Kansainvälinen naistenpäivä. Mitä se on?

[Mamusaarelainen]

Kansainvälinen naistenpäivä. Mitä se on?

Vuoden 2020 kansainvälistä naistenpäivää vietetään Suomessa erikoisessa tilanteessa:  länsimainen demokratia ja sananvapaus ovat vaarassa tavalla, joka heikentää myös naisten asemaa. Nyt kun Euroopan unionin kaakkoisen ulkorajan aidan takaa kuuluu huomionarvoisia huudahduksia, on syytä muistaa Suomen ensimmäistä naisministeriä, joka oli Miina Sillanpää (4.6.1866–3.4.1952).

Miina Sillanpää on sosiaalidemokraattisen työväenliikkeen ansiokas vaikuttaja. Osoituksena hänen valppaasta kansainvälisestä solidaarisuudestaan muutama ote Toveritar-lehdestä:

TOVERITAR-lehti
Suomen sos.-dem. työläisnaisliiton äänenkannattaja.
1923 lokakuu nro.10. Vastaava Miina Sillanpää.

Intian naisten oloista ja elämästä.
Viime kuussa kävi kuulu intialainen tohtori, teosofisen seuran varapresidentti Jinarajadasa Suomessa englantilais-syntyisen puolisonsa kanssa. Rouva Jinarajadasa, joka on pitemmän ajan oleskellut Intiassa, esitelmöi Helsingissä Intian naisliikkeestä. ( ... )  Intian historia kertoo vanhasta kulttuurielämästä. Maassa on m.m. yli 5000 vuotta vanhoja temppeleitä.  ( ... ) Naisten vaikutus valtiolliseen elämään on ollut suuri aina ylimpiin asteisiin saakka. ( ... ) Muhamettilaisten maahantulo noin viisisataa vuotta sitten vaikutti hyvin turmiollisesti Intian naisten kohtaloon. Muhamettilaiset olivat sotaista kansaa ja hyökätessään intialaisten heimojen päälle he veivät sotasaaliikseen nuoret tytöt, ei vihittyjä vaimoja. Suojellakseen tyttäriänsä rupesivat intialaiset naittamaan nämä jo 3 vuoden ikäisinä. ( ... ) Myös toisen turmiollisen tavan toivat muhamettilaiset maahan, naisten eristäytymisen. Nainen ei saanut näyttäytyä muille kuin lähimmille omaisilleen ja kaikkialla naisten piti kulkea hunnutettuina. Kun lisäksi englantilaisten herruus Intiassa karkotti naiset valtiollisesta toiminnasta, menettivät nämä kokonaan yhteiskunnallisen vaikutusvaltansa. ( ... ) Nykyaikana ovat naiset taasen heränneet toimimaan ja vaatimaan itselleen yleistä ääni- ja vaalioikeutta. - Miina S.


TOVERITAR - SUOMEN SOS.-DEM. TYÖLÄISNAISLIITON ÄÄNENKANNATTAJA
1928 tammikuu nro. 2. Vastaava Miina Sillanpää.
sivu 19.

Etelä-Slavian naiset.
Naisten oikeudet - tätä sanayhtymää ei ole eteläslavialaisessa sanakirjassa. ( ... ) Miten ihmeen salaperäisen, jopa kammottavankin hunnun verhoama on sana »haaremi»! Ken Euroopassa vielä haluaa nähdä muhamettilaisia, turkkilaisia tapoja ja turkkilaisia naisia, menköön Etelä-Slaviaan ja sen jälkeen tatarien asumalle Etelä-Venäjälle ( ... ) Ja turkkilainen nainen on edelleenkin koraanin lain alainen, joka kieltää häneltä sielun. Neitonen, joka usein on vielä aivan lapsi, vasta 12 vuoden ikäinen, voi joutua naimisiin miehen kanssa, jota hän kenties ei ole ennen hääpäivää lainkaan nähnyt. Ja hänestä tulee kodin ja pellon työjuhta, hän synnyttää lapsen toisensa jälkeen, henkiset harrastukset, vieläpä uskonnollinen lohdutuskin ovat häneltä kokonaan kielletyt ja hän kulkee nopeasti hautaansa kohti.  ( ... ) Aina viime aikoihin saakka sai naimisissa oleva muhamettilaisnainen mennä kadulle vain silloin, kun oli välttämättömiä ostoksia toimitettavana sekä muhamettilaisten pyhäpäivänä, perjantaina ja silloinkin vain tiukasti hunnutettuna ja useimmiten vielä vain seuralaisen kanssa.   ( ... ) Eivätkö nämä raukat olekin jo elävinä kuolleita? Hehän näyttävät aivan ruumisliinoissa kulkevilta ja heidät sivuuttaessaan matkailija tuntee vilun ja puistatuksen väreitä.  ( ... ) Panimme merkille, että Sarajevossa oli naisia, jotka omassa muhamettilaiskorttelissa esiintyivät hunnutettuina, mutta saavuttuaan eurooppalaisille liikekaduille riisuivat huntunsa, minkä jälkeen menivät keimaillen kahvilaan istumaan.  ( ... ) Vielä yhden miespolven ikä, ehkäpä vähemmänkin, ja Etelä-Slavian turkkilaisnainen tulee vapautumaan orjankahleistaan sekä tuntemaan ihmisarvonsa. Kehittyvä teollistuminen tulee tätä kehitystä erikoisesti edistämään. Tehtaissa työskentelee paljon turkkilaista köyhälistöä.  ( ... ) siellä kulkevat tarkastajat ja konttoristit edestakaisin - mitenkäpä siinä voisikaan huntua pitää! Siellä missä pääoma vallitsee, saa sekä koraani että raamattu vaieta; ja sormien, jotka välttämättä tahtoisivat sitaista päähuivia, täytyy jälleen mahdollisimman pian tarttua työhön käsiksi, sillä palkat ovat perin kurjat.  - Toveritar-lehdelle kirj. Gg. Engelbert Graf.


TOVERITAR-lehti / Vappunumero
SUOMEN SOS.-DEM. TYÖLÄISNAISLIITON ÄÄNENKANNATTAJA
1929 huhtikuu nro 7-8. Vastaava Miina Sillanpää.

Naisten vapautumisliike Turkissa.
( ... )Turkin presidentin Kemal Pashan naisille antama vapautus koskee etupäässä heidän vapautumistaan ulkonaisesta orjuudesta. Moni-avioisuus on kielletty ja hunnut on poistettu kasvoilta. Naiset saattavat nykyään, kuten miehetkin, liikkua vapaasti ulkosalla ja osoittaa huomiotaan julkisiin kysymyksiin. Maaseudulla riiputaan edelleenkin kiinni vanhoissa traditsioneissa, mutta nykyisessä pääkaupungissa Angorassa sekä Konstantinopolissa ovat naiset hämmästyttävän nopeasti mukautuneet uusiin olosuhteisiin.

Näihin saakka on Kemal Pasha ollut suuri tapojen uudistaja. Nyt on odotettava, miten hän tulee suhtautumaan demokratiaan: Naiset ovat useita kertoja lähettäneet hänen luokseen lähetystöjä vaatimaan poliittisen vaalioikeuden myöntämistä heille.
Viime vaaleja valmisteltaessa asettivat työläiset ehdokkaiksi kaksi tehtaantyömiestä. Ennen matkustamistani kuulin, että ehdokkaiden asettaminen vaatii vielä Kemal Pashan vahvistamista.
Myöskin Turkissa on työväenkysymys, maailman taloudellisten mullistusten johdosta käynyt yhä enemmän ja enemmän päivänkysymykseksi. Työväenluokan edetessä jää naisten vapautus yhä enemmän syrjään. Katsoen Turkin viimeaikaiseen kehitykseen, näyttää kuitenkin siltä, kuin ajankohta ei enää olisi kovin kaukana, jolloin sielläkin saadaan huomattavia uudistuksia aikaan.