Sitran megatrendiraportti 2020

[Roope]

Donald Trump pilkkaamassa Greta Thunbergia summaa yhden kansainvälisen megatrendin – luvassa on yhä enemmän vaikeita jännitteitä ratkottavaksi

Onko luonnolla itseisarvoa vai vain välinearvo?

Kannattaako Suomen tehdä mitään ilmastonmuutoksen eteen?

Pitääkö Suomeen haalia maahanmuuttajia, jotta hyvinvointivaltio selviää?

Onko maaseutu pidettävä asuttuna?

Ja vielä: Herättävätkö nämä kysymykset ajatuksia tai tunteita?

Ei ihme jos herättävät. Ne ovat osa valtavia megatrendejä.

Megatrendit tarkoittavat suuria, maailmanlaajuisia kehityskulkuja. Sitra on julkaissut jälleen megatrendiraportin, jossa pohditaan suuria kehityskulkuja, jotka siis vaikuttavat koko maailmaan.

Tällä kertaa Sitra julkaisi viisi megatrendiä. Ne ovat:

1. Ekologisella jälleenrakennuksella on kiire!
2. Väestö ikääntyy ja monimuotoistuu
3. Verkostomainen valta voimistuu
4. Teknologia sulautuu kaikkeen
5. Talousjärjestelmä etsii suuntaansa
...

Yle 1.1.2020

Sitra: Tässä ne nyt ovat: 20-luvun tärkeimmät kehityskulut 1.1.2020

Sitra markkinoi läpyskäänsä neutraalisti "selvityksenä", mutta näkökulmien ja termien valinnoista (esim. "aktivistit" vs. "ilmastonmuutoksen vähättelijät") näkyy, että kyse on enemmänkin poliittisesta propagandasta. Esimerkiksi maahanmuuttoon ja "monimuotoistumiseen" ei muka voi vaikuttaa, vaan muutokseen pitää vain sopeutua ja päästää irti "vanhasta käsityksestä maailmasta", koska paine maahanmuuttoon lisääntyy globaalina megatrendinä.

Ilmastonmuutoksen vähättelijät voivat päästä niskan päälle

Ilmastonmuutoksen ja ympäristön kannalta jännitettä aiheuttaa esimerkiksi aktivismin ja ilmastonmuutoksen kieltäjien ja vähättelijöiden suhde.

Kun vaikkapa nuoret osoittavat mieltään ilmastonmuutokseen puuttumisen puolesta, löytyy vastajoukko, joka vähättelee Suomen toimien hyötyjä tai ylipäätänsä aihetta.

"Lasten pitäisi olla koulussa." "Aina ilmasto on lämmennyt."

Jonkinlainen kansainvälinen symboli vähättelylle voisi olla vaikkapa Donald Trumpin twiittailu Greta Thunbergista.

Vähättely vs. aktivismi

Ilmastomarssit ja radikaaleja ympäristötoimia vaativat liikkeet, kuten kansainvälinen Elokapina keräävät yhä enemmän ihmisiä. Samaan aikaan on nousussa vähättelevät äänenpainot, jotka kieltävät yksilön tai Suomen merkityksen globaalien ongelmien ratkaisussa. On kuitenkin yhä enemmän merkkejä siitä, että aktivismi on saanut aikaan ympäristön kannalta parempia päätöksiä, ainakin tavoitteiden asetannan suhteen. Voi myös olla, että jako vähättelijöiden ja aktivistien välillä kärjistyy entisestään.

Vastakkain ovat paremminkin rationalistit ja toisella puolella tiukasta ilmastopolitiikasta hyötyvät ja ilmastouskovaiset hörhöt.

On tieteellinen fakta, että hallituksen Suomelle sälyttämä maailman radikaalein hiilineutraaliustavoite ei vaikuta ilmastonmuutoksen etenemiseen millään havaittavalla tavalla. Toisaalta on taloudellinen fakta, että Suomi ei tule "vaurastumaan", koska päätti olla yksin "rohkea edelläkävijä", kuten pääministeri Marin antoi eilen ymmärtää. Lisäksi on poliittinen fakta, että muu maailma, tärkeimpinä Kiina ja Intia, eivät tule muuttamaan ilmastopolitiikkaansa tiukemmaksi Suomen vaikutuksesta.

Edes EU ei tule aikaistamaan hiilineutraaliustavoitettaan jo päätetystä Suomen esimerkin vuoksi, vaan sen sijaan Suomi joutuu maksamaan miljardeja euroja muille EU-maille, jotta ne suostuvat lopettamaan kivihiilen käytön vuoteen 2050 mennessä. Että sellaista vaurastumista.

Suomalaiset on tulevaisuudessa entistä vaikeampi niputtaa yhteen ryhmään. Väestörakenne muuttuu pidentyneiden elinikien ja alhaisen syntyvyyden takia. Paine maahanmuuttoon lisääntyy globaalisti, minkä vaikutukset saattavat näkyä Suomessakin.

Edellä oleva teksti on taas raportista.

Ei tarvita kovin suurta viisautta huomaamaan, että tämäkin megatrendi aiheuttaa jännitteitä.

Väestön ikääntyessä ja työikäisten määrän vähentyessä jännite hyvinvointivaltion ideaalin ja sen ylläpidon välillä kasvaa. Tuodaanko lisää työvoimaa? Rukataanko hyvinvointivaltiota? Kärjistyykö kaupungin ja maaseudun välinen vastakkainasettelu? Ja halutaanko rajat kiinni vai olla osa kansainvälistä yhteisöä?

Maailmasta on tullut kansainvälisempi paikka globalisaation myötä ja monista asioista on onnistuttu sopimaan kansainvälisellä tasolla. Vastareaktiona globalisaatiolle on nähtävissä kuitenkin kansallismielisyyden lisääntyminen ja valtioiden rajojen korostaminen. Kansainvälisyyden tuomia etuja ei aina nähdä, koska ne voivat olla välillisiä, ja haitat korostuvat keskustelussa.

Väestörakenteeseen vaikuttaa myös maahanmuutto. Globaalisti muuttoliikkeiden odotetaan lisääntyvän toisaalta työelämän muuttumisen ja kaupungistumisen, ja toisaalta levottomuuksien ja ympäristön tilan huonontumisen seurauksena. Muuttoliike keskittyy kuitenkin yleensä lähialueille.

Suomen suhteen maahanmuuton tulevaisuuden kehitys riippuu mm. poliittisista päätöksistä, yhteiskunnallisesta ilmapiiristä, kotouttamisen onnistumisesta ja maailmanpoliittisesta tilanteesta eli siitä, paljonko Eurooppaan on tulijoita. Nettomaahanmuuton määrä on pysynyt suurin piirtein samana viime vuosina. Suomeen on muuttanut ihmisiä erityisesti muualta Euroopasta ja Aasiasta. Tilastokeskuksen mukaan suurin ulkomaalaistaustainen ryhmä Suomessa on ylivoimaisesti virolaiset. Pakolaistaustaisia maahanmuuttajista on murto-osa. Vaikka maahanmuutto on lisääntynyt, samaan aikaan Suomesta on muutettu yhä enemmän muualle.

...

Monimuotoistuva väestö saattaa aiheuttaa "demografia-ahdistusta" eli tunnetta, että on vieras omassa maassaan, ja että toiset eivät ajattelekaan ja toimi samalla tavalla kuin itse. Tästä saattaa seurata heimoutumista ja heimouttamista, eli pyrkimystä määritellä itseä ja toisia joidenkin yksittäisten erojen perusteella ja siten yksinkertaistaa maailmaa. "Me vastaan ne"-ajattelu näyttää yleistyvän monen asian suhteen. Oleellista onkin löytää harmaan sävyjä vastakkainasetteluista ja ymmärtää monimuotoisuuden useita ulottuvuuksia.

...

Monet heimoutumisen perusteet liittyvät arvoihin ja niiden vastakkainasetteluun, kuten kansainvälisyys vs. kansallismielisyys, yksilökeskeisyys vs. yhteisöllisyys tai liberalismi vs. konservatismi. Tällaiset vastakkainasettelut ovat usein kiinni vanhassa käsityksessä maailmasta. Tulevaisuuden kannalta onkin mielenkiintoista seurata, miten vastakkaisasetteluiden muodostamat jännitteet kehittyvät ja päästäänkö niistä irti kohti uusia tapoja ymmärtää maailmaa ja käynnissä olevia murroksia.

Kirjoittajat peräänkuuluttavat harmaan sävyjen löytämistä, mutta Ylen toimittaja rakentaa tiukemman maahanmuuttopolitiikan olkiukoksi rajojen sulkemisen ja kansainvälisyyden hylkäämisen.

Miten olisi ihan vaan haittamaahanmuuton minimoiminen?

Yhteiskuntajärjestelmät ovat haasteiden edessä sisäisesti ja ulkoisesti. Maailman valtasuhteet ovat muutoksessa samoin kuin vallankäytön muodot. Tulevaisuudessa merkitystä on yhä enemmän verkostoilla ja vuorovaikutuksella. Hämmennys vallankäytön muotona yleistyy. Tulevaisuuden kannalta oleellista on vähentää hämmennystä ja vastakkainasettelua ja samalla päättää yhdessä nopeista toimista yhteiskunnan uudistamiseksi.

Uudenlaiset liikkeet kasvavat verkostoina. Osa vaatii vahvoja johtajia ja vaihtoehtoa demokratialle. Samalla kaivataan yksinkertaisia ratkaisuja monimutkaisiin kysymyksiin: se tarjoaa kasvualustan populismille. Valeinformaatio ja mielipidevaikuttaminen pyrkivät hämmennykseen ja eripuraan. Tarvitseeko tässä jännitteitä edes listata?

Ehkä tarvitsee. Hyvä pyrkimys valeuutisten estämiseen aiheuttaa jännitettä sananvapaudelle: miten puuttua verkossa tapahtuvaan vihapuheeseen kaventamatta sananvapautta?

Ekologinen kestävyyskriisi edellyttää merkittäviä uudistuksia yhteiskunnan rakenteisiin ja kulttuuriin. Kyse ei ole kuitenkaan jonkin valmiin suunnitelman runnomisesta läpi, vaan oleellista on varmistaa reilu ja hyväksyttävä siirtymä kestävään yhteiskuntaan. Tämä edellyttää muutoksia kaikilla tasoilla, myös ajattelutavoissa ja kulttuurissa.

Ajattelutapojen muutos on kenties jopa tärkeämpää kuin yhteiskunnan rakenteiden, käytäntöjen tai toimintamallien muuttaminen, mutta molempia tarvitaan. Kulttuurin ja ajattelutapojen muutokset ovat vaikutuksiltaan laajoja ja syviä. Uudenlaista ajattelua on nousussa mm. ekososiaalisen sivistyksen tai jälkimateriaalisiin arvoihin perustuvan sivistyskäsityksen muodoissa.

...

Sananvapaus vs. informaatiovaikuttaminen

Verkossa tapahtuvaan informaatiovaikuttamiseen, vihapuheeseen ja herjaamiseen on tarve puuttua vahvemmin. Samalla halutaan kuitenkin vaalia vastuullista sananvapautta.

"Vastuullinen sananvapaus" on nykykielessä kiertoilmaisu vaatimuksille sananvapauden rajoittamisesta.

CASE ESIMERKKI: SIB – TULOSPERUSTAINEN RAHOITUSSOPIMUS

Yksi vaikuttavuusinvestoimisen toteutusmuodoista on tulosperusteinen rahoitussopimus (engl. Social Impact Bond, SIB). Siinä institutionaaliset ja yksityiset sijoittajat rahoittavat hyvinvointia edistävät palvelut ja kantavat toteutukseen liittyvät taloudelliset riskit. Hankkeille määritellään tarkat, mitattavat tavoitteet, jotka heijastavat haluttua hyvinvoinnin lisäystä. Julkinen sektori maksaa vain tavoitteiden mukaisista tuloksista.

SIB-sopimus on systeemisen muutoksen työväline. Sen avulla julkinen sektori voi kehittää hankintakäytäntöjään suoritteiden ostamisesta kohti tulosten ja vaikuttavuuden hankintaa. Valtio ja kunnat tekevät vuosittain hankintoja noin 35 miljardin euron arvosta, joten vaikuttavuuden hankinta tarkoittaa myös miljardien eurojen verotulojen aikaisempaa tuloksellisempaa käyttöä.

www.sitra.fi/hankkeet/sib-rahastot

Työministeri Lindströmin ylistämä SIB-sopimus oli ja on monimutkaisuudella naamioitu valtion rahojen kuppausautomaatti sijoittajien rikastuttamiseksi. Meidän pitäisi uskoa, että sijoittajat muka ihan hyvää hyvyyttään "rahoittavat hyvinvointia edistävät palvelut ja kantavat toteutukseen liittyvät taloudelliset riskit", mutta sijoituksien ehdot on rukattu sellaisiksi, että viime kädessä veronmaksaja maksaa.

[Titus]

^
Anna Solovjew-Wartiovaara
ASIANTUNTIJA, VIESTINTÄ, SITRA

Kova kaksikko aloittaa asialliset hommat: Marjo Hellman ja Anna Solovjew-Wartiovaara Ellun Kanoihin (2017)
https://ellunkanat.fi/uutinen/kova-kaksikko-aloittaa-asialliset-hommat-marjo-hellman-anna-solovjew-wartiovaara-ellun-kanoihin/


Missä vihvaspropaganda, siellä ellun kanat...

[Roope]

[tweet]1212304888111210496[/tweet]

[ämpee]

Toosi vaikeita megatrendikysymyksiä, mutta tarkastellaanpa niitä hivenen.

Onko luonnolla itseisarvoa vai vain välinearvo?

Onko värejä vain mustaa tai valkoista ?
Voiko luonnolla olla välineellinen itseisarvo ?

Kun kysymys itsessään on tehty mahdottomaksi, niin siihen on tietenkin mahdotonta vastata.

Kannattaako Suomen tehdä mitään ilmastonmuutoksen eteen?

Kannattaa sopeutua kun muuhun emme pysty.

Otetaan esimerkiksi vaikkapa Helsingin seuraavan Juhannuksen sää.
Toivon, että silloin on lämmintä 24-astetta, puolipilvistä ja kevyttä länsituulta.
Kysynkin, onko koko maailmassa sellaisia menetelmiä jolla toiveeni täytettäisiin ?

Jos ei ole, niin kysynkin miten kummassa luulemme voivamme säätää ilmastoa jos emme pysty säätämään edes paikallista säätä ?
Jos on, niin kysynkin miksi sitä ei tehty jo viime Juhannuksena ?

Pitääkö Suomeen haalia maahanmuuttajia, jotta hyvinvointivaltio selviää?

Ei pidä sillä Suomen hyvinvointi rakennettiin haalimatta, joten sen ylläpidon pitäisi sujua ominkin voimin aivan helposti.

Onko maaseutu pidettävä asuttuna?

Onko maaseudun asukkaalla itseisarvoa vai vain välinearvo?

[ikuturso]

Odotan vain, että yle uutiset raportoi tästä ja kutsuu studioon asiantuntijaksi uuden yliasiamies Jyrki Kataisen.

"Nämä ovat niin monimutkaisia asioita, että näitä ymmärtää vain muutama ihminen maailmassa. Tosiasia on kuitenkin se, että meidän kaikkien on toimittava, ja joka muuta väittää on yksikäsitteisesti väärässä."

-i-

disclaimer, yllä oleva lausunto siis on keksimäni, eikä (vielä) Kataisen lausumaa muuta kuin ensimmäinen virke, joka on lainattu kataisen haastattelusta liittyen kreikka-takuutuksiin.

[Roope]

Pääkirjoitus: Päätöksenteko olisi helppoa, jos pitäisi vastata vain yhteen hankalaan kysymykseen kerrallaan

Kun 2010-luku vaihtuu 2020-luvuksi, saattaa tuntua kuin olisi ottanut pitkän loikan kohti tulevaisuutta. Kovin harva muutos kuitenkin riippuu vuosiluvusta. Tulevaisuutta muokkaavat voimat eivät käännä suuntaansa hetkessä.

Tämä näkyy hyvin, kun vertaa Sitran tänään julkaistua megatrendien päivitystä edelliseen versioon, joka julkistettiin vuonna 2017. Trendit ovat hyvin pitkälle samoja. Se on luonnollista, sillä megatrendi pyrkii tiivistämään monesta tekijästä koostuvan laajan muutoksen kaaren. Jos ne vaihtuisivat vuosittain, kyse olisi tuuliviiristä.

[...]

Jos ja toivottavasti kun ilmastonmuutosta ryhdytään torjumaan toden teolla, se ei kohtele kaikkia ihmisiä samalla tavalla. Ilmastopolitiikkaa ei voi tehdä irrallaan tulonjakokysymyksistä, sosiaalipolitiikasta tai aluepolitiikasta.

Sama koskee työelämää. Sen paljon puhuttu muutos ei tapahdu vai työpaikkojen seinien sisällä, vaan väestörakenteen muutos ja teknologia muokkaavat työn tulevaa roolia yhteiskunnassa ja ihmisten elämässä.

Päätöksenteko olisi huomattavasti helpompaa, jos pitäisi vastata vain yhteen hankalaan kysymykseen kerrallaan. Silloin alkavasta kymmenluvusta voisi irrottaa yhden vuoden työelämän uudistamiseen, yhden ruoantuotannon uudistamiseen, yhden poliittisen järjestelmän uudistamiseen ja yhden talousjärjestelmän uudistamiseen.

Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista. Tiukkoja neuvotteluja kuvataan usein sanomalla, että mitään ei ole sovittu, ennen kuin kaikki on sovittu. Yhteiskunnan uudistamisessa asetelma on vielä monimutkaisempi. Sen jälkeen kun kaikesta on kertaalleen sovittu, edessä ovat uudet keskustelut samoista teemoista mutta paremmilla tiedoilla. Ja hetken kuluttua havaitaan, että ratkaistavaksi on tullut niiden lisäksi aivan uusia ilmiöitä.


MILLÄ TAvalla tätä kokonaisuutta sitten pitäisi lähestyä? Onneksi yhteiskunnallisen päätöksenteon tuotekehitystä on tehty jo pitkään.

Riippumaton tutkimus on tärkeä pohja vaikeiden kysymysten käsittelylle. Tutkimus tuottaa tietoa, haastaa itseään ja korjaa vanhentuneiksi osoittautuneita käsityksiä.

Demokratiassa poliittiseen järjestelmään on sisäänrakennettuna pyrkimys tehdä päätöksistä hyväksyttäviä. Vallanpitäjät ovat koko ajan julkisen arvioinnin kohteena, ja äänestäjät antavat säännöllisin väliajoin arvionsa ja jakavat voimasuhteet uusiksi.

Usein poliittisen päätöksenteon ongelmaksi kuvataan sitä, että päättäjä on epävarma asemastaan eikä pysty siksi tekemään niin kuin kokee oikeaksi.

Kyse on kuitenkin näkökulmaharhasta. Demokratiassa muutoksen ytimessä ei ole se, miten päätöksentekijälle käy, vaan millaisia päätöksiä syntyy ja miten niille hankitaan hyväksyttävyys. Se on aina hankalaa ja työlästä, mutta lopulta ei kuitenkaan mahdotonta.

Helsingin Sanomat 1.1.2020

Jos ja toivottavasti kun ilmastonmuutosta ryhdytään torjumaan toden teolla, se ei kohtele kaikkia ihmisiä samalla tavalla. Ilmastopolitiikkaa ei voi tehdä irrallaan tulonjakokysymyksistä, sosiaalipolitiikasta tai aluepolitiikasta.
...
Päätöksenteko olisi huomattavasti helpompaa, jos pitäisi vastata vain yhteen hankalaan kysymykseen kerrallaan.
...
Demokratiassa muutoksen ytimessä ei ole se, miten päätöksentekijälle käy, vaan millaisia päätöksiä syntyy ja miten niille hankitaan hyväksyttävyys.

Päätöksenteon luulisi olevan helpompaa, jos puolueet ajaisivat johdonmukaisesti ratkaisuja, jotka parhaiten tukevat asetettuja tavoitteita. Mitä se sitten tarkoittaa esimerkiksi ilmastopolitiikassa? Mitä maailman radikaaleimmalla ilmastopolitiikalla oikeasti tavoitellaan, kun tiedetään, että Suomi ei voi poliittisilla valinnoillaan vaikuttaa ilmastonmuutoksen etenemiseen suuntaan eikä toiseen. Kun vuonna 2030 muualla EU:ssa vasta arvioidaan, onko vuoden 2050 hillineutraalisuustavoite realistinen, Suomella olisi enää viisi vuotta aikaa saavuttaa hallituksen asettama vuoden 2035 tavoite.

Perussuomalaisilla on tässä suhteessa helppoa, kun tavoitteeksi on asetettu Suomen ja suomalaisten edun puolustaminen, mikä luontevasti tarkoittaa esimerkiksi yksipuolisista ilmastopolitiikan harakireistä kieltäytymistä ja haittamaahanmuuton minimoimista, mutta mitkä ovat muiden täysin vastakkaista politiikkaa ajavien puolueiden tavoitteet?

[Eisernes Kreuz]

Maahanmuuton megatrendi tarkoittaa siis edelleen joko "rajat auki"- tai "suljettu Pohjois-Korea" -mallia. Tämä on hyvä tietää.

Kiinnostuneena seuraan, kuinka pitkälle suomalaiset päättäjät ovat valmiita menemään ilmastotaistelussa. On selvää, että ihmisten enemmistö ei ole valmis heikentämään rajusti elintasoaan ja yleistä elämänlaatuaan vapaaehtoisesti vain siksi, että tiedostavaiston tukema Suomen hallitus saisi siten itselleen kansainvälistä mainetta thunbergilaisuuden esitaistelijoina.

Siksi tarvitaan pakkokeinoja. Muuten kunnianhimoisia tavoitteita ei kyetä saavuttamaan. Pian kai saamme nähdä, missä pakkokeinojen raja kulkee, vai onko sitä olemassakaan, kun suomalaisten vastuulla on sentään koko ihmiskunnan tulevaisuus.

[Roope]

Onko luonnolla itseisarvoa vai vain välinearvo?

Kannattaako Suomen tehdä mitään ilmastonmuutoksen eteen?

Pitääkö Suomeen haalia maahanmuuttajia, jotta hyvinvointivaltio selviää?

Onko maaseutu pidettävä asuttuna?

Nuo eivät sitten ole alkuperäisiä Sitran kysymyksiä vaan Ylen toimittaja Heikki Valkaman jokseenkin tarkoitushakuisia väännöksiä selvityksen vastakkainasetteluista.

[Kapseli]

Täytyy muistaa, että moni saa palkkansa tästä tyhjänpäiväisestä pyörittelystä. Vastaukset noihin kysymyksiin on ollut jo pitkään selvillä. Miksi tästä tehdään mitään uutta juttua.

Luonnon eteen on tehty jo pitkään maltillista työtä. Valittu ja kehitetty ympäristöystävällisempiä sovelluksia ja otettu käyttöön sitä mukaa kun markkinat ovat antaneet periksi. Greta ei ole ketään herätellyt. Alarmistit ovat itse olleet vuodet jäässä ja nyt heränneet vaahtoamaan.

Mamuja kannattaa ottaa sikäli kun he hyödyksi ovat. Jos ovat haitaksi niin monosta ja pihalle. Yksittäisharkintaa on tässäkin sovellettava, mutta senkään ei pitäisi aiheuttaa mitään läpsyttelijäaaltoa.

Maailma pursuaa ihmisiä, koska on päätetty pitää kolmannen maailman lapsitehdasta hengityskoneessa. Sitä kutsuttanee etiikaksi. Liian paljon nälkäisiä suita ja niin vähän edellytyksiä ruokkia niitä. Letkut pois ja nostettava omille jaloilleen.

Siinä meikäläisen megatrendit.

[ApuaHommmaan]

Sitra on politrukkien hautuumaa, joten se siitä laitoksesta. Ei ole mitään odotettavissa.

[Roope]

Sitran vuoden 2023 megatrendiraportti on pitkälti samaa soopaa kuin aiempikin.

Sitra: Megatrendit 2023

Raportti on sekava sillisalaatti, jossa esitetään perustelematta satoja väitteitä, ennusteita ja johtopäätöksiä. Punaisena lankana tuntuu olevan näkemys, jonka mukaan suomalaisten suurin uhka on hillitsemättömään kuumenemiseen yltyvän ilmastonmuutoksen ohella "populismi ja hämmennyksen lietsominen". Maahanmuuttoa sen sijaan ei voida estää, vaan se vain tapahtuu, koska globaali trendi.

Tulevaisuudentutkija ja ilmastoaktivisti Alex Steffen on kiteyttänyt tilanteen sanomalla, että emme ole valmiita siihen, mitä on jo tapahtunut. Kuvittelemme edelleen, että vielä on aikaa pohtia, tai että muutos on vasta tulossa. Täysin valmistautumattomia emme toki ole, sillä on jo useita ratkaisuja, joilla voimme hillitä ilmaston kuumenemista ja parantaa luonnon tilaa. Ongelmana vain on, että näihin ratkaisuihin ei ole riittävästi tartuttu, vaikka se olisi pitkällä tähtäimellä kaikkien etu.

Jos haluamme vaikuttaa tilanteeseen, tarvitsemme radikaalimpaa muutosta ihmisen toimintaan, kuin mitä yleisesti ymmärretään. Vaikka muutos on radikaali, se luultavasti tuntuu jälkikäteen täysin ilmeiseltä ja johtaa monin tavoin parempaan maailmaan.

Olemme vaarallisen lähellä jo niin sanottuja keikahduspisteitä, eli peruuttamattoman muutoksen kohtia. Esimerkiksi ilmaston kuumeneminen aiheuttaa riittävän pitkälle edetessään dominoefektin, jolloin merkittävää kuumenemista ei voi enää estää, ainoastaan hidastaa.

Nykyiset rakenteet ja ihanteet ovat ohjanneet yksilöitä kestämättömiin valintoihin. Vuonna 2022 Suomen ylikulutuspäivä oli 31. maaliskuuta, mikä tarkoittaa, että tuolloin suomalaiset olivat kuluttaneet loppuun vuoden 2022 laskennalliset luonnonvarat. Suomalaisen hiilijalanjälki on tällä hetkellä keskimäärin kymmenen tonnia vuodessa. Jotta ilmaston kuumeneminen saadaan rajoitettu 1,5 asteeseen, vuoteen 2030 mennessä hiilijalanjälki olisi tarpeen vähentää noin kolmeen tonniin. Tuntuu suurelta pudotukselta, mutta se on täysin mahdollista tehdä. Lisäksi hiilijalanjäljen pienentäminen kiinnostaa suomalaisia – Sitran elämäntapatesti on antanut siihen vinkkejä jo yli miljoonan tehdyn testin verran.

Toisaalta muutosta estää myös ajattelutapa, jossa Suomea ei nähdä merkittävänä kansainvälisenä toimijana ja kestävyysratkaisuja kilpailukyvyn lähteenä. Suomella on kuitenkin kaikki edellytykset näyttää tietä muille. Kuten Sitran työpaperissa "Pieni suuri maamme" sanotaan, "Edelläkävijyys ilmastotyössä ei ole hyväntekeväisyyttä, vaan pitkän päälle kansallisen edun puolustamista".

Ilmaston kuumeneminen jatkuu, mutta sen seurausten vakavuuteen vaikuttavat nykyiset toimemme. Nykymenolla ilmasto on lämpenemässä tällä vuosisadalla globaalisti noin 3 astetta, Suomessa jopa tuplasti enemmän. Toteutuessaan kuumeneminen johtaisi peruuttamattomiin muutoksiin, ja aiheuttaisi ihmisen käsistä karkaavan ketjureaktion. Tarvitaan nykyistä vahvempaa ilmastopolitiikkaa ja määrätietoisempia toimia päästöjen vähentämiseksi, jotta kuumeneminen voidaan rajata 1,5 asteeseen.

Viime vuosina ihmisten arki onkin muuttunut. Koronapandemian myötä etäyhteydet ovat tulleet monille tutuiksi ja osalla työ on monipaikkaistunut. Energian hinnan nousu ja geopoliittiset jännitteet ovat tehneet energiansäästämisestä aivan uudella tavalla ajankohtaista. Hintojen nousu ja työn murros herättävät huolta päivittäisestä pärjäämisestä. Yhä useammalle rupeaa valkenemaan, että paluuta vanhaan normaaliin ei ole.

Tietoisuus ekologisesta kestävyyskriisistä näkyy monien matkustus- ja kulutusvalinnoissa sekä ruokavaliossa. Vegaanihaasteet, lihattomat lokakuut ja älä osta mitään -päivät herättävät pohtimaan oman elämäntavan kestävyyttä. Samalla vastakkainasettelu ja tahallinen väärinymmärtäminen aiheen ympärillä on kasvanut. Omaa tai Suomen roolia ekologisessa kestävyyskriisissä vähätellään tai se suoranaisesti kielletään.

Ekologinen kestävyyskriisi näkyy yhä enemmän myös työelämän muutoksena. Nopea luopuminen fossiilisista polttoaineista ja resurssien ylikulutuksesta hävittää joitain ammatteja, mutta toisaalta myös luo runsaasti uusia.

Väestö vanhenee ja työikäinen väestö vähenee. Tämä heikentää huoltosuhdetta, eli kasvattaa lasten ja vanhuseläkeikäisten määrää suhteessa työikäiseen väestöön, ja haastaa pohtimaan, miten yhteiskunnan palveluiden laatu ja saatavuus varmistetaan. Työperäisen maahanmuuton tarve kasvaa.

Globaalit muuttoliikkeet lisääntyvät toimeentulon muutoksen, kaupungistumisen, sotien ja ympäristön muutosten myötä. Ilmaston kuumeneminen tekee alueita asuinkelvottomiksi. Myös Suomeen suuntautuva maahanmuutto lisääntyy, jolloin kotouttamisen merkitys korostuu.

Yhteiskunnallisen mielikuvituksen kriisiin voi vastata laajentamalla tulevaisuusvaltaa: lisäämällä demokraattista osallistumista ja tulevaisuusnäkymien moninaisuutta. Uudet vaikuttamisen tavat, kuten osallistuva budjetointi, kansalaisraadit ja digitaalisten alustojen käyttö voivat olla tässä avainasemassa, mikäli osallistuminen onnistutaan kytkemään päätöksentekoon – ja jo sen valmisteluun ja agendan asettamiseen.

Tulevaisuusnäkymien laajentamisen lisäksi on tarve vastata jo tapahtuneisiin muutoksiin ja ennaltaehkäistä niiden vaikutuksia. Tämä tarkoittaa esimerkiksi tarttumista vihapuheeseen, someyhtiöiden vastuun korostamista ja kriittistä teknologialukutaitoa, eli ymmärrystä muuttuneesta media- ja informaatioympäristöstä.

Valeinformaation ja hybridivaikuttamisen määrä kasvaa ja sitä lietsovat niin toimijat maiden sisällä kuin kansainväliset tahot. Mielipidevaikuttamisen tavoitteena on yhä enemmän aiheuttaa hämmennystä ja eripuraa. Kärjistynyt keskustelu, maalittaminen ja vihapuhe saavat monet vetäytymään yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Tarvitaan vastuullista tiedonvälitystä, informaatiolukutaitoa ja kanavia käydä rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua.

Populistiset puolueet saavat valtaa

Tulevaisuuden epävarmuus ja kokemus monimutkaistuvasta maailmasta saavat monet kaipaamaan yksinkertaisia ratkaisuja. Energiamurros, pandemian vaikutukset ja tarve ekologiselle jälleenrakentamiselle kärjistävät tunnelmaa. Oikeistopopulistiset puolueet vetoavat äänestäjiin puolustamalla kriisien keskellä konservatiivisia arvoja ja kansallista etua. Populistipuolueet tarttuvat monessa maassa vallankahvaan kantamaan vastuuta.

Uskontojen ja ideologioiden merkitys yhteiskunnassa vahvistuu

Uskontojen merkitys on globaalisti kasvussa ja uskonnon rooli poliittisen päätöksenteon taustalla voimistunut, esimerkkeinä aborttioikeuksien rajoittaminen uskontoon vedoten tai uskonnollisten puolueiden vaalimenestys eri maissa. Myös suomalaisessa yhteiskunnassa uskontoa on käytetty politiikan ja vaikuttamisen välineenä, esimerkiksi avioliittolain uudistamisen yhteydessä.

Vihreä siirtymä vaatii investointeja, jotka pidemmällä tähtäimellä kasvattavat taloutta ja luovat työpaikkoja. Investointeja kalliimmaksi tulee se, jos niitä ei tehdä. Kun talouden kirjanpitoon tuodaan kiinteämmin pidemmän aikavälin vaikutukset ympäristöön ja hyvinvointiin, käy tämän hetken investointien kannattavuus ilmeiseksi.

[Jorma Teräsrautela]

Kansalaisraati näyttää olevan uusi keino mielipiteitten manipulointiin, ja sitä on jo käytettykin. Satunnaisotos väestöstä kuulemma takaa tuloksen tasapuolisuuden.

Jutussa on vain seuraavat heikkoudet:
- Raati vaatii keskustelun fasilitaattoreita, asiantuntijoiden kuulemista ja taustamateriaalien valintaa. Mikä takaa niiden tasapuolisuuden? Vastaus on, että raadin järjestäjät. Entä mikä takaa heidän tasapuolisuutensa?
- Satunnaisotos ei toimi, sillä osallistujakato on kokemusten mukaan yli 99%. Raadin kokoaminen tuottaa systemaattisesti vinoutuneen raadin, sillä kieltäytymiset eivät ole satunnaisia.

[Tomatoface]

Me naureskellaan täällä Putinin ympärillä pyöriville vakionaamoille, jotka esiintyvät "tavallisina" kansalaisina aina eri kuvissa.

Todellisuudessa tätä samaa tehdään meilläkin. Nämä "kansalaispaneelit" ovat vähän kuin toimittajien haastattelemat "satunnaiset vastaantulijat", jotka ovat todellisuudessa samassa kuplassa olevia kavereita tai sukulaisia. Tarkoitus on vaikuttaa mielipiteisiin, koska nuo kaikki "muutkin" ovat tuota mieltä.

- "Kaikkia ihmisiä voi huijata jonkin aikaa, joitakin ihmisiä voi huijata kaiken aikaa, mutta kaikkia ihmisiä ei voi huijata kaiken aikaa."

[Luotsi]

Sitran megatrendeistä ainoa mikä itseäni ko putkan nimellisenä omistajana/rahoittajana kaivelee on sen aina vain jatkuva megabudjetti.
Jonka vastineksi saadaan sitä josta muutoinkin maassamme on kroonista ylitarjontaa: bullshittiä kaikilla mausteilla.

[Roope]

Kansalaisraati näyttää olevan uusi keino mielipiteitten manipulointiin, ja sitä on jo käytettykin.

Kansalaisraatien esittäminen muka demokraattisen osallistumisen lisääjänä on johdonmukaista Sitran raportin viestin kanssa, että some ja internet ovat vaarallisia vihapuheen ja vihamielisten valtioiden informaatiovaikuttamisen mahdollistajia, joita pitää rajoittaa. Raportin mukaan "tarvitaan vastuullista tiedonvälitystä", mikä Suomen vahvan ja hallitsevan "vastuullisen" valtamedian oloissa vihjaa vääränlaisen, ei-auktorisoidun tiedon poistamiseen ja piilottamiseen ihmisten näkyvistä.

Yksi olennainen ero normaalissa demokraattisessa prosessissa ja muun muassa länsimaisen demokratian romuttamista ajavan Extinction Rebellionin kannattaman jopa diktatorisen kansalaisraadin välillä onkin suhde avoimuuteen ja kansalaiskeskusteluun. Kansalaisraatien kannattajat näkevät avoimen keskustelun (esim. vaalikampanjat) uhkana, joka poistetaan kansalaisraadeissa ottamalla "keskustelu" raatien kontrolloiduissa oloissa täysin fasilitaattoreiden ja valittujen asiantuntija-auktoriteettien haltuun. Tulokset näkyvät Suomessakin kansalaisraatien loppujulkilausumista, jotka noudattavat termejä ja sanamuotoja myöten pelottavan tarkasti "asiantuntijoiden" syöttämää "tietoa" ja agendaa, joista raatilaiset eivät hieman aiemmin olleet koskaan kuulleetkaan.

Mikäs sen kätevämpää manipulointiharjoituksena, mutta ei mitään tekemistä demokratian syventämisen tai demokraattisen osallistumisen lisäämisen kanssa.