2012-10-17 Yle: Q-teatteri somalinaisen elämä Suomessa (Ujuni Ahmed & Eija Ahvo)

[skrabb]

TEATTERI 17.10.2012 klo 10:07| päivitetty 17.10.2012 klo 11:08
"Liikaa meteliä ja rappukäytävässä haisee"

Mikä elämä! kertoo 17-vuotiaan Suomessa kasvaneen somalitytön aikuistumisen kokemuksista kahden kulttuurin ristivedossa. Samalla hän toimii siltana äitinsä ja suomalaisnaapurin välillä tuoden eritaustaisia naisia yhteen.

Aamu-tv kysyi Q-teatterissa Mikä elämä! -näytelmän tähdiltä Ujuni Ahmedilta ja Eija Ahvolta, millaista on somalinaisen elämä Suomessa.

- Liikaa meteliä ja sitä paitsi, rappukäytävässä haisee, kiteyttää talotoimikunnan puheenjohtaja, rouva Alhola tuntonsa somalinaapureista Kassandrateatterin uudessa näytelmässä.
Erakoituneen suomalaisrouvan tokaisu on esimerkki oikeasta elämästä, sillä eväät näytelmän käsikirjoitukseen on kerätty somalialaistaustaisten naisten kanssa käydyistä keskusteluista.

Alholan naapuriperheen 17-vuotiasta somalityttöä näyttelevä Ujuni Ahmed ei ole pitkään aikaan kuullut vastaavia kommentteja. Hän muutti muutama vuosi sitten Lontooseen opiskelemaan media-alaa.
Ei minulle Suomessakaan sentään hajuista ole valitettu, mutta pienenä törmäsin aika usein siihen, että meille valitettiin sotkuisuudesta ja esimerkiksi siitä, että teidän pyörät on siellä sun täällä, Ahmed sanoo.

- Eilisessä ennakkonäytöksessämme eräs yleisössä istunut somalirouva sanoi, että parempi kuitenkin riidellä näistä asioista kuin että ei oteta minkäänlaista kontaktia, Alholaa näyttelevä Eija Ahvo sanoo.

Somalityttö kantaa perheensä kunniaa

Kassandran näytelmässä somalinaista ei tuoda esiin stereotyppisesti yhteiskunnasta syrjäytyneenä hauraana äitinä, vaan perheensä koossapitävänä vahvana naisena, Ahmed sanoo.
Näytelmässä käsitellään kuitenkin paljon sitä, miten tukahduttavaa somalitytön kasvatus voi olla. Miksi somalitytön pitää elää omaa elämäänsä muita ihmisiä ajatellen, tuskailee Ahmedin roolihenkilö Ayan.
- Somalinaisen rooli on perhe-elämää tiukasti elävä kotiäiti ja tyttö puolestaan on perheen aarre. Tyttö ei saa tuoda häpeää perheelle poikaystävällään, pukeutumisellaan, harrastuksillaan tai kotiintuloajoillaan. Eikö elämä ole elämistä varten, roolihenkilöni miettii.

24-vuotias Ujuni Ahmed joutuu itse usein selittämään sitä, miksei ole vielä naimisissa.
- Mutta jos ajattelee 5–7 vuotta taaksepäin, on paljon muuttunut. Kyllä ihmiset sopeutuvat pikkuhiljaa.
- Mekin kävimme näitä samoja asioita läpi Suomessa 50 vuotta sitten. Uskonto määräsi niin paljon. Kun minä olin nuori, ei saanut käydä tanssimassa ennen kuin oli rippikoulu käyty ja mietittiin, voiko tyttö mennä oppikouluun, Ahvo sanoo.
- Toivon, että tämä näytelmä herättäisi tunteita erityisesti somaliäideissä, että he havahtuisivat tajuamaan, minkälaista on elää somalityttönä suomalaisen ja somalialaisen kulttuurin välissä, Ahmed sanoo.

Satu Mustonen Yle Helsinki

Mikä elämä! Suomalaistuneen somalitytön tarina
Aamu-tv kysyi Q-teatterissa Mikä elämä! -näytelmän tähdiltä Ujuni Ahmedilta ja Eija Ahvolta, millaista on somalinaisen elämä Suomessa.

http://areena.yle.fi/tv/1709674

Ujuni Ahmed Voima-lehdessä:

Vaiennettu väkivalta
   
19-vuotias Ujuni Ahmed opiskelee lukiossa viimeistä vuotta. Hän on muuttanut perheensä kanssa vuonna 1991 Suomeen Somalian pääkaupungista Mogadishusta. Matka Suomeen tehtiin Jemenin kautta.

"Ympärileikkaus", Ujuni toteaa ykskantaan. Hän oli silloin kaksivuotias.

"Leikkaus voidaan tehdä tytölle kahdella eri tavalla. Toinen on sunna, jolloin klitoriksesta leikataan vain pieni pala. Toisella tavalla leikataan enemmän ja paikat ommellaan yhteen niin, että avoimeksi jää aivan pieni rako, josta kuukautisvuoto pääsee. Ja tämä tehdään vain miehen takia! Todisteeksi, että tyttö on neitsyt! Ennen luulin, että se kuuluu uskontoon, kun meille on niin opetettu, mutta eihän se kuulu", Ujuni kertoo.

"Se on pahin väkivallan merkki, ja siihen Suomen valtio ei puutu mitenkään. Jos tyttö on tuotu niin pienenä Suomeen, ettei hänelle ole tehty ympärileikkausta, tytöt viedään matkoille."
[...]

http://fifi.voima.fi/voima-artikkeli/Vaiennettu-v%C3%A4kivalta/1642

&

[...]
-?Ei ole helppoa olla maahanmuuttajana juuri Suomessa, missä kansanedustaja voi julkisesti haukkua neekeriksi, sanoo Ujuni Ahmed.

Millaista on tavallinen arki?

Ujunin mukaan mediassa näkyy harvoin juttuja tavallista elämää viettävistä maahanmuuttajista. Sen sijaan esillä on ihmisiä, jotka esimerkiksi syyllistyvät rikoksiin.
-?Aina puhutaan, että ne [maahanmuuttajat] eivät käy töissä ja ovat rikollisia. Entä he, jotka eivät toimi näin, vaan elävät edellä mainittujen varjossa. On tosi paljon maahanmuuttajia, jotka tekevät töitä, miksi heistä ei puhuta enemmän?

Ujunin mielestä jutuissa olisi hyvä käydä läpi myös kaikki taloudelliset tuet, joita maahanmuuttaja saa, koska ne tuntuvat herättävän keskustelua. Olisi hyvä myös kirjoittaa niistä maahanmuuttajista, jotka työskentelevät samoissa ammateissa kuin ketkä tahansa suomalaiset.

Ujuni uskoo, että arjen kuvaus auttaisi ymmärtämään, miksi maahanmuuttoon liittyy myös ongelmia.
-?Että enemmän etsittäisiin syitä kuin että koko ajan syyllistettäisiin, hän sanoo.
[...]

http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/neekeripuheet_eivat_ilahduta_maahanmuuttajaa.1/
http://hommaforum.org/index.php/topic,51867.msg706577.html#msg706577

[rölli2]

Minua kyllä kiinnostaa kuinka moni somalialainen tai ylipäätään afrikkalainen on samoissa töissä kuin suomalaiset. Tämän neidin vanhemmat varmaankin ovat tehneet töitä koskapa heillä on ollut varaa lähettää lapsensa lontooseen opiskelemaan. Tietääkseni siellä lukukausismaksut ovat tuhansia euroja

[AuggieWren]

Ujunin mukaan mediassa näkyy harvoin juttuja tavallista elämää viettävistä maahanmuuttajista. Sen sijaan esillä on ihmisiä, jotka esimerkiksi syyllistyvät rikoksiin.

Ns. valtamediassa näkyy suurin piirtein saman verran juttuja tavallista elämää viettävistä maahanmuuttajista kuin siellä näkyy juttuja tavallista elämää viettävistä kantiksista. Vaikka mamut ovat väestöstä selkeä vähemmistö.

Ja sitten 90-luvun aids-raiskaajien en ole nähnyt mediassa retosteltavan yhdenkään mamurikollisen teoilla. Jutut ovat mallia faktat pöytään, piste ja näkemiin. Olivat rikokset miten törkeitä tahansa. Kantisrötöstelijöiden tekosilla sen sijaan retostellaan niin paljon kuin sielu sietää.

Ujuni voisi myös pistää merkille sen, että siitä asiasta ei koskaan puhuta mediassa, että melkein kaikki rasismista ja syrjinnästä tarinoivat somalit valehtelevat.

[Siili]

Tämän neidin vanhemmat varmaankin ovat tehneet töitä koskapa heillä on ollut varaa lähettää lapsensa lontooseen opiskelemaan. Tietääkseni siellä lukukausismaksut ovat tuhansia euroja

Meinaatko, että varallisuus on aina työnteon seurausta?

[skrabb]

Eija Ahvon kommentointi suomalaistyttöjen elämästa 50-luvun Suomessa vs. somalilikkojen nykyisyyteen on vertaansa vailla.
Ei kuulemma päässyt tanssimaan ennen riparia, eikä oppikouluunkaan tahdottu päästää.
Missähän savolaisessa pussinperän takamaaston turvemajassa Ahvo (s. Kuopiossa) on nuorena elänyt?
Onko Ahvo ympärileikattu? Onko hän järjestetyssä, jo kakarana solmitussa avioliitossa kenties neljäntenä vaimona ja 8 lapsen "yksinhuoltajana"? Ym?
Ei jaksa eikä viitsi alkaa mokomia lätinöitä oikoa, mutta eivätköhän 50-luvun leffat ja dokkarit jotain ko. ajasta Suomesta ja suomalaisesta nuorisosta kerro Elvis-, Paul Anka-, jive- etc-fanituksineen.
Kaikkea ne viherpunalasit teettävät. Ihan muistinkin sumentavat. Vai dementiastako mahtanee olla kyse?

Itse näytelmäpätkästä, jossa Ahvo esittää suomalaista mamukerrostalokyylää.
Omaa kokemusta moisesta autuudesta Ahvolla ei ole, koska on vuosikymmenet asunut Kirkkonummella ok-talossa.

[Lemmy]

Tämän neidin vanhemmat varmaankin ovat tehneet töitä koskapa heillä on ollut varaa lähettää lapsensa lontooseen opiskelemaan. Tietääkseni siellä lukukausismaksut ovat tuhansia euroja

Neidin vanhemmat asuvat paikkakunnalla, joten ei niinkään "lähettää lapsensa lontooseen" vaan "kotia mamman luo".

24-vuotias Ujuni Ahmed joutuu itse usein selittämään sitä, miksei ole vielä naimisissa.

Jos on pillu ommeltu umpeen? Hyi saamari.

[Brandöt]

Eija Ahvon kommentointi suomalaistyttöjen elämästa 50-luvun Suomessa vs. somalilikkojen nykyisyyteen on vertaansa vailla.
Ei kuulemma päässyt tanssimaan ennen riparia, eikä oppikouluunkaan tahdottu päästää..

Sama osui heti minullakin silmään. Eli toisin sanoen tässä tahdotaan (nimenomaan paino sanalla tahdotaan) ajatella, että kehitys somalikulttuurissakin menee samaan suuntaan Suomessa kasvavien ja asuvien somalialaisten keskuudessa;

- Toivon, että tämä näytelmä herättäisi tunteita erityisesti somaliäideissä, että he havahtuisivat tajuamaan, minkälaista on elää somalityttönä suomalaisen ja somalialaisen kulttuurin välissä, Ahmed sanoo

Pulma on vain siinä, etteivät somaliäidit yksin määrää näitä kasvatusasioita ja kulttuurilliset erityispiirteet muuttuvat hitaasti. Jos lainkaan tahtomaamme suuntaan. Varmasti tässä erilaisten kulttuurien ristipaineessa on vaikeaa elää, kasvaa ja kehittyä - paljon armollisempaa olisi saada kasvaa ympäristössä ja yhteisössä, jonka jäsenet jakavat samanlaisen kulttuurin ja toimintamallit.

[Faidros.]

24-vuotias Ujuni Ahmed joutuu itse usein selittämään sitä, miksei ole vielä naimisissa.

Jos on pillu ommeltu umpeen? Hyi saamari.

Melkein veikkaan, että tämä somalinainen kuuluu siihen 4% joiden pillua ei ole ommeltu ja siksi ei ole vielä naimisissa. Kuka somppu sellaisen huolisi? Jos hän meikkaa ja pukeutuu vastaisuudessakin noin somalille epäsovinnaisesti, en usko, että hänellä on vaikeutta avioitua. Mutta miksi pitäisi avioitua yleensäkään ja ennenkaikkea jo 24-vuotiaana? Pitäähän nuorena hankkia kokemuksia ja pitää hauskaa...

[Iloveallpeople]

Somalinainen vaikutti ihan fiksulta aamu-TV:ssä, mutta sen vanhan suomalaisen näyttelijän jutut olivat kyllä aivan hupsuja.

[skrabb]

24-vuotias Ujuni Ahmed joutuu itse usein selittämään sitä, miksei ole vielä naimisissa.

Jos on pillu ommeltu umpeen? Hyi saamari.

Melkein veikkaan, että tämä somalinainen kuuluu siihen 4% joiden pillua ei ole ommeltu ja siksi ei ole vielä naimisissa. Kuka somppu sellaisen huolisi? Jos hän meikkaa ja pukeutuu vastaisuudessakin noin somalille epäsovinnaisesti, en usko, että hänellä on vaikeutta avioitua. Mutta miksi pitäisi avioitua yleensäkään ja ennenkaikkea jo 24-vuotiaana? Pitäähän nuorena hankkia kokemuksia ja pitää hauskaa...

Duoda, duoda -  Ujuni Ahmed Voima-lehdessä muutama vuosi sitten:

Vaiennettu väkivalta
   
19-vuotias Ujuni Ahmed opiskelee lukiossa viimeistä vuotta. Hän on muuttanut perheensä kanssa vuonna 1991 Suomeen Somalian pääkaupungista Mogadishusta. Matka Suomeen tehtiin Jemenin kautta.

"Ympärileikkaus", Ujuni toteaa ykskantaan. Hän oli silloin kaksivuotias.

boldaus oma

[gloaming]

Ei ole helppoa olla maahanmuuttajana juuri Suomessa, missä kansanedustaja voi julkisesti haukkua neekeriksi, sanoo Ujuni Ahmed.

Öh, maahanmuuttaja = neekeri? Mitä sanaa poliittisesti korrektisti nykyään käytetään maahan muuttaneista henkilöistä, joita ei voida luonnehtia sanalla "neekeri"?

[Seal]

Ei ole helppoa olla maahanmuuttajana juuri Suomessa, missä kansanedustaja voi julkisesti haukkua neekeriksi, sanoo Ujuni Ahmed.

Öh, maahanmuuttaja = neekeri? Mitä sanaa poliittisesti korrektisti nykyään käytetään maahan muuttaneista henkilöistä, joita ei voida luonnehtia sanalla "neekeri"?

Ulkomainen työvoima tai ulkomaalainen opiskelija.

[Iloveallpeople]

Somalinaisen elämä on kuin vanhasta Suomi-filmistä

Nuorten somalinaisten elämä muistuttaa 1950-luvun suomalaista perhe-elämää. Kodin ulkopuolella perhe ja perinteet ovat kuitenkin törmäyskurssilla nuorisokulttuurin ihanteiden kanssa. Teatteriryhmä Kassandra pureutuu aiheeseen esityksessään.
...

Nuorten tyttöjen äidit kohtaavat samanlaisia tilanteita kulttuurista riippumatta. Mikä elämä -esityksen kirjoittanut ja ohjannut Pinja Hahtola kertoo havainneensa yhtäläisyyksiä myös muutaman vuosikymmenen takaiseen Suomeen.

- Se aika ei ole kovin kaukana, kun suomalaisilla oli samanlaisia rajoituksia kuin somalitytöillä on nyt. Tarkkailtiin, että mihin menet ja kenen kanssa, ja tanssiminen oli syntiä.
...

Mikä elämä perustuu kymmenien Suomen somalialaisten äitien ja tytärten haastatteluihin. Esityksen keskiössä olevien perheongelmien lisäksi puheenaiheena oli myös rasismi.

- Olin yllättynyt siitä, miten voimakasta se on vieläkin, Hahtola kertoo.

Ohjaaja sanoo pelästyneensä erään äidin kokemusta siitä, miten suomalainen naapuri usuttaa aina somaliperheen nähdessään koiriaan näiden kimppuun. Enimmäkseen rasismi oli kuitenkin arkipäiväistä, niin kuin Mikä elämä -esityksessä nähtävät taloyhtiön valitukset.

- Moni somalirouva on pitänyt erikoisena sitä, että suomalaiset eivät tule sanomaan, vaan kirjoittavat lapun. Sitten tulee toinen lappu ja kolmas. Suomi on paperilappujen maa, Hahtola sanoo.
...

Suomessa asuvat somalit ovat olleet varuillaan teatterissa esiintymistä kohtaan. Erityisen vaikeaksi muodostui äidin roolin täyttäminen. Lopulta rooliin saatiin muun muassa Kotikadusta ja Jos tahdot –elokuvamusikaalista tunnettu brittiläinen Fay Eskin.

- Hirveän monet äidit ja tyttäret kertoivat mielellään elämästään. Selvä "ei" oli kuitenkin se, että näyttelemään he eivät halunneet, ohjaaja Pinja Hahtola kertoo.

Ujuni Ahmed pitää somalien kielteistä suhtautumista teatteriin erikoisena.

- Ennen sotaa teatteri oli iso osa Somalian kulttuuria. Suomessa se tuntuu unohtuneen. Sellaista ei enää katsota hyvällä, Ahmed sanoo.
...

YLE

[IMMane]

Oliko tanssiminen 50-luvun suomessa syntiä ? Ei ihan heti uskoisi. Missähän on todisteet tälläisestä ja kenen mielestä se oli syntiä ja mikä oli teosta rangaistus ? Muuten koko juttu on niin utopistinen että itse putoan kärryiltä heti alussa. Mistähän suomi-filmistä tässä oikein puhutaan ?

[gloaming]

Oliko tanssiminen 50-luvun suomessa syntiä ?

No ei tietenkään lukuunottamatta ehkä jotain herätysliikkeitä. Kirjoitus on tältä osin tyypillinen esimerkki yhteismitattomasta rinnastamisesta, jota säännönmukaisesti käytetään erilaisten primitiivisten kehitysmaakulttuurien apologoissa. Sitä paitsi 50-luvusta on 60 vuotta aikaa.

[IDA]

Televisiosta näyttää juuri tulevan vanha suomalainen elokuva Särkelä itte. Aika mukavaa on elo somaleilla, jos se on tuollaista.

[rapa-nuiv]

Mistähän suomi-filmistä tässä oikein puhutaan ?

Pekka ja Pätkä Suezilla

Vai mikä se oli missä ne pukeutui haareminaiseksi ja sheikki vähän käyräsapelilla kutitteli.

[matkamasentaja]

Tämän neidin vanhemmat varmaankin ovat tehneet töitä koskapa heillä on ollut varaa lähettää lapsensa lontooseen opiskelemaan. Tietääkseni siellä lukukausismaksut ovat tuhansia euroja

Meinaatko, että varallisuus on aina työnteon seurausta?

Työtä se on varastaminen, lahjusten kerääminen ja kavaltaminenkin jos sitä ammatikseen tekee. Ja on joskus vaarallisempaakin kuin normityössäkäynti.

[ike60]

Ohjaaja sanoo pelästyneensä erään äidin kokemusta siitä, miten suomalainen naapuri usuttaa aina somaliperheen nähdessään koiriaan näiden kimppuun.

Todella huonoa käytöstä jos joku on usuttanut koiraansa toisten ihmisten kimppuun. Näin on, vaikka koira ei tekisikään mitään, koska tilanne on varmasti monen mielestä pelottava ja ahdistava. Mutta muutama kysymys herää.

Näyttikö somaliäiti koiran puremista syntyneitä mustelmia? Näyttikö repeytyneitä tai sotkeentuneita vaatteita? Kertoiko hän tehneensä poliisille rikosilmoitusta pahoinpitelystä? Oliko koira somaliäidin mukaan todella hyökännyt somaliäidin kimppuun vai oliko vain räksyttänyt ja ehkä säntäillyt?

Tuossa ei sanota, mistä somaliäiti päätteli naapurin "usuttavan" koiran heidän kimppuunsa. Oletetaan kuitenkin että näin on, eikä esimerkiksi siten, että naapuri päästää koiransa somaliäidin mielestä liian lähelle häntä. Kouluttamaton koira ei edes tiedä mitä tehdä jos sen isäntä tai emäntä usuttaa sitä muiden ihmisten kimppuun. Luultavasti se alkaa haukkumaan ja voi ehkä säntäillä, mutta luulenpa että aniharvoin jos koskaan koira tuollaisessa tilanteessa hyökkää ihmisen kimppuun. Koulutettu koira osaisi hyökätä, mutta tapaus olisi mitä todennäköisimmin mennyt oikeuslaitoksen käsittelyyn, kun somaliäiti olisi mennyt terveyskeskukseen paikkauttamaan haavansa.

Miksei Hahtola kysynyt, miten se usutus tapahtuu? Miksei hän kysynyt, onko naapurin ja somaliäidin välillä tapahtunut jotain tuota ennen? Kuinka iso se usutettu koira on? Sitä lienee turha kuvitella, että Hahtola menisi kysymään naapurilta mitä tämän mukaan on tapahtunut ja mistä se on johtunut; sellainen toisen osapuolen kuuleminen on kuitenkin kuulunut sivistysmaahan Hammurabin ajoista lähtien.

Hahtola on varmaan kiinnostunut kuulemaan senkin, että huhupuheiden mukaan ainakin jotkut somalit - enimmäkseen ilmeisesti miespuoliset - mielellään härnäävät koiria, jolloin koirien ärtynyt suhtautuminen heihin ei välttämättä ole suuri ihme. Asiasta voi kysyä esimerkiksi Harri Eerikäiseltä tai täälläkin vaikuttaneelta (mutta valitettavasti forumilta poistuneelta) nimimerkki Planetalta.

Enimmäkseen rasismi oli kuitenkin arkipäiväistä, niin kuin Mikä elämä -esityksessä nähtävät taloyhtiön valitukset.
- Moni somalirouva on pitänyt erikoisena sitä, että suomalaiset eivät tule sanomaan, vaan kirjoittavat lapun. Sitten tulee toinen lappu ja kolmas. Suomi on paperilappujen maa, Hahtola sanoo.

Niin. Ensin ensimmäinen lappu, sitten toinen, sitten kolmas. Ilmeisesti ainakaan ensimmäisellä ja toisella lapulla ei ole ollut toivottua vaikutusta (esim. että roskat vietäisiin roskikseen, metelöinti lopetettaisiin ennen aamuviittä tai pyykkejä ei pestäisi toisten vuorolla).

Minustakin se on kummallista. Mikseivät he valita isännöitsijälle toisen lapun jälkeen? Jos ovat valittaneet, miksei isännöitsijä ole antanut somalirouvalle varoitusta?

Toki tuossa on se mahdollisuus, että jokainen paperilappu koskee eri valituksenaihetta. Hahtola ei ilmeisesti tullut kysyneeksi tätäkään. Kysyikö hän edes sitä, mitä niissä lapuissa lukee?

Onko lapuissa olevien pyyntöjen noudattaminen vaikeaa? Miksi se on vaikeaa? Jos somalirouvat eivät osaa lukea, he voivat pyytää lapsiaan lukemaan ja kääntämään lapuissa olevat tekstit.

Mikä lappujen kirjoittamisesta tekee arkipäivän rasismia? Jos joku ei ole noudattanut talon järjestyssääntöjä tai on muuten käyttäytynyt huonosti, eikö tekijää saa pyytää muuttamaan tapansa jos hän on somali?

Hahtola saattaa olla kiinnostunut niistäkin mm. tällä forumilla kuulluista kertomuksista, joiden mukaan esimerkiksi yöllisestä metelistä valittaminen ihan kasvotusten ei sekään auta mitään. Kun naapuri menee valittamaan metelistä aamuneljältä ja pyytää naapurin somaleita olemaan hiljempää, somali saattaa hyvinkin kuunnella mitä hänen naapurillaan on sanottavana, ja ehkä käännättää naapurin valituksen sisällön omalla lapsellaan. Tämän jälkeen somali kertomusten mukaan voi sulkea oven mitään sanomatta, ja meteli jatkuu ennallaan. Vaikea sanoa, pitävätkö nämä kertomukset paikkaansa ja saako niistä tasapuolisen ja totuudenmukaisen kuvan tapahtumista; mutta sama ongelma koskee somaleidenkin kertomuksia.

Oletan että Hahtolalla on normaalimäärä järkeä. Jostain syystä hän ei ilmeisesti käytä sitä somalien suhteen; ainakin tuosta kirjoituksesta syntyy kuva, että hän ei ollut kysynyt somaleilta näistä kokemuksista juuri mitään, vaikka onkin luultavasti päivitellyt ja ihmetellyt. Kysyminen olisi kuitenkin ollut helppoa, kun

- Hirveän monet äidit ja tyttäret kertoivat mielellään elämästään [..], ohjaaja Pinja Hahtola kertoo.

[Golimar]

Afrikan sarvi on hieno paikka, siellä ei ole rasismia ja bantut tietävät paikkansa.

[tweet]1272859519476011010[/tweet]

[Emo]

Oispa mukava jos somalinaiset ja muut mustat naiset nousisivat puolustamaan valkoisia tyttöjä ja naisia, kun minun rotuni joutuu heidän miestensä taholta jatkuvan seksuaalisen häirinnän, raiskausten, rasismin ja sovinismin kohteeksi.
Mutta vissiin turha odottaa mitään sisarellista tukea ja ihmisarvon tunnustamista meille valkoisille naisille?
Taitavat somppunaiset itsekin pitää meitä alimpina ihmisinä.

Olis niin kiva jos meitä ei jätettäisi yksin noiden raiskaavien mustien rasistien kynsiin!
Minuakin kävi ghanalainen äijä hiplaamaan KIRJASTOSSA! Vaikka oma ukkoni oli samassa lukusalissa vähän etäämpänä lehtihyllyllä hakemassa uutta luettavaa ja ikääkin minulla jo on että teinivaimoa minusta ei saa!

[dothefake]

Mikä ihmeen somalinainen, suomalaisiahan Suomessa asuu.