kysymään itseltänne, "mikä määrittää yhteistä tahtoa uuden kohtaamiseen nyt?" Kun Arvoisa Herra Tasavallan Presidentti vaatii kansalaisia esittämään itselleen tämän kysymyksen, niin tokihan näin on tehtävä. Ja oliko siellä vastauksia?

[-PPT-]

Hyvä oli Saulin puhe. Tykkään kyllä tästä meidän pressasta. Viisas mies. Kansanomainen. (Ja tämä kaikki ilman sarkasmia) Puhuu kuin ihminen, ei niin kuin poliitikko, jonka puheista joutuu usein arpomaan, että mitäköhän tuo nyt yrittää sanoa. Ilmastonmuutos ja pandemia, olennaisia asioita. Toki suomen roolia ilmastoasioissa ei missään nimessä saa nostaa yhtään sen ylemmäs kuin mikä on meidän 5,5miljoonainen kansan rooli koko paletissa. Hieno mies tuo Sauli.

Niinpä. Hyvä presidentti Suomessa pitkästä aikaa. Uskaltaa moittia hyvinkin suoraan politikkojen tekemisiä ja mikä tärkeintä, ei ole Putinin ohjalitavissa. Harmittavaa, että toinen kausi jo menossa. Vielä harmittavampaa on se, että valitettavasti HP on seuraaja.

Jos HP tarkoittaa Haavistoa niin taatusti ei ole seuraaja. Vihreä ja persu eivät koskaan saa yli 50% äänestäjän suostumusta.

[valkovuokko]

Vihdoinkin Niinistö puhuu ymmärrettäviä lauseita. Aiemmin hän yritti esittää itseään fiksumpaa koukeroisella kielellä, josta ei saanut mitään selvää.

Pisteet Niinistölle, kun hän muistutti Suomen kansalaisuuden arvosta ja sen velvoittavuudesta.

Mielenkiintoinen on myös Niinistön epäsuora viittaus siihen, kun P Haavisto, Tanner, Ohisalo ja ihmisoikeusproffat väittivät, että Suomella ei ole muuta vaihtoehtoa kuin hakea  Isis-leiriläiset Suomeen. Niinistö huomautti että Euroopan "sivistysvaltioissa" asiasta on erilaisia näkemyksiä.

[Siili]

Jos HP tarkoittaa Haavistoa niin taatusti ei ole seuraaja. Vihreä ja persu eivät koskaan saa yli 50% äänestäjän suostumusta.

Ei varsinkaan, jos ehdokas on ehdoin tahdoin hieronut paskaa enemmistön naamalle, kuten Haavisto teki Al-Hol-keississä. 

[Matias Turkkila]

Puheessa ovat mukana turvallisuusvaje (konsupositio) ja ilmastonmuutos (ekohippi- ja suusryrityspositio).

Hesarin Pullinen kirjoitti jokin päivä sitten Haukiosta, joka yrittää rakentaa uutta sillanpääasemaa näiden välille.

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000007705625.html

[Eino P. Keravalta]

Vaikea tuollaista on analysoida, koska siinä ei sanottu mitään, pelkkää nenänkaivelua ja huokailua koko 'puhe'.

Ei esimerkiksi kerrottu, mikä Suomi on, mikä sen tehtävä on, kelle se kuuluu ja mihin Suomen pitää mennä ja miksi. Nuha sitä ja nuha tätä. Nenänkaivelua. Onko tuo horisija oikeasti jonkun maan presidentti?

Ehkä tämä on vain unta. Ehkä tuo draculannäköinen ukko onkin vain painajaista, joka johtui liian myöhään syödystä sinihomejuustopalasta.. tai punahomeesta..

[Miniluv]

Sauli:

———
Muuten, oletteko jo ehtineet kysymään itseltänne, "mikä määrittää yhteistä tahtoa uuden kohtaamiseen nyt?" Kun Arvoisa Herra Tasavallan Presidentti vaatii kansalaisia esittämään itselleen tämän kysymyksen, niin tokihan näin on tehtävä. Ja oliko siellä vastauksia?

Juuri tätä ne ovat. Saulin globalismille on minulla valmiina yhden sormen tervehdys.

[Emo]

Puheessa ovat mukana turvallisuusvaje (konsupositio) ja ilmastonmuutos (ekohippi- ja suusryrityspositio).

Hesarin Pullinen kirjoitti jokin päivä sitten Haukiosta, joka yrittää rakentaa uutta sillanpääasemaa näiden välille.

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000007705625.html

Tämä olikin varsin kiinnostava linkki.

Jenni Haukio raivaa Suomeen kiinnostavaa arvolokeroa   

TÄMÄN VUODEN poikkeukselliset Linnan juhlat olivat kerrassaan kiehtova sekoitus erilaisia yhteiskunnallisia viestejä.

Juhlan alkupuolella presidentti Sauli Niinistö ja Jenni Haukio tapasivat videoyhteydellä sotaveteraanin ja lotan. Isänmaallinen katse historiaan oli muutenkin läsnä. Näyttelijät Seela Sella ja Esko Salminen tulkitsivat valikoiman kansallista yhteishenkeä korostaneita runoja. Runot oli valinnut Haukio.

Illan aikana esiintyi myös koululaisten lauluryhmä Biolapset, joka toi juhlaan voimakkaan ilmastonmuutoksen vastaisen viestin. Myös kulttuuriohjelmaa oli suunnitellut Haukio. Biolasten kanssa hän on työskennellyt aiemminkin.

VAIKKA sekä Niinistön että Haukion kädenjälki näkyi, juhla tuntui Haukion näköiseltä. Hänestä on viime vuosina tullut varsin näkyvä yhteiskunnallinen keskustelija, joka nostaa esiin juuri juhlan teemoja.

Marraskuussa 2019 Haukio totesi Eläinsuojelugaalassa, että jokainen kuollut tuotantoeläin "olisi halunnut elää". Syntyi pieni kohu, ja keskustan kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen ilmoitti boikotoivansa Haukion puheiden vuoksi Linnan juhliakin.

Vuonna 2018 Haukio peräsi Kotiliedessä jokaiselta "pysyviä elämänmuutoksia" ilmastonmuutoksen vuoksi. Syksyllä 2019 hän taas kirjoitti Seura-lehdessä pelkäävänsä, että sanaa "isänmaa" aletaan kritisoida sukupuolittuneena.   

KANNANOTOISTA piirtyy hyvin samankaltainen kuva kuin Linnan ohjelmistosta. Tämän "haukiolaisuuden" sydän on jonkinlainen jylhän, historiaan nojaavan kansallisromantiikan ja voimakkaan ilmastoaktivismin liitto.

Yhdistelmä ei Suomen poliittisella kentällä ole erityisen yleinen.

Vahva isänmaallisuus ja kansallisromantiikka nousevat nykyisin esille etenkin osana laajempaa uuskonservatiivista liikehdintää. Siihen taas yhdistyy usein kansallista etua korostava vetäytyvä ilmastopolitiikka tai joskus jopa suoranainen ilmastodenialismi. Uuskonservatismin nationalismi taas on usein poissulkevaa ja junnaa maahanmuuton vastustamisessa. Tietysti myös avoimempaa isänmaallisuutta on, mutta jyrkkä puhunta on viime vuosina "kaapannut" kansallistunnetta itselleen.

Toisaalla taas aktiivisimmat ilmastopoliitikot usein karsastavat kaikkea kansallistunteeseen viittaavaakin.

Tällä suunnalla ilmastonmuutos nähdään ennen kaikkea globaalina uhkana. Se taas edellyttää kansallisen edun unohtamista ja koko ihmiskunnan yhteisiä toimia. Samoin kansallisaate yhdistyy monen mielessä nykyisin historian vääryyksiin, kuten kolonialismiin tai perusteettomaan miesvaltaan.

Kun näiden kahden väliin rakentaa synteesiä, tulos onkin jotakin, joka tuntuu uudelta. Linnassa jostakin tällaisesta näkyi väläys.

AJATUKSENA kansallistunteeseen nojaava ilmastopolitiikka on kiinnostava. Se voisi määritellä uusiksi ladattua politiikan sanastoa ja paaluttaa ilmastokeskustelun paikkaa uusiksi luutuneelta vasemmisto–oikeisto-akselilta.

Ratkaisuja yritysten ongelmiin tai sosiaalitukien tasoon kansallisromanttinen ilmastopolitiikka ei tietysti anna. Ainakin identiteettipolitiikan areenalla se kuitenkin raivaa aivan omaa ruutuaan.

Tällainen arvotyö ei ole oikein onnistunut esimerkiksi kokoomukselta, Haukion entiseltä työnantajalta. Puolueen tie oppositiossa on ollut kiusallista vuorokumartelua uuskonservatismin ja sosiaaliliberaalin otteen suuntaan. Maku on laimea.

ENTÄ Haukio itse? Harva tietää, mitä hän Niinistön vuonna 2024 päättyvän kauden jälkeen tekee. Nyt 43-vuotias Haukio ehtisi tehdä uuden uran, jos haluaa. Ainakin hän näyttää haluavan käyttää ääntään.

Kirjoittaja on HS:n talouden ja politiikan toimituksen esimies.

No mikä ettei, haukiolaisuus 🤔

[Melbac]

Hyvä oli Saulin puhe. Tykkään kyllä tästä meidän pressasta. Viisas mies. Kansanomainen. (Ja tämä kaikki ilman sarkasmia) Puhuu kuin ihminen, ei niin kuin poliitikko, jonka puheista joutuu usein arpomaan, että mitäköhän tuo nyt yrittää sanoa. Ilmastonmuutos ja pandemia, olennaisia asioita. Toki suomen roolia ilmastoasioissa ei missään nimessä saa nostaa yhtään sen ylemmäs kuin mikä on meidän 5,5miljoonainen kansan rooli koko paletissa. Hieno mies tuo Sauli.

Niinpä. Hyvä presidentti Suomessa pitkästä aikaa. Uskaltaa moittia hyvinkin suoraan politikkojen tekemisiä ja mikä tärkeintä, ei ole Putinin ohjalitavissa. Harmittavaa, että toinen kausi jo menossa. Vielä harmittavampaa on se, että valitettavasti HP on seuraaja.

Jos HP tarkoittaa Haavistoa niin taatusti ei ole seuraaja. Vihreä ja persu eivät koskaan saa yli 50% äänestäjän suostumusta.

Itse uskoisin että ps voisi saada 50% mutta vihreä ei.Vihreät on taivaanrannan maalareita kun taas ps:llä taitaa olla jalat suhteellisen tukevasti maassa.Vihreät ei tunnu osaavan kuin puhua jargonia päivästä toiseen ja vedota milloin mihinkin "sopimukseen" ja aatteeseen kun taas ps:n tyypit yrittää puhua vähän mutta asiaa.

[Ari-Lee]

Turvapaikka Suomessa antaa sekin paremman aseman kuin valtaosalla maailman ihmisistä on. Aiheellisesti käydään keskustelua, väittelyäkin, kaikkien täällä asuvien vapauksien ja oikeuksien laajuudesta. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet toiseen vaakakuppiin asettuvat vastuu ja velvollisuudet. Tavoitteena punninnassa pitäisikin olla näiden "oikeasuhtaisuus", sillä ilman vastuuta ei ylläpidetä oikeuksiakaan. Suomalainen yhteiskunta toden totta on vastuun ottamisen arvoinen.

* * *

Viime aikojen keskustelu turvallisuudesta johdattaa pohtimaan laajemmin, siis yksittäistapauksista erillään, eräänlaista sivistysvaltion dilemmaa. Lyhyesti kuvattuna kysymys on siitä, miten annetaan turvaa ihmisille, joiden varalta joudutaan sitten turvaamaan muita, siis suojautumaan.

Tästä puolestaan seuraa vaikeita jatkokysymyksiä. Missä määrin yksilön oikeuksien vastapainoksi voidaan asettaa kaikkia koskeva turvallisuus? Tai päinvastoin, voidaanko koko yhteiskunnan turvallisuus vaarantaa asettamalla yksittäisten yksilöiden oikeudet etusijalle?
Tätä pohdintaa Euroopan sivistysvaltioissa käydään ja toistaiseksi on päädytty kovin erilaisiin ratkaisuihin.

Reilu vuosi sitten kannoin huolta siitä, ettei Suomi saa päätyä tilanteeseen, jossa turvallisuusriskien kohtelu on lievempää ja lainsäädäntömme väljempää kuin verrokkimaissa. Turvallisuustilanne vaatii jatkuvaa ajan tasalla oloa, kuten nyt tapahtuu terrorismilainsäädäntöä uudistettaessa.

Tässäkö se oli? Tyhjä arpa. Ei presidentin tule esittää kysymyksiä vaan antaa suuntaa parempaan turvallisuuteen. Tähän asti S Niinistö on antanut suuntaa vain turvattomuudelle. Turvattomuus tulee maan rajojen ulkopuolelta omien poliitikkojen tuomana. En unohda S Niinistön nuivintaa J Halla-ahoa kohtaan. Sitä ei kertakaikkiaan voi unohtaa. S Niinistö ei ole katunut.

Toinen mitä en unohda oli presidentin vaaleissa S Niinistön lupaus puuttua jos hän havaitsee liittovaltiokehitystä. Ei ole havainnut kun ei halua avata silmiään ja korviaan.

[Make M]

------
Toinen mitä en unohda oli presidentin vaaleissa S Niinistön lupaus puuttua jos hän havaitsee liittovaltiokehitystä. Ei ole havainnut kun ei halua avata silmiään ja korviaan.

Sitten kun yle, hs ja suurin osa valtaeliitistä on todennut, että joo, liittovaltiohan tästä tuli, niin silloin Saulikin herää sen huomaamaan. Ja silloin hän jyrähtää, että "älkää nyt sentään tuhkiakin viekö pesästä, olkaa niin kiltit."

[ikuturso]

Maikkarin uutisissa analysoitiin aika hyvin tuota al-hol tulkintaa. Hyvin pohdittiin onko oikein uhmata hyvinvointivaltion turvallisuutta yksilöiden oikeuksien vuoksi. Mainittiin myös, että eri maat tulkitsevat asiaa eri tavoin.

Uutisissa oli myös pätkä itse puheesta. Ihan kuin olisi kuunnellut uutisia selkosuomeksi. Melkoista rautalankaa.

-i-

[WinstonSmith]

Ei tuo hiipunut lässytys ollut puhe.

Puhe on informatiivinen suoritus, jossa on erilaisia nyansseja, tyyliseikkoja, rakenteita.. nyt kuultiin vain vanhan miehen paskalla istuessaan monotonisesti kauppaan menevälle vaimolleen luettelema ostoslista: markariinii, talkkunaa, herneit, linnusiemenii.. '

Sappe ulos! 

Puhe ei ole välttämättä edes hänen itsensä kirjoittama. Niinistö on tolkun ihminen, joka tuomitsee maahanmuuttajien rikokset ja sanoo, että jotain pitäisi tehdä, mutta rasismi pitää tuomita. Lopulta rasismi tuomitaan, mutta maahanmuuttajien rikollisuudelle ei tehdä mitään.

[Supernuiva]

Jostain syystä tuo puhe kuului luettaessa korvissani T. Halosen lukemana.

Miettikääpä vain, miten esimerkiksi Halonen olisi puhunut toisin? No joo, muutamat yksityiskohdat olisi mahdollisesti muokattu toisin, mutta pääosin täysin saman puheen olisi voinut pitää myös edellinen presidentti.

(Teot ovat merkityksellisempiä kuin seremonialliset puheet.)

[Ahmed Ahne III]

Ilta-Sanomien pääkirjoituksessa (Timo Haapala 1.1.2020 klo 1600) kiteytti asioita mielestäni erinomaisesti:

(...)
KUN PRESIDENTTI puhuu, hän joutuu miettimään tarkasti, mitä hän voi valtaoikeuksiensa puitteissa sanoa. Sisä- ja talouspolitiikka ei enää ole presidentin toimialaa, mutta ulko- ja turvallisuuspolitiikka on. Kummankin suurin päämäärä on taata juuri Suomen turvallisuus.

Tältä osin Niinistö antoi sisäpolitiikkaa läheltä liippaavan, mutta turvallisuuspolitiikkaan oleellisesti kuuluvan naivismivaroituksen. Sitä ei edes tarvinnut etsiä täikammalla rivien välistä. Vuosi sitten puhuttiin Syyrian al-Holin pakolaisleiriltä kotiutettavien lasten ja ennen muuta äitien asemasta. Sama keskustelu jatkuu nyt.
(...)

(...)
RUOTSIN pääministeri Stefan Löfven totesi taannoin tämän maansa osalta: "Sverige har varit naiva." Kun Niinistö tästä varoittaa, hän pelkää, että Suomikin joutuu vielä tunnustamaan olleensa naiivi.
(...)

(...)
Parhaillaan valmistellaan sisäisen turvallisuuden selontekoa, joten sisäministeri Maria Ohisalon (vihr) kannattaa lukea presidentin puhetta tarkasti. Siinä on viestiä sisällä. Paljolti Niinistön herättelyn ansiosta Suomessa herättiin vuosi sitten kiirehtimään terrorilainsäädännön päivittämistä. Silti terrorilakien osalta mitään ei ole vuodessa käytännössä tapahtunut. Näin presidentti arvioi tilannetta 15.12.2019 Presidentin kynästä -kirjoituksessaan:

Suomi ei saa päätyä tilanteeseen, jossa turvallisuusriskien kohtelu on lievempää ja lainsäädäntömme väljempää kuin verrokkimaissa.
(...)
HALLITUKSEN ja presidentin välisen keskustelun toimivuutta kiitellään juhlapuheissa ja haastatteluissa, mutta jokin niissä mättää. Sen aistii – ja kyllä siitä kulisseissa paljon puhutaankin.

https://www.is.fi/paakirjoitus/art-2000007715273.html

Note: boldaukset ak