Sanna Marinin hallitus 2019–2023

[Supernuiva]

^Sivukustannuksia voidaan laskea monella eri tavalla:

-osa laskelmista ottaa huomioon sairaspalkat
-lomapalkat
-kahviedut ja muut tarjoilut
-työajanlyhennysvapaat
-työterveyshuollon kustannukset
-työvaatteet ja suojaimet

Jossain sivukustannuksien mukana ovat myös työntekijän palkasta pidätettävät menot! Jotka siis maksaa työntekijä eikä työnantaja.

Prosenttilukuja voidaan pyöritellä, kun ei kerrota mitä ne sisältävät. Tärkeää olisi kertoa mitä prosentti sisältää, eikä vain tuijottaa erilaisia joskus jopa "hatusta vedettyjä" lukuja.

Yksi yrittäjä meuhasi noin 30 vuotta sitten siitä, että "maassa on porvarihallitus (=Esko Ahon hallitus), mutta vieläkin pitää maksaa työntekijän palkan päälle toinen samankokoinen summa sivukuluja".

[Golimar]

Pällit keuhkoavat joidenkin pikkufirmojen touhuista kun itse tuhlaavat miljardeja toisensa jälkeen, tai ehkä ne pällit eivät tajua miljoonan ja miljardin eroa.

X

SDP:n kansanedustaja, Suomen Pankin pankkivaltuutettu Pia Viitanen arvostelee Ålandsbankenin ja Aktian päätöstä poiketa EKP:n ja Finanssivalvonnan suosituksista lykätä osingonmaksuaan syksyyn.

X

– Pidän huolestuttavana kahden suomalaispankin valitsemaa linjaa maksaa osingot suosituksen vastaisesti. Koronan vuoksi on syytä kaikin tavoin pyrkiä ehkäisemään ennalta vakavia seurauksia talousjärjestelmään, ja pankkisektorin kestävyys on tässä kokonaisuudessa kriittinen tekijä. Siksi kaikkien olisi syytä malttaa ja noudattaa yhteisiä suosituksia, Viitanen sanoo torstaina antamassaan tiedotteessa

– Lyhyen tähtäimen voitot eivät saa ajaa yhteisen edun edelle, Viitanen lisää.

Viitasen mukaan pankeilta on syytä saada selvitys, miksi kriisiaikana toimitaan suositusten vastaisesti.

X

Aktia jakaa vajaat 37 miljoonaa euroa

X

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/c0330d44-c654-4ee1-bce6-b61b228aa541

[Supernuiva]

^Olennaista on se, että pankkijärjestelmän luottamus pysyy yllä.

Pankeilla on vakavaraisuusvaatimukset, eikä osingonjako saa vaarantaa niitä. Ymmärtääkseni näissä osingonjaoissa on kyse vain siitä, että joillekin pankin omistajille vuotuinen osinkotulo on äärimmäisen tärkeää. (Kuten säätiöt, yhdistykset, aatteelliset järjestöt ja jne...)

[Titus]

– Lyhyen tähtäimen voitot eivät saa ajaa yhteisen edun edelle, Viitanen lisää.

Mistä lähtien osinkojen maksu on ollut "lyhyen tähtäimen voitto" mikä ajaa "yhteisen edun edelle?"
Millä tavalla tuloksesta maksettava osinko on parempi pankin hodlauksessa kuin osakkeenomistajien omassa käytössä ?

Osinko kun ei ole niinkuin kampawiinerisorsan palkka joka vaan tupsahtaa tilille.

Viitasen mukaan pankeilta on syytä saada selvitys, miksi kriisiaikana toimitaan suositusten vastaisesti.

Jaa, mihin lakiin perustuen ?

[Supernuiva]

^Suosituksien rikkominen ei ymmärtääkseni anna oikeutta virallisten sanktioiden antamiseen tai määräämiseen.

Pitäisikö tätä suositusta verrata siihen, että polkupyöräillessä suositellaan käytettävän kypärää, mutta kypärän puuttumisesta ei tule virallista rangaistusta tai edes huomautusta.

[F1nka]

Sanna Marinin hallitus kutsuu neuvomaan, miten tehdyt päätökset vaikuttavat yhteiskunnassa:

Viran/tehtävän kuvaus
Valtioneuvoston kansliassa on haettavana

erityisasiantuntijan

määräaikainen virkasuhde ajalle 1.4.2021-31.7.2023, tehtävän aloitus sopimuksen mukaan. Tehtävä on kanslian yhteinen ja se on sijoitettu strategiaosastolle hallituspolitiikkayksikköön. Määräaikaisuuden syynä on työn luonne (valtion virkamieslaki 9 § 1 mom.).

Strategiaosaston tehtävänä on pitkän aikavälin yhteiskuntapolitiikan ennakointi ja suunnittelu, valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta, kestävän kehityksen kansallisen toimeenpanon yhteensovittaminen, hallituksen strategiatyö ja toimintasuunnitelman valmistelu, hallituspolitiikan raportointi sekä toimiminen hallituksen tukena poikkihallinnollisissa ja kokonaiskuvaa vaativissa tehtävissä.

Erityisasiantuntijan tehtäviin kuuluu käyttäytymistieteellisen näkökulman vahvistaminen erilaisissa suunnittelu- ja toimeenpanotehtävissä sekä vastuu osaltaan hallitusohjelman toimeenpanon seurantaan liittyvistä tehtävistä sovituilla politiikkasektoreilla. Erityisasiantuntija vastaa käyttäytymistieteellisen näkökulmaan liittyvästä valmistelu- ja kehittämistyöstä osaston eri prosesseissa. Erityisasiantuntija vastaa käyttäytymistieteellisen osaamisen hyödyntämisen kehittämisestä politiikkatoimien valmistelussa, viestinnässä ja toimeenpanossa yhteistyössä ministeriöiden kanssa. Erityisasiantuntija osallistuu kansalaisten käyttäytymistä koskevien selvitysten ja kokeilujen valmisteluun ja toteutukseen (esim. Kansalaispulssi-kyselytutkimus, satunnaiskokeilut). Erityisasiantuntija osallistuu lisäksi osaston yhteisiin kehittämistoimiin sekä muihin erikseen sovittaviin tehtäviin.

https://www.valtiolle.fi/fi-FI/ilmoitus?id=23-1-2021

[Golimar]

Aloittelevalle poliittiselle broilerille oiva työpaikka aloittaa verkostoituminen hyvä veli -järjestelmään.

X

Parhaat edellytykset tehtävän menestykselliselle hoitamiselle antaa ylempi korkeakoulututkinto. Lisäksi tehtävään valittavalta henkilöltä edellytetään perehtyneisyyttä tehtäväalaan, hanketyöskentelyn tuntemusta ja hyviä organisointitaitoja. Eduksi luetaan kokemus systeemisten kokonaiskuvien jäsentämisestä ja ihmislähtöisestä suunnittelusta, kansainvälisten behavioral insight -toimintojen tuntemus, eri yhteiskuntapolitiikan alueiden tuntemus ja kokemus julkishallinnon toimintaympäristöstä.

Tehtävässä menestyminen edellyttää halua kehittää ja laajentaa omaa osaamista, hyvää vuorovaikutus- ja yhteistyökykyä sekä sitoutumista hyvään työyhteisöön. Lisäksi tehtävissä tarvitaan suomen kielen erinomaista ja ruotsin kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa sekä hyvää englannin kielen taitoa.

Palkkaukseen liittyvät tiedot
Palkkaus määräytyy kanslian palkkausjärjestelmän mukaisesti vaativuustasolle 14 (3952,96 euroa). Lisäksi maksetaan henkilökohtaiseen suoritukseen perustuvaa palkanosaa (11-50 % tehtäväkohtaisesta palkasta, keskimääräinen aloitustaso sijoittuu n. 11-20 % väliin).

X

[HDRisto]

Varmaankin jo valmiiksi valitulle räätälöity paikka josta on pakko kuitenkin ilmoittaa.

[Bellerofon]

Harva tavallinen tallaaja edes tietää, kuinka paljon veroja ja kuluja tavalliset yritykset maksavat ennen kuin omistajalla on puhdasta rahaa kädessään. Ensin maksetaan palkat, niiden sivukulut (yleensä noin 1,7x palkka), sitten tuloutetaan ALVit valtiolle, maksetaan vuokrat ja muut käyttökulut.

Itse asiassa sivukulut ovat n. 19,75 - 27,05 % palkasta. Lisäksi nuo kaikki saa laittaa tilinpäätökseen menoina. Vasta, jos tulojen ja menojen jälkeen jää voittoa, tulee siitä maksaa 20 %:n yhteisövero. ALV:sta saa vähentää yrityksen omien hankintojen ALV ja tämä erotus tilitetään valtiolle.

Seurailija ei liene työnantaja? Käytännössä erittäin pitkältä ajanjaksolta voin sanoa työntekijän sivukulun olevan noin 1,55-1,7 x tuntipalkka. Tai oikeastaan ei kyse ole sivukuluista vaan lakisääteisistä "palkanlisistä", jotka tulevat työnantajan maksettavaksi, kuten lomapalkka, lomaraha, arkipyhäkorvaukset, pekkaset, sairauspalkat ja koulutuspalkat. Kyse on käytännössä siis siitä, että 10€/h tuntipalkasta työnantaja maksaa käytännössä aina yli 16€ ja sillä perusteella työ on laskettava mukaan kun aletaan tekemään liiketoimintasuunnitelmia. Nämä tietysti saa vähentää menoina, koska nehän ovat menoa, ihan kuin kaikki muukin, josta yritys käytänössä maksaa. ALV ei ole mikään käytännössä mikään "vähennys" vaan asia, jossa yritys voi vain hävitä. Yritys tilittää kaikesta liikevaihdollisesti myynnistä ALVin valtiolle ja vähentää tästä summasta omat ALV ostonsa. Koska ei näitä tietenkään kahteen kertaan voi samasta asiasta maksaa (joka varmaan kyllä Marinin hallitukselle olisi mahdollista). Pieni yritys voi näissä asioissa helposti hävitä, jos ei muista tai löydä kaikkia pieniä hankintojen kuitteja tai ei hallitse eri verokantojen käyttöä. Tätä tapahtuu aika paljon pienissä yrityksissä.
Ei ole olemassa myöskään mitään 0% osinkotuloja vaan valitettavasti kaikesta joutuu maksamaan veroa. Osinkoa voi käytännössä jakaa vain voitoista, joista on jo maksettu 20% veroja. Tämän lisäksi "verottomastakin" osingosta maksetaan vähintään noin 8% veroa vaikka miten menettelisi. Isoilla yrityksillä on jo tulossa ratkaisuja, verorobotteja, jotka pystyvät hyödyntämään lakien kaikki mahdolliset koukerot keventääkseen verotaakkaa erilaisten konsernijärjestelyjen turvin, mutta pk-sektorilla vastaavia ei ole ja siellä yrittäjät ovat käytännössä häviäjiä. Eniten veroasioissa kuokkaan ottaa yksinyrittäjä. Virossa esimerkiksi veroa on maksettava vain yrityksestä nostettavista varoista, mikä olisi Suomessakin toivottavaa.   

[Supernuiva]

^Bellerofon: kyllä arvonlisävero on loppukuluttajan maksama vero. Verokanto on vain ulkoistettu yrityksille, mutta arvonlisäveron maksaa aina ostava ja maksava asiakas eikä yrittäjä. Yrittäjä tilittää eteenpäin asiakkaan maksaman tuotteen hintaan sisältyvän valtiolle tilitettävän veron.

Joskus jotkut yrittäjät käyttävät arvonlisäverotusta myös kassanhallinnan keinona, jolloin ehkä voi ajatuksen tasolla hämärtyä ajatus siitä, että asiakkaan maksamat alvit eivät ole kuin "lainassa" yrittäjällä ennen veronmaksua.

Ajatellaan, että kaupasta on ostettu jotain 124 euroa maksavaa 24 % verokannalla, niin kokonaishinnan 24 euroa on se osa, joka kertyy koko ketjusta valtiolle lopulta verotulona. Kuitenkaan viimeisin kauppias ei välttämättä tilitä valtiolle 24 euron suuruista arvonlisäveroa, koska hän vähentää omiin ostoihinsa sisältyvät arvonlisäverot.

[Bellerofon]

Hallituspuolueet tietävät, että heidän politiikkansa ajaa Suomen kiville ja tuhoaa talouden. En voi mitenkään uskoa ettei kukaan ymmärtäisi sitä, että hyvinvointi syntyy aina tuottavasta työstä joka puolestaan syntyy kilpailukyvystä. Ei veroista ja velan otosta joka tuhoaa kilpailukyvyn.

Hallituspuolueet todennäköisesti lypsävät nyt kaiken mitä irti saavat, hinnalla millä hyvänsä. Korona ei ole heille (selvästikään) mikään ongelma, vaan mahdollisuus. Velkaa otetaan surutta, koska se on seuraavan hallituksen ongelma.

Kun seuraava tai sitä seuraava hallitus on oikeistolainen, sen on pakko ajaa hyvinvointivaltio alas Suomen pelastamiseksi. Palkat on pakko laskea ja tulonsiirroista leikata voimakkaasti. Muussa tapauksessa valtio on selvitystilassa ja IMF:n ohjauksessa. Se johtaa tietysti suureen hallituspuolueiden epäsuosioon ja ihmisten köyhtyessä lisääntyneeseen vasemmiston kannatukseen. Eli siihen, mikä on vasemmistopuolueiden tavoite. Lisätä omaa valtaansa kansalaisten kustannuksella. Kansa ei vaan tajua sitä, koska seuraavan vyönkiristyksen yhteydessä luvataan taas oppositiosta huudellen katteettomia vappusatasia ja muistutetaan siitä, miten silloin kun SDP oli pääministeripuolue jaettiin kunnille miljardi euroa ylimääräistä rahaa!

Valitettavasti Suomessa on tällä hetkellä vasemmistolaisin hallitus vuosikymmeniin. Vasemmisto ei koskaan rakenna mitään, se ainoastaan kuluttaa ja tuhoaa jonkun muun aikaisemmin tienaamia rahoja tai luomaa hyvinvointia. Ja nykyään yhä enemmän velalla tulevaisuuden sukupolvilta.

Suomessa on varmaan maailman eniten suota suhteessa pinta-alaan. Suomi on siis turpeen suurvalta. Se olisi oivallinen energian lähde meille, mutta viherkommunistit ovat päättäneet tuhota senkin mahdollisuuden. Se voi olla korjaamaton virhe kuten moni muukin viherhörhöilyn takia pillit pussiin laittavan firman häviäminen Suomesta on, koska olemassa olevan firman ylläpito on varmasti halvempaa ja riskittömämpää kuin kokonaan uuden perustaminen. Kun ne firmat kerran Suomesta katoavat, niitä tuskin perustetaan saman tien takaisin vaikka meillä olisi oikeistolaisin hallitus ikinä. Varsinkaan kun ne firmat tietävät, että suomalaiset pölkkypäät saattavat äänestää taas neljän vuoden kuluttua samanlaiset fanaatikot valtaan.

Istuva hallitus on katastrofi.

Näinhän se perinteisesti menee, mutta nykyinen hallitus on sikaillut erityisen pitkiä ja suuria velkataakkoja, joita ei korjata enää edes useammankaan hallituksen aikana. Ei edes tulipunainen oppositio voi lupailla mitään vappusatasia, kun ei kertakaikkiaan ole mitään jäljellä kuin karmea määrä velkaa. Kyllä nämä punavihreät idiootit saavat vielä aikaan haluamansa luokkasodan, mutta siinä ei voita kukaan.

[Bellerofon]

^Bellerofon: kyllä arvonlisävero on loppukuluttajan maksama vero. Verokanto on vain ulkoistettu yrityksille, mutta arvonlisäveron "maksaa" aina ostava ja maksava asiakas eikä yrittäjä. Yrittäjä vain tilittää eteenpäin asiakkaan valtiolle maksaman veron.

Joskus jotkut yrittäjät käyttävät arvonlisäverotusta myös kassanhallinnan keinona, jolloin ehkä voi ajatuksen tasolla hämärtyä ajatus siitä, että asiakkaan maksamat alvit eivät ole kuin "lainassa" yrittäjällä ennen veronmaksua.

ALVhän ei kuulu missään vaiheessa yrittäjälle ja kuten sanoin, että yrittäjä voi tässä vain hävitä. Kassana/Lainana Alvia käyttäneitä näkee nopeasti mustalla listalla, sillä yritys voi oikeastaan jättää kaiken muun maksamatta, mutta Alvi pitää maksaa aina. ALVin kanssa yrittäjä voi vain hävitä ellei osaa vähentää oikein omien kulujen ALVeja tilitettävästä summasta. Alvin kanssa voi periaatteesa voittaakin, mutta silloin puhutaan ns. pizza-yrittämisestä tai etelä-Eurooppalaisesta kuittikulttuurista.

[Supernuiva]

^Mitä tarkoitat yrittäjän häviämisellä?

Jos korkotaso olisi korkeampi, voisi yrittäjä hyötyä tilittämistä odottavalle alville pankkitilille maksettavasta korosta. Lisäksi voi joskus yrittää välttyä luoton käyttämiseltä, jos alvirahaa on ylimääräisenä odottamassa tilitystä.

Kirjanpidon kustannukset aiheuttavat yrittäjälle alvin rahalliset häviöt, toki myös käteis- ja muihinkin maksuihin liittyvät turva- ja käsittelykustannukset koskevat myös alvia. Näitä kustannuksia tulee myös arvonlisäverorahojen käsittelystä. Kun verkkomaksufirma veloittaa x-prosenttia palvelumaksua, koskee veloitus myös arvonlisäveron osuutta loppukuluttajan maksamasta hinnasta.

[Bellerofon]

Vähän itselleni vastaten sosialistisessa Suomessa kuluttajalle on aina ilmoitettava ALVillinen hinta tuotteista. Tämä on yksi asia, mikä on itseäni aina häirinnyt ja se aiheuttaa kuluttajalle selkeästi mielikuvan, että yritys saa tolkuttomasti rahaa myydessään tuotteita eikä ymmärretä asiaa, että itse yritykselle maksetaan noin 80% summasta ja 20% valtiolle. Ehkä yksinkertaisimmallekin kuluttajalle paljastuisi valtion verokertymän suuruus paremmin, kun tuotteesta ilmoitettaisiin aina veroton hinta ja verot lisättäisiin kassalla. (alvillinen summa olisi aina hintalapussa pienellä). Kyllä siinä yhtäkkiä huomaisi, kun ostaa 480€ talvitakkia, että hups, kun kassalla pitikin pulittaa 600€. Siinä sitä meni mukava summa yhteiseen hyvään.

[Bellerofon]

^Mitä tarkoitat yrittäjän häviämisellä?

Jos korkotaso olisi korkeampi, voisi yrittäjä hyötyä tilittämistä odottavalle alville pankkitilille maksettavasta korosta. Lisäksi voi joskus yrittää välttyä luoton käyttämiseltä, jos alvirahaa on ylimääräisenä odottamassa tilitystä.

Kirjanpidon kustannukset aiheuttavat yrittäjälle alvin rahalliset häviöt, toki myös käteis- ja muihinkin maksuihin liittyvät turva- ja käsittelykustannukset koskevat myös alvia. Näitä kustannuksia tulee myös arvonlisäverorahojen käsittelystä. Kun verkkomaksufirma veloittaa x-prosenttia palvelumaksua, koskee veloitus myös arvonlisäveron osuutta loppukuluttajan maksamasta hinnasta.

Käytännössä yrittäjän voittaminen alv-rahojen kanssa kikkailulla esim. korkotasojen kanssa on yhdentekevää. Käytännössä Alvien kanssa pelaaminen vaatii kirjanpitämistä ja se ei todellakaan ole ilmaista ja siis ylipäätään ALVeilla "tienaaminen" on äärimmäisen vaikeaa. Kustannuksia niistä syntyy joka käänteessä puhumattakaan tietojärjestelmistä, joiden osalta on tehtävä usein muutoksia alvien muuttuessa. Tämä näkyy erityisesti palvelusopimuksissa ja mm. määräaikaista sopimusta ei voi hinnoitella uudelleen vaikka ALV nousisi, jolloin yritys ottaa kuokkaan koko loppusopimuksen, jos loppukäyttäjä on kuluttaja. Eli kuten kirjoitin ALV:n kanssa voi vain hävitä ja voi hävitä mahdollisimman vähän, kun on täsmällinen ja tuntee asian läpikotaisin. 

[Supernuiva]

^Alvin osuus on esitettävä kassakuitissa. Onneksi niin. Eri verokannat on myös eriteltävä kuitissa, joten pelkkä kokonaisalvimäärän ilmoittaminen ei riitä, jos on ostettu eri verokannalla olevia tuotteita.

Liekö missään maailmassa sallittua, että kassalla lisättäisiin tuotteen hintaan vero, joka ei ilmene hintalapusta tai muutoin selkeästi ilmoitetusta hinnasta? Tietääkö joku?

[Bellerofon]

Jenkeissähän tämä käytännössä on näin, että tuotteelle lasketaan verot loppuostoksen päälle. Siellä ei ole käytössä ALV ja säännöt ovat hyvin erilaisia osavaltioittain. Systeeminä äärimmäisen sekava. Tokihan jos jälkikäteen verot pitäisi maksaa, niin pitäisihän ne kantojen mukaan olla eriteltynä kuten tänäkin päivänä. Silloin jopa kuluttaja ymmärtäisi mitä verotetaan kovempaa ja mitä kevyemmin. En tiedä kuinka moni kuluttaja osaa tällä hetkellä sanoa, että kirjoista menee 10%, ruoasta 14% ja kaikesta muusta periaatteessa 24% ja lisäksi on myös veroista vapautettuja asioista kuten sairaidenhoito.

[Supernuiva]

Käytännössä yrittäjän voittaminen alv-rahojen kanssa kikkailulla esim. korkotasojen kanssa on yhdentekevää. Käytännössä Alvien kanssa pelaaminen vaatii kirjanpitämistä ja se ei todellakaan ole ilmaista ja siis ylipäätään ALVeilla "tienaaminen" on äärimmäisen vaikeaa. Kustannuksia niistä syntyy joka käänteessä puhumattakaan tietojärjestelmistä, joiden osalta on tehtävä usein muutoksia alvien muuttuessa. Tämä näkyy erityisesti palvelusopimuksissa ja mm. määräaikaista sopimusta ei voi hinnoitella uudelleen vaikka ALV nousisi, jolloin yritys ottaa kuokkaan koko loppusopimuksen, jos loppukäyttäjä on kuluttaja. Eli kuten kirjoitin ALV:n kanssa voi vain hävitä ja voi hävitä mahdollisimman vähän, kun on täsmällinen ja tuntee asian läpikotaisin.

Vennamo puhui joskus suurpääomasta. Kyllä korottomalla valtiolle tilittämistä odottavalla rahalla voi pientienata, jos ja kun summat ovat suuria ja korkotaso huomattava. Ajatellaan tässä toki muita summia kuin muutamia tuhansia. Jo kymmenillä tuhansilla ja 5 prosentin korolla... Joillain konserneilla voi ymmärtääkseni olla jopa miljoonatilityksiä. Jos tätä korotonta rahaa ei olisi "lainassa", niin se olisi lainattava lainamarkkinoilta tai sijoittajilta, jotka vaativat korvauksen.

Pienyrityksissä todella tämä ei ole "rahasampo", mutta matematiikka kertoo suurilla summilla jotain muuta. Lisäksi suurissa firmoissa kirjanpidon kustannukset lienevät suhteellisesti merkittävästi pienemmät kuin pienissä.

Alvi on myös puhdasta tuloa niille pienyrittäjille, joiden ei tarvitse maksaa arvonlisäveroa liikevaihdon jäädessä arvonlisäverollisuuden rajan alle. Tällä hetkellä raja lienee 10 000 euroa vuodessa. Ongelmaksi on todettu se, että monet firmat eivät halua saada aikaiseksi enempää liikevaihtoa, jotta he eivät joutuisi arvonlisäverovelvolliseksi.

[Uuno Nuivanen]

Alvi on myös puhdasta tuloa niille pienyrittäjille, joiden ei tarvitse maksaa arvonlisäveroa liikevaihdon jäädessä arvonlisäverollisuuden rajan alle. Tällä hetkellä raja lienee 10 000 euroa vuodessa. Ongelmaksi on todettu se, että monet firmat eivät halua saada aikaiseksi enempää liikevaihtoa, jotta he eivät joutuisi arvonlisäverovelvolliseksi.

Ei-alv-velvollinen ei tietenkään myöskään saa vähentää alvia ostoksistaan, että sillai 'puhdasta'.

[Supernuiva]

En tiedä kuinka moni kuluttaja osaa tällä hetkellä sanoa, että kirjoista menee 10%, ruoasta 14% ja kaikesta muusta periaatteessa 24% ja lisäksi on myös veroista vapautettuja asioista kuten sairaidenhoito.

Olenpa väittänyt yhden valtuutetun kanssa aiheesta. Hän kun eli liikevaihtoveron ajassa, jossa veron laskennan lähtökohtana oli loppuhinta eikä veroton hinta.

Aivan uskomatonta jankkaamista ja inttämistä. Pystyin lopulta osoittamaan olevani oikeassa, mutta hän alkoi suhtautumaan minuun tämän jälkeen täysin toisin. Vähäisetkin välit ja keskusteluyhteys katkesi tuohon keskusteluun.

Verot ovat hänelle hänen omasta mielestään tuloja, koska hän on töissä julkisella sektorilla. (Hän on sanonut ihan oikeasti noin.)

[Supernuiva]

Ei-alv-velvollinen ei tietenkään myöskään saa vähentää alvia ostoksistaan, että sillai 'puhdasta'.

Oman arvonlisäyksen saa kuitenkin itselleen arvonlisäverottomana, eikä sitä tarvitse tilittää eteenpäin. Hyöty on sitä suurempi, mitä aineettomampaa palvelua tuotetaan.

Toki tätä itselle jäävää arvonlisäystä tullaan verottamaan myöhemmin tuloverona.

[Bellerofon]

Käytännössä yrittäjän voittaminen alv-rahojen kanssa kikkailulla esim. korkotasojen kanssa on yhdentekevää. Käytännössä Alvien kanssa pelaaminen vaatii kirjanpitämistä ja se ei todellakaan ole ilmaista ja siis ylipäätään ALVeilla "tienaaminen" on äärimmäisen vaikeaa. Kustannuksia niistä syntyy joka käänteessä puhumattakaan tietojärjestelmistä, joiden osalta on tehtävä usein muutoksia alvien muuttuessa. Tämä näkyy erityisesti palvelusopimuksissa ja mm. määräaikaista sopimusta ei voi hinnoitella uudelleen vaikka ALV nousisi, jolloin yritys ottaa kuokkaan koko loppusopimuksen, jos loppukäyttäjä on kuluttaja. Eli kuten kirjoitin ALV:n kanssa voi vain hävitä ja voi hävitä mahdollisimman vähän, kun on täsmällinen ja tuntee asian läpikotaisin.

Vennamo puhui joskus suurpääomasta. Kyllä korottomalla valtiolle tilittämistä odottavalla rahalla voi pientienata, jos ja kun summat ovat suuria ja korkotaso huomattava. Ajatellaan tässä toki muita summia kuin muutamia tuhansia. Jo kymmenillä tuhansilla ja 5 prosentin korolla... Joillain konserneilla voi ymmärtääkseni olla jopa miljoonatilityksiä. Jos tätä korotonta rahaa ei olisi "lainassa", niin se olisi lainattava lainamarkkinoilta tai sijoittajilta, jotka vaativat korvauksen.

Pienyrityksissä todella tämä ei ole "rahasampo", mutta matematiikka kertoo suurilla summilla jotain muuta. Lisäksi suurissa firmoissa kirjanpidon kustannukset lienevät suhteellisesti merkittävästi pienemmät kuin pienissä.

Alvi on myös puhdasta tuloa niille pienyrittäjille, joiden ei tarvitse maksaa arvonlisäveroa liikevaihdon jäädessä arvonlisäverollisuuden rajan alle. Tällä hetkellä raja lienee 10 000 euroa vuodessa. Ongelmaksi on todettu se, että monet firmat eivät halua saada aikaiseksi enempää liikevaihtoa, jotta he eivät joutuisi arvonlisäverovelvolliseksi.

Tuo on juuri noin ja isot konsernit voivat hyödyntää erilaisia mekanismeja myös vipuina tälle rahalle, mutta se vaatii jo melkein verobottia. Tänä vuonna taisi nousta tuo alaraja 15000. Pienelle yritykselle kaikki muu onkin sitten suhteettoman kallista esim. Maksupäätteet, pankkipalvelut jne. Riippuu toki toimialasta ja siitä tekeekö kaiken itse manuaalisesti.

[Kni]

[tweet]1349771178408370176[/tweet]
Tämä on huojentava tieto näin maalla asuvalle isolla diissellillä työmatkat jyrskyttävälle. Taidankin äänestää suoraselkäistä kepua.
"Keskusta varmistaa sen" 
https://twitter.com/kurvisentwiit/status/1349771178408370176

Hallitusohjelman mukaiset polttoaineveron korotukset on tehty, eikä uusia tule.

Ja näin:

Ministeri Mikkonen: Bensan ja dieselin hinta nousee

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr) arvioi tänään perjantaina järjestetyssä liikenne- ja kuljetusalan elinkeinojärjestöjen järjestämässä webinaarissa, että bensan ja dieselin hinta tulee nousemaan, mutta se kompensoidaan pienituloisille ja syrjäseuduilla asuville.
https://www.is.fi/politiikka/art-2000007742714.html

Eli keski- ja suurituloiset maksaa tämän. Tulkaa keskusta nyt viimein jo pois sieltä! 

[Seurailija]

Seurailija ei liene työnantaja? Käytännössä erittäin pitkältä ajanjaksolta voin sanoa työntekijän sivukulun olevan noin 1,55-1,7 x tuntipalkka. Tai oikeastaan ei kyse ole sivukuluista vaan lakisääteisistä "palkanlisistä", jotka tulevat työnantajan maksettavaksi, kuten lomapalkka, lomaraha, arkipyhäkorvaukset, pekkaset, sairauspalkat ja koulutuspalkat. Kyse on käytännössä siis siitä, että 10€/h tuntipalkasta työnantaja maksaa käytännössä aina yli 16€ ja sillä perusteella työ on laskettava mukaan kun aletaan tekemään liiketoimintasuunnitelmia. Nämä tietysti saa vähentää menoina, koska nehän ovat menoa, ihan kuin kaikki muukin, josta yritys käytänössä maksaa. ALV ei ole mikään käytännössä mikään "vähennys" vaan asia, jossa yritys voi vain hävitä. Yritys tilittää kaikesta liikevaihdollisesti myynnistä ALVin valtiolle ja vähentää tästä summasta omat ALV ostonsa. Koska ei näitä tietenkään kahteen kertaan voi samasta asiasta maksaa (joka varmaan kyllä Marinin hallitukselle olisi mahdollista). Pieni yritys voi näissä asioissa helposti hävitä, jos ei muista tai löydä kaikkia pieniä hankintojen kuitteja tai ei hallitse eri verokantojen käyttöä. Tätä tapahtuu aika paljon pienissä yrityksissä.

Noista oikeastaan lomaraha on ainoa, jonka voisi karsia pois. Kaikki muut ovat tarpeellisia. Sairausajan kuluista työnantaja voi hakea ja saada työntekijän sairauspäivärahat ns. omavastuupäiviltä. Loput voi laittaa tilinpäätökseen henkilöstökuluina.

[JoKaGO]

Ettei menisi hyvä postaus husuksi sipiläksi, niin avataas vähä.

Tai oikeastaan ei kyse ole sivukuluista vaan lakisääteisistä "palkanlisistä", jotka tulevat työnantajan maksettavaksi, kuten lomapalkka, lomaraha, arkipyhäkorvaukset, pekkaset,

Nuo EIVÄT ole palkanlisiä, vaan palkkaa. On vain sovittu, että työntekijä palkkapotti jaetaan niin, että lakisääteisellä lomallaankin hänelle maksetaan kuin olisi töissä. Lomapalkka ja lomaraha on jo tienattu.

... sairauspalkat

Tämä on jo sitten lakisääteinen "palkanlisä", sivukulu. Luulisin. Tai kyllä kai työnantaja joutuu budjetoimaan tietyn määrän sairauspoissaolojen kustannuksiakin joka vuodelle.

... ja koulutuspalkat.

Työntekijän kouluttaminen on kai win-win ja uskoisin, että sen kustannukset voi vähentää yritysverotuksessa ainakin osittain.

[Seurailija]

Vähän itselleni vastaten sosialistisessa Suomessa kuluttajalle on aina ilmoitettava ALVillinen hinta tuotteista. Tämä on yksi asia, mikä on itseäni aina häirinnyt ja se aiheuttaa kuluttajalle selkeästi mielikuvan, että yritys saa tolkuttomasti rahaa myydessään tuotteita eikä ymmärretä asiaa, että itse yritykselle maksetaan noin 80% summasta ja 20% valtiolle.

Sinua ei siis häiritsisi kuitenkaan ajatus, että asiakkaasi kulkisivat liikkeessäsi kännykkä kourassa ALV:tä ynnäilemässä saadakseen kokonaishinnan selville?

[Kni]

Syrjäseudulla asuville korotus kompensoidaan, eli kepulit välttyvät korotukselta. Mielestäni Kepulta loistavaa pullat rusinasta -politiikkaa, saa tuossa hallituksessa omat tavoitteensa läpi ilmaiseksi. Luulisi kannatuksen nousevan.

Kannattaa huomioida, että Mikkosen mukaan kompensoidaan vain pienituloisille. Uskon, että maaseudullakin suurin osa asukkaista, varsinkin niistä joilla on auto, ovat muita kuin pienituloisia.

Tähän sopii hyvin keskiviikkoinen uutinen nykytilanteesta. Vihreät aikoo ilmeisesti pysäyttää Suomen talouden kokonaan.

Vain viidessä maassa bensiini maksaa enemmän kuin Suomessa – katso jättivertailu

Maailman kalleinta bensaa myydään Hongkongissa, jossa litrahinta on 1,89 euroa. Suomen itärajan takana bensaa valutetaan tankkiin tilaston mukaan 52 sentin litrahintaan.

Dieselpolttoaineen hintavertailussa Suomi on neljänneksi kallein (1,38 euroa). Vielä enemmän tankkaus maksaa Ruotsissa, Israelissa ja Hongkongissa, jossa dieselin litrahinta on 1,58 euroa.
https://www.is.fi/autot/art-2000007734282.html

Edit:

kompensoidaan pienituloisille ja syrjäseuduilla asuville

Ilmeisesti tarkoitus on sekä että.

Kurvisen twiitin tuo ulostulo kyllä saa aika outoon valoon.

[J.M]

bensan ja dieselin hinta tulee nousemaan, mutta se kompensoidaan pienituloisille ja syrjäseuduilla asuville.

Vai että syrjäseudulla asuville kompensoidaan. Olisipa mielenkiintoista nähdä, miten syrjäseutu määritellään virallisesti. Suomessahan on nykyään myös kaupungin nimellä olevia useita pikkutaajamia ja ison keskustaajaman sisältäviä kuntia. Jos "syrjäseutu" lasketaan koko kunnan asukastiheyden mukaan, metsään mennään. Tällöin vähäväkisen, pinta-alaltaan laajan kunnan keskustassa asuva olisi oletettavasti oikeutettu "syrjäseutukompensaatioon". Sen sijaan esimerkiksi asukas, joka asuu isomman asukastiheyden kunnassa reuna-alueella ei tässä tapauksessa olisi oikeutettu kompensaatioon. Onko oikein? Ei mielestäni.

Jossain oli määritelmä, että kunta on harvaan asuttu, kun asukastiheys alittaa 5 as/km2. Tuo siis toimii koko kuntaa ajatellen, mutta kun tiheämmän asukastiheyden kunnissa on isojakin alueita, jotka takuulla ovat kansan kielellä "syrjäseutuja". Huomioidaanko tätä?

Postinumeroalueittain määrittely voisi olla jo liian tilkkutäkkimäistä, mutta jokin muu määritelmä tuohon on saatava kuin kunnan asukastiheys. Onko tätä kukaan ministeri tai kanisteri sanonut missään ääneen? Vai ollaanko jälleen niin viisaita, että tällaiselle ei olla uhrattu ajatustakaan?

Kunhan vihervasemmisto aikansa melskaa, niin kyllä hyvä tulee. Luonnollisestihan tätä ei olisi kannattanut aloittaa lähinnä sieltä, missä joukkoliikenne on oikea mahdollisuus, vaan kunnon punavihreään tapaan lyödään kaikkia suomalaisia lähtökohtaisesti raipalla yhtä kovaa, mutta joillekin valituille annetaan enemmän kivunlievitystä raipan aiheuttamiin vaurioihin.

[simppali]

Mitenhän perustuslaki taipuu ministeri Mikkosen kompensaatio teoriohin?..Perustuslaissa on kai joku maininta kansalaisten yhdenvertaisesta kohtelusta.

https://www.is.fi/politiikka/art-2000007742714.html

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr) arvioi tänään perjantaina järjestetyssä liikenne- ja kuljetusalan elinkeinojärjestöjen järjestämässä webinaarissa, että bensan ja dieselin hinta tulee nousemaan, mutta se kompensoidaan pienituloisille ja syrjäseuduilla asuville.

Hänen mukaansa on yhteisesti jaettu ajatus, että siirtymän tulee olla oikeudenmukainen.

– Alueilla, joissa yksityisauton käyttö on välttämätön, niin niille pienituloisille, joille fossiilisten hinnan nousu on kohtuuton, niin se kompensoidaan.

– Samanaikaisesti on hyvä muistaa, että uudet puhtaammat käyttövoimat takaavat sen, että autoilu sinänsä tulee hyvin edulliseksi. Ongelma on vain se, että investointi sähköautoon on niin kallis.

Mikä on se pienituloisuuden raja? ja mikä on kohtuuton hinnan nousu?

Voit olla Mikkonen satavarma, että esityksesi koeponnistetaan erilaisissa, oikeusasteissa.

[Kni]

Vai että syrjäseudulla asuville kompensoidaan. Olisipa mielenkiintoista nähdä, miten syrjäseutu määritellään virallisesti. Suomessahan on nykyään myös kaupungin nimellä olevia useita pikkutaajamia ja ison keskustaajaman sisältäviä kuntia.

Niinpä. Niitä ketuttaa, jotka asuu niukin naukin syrjäseudun ulkopuolella.

Kuvassa on esimerkiksi Turun kaupunki.