Hommaforum televisiouutisten yleisönosastona

[aivo]

Yhteiskunnan miljoonat ihmiset saavat tietonsa maailmasta pääosin televisiosta, jonka päivittäiseen uutislähetykseen pieni joukko ihmisiä kirjoittaa ja valitsee uutiset. Vaikka uutisissa näytetään kuvia ja filmejä, varsinaisena tiedonvälittäjänä toimivat kirjoitetut ja puhutut sanat, jotka synnyttävät mielikuvia asioista ja tapahtumista. Noita mielikuvia pidämme helposti todellisuutena, mutta kyse ei ole varsinaisesta todellisuudesta vaan sanojen synnyttämistä mielikuvista aivoissamme, jotka sekoittuvat siihen todellisuuteen, missä milloinkin olemme. Ilman televisiota tietäisimme vain sen mitä itsellemme on päivän aikana tapahtunut, mutta television myötä olemme tietoisia myös tapahtumista, jotka ovat sattuneet missä tahansa maapallolla tai vaikkapa joskus menneisyydessä.

Ymmärrämme sanat heti kun ne kuulemme, mutta sitä, miten joku toinen tai miljoonat muut samat sanat ymmärtävät, emme voi tietää. Joukkotiedottaminen on joka tapauksessa yksisuuntaista. Jos joku uutista ja siinä käytettyjä sanoja ihmettelisikin, hän pystyisi ihmettelemään sitä vain tuttavalleen ja sama koskee meitä kaikkia. Pidämme uutisia tietona maailmasta ja todellisuudesta, mutta mikä tahansa asia riippuu näkijästään ja kertojastaan samaten kun mikä tahansa asia saadaan näyttämään miltä tahansa. Joukkotiedottamisessa tämä onnistuu erityisen helposti, koska kukaan ei voi kysellä siitä, mitä kerrotaan, mikä on jokseenkin päinvastoin mihin muuten olemme tottuneet eli kun kerromme jollekin jotakin tai joku kertoo meille jotakin, voimme kysellä tai meiltä kysellään.

Vaikka ihmiset ovat tottuneet siihen, ettei lehtien ja television kanssa voi keskustella tai väitellä, on silti kummallista, ettei uutisia kirjoittavien henkilöiden sanomisia, sanoja ja tietoja voi edes epäillä tai ihmetellä. Hehän ovat ihmisiä kuten muutkin ja kaikilta ihmisiltä voidaan kysellä, mitä he milläkin tarkoittavat mutta, kun on kyse lehdistä ja televisiosta, tähän ei ole varattu edes mahdollisuutta. Kaiken lisäksi televisiouutisissa on kyse varttitunnin lähetyksestä eli muutamalla sanalla ja lauseella asioita käydään noin vain läpi ikään kuin kellään ei voisi olla kysymistä mistään.

Vaikka valtaosa ihmisistä näyttää olevan tyytyväinen television uutistarjontaan sellaisenaan ja hyväksyvän sen oikeuden uutisoida mitä ja miten itse haluaa, jotkut henkilöt ovat käyttäneet Internetin tuomaa mahdollisuutta hyväkseen ja luoneet Hommaforum-sivuston, jossa ihmiset voivat kommentoida uutisia ja niissä esitettyjä asioita ja kirjoittaa nimettömästi näkemyksiään, mihin muut voivat vastata tai jättää vastaamatta. Sivustossa merkittävää on nimenomaan nimettömyys, sillä ilman sitä, kuka tahansa voisi joutua riepoteltavaksi siitä, mitä on sanonut ja ajatellut eli nimettömyys on edellytys sille, että ihmiset ylipäänsä uskaltavat sanoa tai ajatella jotakin.

Julkisuudessa ihmiset eivät voi piiloutua nimettömyyden taakse, joten kaikki mitä he julkisuudessa sanovat, on seurausta siitä, että kaikki joutuvat varomaan mitä sanovat, jotteivät itse joudu huomion ja uutisoinnin kohteeksi. Kameroiden edessä ihmiset joutuvat kirjaimellisesti esittämään muuta kuin mitä todellisuudessa ovat ja jos on ollut puheissaan varomaton, on jokseenkin mahdoton korjailla sanomisiaan ja tekemisiään jälkeenpäin. Tässä suhteessa Hommaforum on ollut ajattelunvapauden keidas, joka odottaa vielä löytämistään, koska tieto sen tarjoamasta sanan- ja ajattelunvapaudesta leviää lähinnä vain suullisesti tuttavien välityksellä. Koska ihmisillä lienee vain yksi tai kaksi luottamuksellista ihmissuhdetta, leviäminen on hidasta.

Jotta Hommaforum voisi kirjoittajineen kilpailla televisiouutisten henkilöstön kanssa ja olla eräänlainen televisiouutisten yleisönosasto, sivustoa ei pitäisi jättää pelkäksi kirjoituskokoelmaksi ja kirjoitusalustaksi, vaan sivustoksi, jossa parhaimmat kirjoitukset on nostettu esiin eräänlaiseksi viikkokatsaukseksi tai -tuotokseksi, joka olisi suuren yleisön luettavissa siinä kuin sanomalehtikin.

Vaikka Hommaforum palvelee hyvin ihmisten vapaata kirjoittamista, sen lukijoilla on ehkä vain tunti aikaa päivässä vastaanottaa mitään tulipa tieto sitten lehdistä, televisiosta, Internetistä tai Hommaforumista joten, jos halutaan ihmisten löytävän ja lukevan tekstit, on keksittävä keino, miten parhaimmat tekstit voidaan nostaa esiin muuttamatta itse sivuston kirjoittamismahdollisuutta. Puuttumatta siihen, miten tämä on teknisesti toteutettavissa tai onko ollenkaan, yritän hahmotella lähinnä vain tekstien valitsemisen viestinnällistä merkitystä.

Tekstien valitsemista ei välttämättä nähdä yksittäisen ihmisen tajunnassa tarpeellisena, mutta jos parhaimpia niistä ei valita, itse tekstien tekeminenkin on koko lailla tarpeetonta, koska vain pieni joukko ihmisiä voi lukea niitä. Vaikka Hommaforum-sivustolle kirjoittaminen on ansiokasta, kun ottaa huomioon, etteivät ihmiset yleensä reagoi uutisissa esitettyihin asioihin kuin korkeintaan puhumalla toisilleen, kirjoitusten arvo syntyy vasta sitten kun kirjoitukset löydetään ja luetaan.

Myös sivuston mahdollistama sanan- ja ajattelunvapaus saa hyödyllisyytensä vain tekstien valinnan kautta sillä ilman valintaa kaikki kirjoitukset ovat samanlaista tekstimassaa eikä jonkun kirjoituksen olemassaolosta voi edes tietää. Tämä on suurin piirtein samaa kuin ihmisten puhumisen kanssa. Voimme puhua vapaasti mitä tahansa ja mistä tahansa, mutta ketkään muut eivät tiedä siitä mitään.

Kirjoitusten valitseminen edellyttää myös ymmärrystä siitä, että yhteiskunta koostuu yksittäisistä henkilöistä. On lukemattomia organisaatioita, mutta niissä vain yksittäiset ihmiset kykenevät ajattelemaan. Tieto jostakin ei ole myöskään yleisesti olemassa tai leviä itsestään. Tieto on aina jonkun henkilön päässä tai aivoissa ja jotta löytäisimme tiedon, meidän on löydettävä henkilö, joka  tietää asiansa. Koska ihmisten ei tarvitse pelätä Hommafoorumiin kirjoittamista, tietämistään tarjoavia voi olla vaikka kuinka paljon, mutta heidätkin täytyy ensin löytää ja valita.

Kirjoitusten  valitsemisen ja lukemisen kautta pääsemme myös toistemme aivoihin ts. siihen, miten ajattelemme tai näemme jonkin asian tai maailman. Normaalisti näemme toisistamme vain ulkokuoren, mutta tekstistä näemme, mitä hän sisällään ajattelee tai miten näkee maailmansa ja kun on kyse Hommaforumista, voimme olla tekemisissä kaikenlaisten ihmisten kanssa myös sellaisten, joihin emme voisi muuten koskaan tutustua, mutta edellytys on, että kirjoittajat tuodaan esiin.

Kirjoittaminen Hommaforumiin on merkki siitä, että henkilö ei tyydy tiedon passiiviseen vastaanottamiseen. Hänellä on halu ja tahto osallistua ja kykyä itsenäiseen ajatteluun kirjoittamalla, mutta koska aikaa ei ole, meitä kiinnostavat vain kirjoittajat, jotka antavat meille jotakin. Pelkkä mielipide jostakin ei yksin riitä, koska kaikilla on sellainen. Kyse on kilpailusta kirjoittavien henkilöiden kesken, mutta ilman sitä emme aikaansaa muuta kuin suunnattoman määrän tekstiä.

Vaikka kirjoitusten valitseminen näyttää pelkältä tekstien vastaanottamiselta ja lukemiselta, sillä vaikutetaan siihen, minkälaiseksi meidän aivomme muuttuvat. Nyt olemme yksin kuka missäkin tietäen vain sen, minkä televisio on meille kertonut, mutta kun tekstit valitaan, yhteiskunnan pystyvimmät aivot ja ajattelijat pystyvät vaikuttamaan ajatteluumme ja tietämiseemme. Ennen tällaista ei ole ollut, joten kyse on kokonaan uudesta netin, Hommaforumin ja lukijaraadin mukanaan tuomasta mahdollisuudesta yhteiskunnan aivotoiminnalle.