Jari Leino -homma: onko mikään muuttunut 5-6 vuodessa?

[Lalli IsoTalo]

Jeps,

Tilannehan on ollut se, että olen parhaani mukaan videoinut nettiin kansallishenkisiä suomalaisia vuodesta 2011. Jari Leino on ollut yksi heistä. Tässä ketjussa julkaisen harvakseltaan pätkiä niille hommalaisille, jotka eivät olleet hommamaisemissa vielä puoli vuosikymmentä sitten.

Jari Leino on siis ollut kämyjen kämy. Itse olin aiemmin "sillanrakentaja". Tai "sininen vihreä" - siis turkoosi - siis luontoystävällinen markkinatalousihminen.

Videoiden tuottajana tietenkin ehdottelin Jarille yhtä sun toista, ja JL sitten kohteliaasti torjui sitä yhtä sun toista.

Noh, olen vidoillani yrittänyt antaa ihmisille enemmän ääntä kuin sen iltauutisten muutaman sekunnin "soundibite"n, ja monet ihmiset nykyisestä pressasta lähtien ovat sitä arvostaneet sen verran, että eivät ole juosseet hommalaista karkkuun, ainakaan menestyksekkäästi.

Älkää sitten, pyydän, kommentoiko myöhempiä tuotoksia etukäteen. Lähdetään Jari Leinon suhteen Hommassa liikkeelle tästä: miltäs tämä 2014 tuotos kuulostaa nyt?

Jari Leino (OSA 1/3) - Mies, joka luottaa suomalaisiin
2 546 katselukertaa | 21.4.2014

https://www.youtube.com/watch?v=N4zA4YYG-Ko

"Koko Suomen poliittinen järjestelmä on suunniteltu korruptoimaan ne jotka sinne lähtevät mukaan."

[Supernuiva]

"Koko Suomen poliittinen järjestelmä on suunniteltu korruptoimaan ne jotka sinne lähtevät mukaan."

Tähän liittyen olennainen kysymys on se, miten Suomen poliittinen järjestelmä eroaa muiden maiden vastaavista ja miten sitä pitäisi muuttaa?

[Nikolas]

Tähän liittyen olennainen kysymys on se, miten Suomen poliittinen järjestelmä eroaa muiden maiden vastaavista ja miten sitä pitäisi muuttaa?

Ei paljonkaan. Tai paremmin sanottuna: Riippuu mihin maahan verrataan. Ellei kysymystä tarkenneta, ei vastaustakaan tarvitse tarkentaa.

Nykyisessä järjestelmässä on paljonkin korjattavaa.

• Virkanimitykset. Virkoja ei pitäisi täyttää poliittisin perustein. Kuitenkin poliittiset virkanimitykset ovat maan tapa Suomessa. C. G. E. Mannerheim periaatteessa vastusti poliittisia virkanimityksiä, mutta sata vuotta sitten maassa oli juuri käyty sisällissota ja myös marski teki kompromisseja. Tästä syystä Suomessa valtioneuvosto tavallisesti täytetään kansanedustajilla, joilla ei välttämättä ole mitään muita ansioita kuin se, että heidät on valittu eduskuntaan jonkun puolueen listalta. Valtioneuvoston ja puolueiden johtoon kiivenneet henkilöt sitten miehittävät avoimia virkoja kavereillaan, jotka saattavat olla muissa suhteissa keskinkertaisuuksia. Virat tulisi täyttää pätevyyden, kokemuksen, nuhteettomuuden, viisauden ja älykkyyden perusteella. Mitä korkeampi virka on kyseessä, sitä tarkemmin nämä vaatimukset tulisi täyttää. Ensimmäinen korjaus olisi korjaus perustuslakiin, että henkilö ei voisi toimia samanaikaisesti kansanedustajana ja valtioneuvoston ministerinä. Vielä parempi olisi luoda viran täyttämiseen järjestelmä, joka varmistaa, että virkaan astuvalla henkilöllä on kaikki viran hoidossa vaadittavat ominaisuudet.
  
  
• Vaalipiirijako. Suomessa eduskuntavaalien vaalipiirit ovat liian pieniä. Tämä aiheuttaa käytännössä vaalipiirin koosta riippuvan vaalikynnyksen aloitteleville puolueille. Vaikka edustuksellista järjestelmää ei pidäkään erehtyä luulemaan demokratiaksi, olisi edes vaalisuhteellisuuden kannalta parasta, jos maa olisi jaettu vain muutamaan suunnilleen yhtä suureen vaalipiiriin. Tällä tavoin myös pienillä poliittisilla liikkeillä olisi paremmat mahdollisuudet saada äänensä kuuluviin eduskunnassa.
  
  
• Vaalitapa. Vaalien suhteellisuutta ja tarkkuutta voidaan parantaa ottamalla käyttöön parempi vaalitapa. Paranneltavaa olisi niin eduskunnan, kunnanvaltuutettujen kuin tasavallan presidentinkin vaalitavassa. En mene yksityiskohtiin, mutta oleellista tässä on, että vaihtoehtoisia vaalitapoja on huolella tutkittu ja niiden toimintaa simuloitu. Vain poliittisen tahdon puute on estänyt uudistukset.
  
  
• Demokratia. Demokratia tarkoittaa kansanvaltaa. Sitä voitaisiin kokeilla myös Suomessa. Jos siihen oltaisiin tyytymättömiä, siitä päästäisiin helposti eroon äänestämällä. Sveitsissä on tällainen koe ollut käynnissä vuodesta 1848 ja sveitsiläiset eivät vielä ole kyllästyneet demokratiaan. Jos demokratia otetaan käyttöön, se korjaa tai mitätöi useita edustuksellisen järjestelmän heikkouksia ja virheitä.
  
  
• Perustuslain toteutumisen valvonta. Jonkinlainen perustuslakituomioistuin tarvitaan. Ongelmia tämän uudistuksen tiellä on lähinnä kaksi: Miten luodaan sellainen perustuslakituomioistuin, joka on aidosti tasapuolinen, riippumaton ja pätevä, ja lisäksi luotettavasti pysyy sellaisena? Toinen ongelma on poliittisen tahdon puute. Milloin suomalaiset äänestävät sellaisen eduskunnan, joka toteuttaisi tämänkin uudistuksen?
  
  
• Puolueiden oikeudet. Rekisteröidyillä puolueilla ja erityisesti eduskuntapuolueilla on Suomessa sellaisia erikoisoikeuksia, joita niillä ei pitäisi lainkaan olla. Nämä erikoisoikeudet liittyvät oleellisesti kansanedustajien vaalitapaan, ehdokasasetteluun, puoluetukiin ja edellisten seurannaisvaikutuksena puoluekuriin. Kyseisten erikoisoikeuksien vuoksi kansanedustajat ovat enemmän puolueidensa kuin kansan edustajia, mikä on jo perustuslainkin kannalta ongelmallista. "Kansanedustaja on velvollinen toimessaan noudattamaan oikeutta ja totuutta. Hän on siinä velvollinen noudattamaan perustuslakia, eivätkä häntä sido muut määräykset." Perustuslaissa ei ole suoraan sanottu, että kansanedustajan tulisi olla puolueensa palvelija, mutta toisaalta perustuslakiin on kirjattu muita kohtia, jotka käytännössä aiheuttavat tällaisen riippuvuussuhteen.
  
  
• Hallitus nauttii eduskunnan luottamusta. Jotta hallitus voi toimia, sen tulee nauttia eduskunnan luottamusta, sillä eduskunta hyväksyy tai hylkää hallituksen lakiesitykset. Toisaalta niin hallituksen kuin eduskunnankin tulee palvella kansaa, joten periaatteessa olisi hyvä, jos sekä hallitus että eduskunta nauttisivat kansan luottamusta suoraan eikä minkään välikäden kautta. Tällaisesta järjestelystä mahdollisesti ajoittain aiheutuva epäluottamus eduskunnan ja hallituksen välillä olisi ratkaistavissa siten, että näistä kahdesta valtioelimestä kauemmin toiminut kokoonpano vaihdetaan, ja kansalla on suora vaikutusvalta uuden kokoonpanon määrittämiseen molemmissa mahdollisissa tapauksissa. Tämä tarkoittaisi käytännössä jonkinlaisen hallitusvaalin määrittämistä perustuslakiin. Koska hallituksen rooli vallankäyttäjänä on erilainen kuin eduskunnan, myös hallituksen valinnassa käytettävä vaalitapa olisi erilainen. Ainakin perustuslain hengen mukaan eduskunnassa kukin kansanedustaja on suhteellisen itsenäinen toimija, ja eduskuntavaalit ovatkin periaatteessa henkilövaalit. Mutta valtioneuvoston jäsenet eivät voi olla samalla tavoin itsenäisiä, vaan heidän tulee olla keskenään yhteistyökykyisiä ja kurinalaisia hallituksen toimivuuden hyväksi.

[ikuturso]

Perustuslain toteutumisen valvonta. Jonkinlainen perustuslakituomioistuin tarvitaan. Ongelmia tämän uudistuksen tiellä on lähinnä kaksi: Miten luodaan sellainen perustuslakituomioistuin, joka on aidosti tasapuolinen, riippumaton ja pätevä, ja lisäksi luotettavasti pysyy sellaisena? Toinen ongelma on poliittisen tahdon puute. Milloin suomalaiset äänestävät sellaisen eduskunnan, joka toteuttaisi tämänkin uudistuksen?

Hallitus nauttii eduskunnan luottamusta. Jotta hallitus voi toimia, sen tulee nauttia eduskunnan luottamusta, sillä eduskunta hyväksyy tai hylkää hallituksen lakiesitykset. Toisaalta niin hallituksen kuin eduskunnankin tulee palvella kansaa, joten periaatteessa olisi hyvä, jos sekä hallitus että eduskunta nauttisivat kansan luottamusta suoraan eikä minkään välikäden kautta. Tällaisesta järjestelystä mahdollisesti ajoittain aiheutuva epäluottamus eduskunnan ja hallituksen välillä olisi ratkaistavissa siten, että näistä kahdesta valtioelimestä kauemmin toiminut kokoonpano vaihdetaan, ja kansalla on suora vaikutusvalta uuden kokoonpanon määrittämiseen molemmissa mahdollisissa tapauksissa. Tämä tarkoittaisi käytännössä jonkinlaisen hallitusvaalin määrittämistä perustuslakiin. Koska hallituksen rooli vallankäyttäjänä on erilainen kuin eduskunnan, myös hallituksen valinnassa käytettävä vaalitapa olisi erilainen. Ainakin perustuslain hengen mukaan eduskunnassa kukin kansanedustaja on suhteellisen itsenäinen toimija, ja eduskuntavaalit ovatkin periaatteessa henkilövaalit. Mutta valtioneuvoston jäsenet eivät voi olla samalla tavoin itsenäisiä, vaan heidän tulee olla keskenään yhteistyökykyisiä ja kurinalaisia hallituksen toimivuuden hyväksi.

Kysyin joskus pirkanmaan piirin kokouksessa Halla-aholta perustuslakituomioistuimesta. Oli päätynyt pitkän pohdinnan jälkeen, ettei kannata sellaista nykysuomessa. Ei voisi uskoa sellaisen puolueettomuuteen. Loppujen lopuksi eduskunnan puoluejakauman mukaisesti muodostetussa valiokunnassa voi olla moniäänisyyttä. Jos mietitään Mäenpään syytesuojan tapausta, niin perustuslakituomioistuin ei olisi antanut lausuntoa, jossa olisi ollut mitään eriävyyttä. Nyt valiokunnan lausunnon mukana tuli eriävä mielipide.

Presidentille tulisi suoda hallituksen hajottamisoikeus takaisin. Nykyään hallitusta ja eduskuntaa ei voi hajottaa kuin pääministeri itse tai eduskunta epäluottamuslauseella. Koska meillä tehdään poikkeuksetta enemmistöhallitus, se kestää natisten myrskyt ja mylväykset ellei joku riittävän iso puolue repeä rintamasta. Kun uuvatit erkautuivat persuista, he säilyttivät niukan enemmistön ja Sipilän U-käännös shown jälkeen hallitus oli taas kiveen hakattu surulliseen loppuunsa asti.

Taitaa kyllä mennä OT:ksi. Palaan Lallin kysymykseen ehkä ajan kanssa kun jaksan katsoa videoita.

-i-

[Nikolas]

Kysyin joskus pirkanmaan piirin kokouksessa Halla-aholta perustuslakituomioistuimesta. Oli päätynyt pitkän pohdinnan jälkeen, ettei kannata sellaista nykysuomessa. Ei voisi uskoa sellaisen puolueettomuuteen.

Tämä on ensimmäinen ongelma perustuslakituomioistuimen perustamisen tiellä. Ellei keksitä menetelmää, jolla perustuslakituomioistuimesta voisi saada pysyvästi ja luotettavasti puolueettoman, sitä ei pidä perustaa. Toisaalta, jos sellainen nerokas menetelmä kehitettäisiin ja perinpohjaisen analysoinnin jälkeen todettaisiin täydelliseksi ja aukottomaksi, niin ehkä sitten.