2020-11-10 Helsingissä 100-150 vaarallisen nuoren joukko, valtaosa mamuja

[DuPont]

Yle:llä yllättäen hieman ongelmaa vähättelevä uutinen:
https://yle.fi/a/74-20014003

Suomalaisessa mediassa on kirjoitettu paljon jengirikollisuuden eskaloitumisesta Ruotsissa ja varoiteltu Suomea tekemästä Ruotsin virheitä. On puhuttu "Ruotsin tiestä".
Sekä Forss että Näsi haluaisivat mieluummin puhua Suomen tiestä.
– Se on kulunut aihe, että ollaanko Ruotsin tiellä. En tiedä, onko hyvä keskustella, siitä miten Ruotsissa on onnistuttu maahanmuuttajien integraatiossa. Meidän pitää miettiä, mitä täällä Suomessa on tehty ja missä on onnistuttu ja missä ei...

...Myös Näsi oli sitä mieltä, että Suomen tilanne on "hyvin, hyvin, hyvin" erilainen kuin Ruotsissa, ja siksi Ruotsi ei tarjoa hyvää vertailukohtaa Suomelle.
Palmén taas sanoi, että Suomen mediassa oli tärkeää tehdä analyysia Ruotsin tekemistä virheistä, jotta Suomi ei joutuisi naapurimaan tilanteeseen.

Klisheet ovat edelleen samat...

[Roope]

Ylen Viimeinen sana -ohjelmassa ilmiötä etäännytettiin rikollisten maahanmuuttajataustasta ja maahanmuuttopolitiikasta kiistelyksi siitä, mikä oikeastaan on katujengi ja meneekö uutisoinnissa sekaisin katujengit ja nuorisorikollisuus.

Uutisoinnissa katujengeistä ovat menneet "puurot ja vellit sekaisin", sanoo tutkija

Media uutisoi katujengeistä ja nuorisorikollisuudesta osittain harhaanjohtavasti, sanoi kriminologian yliopistolehtori Matti Näsi Helsingin yliopistosta Ylen Viimeinen sana -ohjelmassa.

Näsin mukaan uutisoinnissa ovat menneet "puurot ja vellit sekaisin". Hän tarkoittaa tällä sitä, että katujengit ja nuorisorikollisuus sekoittuvat toisiinsa mediassa, vaikka ne ovat eri asioita.

– Varmaan monelle on aika vaikeaa hahmottaa, että mitä tässä nyt on meneillään, Näsi sanoi.

MTV:n uutisten rikostoimituksen päällikkö Tiia Palmén myönsi, että ainakin palautteen perusteella yleisöllä menevät helposti sekaisin katujengit ja nuorisorikollisuus ylipäätään.

– Nuorisorikollisuus on eri asia kuin katujengit. Termitasolla me yritämme pitää näitä erillään, mutta myönnän, että ne voivat mennä sekaisin.

Nuorisoryhmän tutkinnanjohtaja Marko Forss Helsingin poliisista taas muistutti, etteivät ilmiöt ole toisistaan kuitenkaan täysin irrallisia.

– Nuorissa on joukossa sitä porukkaa, joka on kasvamassa mukaan katujengitoimintaan. Mutta ilmiöinä ne voidaan erottaa. Silloin kun järjestäydytään, niin se on eri asia kuin ryöstöporukat.

[...]

Suomalaisessa mediassa on kirjoitettu paljon jengirikollisuuden eskaloitumisesta Ruotsissa ja varoiteltu Suomea tekemästä Ruotsin virheitä. On puhuttu "Ruotsin tiestä".

Sekä Forss että Näsi haluaisivat mieluummin puhua Suomen tiestä.

– Se on kulunut aihe, että ollaanko Ruotsin tiellä. En tiedä, onko hyvä keskustella, siitä miten Ruotsissa on onnistuttu maahanmuuttajien integraatiossa. Meidän pitää miettiä, mitä täällä Suomessa on tehty ja missä on onnistuttu ja missä ei.

Forss muistutti, että Suomessa on suomea toisena kielenä puhuvia lapsia, jotka putoavat oppimisen kelkasta jo kolmannella luokalla.

– Jos tipahdat siitä koulunkäynnistä, niin rosvon ura voi kiinnostaa enemmän. Silloin pitää tehdä korjausliikkeitä, Forss sanoi.

Myös Näsi oli sitä mieltä, että Suomen tilanne on "hyvin, hyvin, hyvin" erilainen kuin Ruotsissa, ja siksi Ruotsi ei tarjoa hyvää vertailukohtaa Suomelle.

Palmén taas sanoi, että Suomen mediassa oli tärkeää tehdä analyysia Ruotsin tekemistä virheistä, jotta Suomi ei joutuisi naapurimaan tilanteeseen.

Yle 20.1.2023

Viimeinen sana: Antaako media oikean kuvan katujengeistä?

Miten media on onnistunut uutisoimaan katujengeistä ja nuorison väkivaltarikoksista? Keskustelemassa nuorisoryhmän tutkinnanjohtaja Marko Forss Helsingin poliisista, kriminologian yliopistolehtori Matti Näsi Helsingin yliopistosta sekä rikostoimituksen päällikkö Tiia Palmén MTV Uutisista. Juontajana Rosa Kettumäki. #viimeinensana

Yle Areena 20.1.2023  (28 min)

Toimittaja otti ilmiöön olennaisesti liittyvän maahanmuuton esiin vasta ohjelman puolivälin jälkeen ja kysyi, onko Suomi Ruotsin tiellä. Tämä kiistettiin studiossa sen kummemmin täsmentämättä, mitä "Ruotsin tie" oikeastaan tarkoittaa (se tarkoittaa liian suurta ja nopeaa haittamaahanmuuttoa ja sen seurauksia). Yliopistolehtori Näsin mukaan Ruotsin tilanne nyt vaan on aivan erilainen. Tutkinnanjohtaja Forssin mukaan Ruotsi on Ruotsin tiellä ja Suomi Suomen tiellä, joten keskustelu Ruotsista ei ole hedelmällistä. Ei pidä puhua siitä, miten Ruotsissa on onnistuttu tai epäonnistuttu integraatiossa (eli väkivaltaongelma johtuu Forssinkin mukaan maahanmuutosta), vaan mitä Suomessa pystytään parantamaan. Toimittaja Palmén kertoisi mediassa enemmän ennaltaehkäisevästä työstä.

Eli näin. Maahanmuuttajataustaisten rikollisuudella tai siitä uutisoinnilla ei ole kenenkään mielestä mitään tekemistä maahanmuuttopolitiikan kanssa.

Lopuksi Forss mainitsi, että alaikäisten ryöstörikokset lisääntyivät viime vuonna Helsingissä sata prosenttia.

Edit:
Tai ehkä "Ruotsin tie" tarkoittaakin sitä, että maahanmuutosta nyt ei vain voi puhua. Esimerkkinä Hesarin Jussi Sippolan tämänpäiväinen pitkä artikkeli Tukholman räjähdyksistä ja niihin tottumisesta, jossa ainoastaan viittaukset rasismin pelkoon kertovat ilmiön taustoista:

Pommit paukkuvat, ta det lugnt

Tällä viikolla Tukholmassa on räjähtänyt kolme kertaa. Yksi räjähdyksistä tapahtui HS:n Tukholman-kirjeenvaihtajan kotikulmilla.

TIISTAIAAMUNA uutispäälliköltä tulee viesti: "Tiedoksi, että teemme tämmöisen."

Toimitus Helsingissä on herännyt aiemmin ja tekee siis uutista Ruotsista. Viestissä on linkki SVT:n juttuun, jonka otsikko kertoo "voimakkaasta räjähdyksestä ravintolan edustalla Södermalmilla".

Jaahas, taas räjähdys, ajattelen, ja sitten jatkan jutun ingressiin. Räjähdys on tapahtunut Nytorgetin lähellä.

Sinnehän olen juuri matkalla, viemässä lastani päiväkotiin.

Olemme eteisessä pukemassa.

No niin, sitten pipoa päähän.

UKRAINASSA on käynnissä sota, jossa toinen valtio on hyökännyt toiseen. Panoksena on muun muassa Euroopan turvallisuusjärjestys.

Ruotsissa taas on käynnissä jengisota tai -sodat, joissa rikollisjengit taistelevat toisiaan vastaan. Panoksena ovat muun muassa huumekaupan reviirit ja jengien maine.

Jengisotien aseellisissa taisteluissa kuoli viime vuonna yli 60 ihmistä. Räjähdyksiä sodissa oli noin 90.

Siksi oma ensireaktioni tiistain räjähdykseen on tämä: Näitähän sattuu.

Tukholman eri kaupunginosissa räjähtelevät pommit ovat uusi normaali, sähke lehden verkkosivuilla, yhden palstan uutinen.

Reaktioni on ehkä myös merkki siitä, että integraationi ruotsalaiseen yhteiskuntaan on onnistunut: pommit paukkuvat, ta det lugnt, mennään eteenpäin.

En silti voisi kuvitellakaan, että Helsingissä räjähtäisi pari pommia viikossa ja reaktioni olisi yhtä laimea.

Yhteiskunnan, meidän, ei pitäisi tottua tällaiseen.

[...]

Ruotsin jengirikollisuuteen perehtynyt toimittaja Diamant Salihu nosti esiin loppuvuoden suuren kotimaisen uutisen: Furuvikin eläintarhasta karkasi simpansseja, joista eläintarha joutui ampumaan neljä. Nousi kiukku, kansainvälinen uutinen, josta esimerkiksi BBC kertoi.

Samalla viikolla teini-ikäistä poikaa ammuttiin ruokakaupan edustalla Kalmarissa.

"Muistaako kukaan teistä tätä tapausta", Salihu kysyi ja jatkoi.

"Varmaan kaikki tunnemme niin, että kun tänä päivänä ammutaan jossain, se tapahtuu jollekulle muulle, jonkun toisen lapselle, jonkun toisen rappukäytävässä. Ja he, jotka voivat, eivät kiinnitä uutisiin huomiota, koska ampumisista on tullut normaalia. Skrollaamme eteenpäin uutisvirrassa, koska emme halua ottaa vastaan enempää kurjuutta. Paitsi jos se sattuu koskettamaan meitä erityisen paljon, kuten simpanssit."

Sitten Salihu palasi kysymykseensä: oletteko heränneet ampumisiin tai räjähdyksiin?

"Miksi kysyin tätä", hän sanoi ja vastasi: "Koska jos esitän tämän kysymyksen väkivallan keskellä elävän alueen koululuokassa, jossa on 10-vuotiaita oppilaita, siellä nousee enemmän käsiä kuin täällä."

Salissa istuvat turvallisuuspolitiikan asiantuntijat kuuntelivat puhetta hiljaa.

Ruotsissa noin 200 000 lasta käy koulua alueilla, joissa ammutaan, Salihu sanoi. Ja jotkut lapset ovat joutuneet silminnäkijöiksi rikollisten suorittamille teloituksille.

Monissa päiväkodeissa tehdään jo harjoituksia ampumatapausten varalta.

Tavallisesti räjähdyksiä ja ampumisia tapahtuu alueilla, joilla asuu paljon maahanmuuttajia.

[...]

Poliisit tekevät tutkintaa. Räjähde näyttää lauenneen ravintolan etuovella. Myös ylemmän kerroksen ikkunat ovat rikkoutuneet.

Ravintolan vieressä on näyttelijä Greta Garbon mukaan nimetty tori, johon on kokoontunut väkeä. Nainen katsoo ravintolaa vakavana. Hän sanoo asuvansa lähellä ja heränneensä räjähdykseen.

Sitten nainen kertoo olevansa Carolin Dahlman, freelancer-toimittaja, joka kirjoittaa oikeistolaiseen Bulletin-lehteen. Hänen mukaansa Ruotsi ei ole uskaltanut kohdata jengirikollisuuden ongelmaa: asiasta ei ole uskallettu puhua esimerkiksi rasistiksi leimaamisen pelossa.

[...]

Kehitys lähti Ruotsin viranomaisten käsistä jo 1990-luvulla, kun moottoripyöräjengit taistelivat keskenään, Dahlman sanoo.

"Ja nyt kehitys on mennyt siihen pisteeseen, että jo 8-vuotiaat ajautuvat rikolliseen maailmaan", Dahlman sanoo.

Torilla tilannetta seuraava mies on kuunnellut Dahlmanin puhetta ja huutaa väliin:

"Ei ole kyse moottoripyöräjengeistä!"

TÄMÄ mies uskaltaa rasistiksi leimaamisen peloista huolimatta syyttää Ruotsin ongelmista yhtä vähemmistöryhmää, "joka ei huolehdi lapsistaan". Hän vaatii armeijaa kadulle. Rangaistuksia, jotka tuntuvat.

"Näin ei voi jatkua!"

Tunnelma torilla on hetken kuin Twitter-keskustelussa. Räjähdys kotikulmilla tuo tunteet pintaan.

Mies hiljenee ja vaikuttaa hieman säikähtävän purkaustaan. Hän hidastaa tahtiaan ja jatkaa, että ongelmiahan on erityisesti lähiöissä, joissa ihmiset joutuvat elämään tällaisen kanssa jatkuvasti.

"Siellä pieni osa ihmisistä on mukana tässä [rikollisuudessa]. Jos he eivät pysty huolehtimaan lapsistaan, sitten heidän pitää lähteä takaisin."

Mies ei halua kertoa mielipiteistään omalla nimellään.

Dahlman sanoo ymmärtävänsä tätä, sillä mielipiteistään voi joutua rasismikohun keskelle. Samalla Dahlman sanoo, että tiettyjen ihmisryhmien syyttäminen ongelmasta johtaa myös siihen, että viattomat kärsivät.

"Mutta tästä on uskallettava puhua."

Myöhemmin Dahlman julkaisee tekstin, jonka mukaan "punavihreät kantavat vastuun ampumisista ja räjähdyksistä". Hän siis syyttää ongelmista edellistä hallitusta.

Helsingin Sanomat 21.1.2023

[Siili]

Pitäisikö joltain puhuvalta päältä kysyä, kumman väkivalta on sen mielestä Suomessa suurempi ongelma, äärioikeiston vai kotoutumattoman maahanmuuttonuorison?

[Titus]

Murha.infolla huhutaan että Milan Jaffilla on hieman vaikeaa linnassa.

toimineeko linkki, mutta väitetysti sattumuksen jälkeinen kuva 

https://murha.info/rikosfoorumi/download/file.php?id=30788

[Skeptikko]

toimineeko linkki, mutta väitetysti sattumuksen jälkeinen kuva 

Muistelen tämän kuvan pyörineen jo ennen vankilaan joutumista ja silloinkin sitä epäiltiin meikkaamalla tai muuten feikkaamalla tehdyksi.

[Titus]

Muistelen tämän kuvan pyörineen jo ennen vankilaan joutumista ja silloinkin sitä epäiltiin meikkaamalla tai muuten feikkaamalla tehdyksi.

Katselin hieman samaa, että lieneekö totta muttakunkerran murha.infossa jne

[Outo olio]

Muistelen tämän kuvan pyörineen jo ennen vankilaan joutumista ja silloinkin sitä epäiltiin meikkaamalla tai muuten feikkaamalla tehdyksi.

Epäilen että kattovalo ei ole "vankilamallia", tavalliselta suunnattavalta halogeenispotilta näyttää.

[Outo olio]

Poliisilta mielestäni epäammattimainen kommentti, etteikö muka kyseessä olisi ollut uhkailu, kun nuoremmille lapsille näytetään aseelta näyttävää esinettä.

Alle 15-vuotiaat yrittivät ryöstää partiopojat Helsingissä

Kaikki osalliset olivat alle 15-vuotiaita.

Jatta Lapinkangas
Tänään klo 12:42

Kaksi 10-vuotiasta poikaa joutui pelottavaan tilanteeseen viime viikolla Helsingissä.

Seitsemän aikaa illalla partiosta kotimatkalla ollut kaksikko kohtasi kaksi hieman heitä vanhempaa poikaa Pihlajiston koulun takana. Näillä kahdella nuorella oli ase mukanaan.

Pojat esittelivät lapsille asetta ja vaativat rahaa. Lapsilla ei kuitenkaan ollut mukanaan käteistä, ja he pääsivät pois tilanteesta.

--

Poliisipartio tavoitti tuntomerkkien perusteella aseen kanssa olleet nuoret vielä samana iltana. Alle 15-vuotiaiden nuorten ase osoittautui leikkiaseeksi.

--

– Välttämättä tilanteessa ei suoranaista uhkailua ole ollut, mutta kyllä siinä on varmasti säikähdetty, sanoo rikoskomisario Sampo Suomala Helsingin poliisista.

--

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/9dabde78-4931-43d8-b905-f8bd15774b52

[Riukulehto]

[tweet]1619500166750547970[/tweet]

[ikuturso]

Suomessa ihmisiä ryöstetään keskellä katua ja pyydetään esittelemään sukuelimiä. Mikä on rikosnimike kyseiselle kombolle? @HelsinkiPoliisi t. Kaupungin varavaltuutettu

Videolla puhuvan aksentista päätellen rikos on rakenteellisesta rasismista johtuva epäonnistunut kotoutus, sekä alueen epäonnistunut kaavoitustilanne, joiden vuoksi tällä puukonheiluttajalla ei ole varaa omiin kuulokkeisiin eikä homopornon katseluun.

Suomalaiset on tuomittava.

-i-

[simppali]

Taas ymmärretään,viedään pizzalle ja ymmärretään lisää. Totta kai nämä erilaiset järjestöt tekevät osansa,,mutta jatkuva paapominen ja pään silittely ei kohta enään auta.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009358040.html

SALAKAN mukaan moni nuorista kokee ulkopuolisuutta, mikä osaltaan houkuttelee jengeihin. Valtaosa jäsenistä on maahanmuuttajataustaisia.

"Nuori ei ole päässyt kiinni suomalaiseen yhteiskuntaan, mutta samalla irtaantunut vanhempiensa kulttuurista. Eli hän on siinä välivaiheessa. Häntä ei oikein kiinnosta vanhempien kulttuuri, mutta hän ei myöskään ole tullut hyväksytyksi tai halunnut, syystä tai toisesta, sisälle suomalaiseen valtakulttuuriin."

Miksi Suomessa asuva maahanmuuttotaustainen kokee ulkopuolisuutta?, Olen ymmärtänyt, että Suomeen on tultu jotain pakoon,,sotaa, vainoa tms. eikö Suomeen tulleiden pitäisi olla lähinnä kiitollisia saamastaan kohtelusta turvallisessa? maassa.
Onkohan Turkasta ikinä tuntunut, että vihtaani on kustu?

TURKKA kohtaa päivittäin kadulla nuoria, joiden kanssa luottamuksen rakentaminen vie aikaa.

"Aika paljon pitää kestää vittuilua, ennen kuin yhteys syntyy. Eikä siitä saa loukkaantua", hän kuvaa.

"Ennen kuin nuori luottaa meihin, hänen pitää hyötyä meistä. Käytän sellaista termiä kuin pitsamittari."

Tällä Turkka tarkoittaa sitä, että yhteyden rakentaminen alkaa esimerkiksi viemällä nuoria pitsalle. Siellä nuorille ei vielä aleta ohjeistamaan, miten heidän tulisi elää, vaan kysytään lähinnä, mitä heille kuuluu. Keskustelu aloitetaan vasta, kun nuori itse antaa siihen luvan.

"Erään porukan kanssa piti käydä kuusi kertaa pitsalla, että saimme luottamuksen. Nämä nuoret eivät ole eläneet maailmassa, jossa aikuisiin voisi luottaa ja toisin päin."

Miten tuo maaginen luottamus näkyy?,,eräs porukka tekee parhaansa, että kriminaalit viedään muualle,kun pitsalle.

[JP73]

Taas ymmärretään,viedään pizzalle ja ymmärretään lisää. Totta kai nämä erilaiset järjestöt tekevät osansa,,mutta jatkuva paapominen ja pään silittely ei kohta enään auta.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009358040.html

Tulipä tästä mieleen. Eräässä MacGyverin jaksossa kriminaalinuoret (mustat, latinot ja valkoiset) olivat eräretkellä. Alkuperäinen nuoriso-ohjaaja ei pärjännyt toisilleen vihamielisten jengiläisten kanssa. Nurkan takana uudeksi ohjaajaksi komennettu MacGyver paistoi Trangialla suklaabrownieta ja teki sitä tarjoamalla vaikutuksen nuorisoon.

[F1nka]

^Kyllähän tuo pitsan syöttö toimii aikansa, sen ajan mitä pitsan syömiseen kuluu.

[Eino P. Keravalta]

Jos ne ostais mullekin pizzaa niin ehkä mä en vihakirjoittais täällä..

[Roope]

Yleensä Ulla Appelsinilla ei ole vaikeuksia mennä asiaan, mutta tällä kertaa jää epäselväksi, mitä hän oikein haluaa.

Ulla Appelsinin kommentti: Ruotsalaisia emme vielä ole, venäläisiksi emme taatusti halua tulla

Toivottavasti Venäjän hyökkäyssota ja vakavaksi ongelmaksi noussut jengiväkivalta ovat opettaneet meille, ettei turvallisuushuolia saa koskaan väheksyä, kirjoittaa Ilta-Sanomien päätoimittaja Ulla Appelsin.

Ruotsissa on meneillään järkyttävä väkivallan aalto. Alkuvuodesta kriisi on Tukholmassa eskaloitunut niin pahaksi, että poliisi joutui jo pyytämään lisäapuja. Poliisi on käyttänyt tilanteesta sanoja sota tai terrori-isku – se kuvannee, miten dramaattisesta ongelmasta on kyse ja miten kaukana ollaan turvallisesta kansankodista. Tilanteen hahmottamiseksi: entä jos Helsingissä jouduttaisiin – kuten nyt Tukholmassa – turvautumaan niin poikkeuksellisiin toimiin, että muualta Suomesta tarvittaisiin 100–200 poliisia lisää estämään murhia? Erityisen järkyttävää on, että Ruotsissa keskustellaan "lapsisotilaista": peräti yli puolet väkivaltaisuuksista epäillyistä on alaikäisiä.

Turvallisuus on vähän kuin terveys: kun kaikki on hyvin, siihen ei kiinnitä mitään huomiota. Hyvällä hetkellä ei aina valitettavasti tulla ajatelleeksi, että tilanne voi muuttua joskus äkillisestikin. Siksi valtion ensimmäinen prioriteetti on pitää huolta kansalaistensa turvallisuudesta. Jos se puuttuu, monesta muusta asiasta voi olla vaikeaa tai jopa mahdotonta huolehtia. Tämä pätee sekä sisäiseen että ulkoiseen turvallisuuteen.

[...]

Suomessa on nauraa hörötelty myös peloille maamme sisäisestä turvallisuudesta. Kun Ruotsin jengiväkivallan karmeus alkoi herättää jo vuosia sitten huolta myös Suomessa, meillä näkyi hämmentävän paljon puheenvuoroja, joissa ilmiötä vähäteltiin. Esimerkiksi Journalisti-lehden nykyinen päätoimittaja Maria Pettersson kävi vuonna 2015 reportaasimatkalla väkivaltakierteessä olleessa Malmössä ja päätyi tekemään laajalle levinneen kommentin, jonka ideana oli tehdä huolestujat naurunalaisiksi ja samalla antaa ymmärtää, että Malmössä lähinnä teinit vain pelaavat keski-ikäisten kanssa tammea. Monet poliitikot ja media-alankin ihmiset jakoivat Petterssonin kommenttia ihaillen sosiaalisessa mediassa.

Ja nyt – Ruotsi on tilanteessa, jossa pikkulapsia ammutaan vahingossa, ampumisia tai räjähdyksiä on melkein päivittäin ja raa'an väkivallan kohteeksi joutuu myös sivullisia ihmisiä, joilla ei ole kovan luokan rikollisuuden kanssa mitään tekemistä. Esimerkiksi Petterssonin ihastelemassa Malmössä murhattiin viime vuonna kesken koulupäivän kaksi lukion naisopettajaa.

[...]

VALITETTAVASTI vieläkin on tahoja, jotka vähättelevät Suomen ongelmia. Kun aiempina vuosina kiistettiin, ettei meillä ongelmaa ole, eikä sitä tule, nyt vähättelijät ovat keskittyneet siihen, että Suomi on aivan eri tilanteessa kuin Ruotsi. Tietenkin tällä hetkellä onkin. On päivänselvää, että Ruotsissa maahanmuuttajien kotouttamisessa on epäonnistuttu todella pahoin. Tällä hetkellä näyttää epätodennäköiseltä, että Suomessa tilanne voisi koskaan eskaloitua yhtä vakavaksi – mutta epätodennäköiseltä näytti se Venäjän hyökkäys Ukrainaankin.

Suomi on harvoja maita maailmassa, joissa kaduilla ihmiset voivat pääsääntöisesti yhä liikkua turvallisesti, jopa öisin. Se on valtavan iso arvo. Haluammehan pitää siitä kaksin käsin kiinni? Puututaan tiukasti ongelmiin nyt, kun niitä on vielä mahdollista ratkaista.

On tärkeää ymmärtää kuitenkin tämä: turvallisuus ei tarkoita kaikkien ovien laittamista säppiin. Emme ole enemmän turvassa, jos turvallisuuteen huterasti vedoten kohtelemme huonosti heitä, jotka ovat valmiita sopeutumaan suomalaisen yhteiskunnan sääntöihin, kunnioittamaan maamme lakeja ja tekemään töitä. Päinvastoin: juuri sellaisia ihmisiä vanheneva Suomi kipeästi tarvitsee. Surullinen esimerkki tästä saatiin hiljattain, kun Suomi sai epäoikeudenmukaisella menettelyllään mongolialaisen, suomen kielenkin opetelleen teho-osaston hoitajan lähtemään maasta. Meillä ei kerta kaikkiaan ole varaa menettää tällaisia osaajia. Se tulisi ymmärtää sellaisten poliitikkojen, joille jokainen maahanmuuttaja tuntuu olevan potentiaalinen riski.

Sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden on oltava kaikkien puolueiden prioriteettilistan kärjessä, mutta väärällä tavalla jyrkät toimet eivät pelastaisi meitä Ruotsin kohtalolta. Sen sijaan ne siirtävät meitä askeleen lähemmäksi Venäjää, jossa ihmisoikeuksilla ei ole ollut aikoihin mitään väliä.

Turvallisuuspolitiikkaan sopii tällä hetkellä sangen hyvin 1800-luvulla vaikuttaneen Adolf Ivar Arwidssonin suuhun laitettu tunnettu näkemys, vain hieman muokattuna nykyaikaan. Ruotsalaisia emme vielä ole, venäläisiksi emme taatusti halua tulla. Pidetään hyvästä Suomestamme kiinni.

Ilta-Sanomat 30.1.2023

Minä tulkitsen sanomiset ja kummalliset sanomatta jättämiset (ei kerro suoraan väkivallan maahanmuuttotaustaa, ei avaa torjumiaan "jyrkkiä toimia" eikä myöskään haluamaansa "ongelmiin puuttumista") niin, että Appelsin arvostelee ensin hieman muita puolueita aiemmista turvallisuussynneistä (mm. asevelvollisuuden alasajo, miinasopimus, kaasuputkikeskustelu), mutta toisaalta varoittaa niitä taipumasta perussuomalaisten esittämiin "väärällä tavalla jyrkkiin toimiin" eli luultavasti ihan vain haittamaahanmuuttoon puuttumiseen, koska poliittisessa keskustelussa ei ole esitetty vielä mitään erityisen jyrkkää suhteessa Ruotsin uhkakuviin.

Jos näin, niin miksei sitä voi sanoa ääneen?

[Juoni]

^Kuten jo aiemmin joko tähän tai johonkin toiseen ketjuun kirjoitin: Jos tarvitsee kotouttamistoimenpiteitä eli selkokielellä ilmaistuna rahaa osatakseen käyttäytyä, ei ole tasa-arvoinen vaan alempiarvoinen elämänmuoto, eikä täten kuulu maahan lainkaan.

[Niobium]

No, mitäpä jos lähetettäisiin mogolialaisen teho-osastohoitajan, joka on opiskellut suomen kieltä sijasta muutama raiskaaja, huumekauppias, terroristiepäilty, vapaavalintaiseen maahan?

Menolippu on tässä ja takaiskuventtiili on tuossa. Takaiskuventtiilin takana on tuhat euroa, kiitos ja näkemiin.

Biologiset tunnisteet talteen, että voidaan australian tyyliin vain ilmoittaa, että kiitos mutta ei kiitos. Eristysalue, josta ei pääse kuin ulos.

(Mulla on ollut ajatuksissa rakentaa ullakon hiirelle putki, jossa on läppä aukeamaan vain yhteen suuntaan. Väliin syötti ja toinen sulkuläppä ja reitti päätyy seinästä ulos. Sen verran eläinystävällinen olen, että en viitsisi tappaa, mieluummin loukutan elävältä ja vien kilometrin päähän.)

[marjanpoimija]

Tästä voi jokainen tulostaa ja kehystää taulun seinälle. Aamulla yövuoron jälkeen lueskelin uutisia. Mietin, että johtuuko väsystä vai mistä, etten meinannut uskoa silmiäni. Ei siksi, että olisin epäillyt uutista, vaan siksi, että jutun OLI UUTISOINNUT YLE!

https://yle.fi/a/74-20007139

[Niobium]

Ei hyvää päivää! Ihanko oikeasti Yle on päästänyt tällaisen jutun julkisuuteen?

Toisaalta jutussa vilisee ei-niin-kotoperäisiä nimiä, joten hyveys paistaa taas kauas.

Jutussa on mainittu, että esikuvaa on otettu briteistä sekä ruotsista. Niissä maissahan on tunnetusti ollut rauhallista, joten kyllähän se toimii yhtä hyvin täälläkin, vai mitä?

[Lalli IsoTalo]

Tästä voi jokainen tulostaa ja kehystää taulun seinälle. Aamulla yövuoron jälkeen lueskelin uutisia. Mietin, että johtuuko väsystä vai mistä, etten meinannut uskoa silmiäni. Ei siksi, että olisin epäillyt uutista, vaan siksi, että jutun OLI UUTISOINNUT YLE!

https://yle.fi/a/74-20007139

Tuo tulenarka osuus pitää kuitenkin erikseen klikata auki (liite) YLEn uutisoinnissa.

Katujengit pähkinänkuoresssa

Suomessa katujengit sijoittuvat poliisin mukaan ryöstelevien nuorten ja järjestäytyneen rikollisuuden väliin. Usein ne leimautuvat johonkin tiettyihin asuinalueeseen.

Suomen katujengiläisistä 95 prosenttia on KRP:n mukaan ensimmäisen tai toisen sukupolven maahanmuuttajia. Nuorten tekemiin ryöstöihin on osallistunut isolta osin alaikäisiä.
...
Katujengeihin liittyy Britanniasta peräisin oleva roadman-kulttuuri. Roadmanilla tarkoitetaan väkivaltaista ja usein teräaseella varustautunutta nuorta miestä. Roadman-kulttuuriin liitetään tietyn merkkiset vaatteet, erilaiset rap-genret, jengien omat käsimerkit ja tatuoinnit.

[Kemolitor]

Samasta Ylen jutusta:

-----
Pitkän työrupeaman somalitaustaisten nuorten kanssa tehnyt Mukhtar Abib sanoo, että nuoria, jotka eivät sopeudu syystä tai toisesta yhteiskunnan normeihin on ollut ja tulee aina olemaan.
-----
Hän pohtii, että jatkuvasta kyseenalaistamisesta voi seurata nuorille vaikeuksia identiteetin muodostamisessa. Kun Abib oli hiljattain tavannut Britanniassa ja Ruotsissa syntyneitä toisen polven somaleja, nämä olivat kertoneet olevansa brittejä ja ruotsalaisia, eivät somaleja.

– Suomessa syntynyt ulkomaalaistaustainen nuori taas takertuu yleensä aina kiinni vanhempiensa synnyinmaahan puhuessaan identiteetistään.

Abib pitää sitä vakavana ja näkee sen estävän integroitumista.

– Olen pohtinut miten kummassa tässä maassa jo päiväkodit ja peruskoulut käyneenä kokee yhä, ettei kuulu tänne. Tämä on yksi perustava syy sille, miksi jengit houkuttelevat, sieltä löytyy porukka, joka hyväksyy sinut ja jossa saat arvostusta.

Eli siis tilanne on parempi Ruotsissa kuin Suomessa, sitäkö Abib meille yrittää kertoa? Toisaalta juttu jatkuu näin:

Asiantuntijat arvioivat, että Ruotsissa katujengiongelma on eskaloitunut niin pahaksi, että sen torjumiseen on vaikeaa löytää enää keinoja.

Viime vuosi oli Ruotsin jengirikollisuuden verisin. Ammuskeluissa kuoli yli 60 ihmistä, ja se on Euroopan mittakaavassa suuri määrä.

https://yle.fi/a/74-20007139

Eipä taida olla ruotsalaisille paljoa iloa siitä, että sikäläiset somalit tuntevat itsensä ruotsalaisiksi.

[Roope]

Katuturvallisuus romahti yhtäkkiä ympäri Suomen – Katso kotikuntasi tilanne

SUOMEN kaduilla ja muilla julkisilla paikoilla oli viime vuonna aiempaa turvattomampaa. Katuturvallisuustilanne heikkeni poliisin tilastojen mukaan laajasti ympäri Suomen.

"Tilanne näyttää huonommalta kuin koronavuosina ja sitä edeltävinä vuosina. Muutos on melko suuri", sanoo Poliisihallituksen poliisitarkastaja Marko Savolainen.

Poliisi seuraa julkisten paikkojen turvallisuustilanteen kehitystä katuturvallisuusindeksin perusteella. Indeksiluvussa huomioidaan muun muassa ryöstöt, pahoinpitelyt, rattijuopumukset ja vahingonteot, joita tehdään tyypillisesti julkisilla paikoilla.

[...]

KATUTURVALLISUUDEN heikentymistä selittää poliisitarkastaja Marko Savolaisen mukaan erityisesti se, että ryöstöt ja pahoinpitelyt lisääntyivät viime vuonna.

Hän muistuttaa, että joissakin isoissa kaupungeissa esiintyi viime vuonna katuryöstöilmiöitä. Ne eivät kuitenkaan selittäne katuturvallisuuden laskua läheskään kokonaan, sillä turvallisuustilanne heikkeni kaikkien poliisilaitosten alueella.

"Tilanne kertoo siitä, että joillakin ihmisillä menee henkisesti huonommin kuin ennen", hän sanoo.

Savolainen pohtii, voiko taustalla vaikuttaa koronavuosien ja nykyisen maailmantilanteen aiheuttama ahdistus.

"Sota Ukrainassa, ilmastonmuutos ja vaikea taloustilanne", Savolainen luettelee mahdollisia tämänhetkisiä ahdistuksen aiheuttajia.

Helsingin Sanomat 9.2.2023

Onneksi syynä ei ole ainakaan maahanmuutto.

[Hiiden hirvi]

^Luin tuon artikkelin hesarista. Täytyy sanoa että tuo poliisin tämänkertainen meriselitys 'maailmantilanteen aiheuttamasta ahdistuksesta' on kyllä lajissaan huippua, suorastaan innovatiivinen.

Mielenkiintoista ajatella että Suomi on kärsinyt pari sotaa ja nähnyt nälkää pulakaudella sekä myöhemmin mm. laajamittaista työttömyyttä ilman että ahdistuneet joukkiot kokivat tarpeelliseksi ryöstää ihmisiltä kengät jalasta ja takit päältä...

Ja samainen aviisi julistaa pääkirjoituksessaan ilosanomana että kaikki puolueet, yhtä lukuunottamatta, hyväksyvät maahanmuuton välttämättömyytenä.

[ikuturso]

Yleensä Ulla Appelsinilla ei ole vaikeuksia mennä asiaan, mutta tällä kertaa jää epäselväksi, mitä hän oikein haluaa.

Ulla Appelsinin kommentti: Ruotsalaisia emme vielä ole, venäläisiksi emme taatusti halua tulla
...
On tärkeää ymmärtää kuitenkin tämä: turvallisuus ei tarkoita kaikkien ovien laittamista säppiin. Emme ole enemmän turvassa, jos turvallisuuteen huterasti vedoten kohtelemme huonosti heitä, jotka ovat valmiita sopeutumaan suomalaisen yhteiskunnan sääntöihin, kunnioittamaan maamme lakeja ja tekemään töitä. Päinvastoin: juuri sellaisia ihmisiä vanheneva Suomi kipeästi tarvitsee. Surullinen esimerkki tästä saatiin hiljattain, kun Suomi sai epäoikeudenmukaisella menettelyllään mongolialaisen, suomen kielenkin opetelleen teho-osaston hoitajan lähtemään maasta. Meillä ei kerta kaikkiaan ole varaa menettää tällaisia osaajia. Se tulisi ymmärtää sellaisten poliitikkojen, joille jokainen maahanmuuttaja tuntuu olevan potentiaalinen riski.

Ilta-Sanomat 30.1.2023

Minä tulkitsen sanomiset ja kummalliset sanomatta jättämiset (ei kerro suoraan väkivallan maahanmuuttotaustaa, ei avaa torjumiaan "jyrkkiä toimia" eikä myöskään haluamaansa "ongelmiin puuttumista") niin, että Appelsin arvostelee ensin hieman muita puolueita aiemmista turvallisuussynneistä (mm. asevelvollisuuden alasajo, miinasopimus, kaasuputkikeskustelu), mutta toisaalta varoittaa niitä taipumasta perussuomalaisten esittämiin "väärällä tavalla jyrkkiin toimiin" eli luultavasti ihan vain haittamaahanmuuttoon puuttumiseen, koska poliittisessa keskustelussa ei ole esitetty vielä mitään erityisen jyrkkää suhteessa Ruotsin uhkakuviin.

Jos näin, niin miksei sitä voi sanoa ääneen?

Minä tulkitsen tuon niin että työperäinen sari sairaanhoitaja ei ole ongelma vaan alaikäinen abdi ampuja.

Minä katsoisin tämän olevan tavallaan kuitti myös perussuomalaisten maahanmuuttopolitiikan alasampujille ja toisaalta "tolkun naisen" muistutus persuille: Kaikki maahanmuutto ei ole haittamaahanmuuttoa. Ratkaisu ei ole sulkea ovea kaikilta, vaan vain haitallisilta. Sitä taisin kritisoida tuossa persujen julistetussa maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa. Ehkä siinä vedettiin overtonia övertoniksi jotta voidaan tulla hallitusneuvotteluissa vastaan.

Mutta keskustelu on näin vaalien alla mennyt joka tapauksessa taas tahalliseen väärinymmärtämiseen. Jokaisen puolueen vaaliohjelmat ja vaalisloganit kuulee parhaiten pienellä filtterillä vastapuolen suusta. Mitä toinen sanoo, sitä toinen väärinymmärtää ja huutaa boldatuilla kapitaaleilla faktana.

Kunpa jokainen vain keskittyisi tuomaan omaa sanomaansa ja olemaan puuttumatta muiden sanomisiin. Ennen se on ollut poliittisten toimittajien tehtävä. Nyt toisten ohjelmia ruotivat toiset puolueet ja kuten Jussi sanoi facebookissa, kun persut ovat maahanmuuttokeskeisiä, muut puolueet ovat persukeskeisiä.

-i-

[Niobium]

Minulla ei ole yhtään mitään vastaan sanottavaa, jos hoitaja on minkä alkuperän omaava hyvänsä, kunhan on ystävällinen ja tekee työnsä.

Jos oletetetaan, että kieltä osaamaton maahantulija koulutetaan samassa ajassa sairaanhoitajaksi, kuin kantasuomalainen, on täysin utopiaa.

[Toni R Jyväskylästä]

Ongelma on ratkaistu! Kadut ovat jälleen turvallisia!

Poliisihallituksen mukaan poliisin katuturvallisuusindeksi antaa jossain määrin vääristyneen kuvan yleisten paikkojen turvallisuudesta. Poliisi kertoi torstaina aikovansa luopua katuturvallisuusindeksin käytöstä.

...

Poliisihallitus kertoo kehittäneensä viime vuosina uuden indeksin katuturvallisuusindeksin ongelmien vuoksi. Uuden indeksin nimi on häiriöindeksi.

Siihen vaikuttavat osin eri rikosnimikkeet kuin katuturvallisuusindeksiin. Häiriöindeksiin vaikuttavat katuturvallisuusindeksistä poiketen muun muassa henkirikokset ja niiden yritykset sekä seksuaalirikokset. Sen sijaan rattijuopumukset on jätetty uuden indeksin ulkopuolelle.

Merkittävä ero uuden ja vanhan indeksin välillä on myös se, että uudessa häiriöindeksissä huomioidaan vain yleisillä paikoilla tapahtuneet rikokset. Vanhasta indeksistä poiketen uuteen indeksiin vaikuttavat myös jossain määrin häiriökäyttäytymiseen liittyvät hälytystehtävät.

Uuden häiriöindeksin mukaan katujen turvallisuus Poliisihallituksen mukaan kehittyi viime vuonna parempaan suuntaan.

...

Vaikka poliisin uuden indeksin perusteella katuturvallisuus on parantunut, yksittäisten rikostyyppien kohdalla on tapahtunut päinvastaista kehitystä. Tilastokeskuksen mukaan yleisillä paikoilla tapahtuneiden ryöstöjen määrä kasvoi viime vuonna 37 prosenttia.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009383275.html

[Siili]

Ongelma on ratkaistu! Kadut ovat jälleen turvallisia!

Poliisihallituksen mukaan poliisin katuturvallisuusindeksi antaa jossain määrin vääristyneen kuvan yleisten paikkojen turvallisuudesta. Poliisi kertoi torstaina aikovansa luopua katuturvallisuusindeksin käytöstä.

Poliisihallitus kertoo kehittäneensä viime vuosina uuden indeksin katuturvallisuusindeksin ongelmien vuoksi. Uuden indeksin nimi on häiriöindeksi.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009383275.html

Lasketaanko näitä uusia indeksejä takavuosille?  Jos ei, niin silloinhan aina uuden indeksin ilmestyessä ollaan nollatilanteessa, eikä voida ilmaista muutosta edellisvuoteen verrattuna.

[marjanpoimija]

Yksi tärkeimmistä postauksistani tänne foorumille. Toivottavasti luette ajatuksen kanssa ja innostutte lukemaan / kuuntelemaan kirjat, sekä suosittelemaan niitä kaikille.


--------------


Jokaisen, ihan jokaisen tulisi lukea tai kuunnella tämä kirja. Jokaisen kansanedustajan, ministerin, eduskuntavaaliehdokkaan, sekä erityisesti jokaisen ns "suvakin" ja tämä pitäisi saada peruskoulun opetussuunnitelmaan pakolliseksi kurssiksi. Suosittelen tätä myös jokaiselle foorumin jäsenelle, vaikka te jo tiedättekin totuuden.

Suomalainen sairaanhoitaja Kari Hautamäki kertoo kirjoissaan kokemuksiaan ja näkemyksiään Ruotsista, lähinnä Tukholmasta ja sen ympäryskunnista. Hautamäki on työskennellyt muutaman vuoden ruotsissa ambulansseissa ja kertoo kokemuksistaan suoraan ja kaunistelematta. Kirjassa kerrotaan ruotsin jengiampumisista, ghettoutumisesta, narkkareista, ekan ja toisen polven maahanmuuttajista. Hautamäki kertoo, miten lintukodosta on muuttunut helvetti. Kirjoittaja ottaa myös voimakkaasti kantaa erilaisiin terveydenhuollon ongelmakohtiin ja vertaa paljon Suomen ja Ruotsin eroja. Mielenkiintoisesti vertaa myös suomalaisten ja ruotsalaisten luonteenlaatua ym. Vaikka ei ymmärtäisi ensihoidosta yhtään mitään, se ei muodostu lukijalle ongelmaksi. Todella mielenkiintoisia ja brutaateleja tapauksia.

Tiivistän oman näkemykseni Ruotsin tilanteesta yhteen sanaan: LOHDUTON.

Kari Hautamäki on kirjoittanut kaksi kirjaa, joista suosittelen maahanmuuttoasioiden takia tuoreempaa Nyt sinä kuolet 2 kirjaa. Ensimmäinenkin on erinomainen, mutta tämä jälkimmäinen on täyttä timanttia, koko karmeudessaan.

Toivon, että otatte suositukseni vakavasti. Annan 100% takuun, ettette tule pettymään.

Tuossa esimerkkejä. Ostakaa, tilatkaa, lainatkaa mistä haluatte. Pääasia, että luette.


https://www.suomalainen.com/products/et-sina-viela-kuole
https://www.prisma.fi/tuotteet/110621420/hautamaki-nyt-sina-kuolet-110621420

Youtubestakin löytyy Hautamäen äärimmäisen mielenkiintoisia haastatteluja, tässä vaikkapa yksi malliksi.
https://www.youtube.com/watch?v=jqzxoCtd7vc

[Äpyli]

Yksi tärkeimmistä postauksistani tänne foorumille. Toivottavasti luette ajatuksen kanssa ja innostutte lukemaan / kuuntelemaan kirjat, sekä suosittelemaan niitä kaikille.

Katselin Hautamäen haastattelun ja se oli kyllä mielenkiintoinen, vaikka Hommalla naapurin tilannetta onkin käsitelty kattavasti. Kuten sanoit, kyllä haastattelu maalaa varsin lohduttoman kuvan maahanmuuttajalähiöiden tilanteesta. Ensihoitajan kokemuksiin on vaikea suvakkienkin väittää vastaan, sillä ensihoito ja palokunta ovat aina vilpittömästi ja ammatillisesti auttajan roolissa - kuten tietysti poliisikin, mutta koska suvakkien joukossa esiintyy 'poliisi on fasismi' -ajatusta, ensihoitaja on viestinvälittäjänä huomattavasti neutraalimpi. Kentällä toimivilla poliiseilla olisi varmasti myös melkoisesti kerrottavaa. Hautamäki kommentoikin että Ruotsissa tilannetta julkisesti käsitelleet poliisit ovat avanneet sanaisen arkkunsa vasta eläköitymisen tai uran lopettamisen jälkeen. Itsesensuurin kulttuuri on Ruotsissa käsittämättömän vahva. Sitä on varmaankin suomalaisen vaikea todella käsittää, kuinka vahva voima tuollainen sosiaalinen paine on.

On vaikea käsittää, kuinka Ruotsi on ajautunut nykytilanteeseen. Hautamäki arveli historiallisena syynä, että pitkä rauhan aika on vaikuttanut Ruotsin kulttuuriin monella tavalla. Tämä voidaan käsittää siten, että on irtauduttu realismista ja pyritty ideologisesti kohti utopiaa, koska yhteiskunnasta on tullut maailman ongelmista eristäytynyt ja siten vaarallisen itseriittoinen. Runsaat resurssit ovat mahdollistaneet kaikenlaisen joutavan puuhailun omassa rauhassa, mutta kuten usein on historiassa nähty, runsaat resurssit voivat osoittautua kiroukseksi. Valitessaan maailmanparantamisen turvapaikkapolitiikallaan, Ruotsi on ollut kykenemätön itsekritiikkiin ja harhaisesti luottanut siihen, että vauraudella ja viisaudella voidaan ratkaista kaikki tulevat ongelmat.

Ruotsi on siis ollut erinomaisuutensa sokaisema. Mieleeni tuleekin kreikkalaisen mytologian kuvanveistäjä Pygmalion, joka rakastui norsunluusta veistämäänsä kauniiseen naispatsaaseen. Samoin Ruotsi on alunperin rakastunut kansankodin ideaansa, jota sittemmin muutettiin monikulttuuriseen muotoon tunnetuin seurauksin. Kansankoti ei ollut ollenkaan huono idea, mutta sen muuttuminen maailmankodiksi totisesti oli. Toisin kuin Pygmalion, jonka patsaan jumalatar Venus herätti henkiin, Ruotsi ja sen idea monikulttuurisesta kansankodista on herättänyt henkiin groteskin irvikuvan, hallitsemattoman hirviömäisyyden ja sen seuraukset ovat olleet veriset. Tämä hirviömäisyys, kuten hirviömäisyydet yleensä, ei tykkää päivänvalosta. Mutta päivä päivältä se varjoissa pulskistuu, kunnes se on kasvanut niin isoksi ja vahvaksi, ettei se enää pelkää näyttäytyä.

Koska hirviömäisyyden kritisointi paljastaisi sekä massiivisen epäonnistumisen että koko ideologian kieroutuneisuuden kaiken taustalla, ajatus siitä seuraavista kasvojen menettämisestä ja häpeästä - poliittisen vallan menettämisestä puhumattakaan - on niin sietämätön, ruotsalaiset mieluummin välttävät koko asian vaikenemalla kuolemanhiljaiseksi ja diskuteeraavat jostakin muusta. Sekä kognitiivinen dissonanssi kieltämisestä johtuen että nuorallatanssi sietämisen ja turhautumisen välillä kuitenkin jatkuvat ja jatkuvat, sillä ei ydinongelma ole mihinkään katoamassa. Mutta luultavasti edelleen vain suhteellisen pieni osa ruotsalaisista alkaa olla aidosti kyllästynyt ja turhautunut loputtomaan sietämiseen. Vallitsee epäilemättä vielä epäsuhta tarvittavien toimien ja siihen vaadittavien tahtotilojen suhteen.

Hautamäen haastattelussa mainittiin ruotsalaisten elitismi maahanmuuttajien kokemana, ja mielestäni siinä on totuuden siemen vaikka en itse toki näekään sitä pääasiallisena syynä maahanmuuttajien integraation puutteeseen. On makuasia, käytetäänkö ruotsalaisia vaivaavasta ilmiöstä nimeltä elitismi tai sinisilmäisyys. En usko, että ainakaan kaupunkialueilla asuvilla kantaruotsalaisilla on enää kysymys sinisilmäisyydestä sillä sinisilmäisyys on luonteeltaan tahatonta. Elitismi toisaalta ehkä käsitteenä sivuuttaa sen, ettei aina kyse ole siitä että ruotsalaiset pitäisivät itseään maahanmuuttajia parempina - mutta luulen, että moni tuntee kylläkin vierauden tunnetta suhteessa maahanmuuttajiin ja kasvavassa määrin myös ympäröivään yhteiskuntaan, joka on nopeasti muuttunut turvallisesta turvattomaksi.

Oli miten oli, vuosikymmeniä jatkunut aktiivinen, kollektiivinen tosiasioiden kieltäminen maahanmuuton saralla kertoo paljon ruotsalaisten kansanluonteesta. Ilmiselviä tosiasioita kieltävä ihminen on yleensä ottaen pelkuri ja haluton - kyvytön jopa - ottamaan vastuuta, korvaten ikävän todellisuuden omalla fantasiallaan; ruotsalaisten tapauksessa yhteisellä fantasialla siitä, että ongelmat poistuvat kun vain käydään dialogia, ymmärretään, kotoutetaan ja saadaan jokainen piilotettu rasistinen ajatus kuriin. Tällainen ajatus on monellakin tavalla naiivi, ensinnäkin jo siitä syystä, että se olettaa kaikkien maahanmuuttajien haluavan integroitua ruotsalaiseen yhteiskuntaan. Hautamäen haastattelusta paljastuikin jo melko kouriintuntuvaa evidenssiä siitä, että osa maahanmuuttajista inhoaa ruotsalaisia eikä halua olla heidän kanssaan missään tekemisissä.

---

No, tämä oli tällaista yleistä höpinää. Mutta Hautamäen haastatteluun ja ensihoitoon palaten, törmäsin minäkin monikulttuuriin lisääntyvästi sote-alalla, en tykännyt siitä enkä kyllä palkkauksestakaan, ja vaihdoin alaa. Hautamäki on sitkeää ainesta, kun on jaksanut painaa yövuoroa Tukholman lanssissa. Kyllä siinä alkaa miettimään itse kukin prioriteettejaan, kun ammatin vuoksi alkaa oma ja kollegoiden terveys ja henkikulta vaarantua. Eihän noilla pahimmilla ongelma-alueilla halua kohta kukaan täysijärkinen enää työskennellä, eivät edes ne maahanmuuttajat, jotka ovat samalta alueelta kotoisin.

[Jorma M.]

On paradoksaalista tervehtiä väkivaltaa tyydytyksellä. Mutta ei ole muuta realistista tapaa kuin toivoa nopeaa ja rajua katu- ja kouluväkivallan kasvu. Verta.

Toinen vaihtoehto olisi että väkivalta kasvaa hivuttaen ja enemmän vaivihkaan. Tällöin on vielä vaikeampi torjua matujen ja matuväkivallan kasvua.

Vaikeissa tilanteissa ei ole hyviä vaihtoehtoja. Suomi on polvillaan anomalla pyytänyt matutusta ja sen lieveilmiöitä. Näin ollen on vain kaksi vaihtoehtoa: tasaisempi summittaisen väkivallan kasvu ja äkillinen, vielä dramaattisempi. Jälkimmäinen on parempi vaihtoehto koska se havahduttaa paremmin.