Miksei kukaan esitä kysymystä ulkomaalaisen työvoiman riistosta kokoomukselle?

[Mietiskeliä]

Tuli vielä pari juttua mieleen tästä aiheesta..

Vaikka työmailla pääurakoitsia ei välitä paljon aliurakoitsijoiden työntekijöille maksetaan, niin niiden työturvallisuudesta se kyllä on huolissaan. Jos aliurakuitsia rikkoo riittävät usein työturvallisuutta siitä seuraa sakko. Pääurakoitsian kiinnostus johtuu todennäköisesti vakuutusmaksuista. Pääurakoitsia on siis vastuussa myös aliurakoitsijoiden työturvallisuudesta. Joten ei ole varmaan mitenkään mahdotonta laittaa pääurakoitsijaa vastuuden, että aliurakoitsijan työtekijälle maksetaan asianmukaista palkkaa.

Mietin myös, että tavallisen duunarin arvopohja on muutenkin osuu yhteen persujen kanssa kuin vain humanitaarisen maahanmuuton kohdalla. Jokainen voi ihan mielessään kuvitella kumpaan rasvanahka duunari pystyy paremmin samaistumaan vähän neitimäiseen vasemistoälykköön, joka kertoo koulukirjasta, missä opetaan, että miehetkin voivat synnyttää, vai Mauri Peltokankaaseen, jonka mielestä tuolaliset kirjat pitäisi heittää helvettiin! Politiikkaa seuraamaton kaverinikin oli ihan raivona, kun kerroin hänelle tuosta asiasta. Eikä sama rasvanahka duunari varmsti pidä siitä, jos sen lapselle opetetaan kouluissa jotain perseen nuolentaa tai pornosanastoa(Turvallinen Oulu -hanke)

Vastaavasti on paljon ihmisiä joille persujen arvopohja ei kelpaa, sillä on se suosituimman lisäksi Suomen inhotuin puolue, siks ei kannattaisi karkoitta potentiaallista äänestäjäkuntaa.

[Mietiskeliä]

Purran viimeisin kirjoituitus sivuaa tätä aihetta.

https://riikkapurra.net/2020/05/13/turvapaikanhakijat-pellolle-ja-tyomarkkinoiden-vaarinkaytoksia/?fbclid=IwAR0WrgXFal12B8RsJn2Y2U2pB-qRT2THLmjz7zf8DqtW2JQH-BD4bD0vpxg

Jostain syystä asian esille tuominen nostattaa edelleen vastalausemyrskyn maahanmuuton kannattajien joukossa, kuten tänäänkin. He väittävät, että tällä ei ole mitään tekemistä maahanmuuton vaan työmarkkinoiden kanssa. Suomalaiset (ja ruotsalaiset) työmarkkinat ja työntekijän asema ovat kuitenkin vuosikaudet olleet erinomaisella tolalla.

Persut taas antavat ymmärtää, että tässä olisi kyse ainoastaan maahanmuutosta, vaikka kyse on myös työmarkkinoista, kuten on tässä ketjussa tuotu esiin.

Ongelmaa ei onnistuta korjaamaan minimipalkkalainsäädännöllä, jota erityisesti vasemmistopuolueet usein ehdottavat. Ihmiset, jotka eivät noudata lainsäädäntöä yritystoiminnassaan, eivät tee sitä minimipalkan säätämisen jälkeenkään.

Purran tarkoittaa ilmeisesti tässä alipalkkauksen kriminalisointia, koska minimipalkan kirjaaminen lakiin se ei voi olla, sillä demarit vastustavat sitä. Tässä taas vähätellään lainsäädännön merkitystä halpatyövoimaan, vaikka taksialasta saatiin kunnon halpatyömarkkinat pelkästään lainsäädäntöä muuttamalla.

Suomessa tehdään aivan liian vähän tarkastuksia potentiaalisille työpaikoille tarpeeseen nähden. Syytetään resurssipulaa, mikä varmasti on totta, mutta väittäisin, että asiaa myös halutaan katsoa läpi sormien. Kuten esimerkiksi laittomasti maassa oleskeluakin.

Riikka siis itsekkin myöntää ongelman olevan siinä, että Suomessa on liian vähän viranomaisia, jotka valvoisivat harmaata taloutta. Jos työmarkkinoiden pelisääntöjen valvonta on liian heikkoa, niin eikö tämä silloin ole myös työmarkkinoiden asia? Riikka on siinäkin oikeassa, että harmaan talouden annetaan tahallaan rehoitta, mutta siitä ei pitäisi  syyttää etupäässä oikeistopuolueita ja EK:ta. Viime hallituksenkin aikana oltiin vähentämässä 100 talousrikostutkijaa, joiden hyöty valtiolle on 50 000 Eur/työntekijä. Minä en ensimmäiseksi syyttäisi asiasta viranomaisia, jotka tuottavat valtiolle 50 000 euron vuotuisen hyödyn, vaan poliitikkoja, jotka eivät anna viranomaisille riittäviä resursseja. Media ja oppositio pitivät tuolloin asiasta kovaa meteliä ja onneksi hanke lopulta peruttiin.



https://www.uusisuomi.fi/uutiset/li-andersson-ei-mitaan-jarkea-hyoty-50-000-tyontekija-100-saa-lahtea/75cee22a-7101-34dd-82a1-5d3994c52afb

Sipilän hallituksen säästöt harmaan talouden torjuntaan tarkoittaisivat käytännössä noin sadan talousrikostutkijan vähentämistä. Yhden talousrikostutkijan henkilötyövuosi maksaa noin 60 000 euroa, mutta yhden tutkijan vuoden työpanoksella valtio saa arviolta keskimäärin 110 000 euron tulot, Andersson kertoo

Talousrikostutkijan voidaan näin laskea tuovan 50 000 euron vuosittaisen hyödyn valtiolle.

– Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaohjelmaan kohdistuvilla säästöillä on selkeä valtiontaloutta heikentävä vaikutus. Se katkaisee myös pitkäaikaisen viranomaistoiminnan kehittämisen. Ehkäisemällä harmaata taloutta parannetaan julkisen talouden rahoitusasemaa, vähennetään velkaantumista ja lisätään talouspoliittista liikkumavaraa, Andersson kertoo

[tyhmyri]

Riikka siis itsekkin myöntää ongelman olevan siinä, että Suomessa on liian vähän viranomaisia, jotka valvoisivat harmaata taloutta. Jos työmarkkinoiden pelisääntöjen valvonta on liian heikkoa, niin eikö tämä silloin ole myös työmarkkinoiden asia? Riikka on siinäkin oikeassa, että harmaan talouden annetaan tahallaan rehoitta, mutta siitä ei pitäisi  syyttää etupäässä oikeistopuolueita ja EK:ta. Viime hallituksenkin aikana oltiin vähentämässä 100 talousrikostutkijaa, joiden hyöty valtiolle on 50 000 Eur/työntekijä. Minä en ensimmäiseksi syyttäisi asiasta viranomaisia, jotka tuottavat valtiolle 50 000 euron vuotuisen hyödyn, vaan poliitikkoja, jotka eivät anna viranomaisille riittäviä resursseja. Media ja oppositio pitivät tuolloin asiasta kovaa meteliä ja onneksi hanke lopulta peruttiin.

Kyllä tässä ovat kokoomus ja ruåttalaiset olleet aivan ensisijaisia valvonnan kehittämisen vastustajia. Eikä kepu ole ollut pahemmin vastustamassa sitä, että Suomeen voidaan tuoda alipalkattuja ukrainalaisia maataloustyöntekijöitä, jotka ovat oleellisia kansakuntamme hyvinvoinneille, kuten olemme tänä keväänä kuulleet.

Vaikka minusta nimenomaan oikeistopuolueiden ja EK:n syyttäminen on perusteltua, niin totta on etteivät meidän "vasemmistopuolueemme" ole ottanee asiaa ohjelmaansa. Jostain syystä ei ole kiinnostanut. Ehkä se euro-onnela on liian tärkeä.

[Mietiskeliä]

Ketjussa on arvosteltu myös Riikka Purraa. Keskutelin hänen kanssaan tämän ketjun aiheesta siellä. En hirveästi tykkää huudella jullkisesti yksityiskeskusteluista, mutta sen uskollan sanoa, että häneltä löytyi ymmärrystä näkymykselleni. Vaikuttaa siltä, ettei tätä asiaa kannata persujen rivikansanedustajien kanssa keskustella, sillä he menevät pitkälti Halla-ahon tai Purran pillin mukaan. Laitoin Halla-ahollekkin sähköpostia aiheesta, johon linkitin myös tämän ketjun.

[Mietiskeliä]

Aiheeseen liittyvä artikkeli tuli Yleltä eilen

https://yle.fi/uutiset/3-11425372?fbclid=IwAR3t7kqOP9jBnYA1Q3Zun6zOB9SX18YZKrWX497G6A08isVxtBtRvebbSt0

Hallitus on perustanut alipalkkauksen kriminalisoimista varten työryhmän, joka pyrkii selvittämään keinoja ongelman ratkaisemiseksi.

Suurimmat oppositiopuoleet kokoomus ja perussuomalaiset pitävät hyvänä, että alipalkkauksen kriminalisointia selvitetään.

Kokoomus ei kuitenkaan kannata kriminalisointia, ja perussuomalaisten mukaan kriminalisointi ei puutu alipalkkauksen todellisiin ongelmiin.

– Nykylainsäädännöllä pystytään asia hoitamaan jo hyvin pitkälle. Valvontaa pitää kuitenkin vahvistaa ja minimiehtojen polkemisesta pitää antaa vahvemmat sanktiot, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo toteaa.

Orpon mukaan tällaisia sanktioita voisivat olla esimerkiksi mahdollisesti liiketoimintakiellot toimijoille, jotka polkevat järjestelmällisesti työntekijöittensä palkkoja ja oikeuksia. Esimerkkinä Orpo mainitsee keväällä 2019 uutisoidut väärinkäytökset useissa nepalilaisissa ravintoloissa (siirryt toiseen palveluun).

Myös vasemmistoliiton Arhinmäki kannattaa valvonnan lisäämistä. Hänen mukaansa alipalkkauksen säätäminen rangaistavaksi lisäisi kuitenkin pelotetta entisestään.

– Jos kyse on ulkomaalaisesta, mahdollisesti kielitaidottomasta työntekijästä, niin hän ei ole tasapuolisessa asemassa. Lainsäädännöllä pyritään aina turvaamaan sitä, joka on heikommassa asemassa eli tässä tapauksessa se on työntekijä, Arhinmäki toteaa.

Halla-aho: Todellinen ongelma on ulkomainen halpatyövoima

Perussuomalaisten puheejohtaja Jussi Halla-ahon mukaan alipalkkauksen kriminalisointi olisi vain "signaalipolitiikkaa".

– Alipalkkauksen kriminalisoiminen on lähinnä julistuksellinen hanke, joka ei puutu matalapalkka-alojen todellisiin ongelmiin eikä ratkaise niitä. Todellinen ongelma on se, että Suomeen pääsee liian vähäisillä tuloilla töihin, Halla-aho toteaa.

– Eli työntekijän oleskeluluvalla saapuville henkilöille – jotka tulevat siis saatavuusharkinnan puitteissa Suomeen – pitäisi asettaa korkeampi tuloraja.

Saatavuusharkinnalle tarkoitetaan työvoimaa, joka tulee EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta ja jolla on työpaikka, johon ei löydy sopivaa työntekijää kotimaisilta työmarkkinoilta.

Halla-aho ei pidä realistisena Orpon ja Arhinmäen ehdotusta valvonnan lisäämisestä.

– Kyllä me kannatamme sitä, että on runsaasti resursseja valvontaan. Tosiasia on kuitenkin se, että kun me puhumme tämän mittaluokan ongelmasta, niin mitkään resurssit eivät tuo meille rittävää valvontaa, että syntyisi todellinen pelot

Ratkaisu ammattiliittojen kanneoikeudesta?

Tällä hetkellä alipalkatut työntekijät voivat haastaa työnantajan oikeuteen. Arhinmäen mukaan se on työntekijälle kuitenkin vaikea tie, sillä näyttöä rikkomuksista voi olla vaikea esittää.

Arhinmäki ja Halla-aho toivovat kumpikin, että ammatiliitot saisivat kanneoikeuden. Tässä tapauksessa ammattiliitot voisivat tehdä oikeuskanteen työntekijästä riippumatta, silloin kun ne havaitsevat työntekijän oikeuksien rikkomista.

– Ammattiliitoilla ja ammattiosastoilla pitäisi olla oikeus tehdä työntekijän puolesta ja hänestä riippumatta kanne näistä havaituista väärinkäytöksistä, Halla-aho sanoo.

Onhan taksialakin nykyisin aika villiä, tosin kun ennen taksiuudistusta. Joten varmasti se voitaisiin laittaa uudelleen kuntoon lainsäädäntöä muuttamalla, miksei sama voisi onnistua muillakin aloilla? Jos Halla-aho kannattaa ammattiliittojen kanneoikeutta, eikä samaalla olisi järkevää myös kriminalisoida alipalkkaus, jotta rangaistuksista tulisi kunnon pelote?

[Tabula Rasa]

Ongelma on päässyt aika pitkälle paisumaan. Saa nyt nähdä liekö koronan laukaisema talouskriisi kaataisi tämän sosiaaliturvaperäisen työvoimanhaun ulkomailta valuutan arvon tippuessa sille tasolle, ettei kinosta.

Mitä talousrikostutkintaan tulee, niin suomi on niin loppuun asti säädelty, että mitään tehdäkseen suurimman osan yrittäjistä joissain vaiheissa on ainakin jotain harmaata, joten ongelma on ehkä enemmänkin se että talous on siirtynyt pitkälti harmaan ja pimeän talouden puolelle koska rehellisessä liiketoiminnassa ei ole minkäänlaisia elinmahdollisuuksia. Jolloin tutkinta tulisi vain sotkemaan bisneksiä. En sano että jokainen yrittäjä olisi roisto, mutta melko harvassa ovat ne jotka eivät näe omaa tulonsiirtoa hakiessaan eri nimikkeillä valtiolta, kuinka se on tulonsiirto siinä missä sosiaaliturvaperäiset. Ongelma on ettei systeemi pyöri terveesti omillaan, vaan sinne on rakennettu uskomaton kasa paskaa tukkimaan järjestelmä, jolloin ei toisaalta voi syyttääkään niitä jotka pyrkivät tulemaan toimeen surkean järjestelmän kanssa, mutta kuuluttaisinkin rehellisyyttä enkä kuulutuksia siitä kuinka minä työlläni blaablaablaa samalla kun pyöritän kuittikauppaa tai kirjaan yrityksen kuluihin mitä sattuukaan saamaan läpi.

Ymmärrän molemmat pointit. Minimipalkka olisi työntekijän etu nopeasti ajateltuna, mutta käytännössä tappaisi alle sen jäävän työn kokonaan markkinoilta/tekisi siitä pimeää työtä. Ongelma on siinä että rahan arvo on lähtenyt sellaiselle laukalle, että ilman sen palkan sitomista johonkin sopivaan indikaattoriin, se nimellinen summa muuttuu mitättömäksi muutemassa vuodessa. Ja ongelmahan on jo nyt ettei asiallisesti palkattua työtä yksinkertaisesti saa puoli miljoonaa työtöntä. Pienessä osassa tietysti kohtaanto-ongelma koska alalla suht vähän tarjontaa, mutta suurimmassa osassa on ongelmana liian kallis euro joka ei jousta minkä vuoksi on lähdetty joustamaan sitä työtekijöiden palkoilla mitkä ovat nyt käytännössä alle nollan koska velaksi ostettu sosiaalitukiraha sitä kannattaa. Lisänä tietysti 15 miljoonaiselle kansalle tehty byroslaviahelvetti ja epätehokkuus+puoluekirjan suojatyöpaikat yms, joiden hinta näkyy siinä että parinkympin tuntipalkasta työnantaja joutuu maksamaan yli viisikymppiä.

[Radio]

Siitähän on lähdettävä, että kapitalisti maksimoi tuoton. Ehkeivät kaikki, mutta esimerkkejä riittää.

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/aleksiniskanen/270804-halpatyovoima-syrjayttaa-suomalaiset-tyontekijat/

Filppineiltä pojat toi toimivia vaimoja. Vaihdossa meni Armi gilipukille. Nyt saadaan hoitsuja.

"Ei kustannuskysymys"
Attendon viestintäpäällikön Ilona Sammaljärven mukaan filippiiniläishoitajat tulevat Suomeen hoiva-avustajiksi ja voivat opiskella lähihoitajiksi oppisopimuksella, koska EU:n ulkopuolinen sairaanhoitajan tutkinto ei ole pätevä Suomessa.
– Filippiiniläishoitajia ei palkata kustannussyistä. Maksamme kaikille työntekijöillemme, niin filippiiniläisille kuin muillekin, aina työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Hoiva-avustajana toimivalle maksamme työehtosopimuksen mukaisen hoiva-avustajan palkan ja valmistuneelle lähihoitajalle maksamme työehtosopimuksen mukaisen lähihoitajan palkan, kun hän alkaa tehdä lähihoitajan työtä. Kyseessä on siis vastaus hoitajapulaan, ei kustannuskysymys.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/aleksiniskanen/270804-halpatyovoima-syrjayttaa-suomalaiset-tyontekijat/

Halpatyövoima syrjäyttää suomalaiset työntekijät
AleksiNiskanen
Aleksi Niskanen
5.3.2019 11:49
päivitetty 5.3.2019 11:49
2
Iltalehti kirjoitti tänään, että Attendo on irtisanonut suomalaisia hoitajia ja palkannut tilalle filippiiniläisiä hoitajia. Iltalehden mukaan Attendo on keksinyt filippiiniläisten myötä tavan säästää kustannuksissa:

"Kun filippiiniläinen valmistuu lähihoitajaksi, käykin niin, että työtehtävät kyllä lisääntyvät mutta palkka ei nouse."https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/21403a5e-2f1b-439b-b5ce-2957703dc016

Samanlaista hälyttävää kehitystä on havaittavissa useilla eri toimialoilla. Samaan aikaan julkisuudessa eri tahot valittavat työvoimapulaa, osaajapulaa ja sitä, että suomalaisille ei kelpaa työt. Suomessa vallitseekin todellisuudessa halpatyövoimapula. Sinut halutaan korvata. Sinut halutaan heittää sivuun. Sinut halutaan syrjäyttää palkkatyöstä omassa kotimaassasi. Suomalaisia työntekijöitä tullaan tulevaisuudessa yhä enemmän korvaamaan ulkomaisella halpatyövoimalla. Koska monien heidän palkkansa ei tule takaamaan riittävää elintasoa, niin loppulaskun maksavat suomalaiset veronmaksajat. Yhteiskuntarauhan kannalta onkin keskeistä, että seuraava hallitus estää halpatyövoimakehityksen ja suojelee suomalaista työntekijää ja suomalaista työtä. Jokaisella suomalaisella tulee olla mahdollisuus elättää itsensä kunniallisesti rehellisellä palkkatyöllä, jolla tulee toimeen.

[Mietiskeliä]

Ongelma on päässyt aika pitkälle paisumaan. Saa nyt nähdä liekö koronan laukaisema talouskriisi kaataisi tämän sosiaaliturvaperäisen työvoimanhaun ulkomailta valuutan arvon tippuessa sille tasolle, ettei kinosta.

Mitä talousrikostutkintaan tulee, niin suomi on niin loppuun asti säädelty, että mitään tehdäkseen suurimman osan yrittäjistä joissain vaiheissa on ainakin jotain harmaata, joten ongelma on ehkä enemmänkin se että talous on siirtynyt pitkälti harmaan ja pimeän talouden puolelle koska rehellisessä liiketoiminnassa ei ole minkäänlaisia elinmahdollisuuksia. Jolloin tutkinta tulisi vain sotkemaan bisneksiä. En sano että jokainen yrittäjä olisi roisto, mutta melko harvassa ovat ne jotka eivät näe omaa tulonsiirtoa hakiessaan eri nimikkeillä valtiolta, kuinka se on tulonsiirto siinä missä sosiaaliturvaperäiset. Ongelma on ettei systeemi pyöri terveesti omillaan, vaan sinne on rakennettu uskomaton kasa paskaa tukkimaan järjestelmä, jolloin ei toisaalta voi syyttääkään niitä jotka pyrkivät tulemaan toimeen surkean järjestelmän kanssa, mutta kuuluttaisinkin rehellisyyttä enkä kuulutuksia siitä kuinka minä työlläni blaablaablaa samalla kun pyöritän kuittikauppaa tai kirjaan yrityksen kuluihin mitä sattuukaan saamaan läpi.

Ymmärrän molemmat pointit. Minimipalkka olisi työntekijän etu nopeasti ajateltuna, mutta käytännössä tappaisi alle sen jäävän työn kokonaan markkinoilta/tekisi siitä pimeää työtä. Ongelma on siinä että rahan arvo on lähtenyt sellaiselle laukalle, että ilman sen palkan sitomista johonkin sopivaan indikaattoriin, se nimellinen summa muuttuu mitättömäksi muutemassa vuodessa. Ja ongelmahan on jo nyt ettei asiallisesti palkattua työtä yksinkertaisesti saa puoli miljoonaa työtöntä. Pienessä osassa tietysti kohtaanto-ongelma koska alalla suht vähän tarjontaa, mutta suurimmassa osassa on ongelmana liian kallis euro joka ei jousta minkä vuoksi on lähdetty joustamaan sitä työtekijöiden palkoilla mitkä ovat nyt käytännössä alle nollan koska velaksi ostettu sosiaalitukiraha sitä kannattaa. Lisänä tietysti 15 miljoonaiselle kansalle tehty byroslaviahelvetti ja epätehokkuus+puoluekirjan suojatyöpaikat yms, joiden hinta näkyy siinä että parinkympin tuntipalkasta työnantaja joutuu maksamaan yli viisikymppiä.

Se olisikin tarkoitus, että minimipalkka tappaisi sellaista työtä, jossa palkat ovat poljettu niin alas ettei työ enää kelpaa suomalaisille. Varmasti ihmiset söisivt enemmän pitsoja jos ne maksavat vain 5 euroa, mutta useinkaan näiden pitserioissa ei ole maksettu kaikkia veroja. Näin olisi parempi jos ne maksaisivat vaikka 8 euroa. Tietysti pitsojen myynti väheninisi, mutta se olisi kokonaisuuden kannalta parempi, koska vilunkia harrastavat ulkomaalaiset toimijat saataisiin tiputettua pois. Kannattaa muistaa, että niminomaan ulkomaalaiset yritykset syyllistyvät alipalkkaukseen ja veronkiertoon. Tiukalla valvonnalla nämä saataisiin tiputettua pois. Vastaavasti kun valvontaa höllennettiin taksiallalla rehelliset suomalaiset lähtivät alalta pois.

Eilen törmäsin minulle tyrkytettiin kauppakeskuksessa siivouspalveluja. Kysyin tuntilaskutushintaa ja se kuulemma lähti 40 eurosta. Heillä oli 600 työntekijää pk-seudulla ja vain 10 prossaa niistä oli suomalaisia. Ihmettelen jos tuollaisella tuntilaskutuksella ei pysty maksamaan niin isoa palkkaa, että työ kelpaa myös suomalaisille.

[kivimies]

Itse uskon, että minimipalkalla ole vaikutusta halpatyövoimaan. Se vain estää suomalaisten palkkaamisen alle tietyn hinnan.

Eihän nykyäänkään halpatyövoimaa palkkaavat välitä pätkääkään työehtosopimuksista, joten miksi välittäisivät minimipalkan käyttöönoton jälkeen.

[Bellerofon]

Alipalkkaus on kysymys, johon ei ole helppoa vastausta ja sen kriminalisointi olisi oikeastaan aika turhaa. Tälläkin hetkellä meillä on rikoslaissa paljon pykäliä, jotka periaatteessa on suunniteltu käytettäväksi räikeimmissä alipalkkauksissa, mutta näitä ei käytännössä koskaan käytetä mm. työsyrjintä (RL 47:3), kiskonnantapainen työsyrjintä (RL 47:3a), kiskonta (RL 36:6), ihmiskauppa ja törkeä ihmiskauppa (RL 25:3-3a), joista jonkun tunnusmerkistö voi täyttyä eri alipalkkaustapauksissa (riippuen niiden erityispiirteistä).
Jotta alipalkkaus olisi rikos, niin myös tahallisuuden pitäisi olla selkeästi osoitettavissa. Olisiko syypää, lähin esimies, esimies, johtaja, toimitusjohtaja, yhtiön hallituksen pj? Vai kenties väärin työehtosopimusta tulkinnut palkanlaskija? Menee helpolla saivarteluksi ja on paljon tilanteita, joissa on erimielisyyttä työntekijän ja työnantajan kohdalla palkkauksesta ja kyse on juridisesti sopimusoikeudesta. Usein (ei aina) työnantajalla on parempi kokonaiskuva sopimuksen sisällöstä ja juridiikasta, jolloin riita ratkeaa usein työnantajan näkökulmaa mukaillen.
Miksi kukaan ei esitä kysymystä kokoomukselle? Siksi, että siihen on vastattu monta kertaa ja toisaalta PS:n osalta Jussikin on tähän vastannut. Ongelma on erityisesti siinä, että Suomeen on tullut henkilöitä, joiden hyväksikäyttö on helpompaa (usein myös hyväksikäyttäjä on maahanmuuttaja), koska he eivät tunne suomalaista työkulttuuria eikä työntekijöiden oikeuksia.
Asia on hyvin monimutkainen, mutta alipalkkauksen kriminalisointi ei siihen toisi käytännön tasolla mitään lisää, korkeintaan kompleksisuutta. Vaikka näin tehtäisiin, niin en usko, että näkisimme seuraavan vuosikymmenen aikana korkeintaan yksittäisiä tuomioita pitkien oikeusprosessien päätteeksi ja näissä tuskin kyse olisi edes mistään törkeimmistä tapauksista vaan jostain AY-liikkeen mainoskampanjasta.

[Tabula Rasa]

Ongelma on päässyt aika pitkälle paisumaan. Saa nyt nähdä liekö koronan laukaisema talouskriisi kaataisi tämän sosiaaliturvaperäisen työvoimanhaun ulkomailta valuutan arvon tippuessa sille tasolle, ettei kinosta.

Mitä talousrikostutkintaan tulee, niin suomi on niin loppuun asti säädelty, että mitään tehdäkseen suurimman osan yrittäjistä joissain vaiheissa on ainakin jotain harmaata, joten ongelma on ehkä enemmänkin se että talous on siirtynyt pitkälti harmaan ja pimeän talouden puolelle koska rehellisessä liiketoiminnassa ei ole minkäänlaisia elinmahdollisuuksia. Jolloin tutkinta tulisi vain sotkemaan bisneksiä. En sano että jokainen yrittäjä olisi roisto, mutta melko harvassa ovat ne jotka eivät näe omaa tulonsiirtoa hakiessaan eri nimikkeillä valtiolta, kuinka se on tulonsiirto siinä missä sosiaaliturvaperäiset. Ongelma on ettei systeemi pyöri terveesti omillaan, vaan sinne on rakennettu uskomaton kasa paskaa tukkimaan järjestelmä, jolloin ei toisaalta voi syyttääkään niitä jotka pyrkivät tulemaan toimeen surkean järjestelmän kanssa, mutta kuuluttaisinkin rehellisyyttä enkä kuulutuksia siitä kuinka minä työlläni blaablaablaa samalla kun pyöritän kuittikauppaa tai kirjaan yrityksen kuluihin mitä sattuukaan saamaan läpi.

Ymmärrän molemmat pointit. Minimipalkka olisi työntekijän etu nopeasti ajateltuna, mutta käytännössä tappaisi alle sen jäävän työn kokonaan markkinoilta/tekisi siitä pimeää työtä. Ongelma on siinä että rahan arvo on lähtenyt sellaiselle laukalle, että ilman sen palkan sitomista johonkin sopivaan indikaattoriin, se nimellinen summa muuttuu mitättömäksi muutemassa vuodessa. Ja ongelmahan on jo nyt ettei asiallisesti palkattua työtä yksinkertaisesti saa puoli miljoonaa työtöntä. Pienessä osassa tietysti kohtaanto-ongelma koska alalla suht vähän tarjontaa, mutta suurimmassa osassa on ongelmana liian kallis euro joka ei jousta minkä vuoksi on lähdetty joustamaan sitä työtekijöiden palkoilla mitkä ovat nyt käytännössä alle nollan koska velaksi ostettu sosiaalitukiraha sitä kannattaa. Lisänä tietysti 15 miljoonaiselle kansalle tehty byroslaviahelvetti ja epätehokkuus+puoluekirjan suojatyöpaikat yms, joiden hinta näkyy siinä että parinkympin tuntipalkasta työnantaja joutuu maksamaan yli viisikymppiä.

Se olisikin tarkoitus, että minimipalkka tappaisi sellaista työtä, jossa palkat ovat poljettu niin alas ettei työ enää kelpaa suomalaisille. Varmasti ihmiset söisivt enemmän pitsoja jos ne maksavat vain 5 euroa, mutta useinkaan näiden pitserioissa ei ole maksettu kaikkia veroja. Näin olisi parempi jos ne maksaisivat vaikka 8 euroa. Tietysti pitsojen myynti väheninisi, mutta se olisi kokonaisuuden kannalta parempi, koska vilunkia harrastavat ulkomaalaiset toimijat saataisiin tiputettua pois. Kannattaa muistaa, että niminomaan ulkomaalaiset yritykset syyllistyvät alipalkkaukseen ja veronkiertoon. Tiukalla valvonnalla nämä saataisiin tiputettua pois. Vastaavasti kun valvontaa höllennettiin taksiallalla rehelliset suomalaiset lähtivät alalta pois.

Eilen törmäsin minulle tyrkytettiin kauppakeskuksessa siivouspalveluja. Kysyin tuntilaskutushintaa ja se kuulemma lähti 40 eurosta. Heillä oli 600 työntekijää pk-seudulla ja vain 10 prossaa niistä oli suomalaisia. Ihmettelen jos tuollaisella tuntilaskutuksella ei pysty maksamaan niin isoa palkkaa, että työ kelpaa myös suomalaisille.

Se tuskin niitä tappaisi, vaan häipyisivät entistä pidemmälle pimeän talouden puolelle, eikä niihin nytkään ole talousrikostutkintaa, jolloin ne olisivat teoriassa laitonta, mutta sama pimeä touhu jatkuisi kuten ennenkin lähinnä räikeimpien jäädessä kiinni ja tuomiolle. Laki sinällään ei tee tiukkaa valvontaa, eikä poliisivoimien lisääminen sinänsä lisäisi tiukkaa talousrikostutkintaa, kun niitä johtaisi joku ohisalo hengenheimolaisineen poliisihallituksessa joka keskittyisi entistä ahtaammalle kotimaisten laittamiseen, ja matujen rikoksia tutkivat saisivat monoa. Se 40e/h tuntilaskutus meinaa että työntekijän palkka on noin kympin pintaan(paitsi ettei ole kun käyttää pimeää työvoimaa). Syy ei ole yrittäjän vaan sairaan välistävedon joka tekee työnantajamaksuista yli puolet laskutushinnasta ja jättää palkasta murusia työntekijälle. Voittomarginaali rehellisesti hoidettuna tuolla ei ole montaa euroa, mutta pimeästi tai palkasta/palkanosista tinkien se kasvaa. Ongelma on siinä, että työn tarve kasvaa lähinnä pienimmissä palkkaluokissa, jolloin niiden blokkaaminen taloudesta meinaisi lähinnä lisää työttömiä jos laillisesti mentäisiin. Siksi näissä todennäköisesti joudutaan jossain kohti menemään sosiaaliturvaperäisiin työntekijöihin jonkinlaisella kansalaispalkka tms-virityksellä. Sielläkin ongelma on miten käytännössä estetään väärinkäytökset, joita jokaisessa löysää rahaa jakavassa instanssissa riittää.

[Mietiskeliä]

Katsoin Li Anderssonin Twitterketjun alipalkkauksen kriminalisointi aiheesta. Joidenkin kommentoijien mukaan alipalkkauksen kriminalisoiti ei välttämättä olisikaan ihan yksinkertaista. Ongelma on kuulemma työehtosopimusten monitulkinnaisuus. Ei ole esim. ihan selvärajaista mihin palkkaryhmää joku kuuluu. Mikäli alipalkkaus kriminalisoidaan, sen pitäisi ainakin olla selvärajaista mikä on rikollista.

Vaikka alipalkkausta ei kriminalisoitaisi taksiuudistus osoitti, että lainsäädännöllä on merkittävää vaikutusta työmarkkinoihin. Kielitesti joillekin aloille? Esim. rakentamisen laatu parantuisi taatusti sillä. Lisäksi suomen kielen taitoista ei olisi työnantajan niin helppo työnantajan kusettaa tai riistää.

[Mietiskeliä]

Laitetaan Uunipakkopojankin aiheeseen liittyvä kirjoitus tänne, sillä hänellä on historiallisesti jotain järkevääkin sanottavaa. Tai siis osa kirjoituksesta on järkevää teksitiä.

https://blogit.apu.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2020/07/06/siivoton-juttu-2/?fbclid=IwAR2vwMB5cKRvYNEwBzuyIocvFlBR76hlNo-Q_0_ZpRcZH_9yUREOv6rFFO4

Työministeri Tuula Haataisen mukaan keinoina voisivat olla muun muassa aluehallintoviraston määräämä tuntuva sanktiomaksu ja ammattiliittojen kanneoikeus. Pääministeri Sanna Marin teki yhteenvedon, joka kannattaa laittaa näkyviin

Toimia on siis luvassa ilmeisen nopealla aikataululla. Mutta miten tällaiseen tilanteeseen yleensä on jouduttu? Miten on mahdollista, että jopa julkisen sektorin järjestämän kilpailutuksen voi voittaa työntekijöitään riistävä yritys?

Syitä on paljon, eikä niistä suinkaan vähäisin ole yleinen piittaamattomuus. Kun sanktioista ei juuri ole ollut vaaraa, niin toiminta on päässyt karkaamaan käsistä. Viranomaisilta on puuttunut sekä työkaluja että resursseja, ja jokaisen työntekijän on ajettava asiaansa joko yksin tai ammattiliiton avustamana.

Lainsäädännössämme on tällaisen toiminnan mahdollistava aukko. Kiskonnantapainen työsyrjintä on kriminalisoitu rikoslain 47 luvun 3 a §:ssä, mutta rikoskynnyksen ylittyminen ei ole helppoa todeta. Lainkohdan mukaan kiskonnantapaista työsyrjintää on, kun työnhakija tai työntekijä asetetaan huomattavan epäedulliseen asemaan käyttämällä hyväksi työnhakijan tai työntekijän taloudellista tai muuta ahdinkoa, riippuvaista asemaa, ymmärtämättömyyttä, ajattelemattomuutta tai tietämättömyyttä.

Aluehallintovirastot tekevät tarkastuksia, mutta niiden resurssit ovat rajalliset ja keinot vähäiset. Rikkomuksista annetaan huomautus ja rikoskynnyksen mahdollisesti ylittävät tapaukset annetaan poliisin tutkittaviksi. Joukkoon mahtuu paljon sellaista hyväksikäyttöä, joka jää selvittämättä. Sekä sanktiomaksun määräämisoikeus että ammattiliittojen kanneoikeus paikkaisivat tämän aukon.

Hallitus on tänä kesänä pohtinut myös alipalkkauksen kriminalisointia. Se selkeyttäisi asiaa monella tavalla, mutta tämän lainsäädännön muuttaminen kestää vähän kauemmin. Ensin on selkeästi määriteltävä rikoskynnyksen ylittävä alipalkkaus, sillä työehtosopimuksissa on aina tulkinnanvaraa eikä ihan pieniä laiminlyöntejä kannata kriminalisoida. Ne voidaan hoitaa juuri sanktiomaksulla ja ammattiliittojen kanneoikeudella

Hän ei ikävä kyllä saa konaista blogia aikaiseksi järkevää tekstiä, sillä hän ehdottaa lopuksi yhdeksi keinoksi humanitaarista oleskelulupaa. Ei missään tapauksessa, vaikka se auttaisikin tähän ongelmaan, sillä Suomen pitäisi vähentää elitasopakolaisten vetovoimatekijöitä, eikä lisätä niitä.

[Pyhä Olavi]

Alan palveluja työkseni ostavana tiedän, että osalla firmoista halpa tarjous perustuu pimeään työhön, jota "työttömät" tekevät. Jos tätä lähdetään perkaamaan kiinni jää yrityksiä, joilla on kantiksia ja matuja pimeillä palkoilla lisätienestissä. Joukossa voi olla ihan paperittomiakin työpareina, enpä ole tarkistanut. Alihankinnan alihankintaa, johon et kiinni pääse helpolla. Kesäisin on myös itäeuroopan reippaita työntekijöitä, joille kesätyö Suomessa tuo kuussa puolen vuoden ansiot kotona. Globalisaatiota pukkaa...

[Mietiskeliä]

Ongelma on päässyt aika pitkälle paisumaan. Saa nyt nähdä liekö koronan laukaisema talouskriisi kaataisi tämän sosiaaliturvaperäisen työvoimanhaun ulkomailta valuutan arvon tippuessa sille tasolle, ettei kinosta.

Mitä talousrikostutkintaan tulee, niin suomi on niin loppuun asti säädelty, että mitään tehdäkseen suurimman osan yrittäjistä joissain vaiheissa on ainakin jotain harmaata, joten ongelma on ehkä enemmänkin se että talous on siirtynyt pitkälti harmaan ja pimeän talouden puolelle koska rehellisessä liiketoiminnassa ei ole minkäänlaisia elinmahdollisuuksia. Jolloin tutkinta tulisi vain sotkemaan bisneksiä. En sano että jokainen yrittäjä olisi roisto, mutta melko harvassa ovat ne jotka eivät näe omaa tulonsiirtoa hakiessaan eri nimikkeillä valtiolta, kuinka se on tulonsiirto siinä missä sosiaaliturvaperäiset. Ongelma on ettei systeemi pyöri terveesti omillaan, vaan sinne on rakennettu uskomaton kasa paskaa tukkimaan järjestelmä, jolloin ei toisaalta voi syyttääkään niitä jotka pyrkivät tulemaan toimeen surkean järjestelmän kanssa, mutta kuuluttaisinkin rehellisyyttä enkä kuulutuksia siitä kuinka minä työlläni blaablaablaa samalla kun pyöritän kuittikauppaa tai kirjaan yrityksen kuluihin mitä sattuukaan saamaan läpi.

Ymmärrän molemmat pointit. Minimipalkka olisi työntekijän etu nopeasti ajateltuna, mutta käytännössä tappaisi alle sen jäävän työn kokonaan markkinoilta/tekisi siitä pimeää työtä. Ongelma on siinä että rahan arvo on lähtenyt sellaiselle laukalle, että ilman sen palkan sitomista johonkin sopivaan indikaattoriin, se nimellinen summa muuttuu mitättömäksi muutemassa vuodessa. Ja ongelmahan on jo nyt ettei asiallisesti palkattua työtä yksinkertaisesti saa puoli miljoonaa työtöntä. Pienessä osassa tietysti kohtaanto-ongelma koska alalla suht vähän tarjontaa, mutta suurimmassa osassa on ongelmana liian kallis euro joka ei jousta minkä vuoksi on lähdetty joustamaan sitä työtekijöiden palkoilla mitkä ovat nyt käytännössä alle nollan koska velaksi ostettu sosiaalitukiraha sitä kannattaa. Lisänä tietysti 15 miljoonaiselle kansalle tehty byroslaviahelvetti ja epätehokkuus+puoluekirjan suojatyöpaikat yms, joiden hinta näkyy siinä että parinkympin tuntipalkasta työnantaja joutuu maksamaan yli viisikymppiä.

Tässä tullaan tähän ongelmalliseen ajatukseen, että koska Suomessa on paljon turhaa säätelyä kaikkea säätelyä pidetään automaattisesti negatiivisena asiana. Tietysti samaan aikaan voidaa purkaa turhaa säätelyä ja lisätä tarpeellista. Säätelyasiassa tulisi osata käyttää tervettä maalaisjärkeä. Elintärkeällä vientisektorilla yritykset kilpailevat koko maailman kanssa ja ovat pulassa siinä kilpailussa, siks sinne ei oikein voi laitta lisää säätelyä ja tai lisätä yritysten kuluja. Mutta yritykset, jotka toimivat sisämarkkinoilla kilpailevat monesti muiden EU-alueelta tulevien halppisyritysten kanssa, siks jos nämä halppis firmat pelattaisiin säätelyllä ulos, se olisi koko yhteiskunnan etu. Suomalaiset yritikset noudattavat keskimäärin paremmin lakeja ja työehtosopimuksia, siks näiden tarkka valvonta parantaisi suomalaisyritysten asemaa kilpailussa ulkomaalaisten halppisyritysten kanssa.

[Mietiskeliä]

Tähän aiheeseen liittyen tuli yksi asia mieleen. Näin facebookissa yhden kokoomusehdokkaan päivityksen, jossa hän kehoitti luopumaan ammattaliittojen jäsenyydestä Suomen yhteisen hyvän nimissä.

Otin kuvankaappauksen tuosta päivityksestä ja laitoin omalle FB-seinälleni.

"Tähän lankaan ei kannata mennä. Minäpä kerron. Copypastaan tähän viestin, jonka kirjoitin tohon kommettiosioon,  siitä selviää mitä tarkoitan
"Koska  olet kokoomuksen ehdokas on olennaista mainita, että te olette luomassa  Suomen halpatyömarkkinoita, joten on erittäin ymmärrettävää, että  haluatte eroon ammattiliitoista.
Se  halpatyömarkkinoiden luominen tapahtuu niin, että te yritätte avata  rajoja samaan aikaan kun te vastuttatte niitä toimenpiteitä joilla  ulkomaalaisen työvoiman alipalkkaukseen voitaisiin puuttua. Ei mikään  ihme, että Suomessa on, niin paljon alipalkkausta. Kaikein huippu on,  että tämä lisäksi te kehtaatte selitättää kirkkain silmin miten Suomessa  pitää sitten noudattaa suomalaisia työehtosopimuksia.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/sakarirajamaki-2/onko-kokoomuksen-royhkeydella-mitaan-rajaa/"

Päitykseen tuli kaksi tykkäystä, joista toisella oli facebook kuvassaan kokoomuksen tunnus ja hän komentoi päivitystäni:

"Juuri tuollaiset asiat saattavat heittää itseni palaamaan Persuihin...tai jopa De Wittin porukkaan, vaikka onkin ihan marginaalissa...pitäisi saada Söderblomin ehdottama "irti puoluevallasta!"

Eli näiden asioiden esille nostaminen saa jopa kokoomuksen kannattajat reagoimaan noin, niin eiköhän tuota otsikon kysymystä kannattaisi esittää kokoomukselle. Toiseksi usein kun demareiden kannatuskäyrä on noussut persujen laskenut ja toisinpäin. Näillä puolueilla on siis liikkuvia äänestäjiä. Nämä ovat varmasti demareiden duunariäänestäjiä joihin olen työmailla törmännyt. Heidän arvonsa sopisi persuihin täydellisesti, mutta äänestävät demareita, koska ajattelevat niiden ajavat duunareiden etuja. Siinä ovatkin oikeassa, että demarit ovat huomattavasti kiinnostuneempia sellaisista toimista, joilla voidaan puuttua ulkomaalaisen työvoiman alipakkaukseen. Persujenkin kannattaisi kiinnostua siitä koska he tappelevat selvästi samoista äänestäjistä demareiden kanssa.

Ps. se kokoomuslainenkin kommetoi päivitystäni, jonka fb-päivityksestä oti kuvankaappauksen

"Ei kaikki kokoomuslaiset kannata halpatyövoiman tuontia. Minä en ainakaan kannata." Saatiin ihan rakentava keskustelua sen kanssa aikaan.

[Kallan]

"Ei kaikki kokoomuslaiset kannata halpatyövoiman tuontia. Minä en ainakaan kannata." Saatiin ihan rakentava keskustelua sen kanssa aikaan.

Kuten hommallakin, vihreissä, demareissa, niin myös kokoomuksessakin on mielipiteiden hajontaa. Toki kiinnostaako Kokoomuksen johtoa rivijäsentensä näkemykset on sitten asia erikseen.

[Mietiskeliä]

"Ei kaikki kokoomuslaiset kannata halpatyövoiman tuontia. Minä en ainakaan kannata." Saatiin ihan rakentava keskustelua sen kanssa aikaan.

Kuten hommallakin, vihreissä, demareissa, niin myös kokoomuksessakin on mielipiteiden hajontaa. Toki kiinnostaako Kokoomuksen johtoa rivijäsentensä näkemykset on sitten asia erikseen.

Tietenkin kokoomusta kiinnostaa rivijänsenten mielipiteet, mutta kyse moniko rivijäen ei kannata halpatyövoiman tuontia, jos 90 Prossaa vastustaisi niin sillä voisi olla merkitystä, mutta koska todellinen vastustus on lähempänä 9 prossaa, niin vaikutusta ei ole. On täysin realistista odottaa, että seuraava hallitus pyritään rakentamaan persujen ja kokoomuksen ympärille, niin silloin on merkitystä paljon kokoomus antaa painoarvoa tarveharkinan poistamiselle.

Yli päätään ongelma on siinä, että kriittistä suhtautumista työperäiseen maahanmuuttoon on paljon vaikeampi persutella suomalaisille kuin humanitaarista, siks minusta pitäisi otta tuo tulokulma asian esittämiseen mitä avauskirjoituksessa esitin.

[Bellerofon]

Halpatyövoiman vastustus ja ammattiliittojen vastustus eivät todellakaan ole toisiaan poissulkeva asia. Ammattiliittojen joustamattomuus työmarkkinapolitiikassa on järkyttävä kilpailuhaitta Suomelle. Tämä ei ole työssäkäyvien etu eikä myöskään työttömien. Kilpailuedun heikkeneminen tarkoittaa suoraan investointien vähentymistä ja tilausten siirtymistä toisiin maihin. Suomessa on 10 kertaa enemmän lakkoja kuin Ruotsissa ja Suomen lakot ovat pääsääntöisesti laittomia. Suomessa menetetään keskimäärin noin 50-70 työpäivää tuhatta työntekijää kohden vuodessa, kun vastaavat luvut ovat esimerkiksi Ruotsissa 3 ja Saksassa noin 10. Omilla isoilla luvuillaan ovat sitten Ranska ja Etelä-Euroopan maat (100+). Suomessa lakkoillaan keskimäärin enemmän kuin EU28:ssa. Työnantaja on usein aseeton laittomia lakkoja (etenkin tukilakkoja) vastaan, joihin sillä ei ole osaa eikä arpaa. Näistä laittomista lakoista sanktiot ovat naurettavan pieniä, toisin kuin esimerkiksi muualla Euroopassa, jossa sakot ja korvaukset perustuvat laittomasti aiheutettuun vahinkoon.
Ei ole oikeasti olemassa halpatyövoimaa vaan ali-palkkauksen kompensointi tapahtuu valtion tuilla, kuten asumis- ja toimeentulotuella. Tämä nostaa tietysti veroastetta ja maksamme kaikki yhdessä nämä halpa-palkatut osaajat. Kokoomus on pitkään ollut taas laskemassa veroastetta ja halpatyövoiman käyttö nimenomaan nostaa veroastetta. Työn arvo taas riippuu täysin kysynnästä ja esimerkiksi matalan osaamisen töistä ei loputtomasti voi maksaa vaikka omassa yhteiskunnassa kaikki kallistuu jatkuvasti johtuen osaltaan myös ammattiliittojen joustamattomuudesta ja palkkojen jatkuvasta noususta. Se, että palkat on kiveen hakattu, aiheuttaa ongelmia kilpailukykyyn, joka taas vaikuttaa siihen, että Suomessa työntekijöitä olisi, mutta heitä ei voi palkata tai palkataan yrittäjä, joka ei palkalla elä (mikroyrittäjyys) tai kikkaillaan ali-urakoitsijaketjuilla. Asumistuki ja muut tuet taas nostavat järkyttävästi asumisen hintaa ja sitä myöten tuki- ja palkkavaatimuksia.
Verotus, vienti, tuet, kustannukset ja työvoimapoliittisen linjaukset vaikuttavat kaikki toisiinsa ja kyseessä ei ole mikään yksinkertainen asia vaan helvetin moniulotteinen himmeli, jota niin vasemmalta kuin oikealta yritetään selittää järkevästi. Päivänselvää on, että lukutaidottoman halpatyöntekijän tulo Suomeen ei ole millään mittarilla kansantaloudellisesti kannattavaa ja yhtään pidemmällä tähtäimellä katsottuna halpatyöntekijästä on haittaa aivan kaikille. Lyhyellä tähtäimella ja pienessä mittakaavassa tästä voi olla hyötyä yksittäisille yrityksille. Otetaan esimerkki sesonkityöntekijästä, joka poimii mansikoita. Keräily on yrittäjälle nopeaa ja halpaa, valtiolle ei näistä yleensä koidu hirveitä kuluja ja elintarviketehtaat sekä kansalaiset saavat mansikkaa jugurttiinsa. No mitä sitten? Meillä on 500 000 työtöntä+ järkyttävä määrä kesälomaa viettäviä opiskelijoita, mutta maahan tulee kymmeniätuhansia marjanpoimijoita joka ainoa kesä ja vievät tulonsa mukanaan itä-Eurooppaan. Otetaan realiteetit esiin. Marjanpoiminnasta ei voi maksaa sen enempää kuin siitä maksetaan a) ulkomailta saa marjaa nytkin edullisemmin b) Yrityksen on myös katettava investointinsa ja oltava tuottava sekä yrittämistä on kannustettava. c) kuluttaja arvostaa kotimaisuutta, mutta ei siitä ole enempää juuri valmis maksamaan. Yleisin kommentti on se, että ei kannata mennä töihin, koska a) tukihimmelit ovat äärimmäisen monimutkaisia ja työtätekevää rankaistaan herkästi aktiivisuudesta. b) kulkeminen kohteeseen tekisi työnteosta työttömälle tappiollista verrattuna tukiin. c) ahkeran ihmisen lisätyökortilla lukee veroprosentti 50-70%, joten se ei paljon houkuttele tekemään lisätienestiä
Ammattiliittoja ei kiinnosta työttömät vaan ne, jotka ovat töissä.

[Mietiskeliä]

Tämä sopii hyvin tähän ketjuun

https://www.ksml.fi/paakirjoitus-mielipide/2369863

Jos joku vielä muistaa, perussuomalaisten "yrittäjäsiipi" esitti vuonna 2010 nuorille palkatonta työtä, ikääntyville työntekijöille työehtosopimuksia alempia palkkoja, irtisanomissuojan ja työttömyysturvan heikennyksiä sekä perustuslaissa turvatun työtaisteluoikeuden rajoittamista.

Keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitusohjelmassa vuonna 2015 yritettiin murtaa työehtosopimusten suojaa tavoitteena antaa työntekijöille oikeus sopia työajoistaan ja palkastaan työehtosopimuksia heikommin (työnantajan sanelu).

Kesällä 2017 (Savon Sanomat 8.6. 2017) Jussi Halla-aho olisi ollut valmis luopumaan työehtosopimusten yleissitovuudesta. Yleissitovuus tarkoittaa, että Suomessa tehdystä työstä täytyy maksaa työehtosopimusten mukaista palkkaa.

Keväällä 2018 EU:n parlamentti päätti uudistettuun "lähetettyjen työntekijöiden direktiiviin" määräykset, joiden perusteella kaikille ulkomailta Suomeen tuleville työntekijöille pitää maksaa sentilleen sama palkka kuin kotimaisille. Tämä direktiivi suojaa suomalaista työntekijää ulkomaiselta halpatyövoimalta. Euroopassa tätä direktiiviä vastustivat muiden muassa Puola ja Unkari, jotka näitä työntekijöitä lähettelevät ympäri Eurooppaa. Suomalaisista euroedustajista tätä työntekijän suojaa ulkomaiselta halpatyövoimalta vastusti Jussi Halla-aho (Pirkko Ruohonen-Lerner äänesti tyhjää). Kaikki muut suomalaiset mepit äänestivät direktiivin puolesta.

Ylen suuressa vaalitentissä 14.3. 2019 Halla-aho arvosteli, kuinka Timo Soini havitteli alipalkattuja filippiiniläisiä hoitajia Suomeen.

Olisikohan aika Halla-ahon varmistaa, ettei nykyinen (16 kansanedustajaa) "yrittäjäsiipi" yrittäisi samaa kuin vuonna 2010 vaan valvoisi, että näille "filippiiniläisille" maksettaisiin Suomen työehtosopimusten mukainen palkka. Silloin tätä halpatyövoimaongelmaa ei olisi.

Täytyy ihmetellä, miksi media ei oio Halla-ahon ja PS:n edustajien jatkuvaa sumuttamista halpatyövoima-asiassa. Onkohan kyseessä tietämättömyys, tahallisuus vai ammattitaidottomuus?

Ilmeisesti nykyisin Halla-aho ei kannata yleissitovuudesta luopumista. Mutta kyllä uskon, että yrittäjä Kansanedusjien suurella määrällä on vaikutusta siihen miten persut suhtauvat työehtojen valvonnan kiristämiseen. Tuli vain mieleeni eräs merkittävä persuvaikuttaja jonka kannassa keskutelin aiheesta. Hän ei sanonut aiheeseen oikein juuta eikä jaata, mutta käski kysymään persujen yrittäjäehdokkailta mitä mieltä ne ovat asiasta. Parilta olen kysellyt toinen suhtautui vähän nihkeästi alipakkauksen kriminalisointiin, toinen ei. Mutta tosiaan uskon, että suuri yrittäen määrä persuissa ainakin jollain tasolla vaikuttaa siihen miten puolue suhtautuu työehtojen valvontaan. Vasemmistolla on paljon helpompi kannatta tälläisiä toimenpiteitä, koska heillä ei ole juurikaan yrittäjiä joukoissaan.

[Mietiskeliä]

Aiheeseen liittyen. Olin vähän aikaa sitten eräässä chatissa, jossa ihmettelin, miksi ihmeessä työpaikoilta on ruvettu kieltämään tyttökalentereja. Mulle aloitettetiin siitä hirveä mussutus(se on kuulemma jotain syrjintää jne). Ihmettelin chätissä miksi ihmiset jaksavat nillittää jostain tyttökalenteireista, mutta kun olen puhunut vuosikausia ulkomaalaisen työvoiman alipalkkauksesta ketään ei jaksa kiinnostaa. Myös suuret rakennusfirmat ovat alkaneet nillittämään tyttökalentereista,kaksimielisista vitseistä ja tietysti rasismista, mutta ulkomaalaisen työvoiman alipalkkaus ei näytä kiinnostavan, sillä rakennuksilla sitä esiintyy niin paljon.
Persujakaan ei aihe näytä kiinnostavan. Jopa Halla-aho pitää Neekeri sanan käyttöä asiattomana. Ilmeisesti maailma pelastuu sillä, ettei neekeriorjaa sanota neekeriksi.

Aiheeseen liittyen. Se 2011 hallitusneuvotteluista vuotaneesta muistiosta, josta ilmeni, että kokoomus ja rkp vastustivat useita toimenpiteitä, joilla harmaata taloutta voisi torjua, sai tuolloin mediassa kymmenen kertaa vähemmän huomiota kuin Hakkaraisen neekeri/homo läpät ja baarireissut.

[Mietiskeliä]

Ketjussa on keskusteltu ettei alipalkkaukseen pitäsi puuttua, koska työn hinta on Suomessa muutenkin niin korka, siks on tärkeä verrata sitä kilpailijamaihin

https://blogit.kansanuutiset.fi/maailmanparantajan-madonluvut/21-suomen-palkkataso-ei-ole-kilpailukyvyn-este

Parin vuoden takaisten tietojen perusteella työvoimakustannukset teollisuudessa ovat Suomessa matalammat kuin Ruotsissa ja Saksassa. Työtunnin kustannus (välilliset työvoimakustannukset eli työnantajan sosiaalivakuutusmaksut mukaan lukien) oli vuonna 2014 Suomessa 35,9 euroa, Ruotsissa 41,8 euroa ja Saksassa 37,1 euroa (Eurostat 2015).

Palkkamaltin nimissä uusliberalistiset taloustieteilijät väittivät jopa 10-30 prosentin jälkeen jäämisestä kilpailukyvyssä verrattuna Ruotsiin ja Saksaan. Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Pekka Sauramo on hieman korjannut tätä Anders Borgin ja Juhana Vartiaisen aikoinaan tekemän tilaustutkimuksen "Strategia Suomelle" harhaluuloa. Sen tilasi näiltä kokoomusveljiltä väliaikainen pääministeri Alexander Stubb.

Hintakilpailukyvyn tarkasteluissa rajoittuminen työtunneista koituvien kustannusten vertaamiseen on harhaanjohtavaa teollisuuden vientiyrityksissä, koska tuottavuuserojen takia eri maissa yhden työtunnin aikana voidaan saada aikaan eri määrä erihintaisia tavaroita ja siten myös tuloja. Siksi työvoimakustannukset pitää korjata työn tuottavuudella, jolloin saadaan nimelliset yksikkötyökustannukset. Suomi on vain vähän EU-maiden keskiarvon yläpuolella.

Ruotsi ja Saksa näytävät pärjäävän vielä isommilla työvoimakustannuksilla.

Palkkakustannuksista vielä:

https://www.stat.fi/tietotrendit/blogit/2016/kuinka-suuri-on-palkkakulujen-osuus-tuotteiden-hinnoissa/

Kun tehdas­teollisuudessa palkka­kulujen osuus oli keski­määrin 32 prosenttia, se tarkoittaa sitä, että esi­merkiksi yhden prosentin yleinen palkan­korotus Suomessa nostaa tehdas­teollisuuden kustannuksia 0,32 prosenttia, jos muiden panosten hinnat säilyvät ennallaan eikä voitoista tingitä. Vastaavasti yhden prosentin yleinen palkan­alennus vähentää kustannuksia 0,32 prosenttia

Ei tämä tietenkään poista sitä etteikö voi poistaa ylimääräistä byrokratiaa ja kustannuksia yrityksiltä.

[Supernuiva]

^Mutta palkkojen lisäksi on logistiikkakustannuksia, jotka ovat Suomelle korkeita. Saksan ja Ruotsin teollisuus saa valmiit tuotteet rahdattua halvempaan hintaan.

Lisäksi suoran palkan lisäksi pitää verrata palkan sivukustannuksia, sairaskustannuksia ja aivan kaikkia muita työntekijästä aiheutuvia kustannuksia. Pelkkä tuntipalkka ei kerro aina ihan kaikkea.

[Mietiskeliä]

itselleni tuli juuri iso työtapaturma, josta sain kolmen kuukaudn saikkuloman. Moni varmaan ihettelee miten se littyy tähän aiheeseen? No se liittyy siten, että työtapaturmasta oli seka oma pomon, että pääurakoitisijoiden tasolla erittäin kiinnostuttu. Vaikka kyseessä olisivat pienemmätkin työtapaturmat niistä ollaan työjohdossa paljon kiinnostuneimpia kuin alipalkkauksesta. Pääurakoitsijoiden johtoa kiinnostaa todella paljon sen aliurakoitisjoinakin toimivien työturvallisuus. Ei ole varmaan mikään ihme, että työturvallisuudesta on otettu työmailla isoja harpauksia eteenpäin ja Suomi on siinä ihan maailman huippua.

Työterveyslaitoksen tutkija Eero Lantto sanoo, että kehitys on ollut hyvää jo pidempään. Siksi hän ei pidä pientä hidastumista huonona asiana vaan osoituksena siitä, että isoimmat ja helpoimmat harppaukset on jo tehty. Nyt pitää hakea pienempiä keinoja edetä.

Työterveyslaitoksen tekemä kartoitus kertoo, että kaikista toimialoista rakentaminen on onnistunut eniten pudottamaan tapaturmataajuuttaan. Erityisesti vakavien tapaturmien osuutta ja kuolemantapauksia on saatu selkeästi laskettua. Talonrakentamisessa lievien tapaturmien määrä saatiin pidettyä kurissa myös noususuhdanteen aikana.

Kansainvälisesti verrattuna Suomea voisi sanoa jopa Euroopan turvallisimmaksi maaksi. Suomessa kuolee rakennustyömailla suhteellisesti vähemmän ihmisiä kuin missään muussa maassa. Vertailuihin pitää suhtautua kuitenkin Lanton mukaan varovaisesti, sillä jo pienetkin vuosittaiset heilahtelut kuolinmäärissä muuttavat maakohtaista järjestystä

Miksi työmailla sitten ollaan paljon kiinnostuneenmpia työturvallisuudesta kuin alipalkkauksesta. Aika paljon selvisi siitä kun sairaalassa googlettelin "rakennusmies putosi.." Aika moni googlen löytämä artikkelini kertoi miten työnantaja oli joutunut maksaam isoja sakkoja työtapaturmassa loukkaantuneele, jos työnantaja nähtii jollain tapaa vastuullisena tapahtumaan. Eli koska työtapaturmista rankaistaan pahimmillaan tuntuvasti työnanatajaa, niin työnantaja on niistä erittäin kiinnostunut.

Toinenkin aiheeseen liittyvä asia tuli sairaalassa maatessani mieleen. Alipalkkauksen sormien läpi katsomista perustellaan sillä, että suomessa on liian isot palkkakustannukset, koska tesseja tuojotellaan liian pilkun tarkasti. Sairaanhoitoalalla TESSEJÄ todellakin tuijotellaan pilkun tarkasti ja silti Suomessa se on maailman kusannustehokkainta. Huomasin, että sairaalan toiminta on hyvin johdettua ja organisoitua ja työntekijät tietävät mitä tehdä ja milloin. Suomen terveydenhoitoala on maailman tehokkainta, vaikka hoitajilla näytti riittävän aikaa rupatella kahvipöydässä. Tuloksista päätellen hyvä johtamien on paljon tarkempiäpiä, kuin jotkit ylimääräiset virkkeet TESSIEN sivuilla.

Suomen terveydenhuollolla on maailman paras hinta-laatusuhde, ilmenee tutkimuksesta – "Muualla ei ole päästy tällaiseen näin edullisilla kustannuksilla"

Suomen terveydenhuollon laatu ja tulokset ovat laajan kansainvälisen tutkimuksen mukaan maailman parhaat. Suomen terveydenhuollon kustannukset ovat myös muita vertailumaita selvästi pienemmät

Sveitsi, Islanti ja Suomi pärjäävät terveydenhuollon laadun ja oikeudenmukaisuuden osalta paremmin kuin muut maat, mutta Suomessa terveydenhuollon kustannukset ovat pienemmät kuin Islannissa ja Sveitsissä.

    Missään muussa maassa ei ole koskaan päästy tällaiseen kattavuuteen, tehokkuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja laatuun näin edullisilla kustannuksilla

Suomessa terveydenhuolto maksaa yhteisistä varoista henkilöä kohden 3 300 dollaria vuodessa, mikä on noin 10 prosenttia vähemmän kuin Islannissa ja 40 prosenttia vähemmän kuin Sveitsissä.

– Olemme nyt Suomessa saavuttaneet parhaimman ja tehokkaimman terveydenhuoltojärjestelmän, minkä ihmiskunta on missään ikinä saavuttanut. Missään muussa maassa ei ole koskaan päästy tällaiseen kattavuuteen, tehokkuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja laatuun näin edullisilla kustannuksilla, Lindén sanoo.

Kalleinta hoito on Yhdysvalloissa, yli 8 000 dollaria henkilöä kohden. Tutkijaverkostossa kehitetyt terveydenhuollon laatumittarit kertovat, että Yhdysvaltojen suurella summalla saavutetaan vain 70 prosenttia Suomen terveydenhuollon tuloksista

https://yle.fi/uutiset/3-10275959

Suomi on siis valovuoden edelle yksityisen sektorin pyörittämästä Jenkkilän terveydenhuollosta.

Nyt joku tietysti sanoo, että kustannustehokkuusjohtuu suomen pienistä palkoista terveydenhoitoallalla. Mutta tilastojen mukaa Suomi ei jää kauaksi hoitajien palkoista Saksassa,Englannissa ja Ruotsissa hoitajista. Toki hoitajien palkkaero on iso muihin pohjoismaihin verrattuna.

EDIT:kirjoitusvirheet

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Palkkoja voi polkea ihan laillisestikin joten lainsäädännössä olisi iso remontti, jotta millään laeilla olisi mitään vaikutusta. persujen kannattaisi kuitenkin olla aloittellinen  jos lakeja ruvetaan korjaamaan.

[Radio]

Kokkareilla ei ole mitään selkeää linjaa nykymenoon, kunhan räksyttävät. Koksuila ei taida olla mitään käsitystä "Sari Sairaanhoitajan" työstä ja palkasta. Puolue on menneisyyden haamu.
Halpatyövoimaksi luulemiansa mustia meille vieraan kulttuurinsa mukaan elävä väestönosa hamutaan maahan. Tuhotaan suomalainen luottamusyhteiskunta äärisosialistisen vihreän joukon solutuksella.

[Mietiskeliä]

Jo on talousoikeistolaisia uskominen, niin Suomi tuhoituu koska AY-liike ja suomalaisilla on niin hyvät työehdot. Kuten tunnettua oikeiston ihannemassa Jenkkilässä ole turhan tarkkoja TESSEJÄ, mutta silti siellä terveydenhuolto tulee yli tuplasti kallimmaaksi kun täällä tarkkojen TESSIEN maassa.

Olkiluodon tyomailla TESSEIllä pyyhittiin lähinnä hanuria, sillä niin paljon siellä oli/on alipalkkausta, siks sen luulisi olevan ihannetyömaa kokoomusporukalle. Valittettavasti vain halpatyövoima on tullut tässäkin tapauksessa erittäin kalliksi yhteiskunnalle. Jos sairaalojen touhu on hyvin johdettua ja organisoitua, niin Olkiluodon voi sanoa ihan päinvastaista. Tässä on suurin syy miksi Suomi on sairaanhoidossa kustannustehokkain maa ja miksi Olkiluoto3 on tullut niin kalliiksi.

Tuli vielä mieleen työtapaturmista yksi asia

Oikeudenkäyntiin johtaneet tapahtumat sattuivat Espoossa, jossa Hoplop rakennutti uutta leikkipuistoa. Työmiehet rakensivat kiipeilypaikkoja ja muita leikkitelineitä, kun yksi heistä putosi maahan hengenvaarallisesti. Onnettomuus tapahtui 28.3.2017 kauppakeskus Merituulessa olleella työmaalla.

Syyttäjä kertoi haastehakemuksessa, että uhri oli nostamassa leikkirakennelman porraslevyä ylöspäin työkaverinsa kanssa. Telineen lattiatasossa oli suojaamattomia reikiä, ja mies putosi sellaisesta alas.

Syyttäjän mukaan työnantaja ei huolehtinut turvallisuudesta leikkitelineen rakentamisvaiheessa eikä myöskään valvonut turvallisuusasioita. Osakeyhtiö ja pääsuunnittelija kiistivät syytteet ja vetosivat muun muassa siihen, että esimiehellä oli syy luottaa työntekijöidensä turvalliseen työskentelyyn

Todistelun perusteella työnantaja kävi turvallisuusasioita läpi lähinnä kahvipöydässä ja jätti ne siihen, että työntekijöiltä vaadittiin kypärän ja turvakenkien käyttöä. Putoamisvaarasta ei ollut puhetta

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/4e7e8ec8-3dff-4b74-b909-e94e877165f4

Jutusta saa ihan sevästi sellaisen käsityksen, että työntekijät olivat itse jättäneet aukkoja telineiden lattijoihin, mutta koska heidän pomona eivät maininneet tämän olevan vaarallista, niin heidät tuomittiin isoihin sakkoihin.

Eli työtapaturmista voidaan työnantajaa sakottaa tälläisistäkin asioista, mutta se on jotekin enemmän moraalisesti väärin ja työmarkkinat menisivät ihan sekaisin, jos työnantajaa sakotettaisiin alipalkkauksesta. Itse jättäisin mielummin pomoja sakottamatta tälläisissä caseissa, mutta sakottaisin niitä mielummin alipalkkaamisesta, koska se yleensä täysin tietoista touhua.

[Mietiskeliä]

Koska Antti Lindtman kerrankin puhuu järkeä siks kopsaan hänen jutunsa tähän ketjuun

yöntekijöiden hyväksikäyttö nepalilaisissa ravintoloissa on herättänyt keskustelua työelämän reiluista pelisäännöistä. Helsingin Sanomien lauantaina 30.3. paljastamat väärinkäytökset saivat myös toimitusministeristön sisäministerin tukemaan alipalkkauksen kriminalisointia. SDP on kuluneen vaalikauden aikana esittänyt alipalkkauksesta kriminalisointia useampaan kertaan. On syytä olla tyytyväinen, että vihdoin tämä esitys saa aikaan vastakaikua. Alipalkkauksen kriminalisointi olisi tärkeä askel kohti reilumpia työmarkkinoita niin työntekijän kuin rehdin yrittäjän kannalta.

Valitettavasti toisen suuntaisia aloitteita olemme saaneet viime päivinä Kokoomuksen johdosta kuulla. Puheenjohtaja Petteri Orpo toisti jo aiemmin esittämänsä tavoitteensa ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnan poistamisesta. Vaatimuksensa Orpo puki nyt lähes kynnyskysymyksen muotoon. Työelämän pelisääntöihin Orpo on puuttunut myös työehtojen yleissitovuuden kautta. Orpo rajaisi yleissitovuuden koskemaan vain työehtosopimusten minimityöehtoja.

Erikseenkin nämä ehdotukset ovat melkoista myrkkyä suomalaisille duunareille, mutta yhdessä ne muodostavat vieläkin vahvemman myrkkypillerin. Yleissitovuuden rajaaminen mahdollistaisi monilla aloilla jopa useiden kymmenien prosenttiyksiköiden palkanalennukset. Esimerkiksi nyt keskustelussa olleella ravintola-alalla työehtosopimuksissa määritellyt palkanlisät muodostavat kokonaisansioista jopa kolmanneksen.

Kokoomuksen esitykset tarkoittaisivat kahden kerroksen työmarkkinoiden syntyä. Yritykset joutuisivat tilanteeseen, jossa kilpailua käytäisiin tuotteiden ja palvelujen laadun sijaan alemmilla palkoilla. Kokoomuksen ajattelussa palkanlisät rajataan yleissitovuuden ulkopuolelle. Jos samaan aikaan vielä luovuttaisiin ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta, voisivat työnantajaliittoon kuulumattomat työnantajat tuoda Suomeen työvoimaa ulkomailta ja maksaa heille kolmanneksen alempaa palkkaa.

Työelämän reilut pelisäännöt ovat aina kokonaisuus. Tämä on syytä muistaa aina, kun yksittäisiä ehdotuksia arvioidaan. Jos työelämän pelisääntöjä muutettaisiin nyt kokoomuksen esittämällä tavalla, avattaisiin ovi ulkomaiselle halpatyövoimalle ja kahden kerroksen työmarkkinoille. Reiluudesta nämä esitykset ovat hyvin kaukana

https://www.sttinfo.fi/tiedote/antti-lindtman-blogissaan-kokoomus-raottamassa-ovea-kahden-kerroksen-tyomarkkinoille?publisherId=66784162&releaseId=69855294

Googlasin huvikseni noista ravintola-alan palkoista.

Suurin ongelma on alan matalat palkat ja huonot lisät. Jos palkat olisivat kilpailukykyiset, työntekijöitä löytyisi aivan varmasti. Työnantajien olisi tultava vastaan.

Rouhiaisen mukaan ravintola-ala on edelleen vetovoimainen, ja nuoret hakeutuvat alalle mielellään.

Ravintola-alan perustutkinnon suorittaminen kestää kolme vuotta. Peruspalkka on aluksi 1 612 euroa kuukaudessa ilman lisiä, anniskeluravintolassa 1 768 euroa kuukaudessa.

– Ei minimipalkalla gourmet-kokkia ravintolan palkkalistoille saa. On tietysti niitäkin ravintoloitsijoita, jotka maksavat yli tesin ohjeen, koska he haluavat panostaa ammattitaitoiseen henkilökuntaan, Rouhiainen sanoo

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005257681.html

Ja lisien kanssa nou ravintola-alan palkat nousevat kuulemma sinne 2000 e/kk. Eli ei ihme että noilla palkoilla on vaikea saada suomalaisia töihin. Eli ei missään tapauksessa palkkoja kannata ainakaan laskea yleissitovuuden avulla! Ei ole todellakaan taloudellisesti kestävää, jos palkat ovat niin pienet etteivät suomalaiset suostu työskentelemään niilla ja siks väkeä joudutaan hakemaan kehitysmaista. Mikäli ravitoloiden voitot ovat niin pieniä, ettei ole palkanmaksukykyä hommaa kannattaa alkaa ratkaisemaan sitä kautta, että vähennetään työnantaja maksuja ja muita työntajien maksamia veroja. Persut eivät halua luopua yleissitovuudesta vedoten ulkomaalaiseen halpatyövoimaan ja tässä persut ovat ehdottoman oikeassa.

Vaikka Lindtman tässä oli oikeassa, niin ole kuin vähän aikaa siitä kun Lindtman A-studiossa selitteli miten kova pula on kokeista ja siks me tarvitsisimme maahanmuuttaja kokkeja. Mutta kokit ovat usein pienipalkkaisia osa-aika työläisiä, joten jos noihin hommiin ei saada suomesta työmiehiä ne hommat kannattaa jättää kokonaan tekemättä. Halla-aho sanoi, että koska työllisyysastetta on vaikea nostaa, niin hallituksella voitulla kiusaus nostaa sitä keinotekoisesti ulkomaalaisella halpatyövoimalla ja ilmeisesti tässä on siitä kyse. Vähän aikaa sitten Elina Lepomäkisi sanoi EVA:n tentissä, että moni pitsa jäisi tekemättä ilman maahanmuuttajia. Mun kysymykseni on entä sitten!? Ne samat eurot kannettaisiin kuitenkin johon toiseen yritykseen sisämarkkinoilla. On muutenkin vaikea uskoa, että Suomen talous kohenisi jollain starttirahoilla pyörivillä veronkiertopitserioilla.

Koska Suomeen saa tulla ihan vapaasti toihin 500-miljoonan Eu-alueelta. Ulkomaalaiseen halpatyövoiman tuomiin ongelmiin pitäisi löytää muitakin ratkaisuja kuin pelkkä maahanmuutto. Viimeaikoina on mediassa esillä ollut ammattikoulujen alennustila liittyy siihen, sillä amiksesta tule nuori joutuu kilpaitemaan työpaikastaan 500- miljoonan ihmisen työmarkkinoilla ja työnantaja palkkaa helposti mielummin valmiin ammattilaisen kuin suoraan koulusta valmistuneen nuoren, varsinkaan jos amiksessa nykyisin valmistuneilla on suuria puutteita osaamisessaan. Oppisopimusiän pidentäminen vain kiihdyttää amisten alamäkeä kun syrjäytyneitä aletaan tunkea sinne. Ratkaisu tähän olisi sveitsin kaltainen oppisomusjärjestelmä joka toimii siellä erittäin hyvin. En keksi mitään syytä miksi se ei voisi meillä toimia.

EDIT: korjataan vielä sen verran, että Halla-aho empii kantaansa yleissitovuuteen, vaikka Suomen Perustan halpatyövoima tutkimuksen mukaan yleissitovuudesta luopuminen lisää halpatyövoiman määrää Suomessa.

11.3.2  Yleissitovista työehtosopimuksista luopuminen vähentäisi saatavuusharkinnan vaikutta-vuuttaJulkisessa keskustelussa on esiintynyt viime aikoina vaatimuksia siitä, että yleissitovista työehtosopimuk-sista olisi luovuttava (Yleisradio 26.9.2018a, Helsingin Sanomat 26.9.2018). Mikäli tämä yleissitovuudes-ta luopuminen toteutuisi, niin saatavuusharkinnan vaikuttavuus matalasti kouluttautuneiden muuttajienkarsinnassa todennäköisesti pienenesi nykyisestä. Tämä johtuu siitä, että Maahanmuuttoviraston mukaantyön vuoksi Suomeen muuttavan bruttopalkan on oltava (vuonna 2018) vain 1 189 euroa kuukaudessa,mikäli työnantaja ei ole velvoitettu noudattamaan alan työehtosopimusta tai alalla ei ole sellaista(Maa-hanmuuttovirasto (f)). Ei ole vaikeaa arvata, että jos yleissitovuudesta luovutaan, seuraava kehityskulkutoteutuu:Ne matalapalkka-alojen työnantajat, joita eivät sido enää (yleiset) työehtosopimukset, tarjoavat työtä 1200 euron bruttopalkalla.→Tarjottava palkka on niin pieni, että vain harvan kannattaa ottaa työtä vastaan Suomessa.→Matalapalkka-alojen työnantajat valittavat "työvoimapulasta".→Vaikka saatavuusharkintaa sovellettaisiin, niin työvoimaa ei löydy Suomesta eikä muistakaan EU-/ETA-maista tarjotulla 1 200 euron bruttopalkalla.→Saatavuusharkinnasta luovutaan mahdollisesti kokonaan alalla, koska työvoimaa ei ole saatavilla 1200 euron bruttopalkalla.→Työntekijät saadaan ETA-alueen ulkopuolelta, koska tarjottava palkka on lähtömaan tasoon nähdenhyvä ja/tai mahdollisuus muuttaa Suomeen on itsessään tavoiteltava asia

(sivu 87)
https://www.suomenperusta.fi/content/uploads/2018/10/Kuinka-kalliiksi-halpatyo%CC%88voima-tulee-pdf.pdf

[Suivaantunut]

Haet pysyvää oleskelulupaa Suomesta niin tulojen pitää olla yli kolme tonnia. Tulet vinkuintiasta ravintolaan töihin 1500€/kk niin tulevaisuutesi Suomessa on taattu. Nämä on näitä only in Finland juttuja aka. hölmölä.

[Golimar]

Koska Antti Lindtman kerrankin puhuu järkeä siks kopsaan hänen jutunsa tähän ketjuun

Antti Lindtman on tyypillinen sosiaalidemoni, kiero kuin korkkiruuvi, aina valehtelee ja loisii verorahoilla. Tuollaisten tyyppien jutut ovat kuin käytetty vessapaperi.