J.V. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä. Mitä se on?

[Mamusaarelainen]

12. toukokuuta - J.V. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä. Mitä se on?


J.V. Snellman (12.5.1806– 4.7.1881) on merkittävin fennomaaneista, Suomen kansallisfilosofi jne. Hänen syntymäpäivänsä on Snellmanin päivä, Suomalaisuuden päivä ja liputuspäivä.

Kansainvälisyys on erottamaton osa Snellmania. Hän halusi suomalaisten antavan osansa yleisinhimillisen sivistyksen edistämisessä. Tämä on arvokkaampaa kuin itseensä käpertynyt monikulttuurisuus-ideologia, joka on vain ontto sepitelmä. Kun vielä listataan Snellmanin luottamus suomalaisuuteen, taistelu sananvapauden puolesta ja innostus kansansivistykseen ei ole ihme, että nyky-Suomessa J.V. Snellman on epähenkilö ja suomalaisuuden päivän saama huomio vähäistä.

Sivistykseen pyrkivä snellmanilaisuus on myrkkyä eu–monikulttuurisuus-totalitarismille ja skandinavismille.

Snellmanilaisuutta ovat myös kansalliset tieteet: Suomen kielen tutkimus, kansatiede, folkloristiikka, kotimaisen kirjallisuuden tutkimus, Suomen historia ja arkeologia. Isossa julkisuudessa käsitellään kovin harvoin kansallisten tieteiden kokonaisuutta vaikka ne edistävät myös kansainvälisiä suhteita kuten Kalevala on tehnyt.

Koronaviruksen julkisuuten nostama mansikanpoiminta on vain osa suomalaisen tuotannon ja työvoiman vaivihkaista syrjäyttämistä. Tässä yhteydessä on toistettu anti-snellmanilaista hokemaa: "On töitä, joita suomalaiset eivät halua/osaa tehdä". Väite on julkea, perätön ja suomalaisuutta halventava.

Kaikesta huolimatta - suomalaisuus voimaantuu!


PS.
Kansallisia asioita ajava saa nyky-Suomessa helposti kansallissosialistin eli natsin leiman. Onneksi on yksi kansallinen ulottuvuus, jota saamme hellästi hoivata: Suomen toinen kansalliskieli ruotsi, johon on lupa liittää hieno historia, omien juurien arvostaminen, sivistys, tieteet, omaperäinen taide, hyväntuulisuus, sosiaalisuus, seurustelutaito, välittömyys, hersyvä huumori, lämpimät katseet, hyvä ruoka, helmeilevä skumppa, vieraanvaraisuus, kauneuden taju, aloitteellisuus, ennakkoluulottomuus, esimerkillinen suvaitsevuus, laajakatseisuus, iloisenväriset vaatteet, raikas saaristotuuli jne.

[Supernuiva]

Muistavathan kaikki sen tosiseikan, että Snellmanin äidinkieli oli ruotsi. Hän oppi suomen asuessaan Oulussa, jonne hänen perheensä muutti, kun hän oli noin 10-vuotias.

Voidaan jossitella sillä, että jollain ruotsinkielisellä paikkakunnalla Snellman ei olisi koskaan oppinut suomea, eikä hän olisi tätä kautta koskaan alkanut ajamaan suomen kielelle virallista asemaa. Snellmanin aikaan kaikki viralliset hallinnolliset asiat hoidettiin ruotsiksi, ja hän sai tähän muutoksen vetoamalla Venäjän keisariin, joka mahdollisti suomen kielen käyttöönoton 20 vuoden siirtymäajalla.