Maahanmuuttajat talvi-ja jatkosodassa

[Fiftari]

No niin. Yleltä juttu jossa kerrotaan maahanmuuttajista jotka osallistuivat talvi-ja jatkosodassa sotaan.

On hienoa nähdä että maahanmuuttajat eivät itkeneet rasismista vaan käärivät hihansa ja osallistuivat ponnisteluihin.

Talvi- ja jatkosodassa Suomi oli uhattuna. Sotilaat Sonntag, Wan ja Abdrahim olivat valmiina palvelukseen.

Runsas kuukausi sitten eräälle Facebookin sotakuvasivulle ilmestyy muotokuva suomalaissotilaasta. Kuvassa on Suomen armeijan vesileima. Sotilaan iho on kuvassa väritetty ruskeaksi. Kihartuvat hiukset ovat pikimustat.

Kuvatiedoissa on niukasti tietoa: alikersantti H. Sonntag. Autonkuljettaja. Palvellut Laatokassa.

Kommentteja ja tykkäyksiä ropisee, suomeksi ja englanniksi.
...

Suomen sodista tunnetaan julkisuudessa aniharva afrosuomalainen sotilas. Yksi heistä oli nimeltään Rudolf Prüss. Talvisodassa Kannaksen hiihtopartion johtajana taistelleen ja kaatuneen Prüssin tarina kerrottiin lähes 10 vuotta sitten Ylen Afro-Suomen historia -sarjassa.

Luulisi siis, että H. Sonntagistakin löytyisi lisää tietoa nopeasti.

Sukunimi tuottaa muutamia tuloksia Suomen armeijan kuva-arkistossa. Tuloksena on valokuvia ja jatkosodan päivämääriä. Kuvateksti sisältää kieltä, joka on pölyinen tuulahdus 1940-luvulta:

Etelän poika pohjolan rintamalla. Eräässä yksikössä rintamallamme palveleva pesunkestävä mulatti, joka toimii autonkuljettajana.

Siinä kaikki.
...
Tammikuussa 2017 Suomessa kohahti. Yle oli uutisoinut, että Puolustusvoimat on asettanutVenäjän kaksoiskansalaiset erityistarkkailuun. Keskustelu jatkui vellomistaan seuraavana tammikuuna 2018, kun silloinen puolustusministeri Jussi Niinistö piti kaksoiskansalaisia turvallisuusuhkana Puolustusvoimien sotilasviroissa.
...
Mutta jo talvi- ja jatkosodassa Suomen puolesta taisteli heitä, joilla ei ollut kansalaisuutta takataskussaan, vaikka saattoivatkin mieltää itsensä suomalaisiksi.
...
Jo tuolloin pilapiirtäjä, nimimerkillä Tiikeri, nosti esiin Suomen armeijan sotilaiden moninaisuuden. Ihmettelyn kohteeksi joutui paitsi väärin mantšukuolaiseksi tituleerattu Alfred Wan, myös muuan puolalainen sotilas, sukunimeltään Tolvanen.

Ei kylläkään ollut mikään ihme, että Alfred Wan puhui hyvää suomea.

– Isä piti itseään ihan suomalaisena, sanoo Ari Wan, Alfred Wanin poika.
...
Aikuisuuden kynnyksellä Wan halusi ehdottomasti pestautua sotaväkeen. Mitään pakkoa ei olisi ollut: suomalaisjuuristaan huolimatta Wan oli yhä Kiinan kansalainen, eikä velvollinen rintamalle. Pojalleen Ari Wanille hän ei koskaan kertonut, mikä rintamalle innosti. Ari Wan on kuitenkin isänsä elämänkaarta tutkimalla tulkinnut, että hingun on täytynyt olla kova.

Talvisotaan Alfred Wan ei ehtinyt, mutta hän jäi vapaaehtoiseksi koulutuskeskukseen. Jatkosodassa hän astui palvelukseen heinäkuussa 1941.
...
Alfred Wanille jäi kenties juuri Viipurin taistelun vuoksi loppuelämäkseen epäluulo Neuvostoliittoa kohtaan.

Pitkä juttu ja loput YLEN SIVUILTA

On hienoa että nämä herrat ovat Suomen puolesta taistelleet. Mutta ei suomalaisia ole koskaan rassannut se että täällä on porukkaa muualta. Suomalaisia ärsyttää se saamarin rasismi ulina, ilmaisen elämän ja oikeuksien vaatiminen sekä ylimielinen asenne kun itketään oman kulttuurin huomioimista.

[Luka Mokonesi]

Toki tänäkin päivänä löytyisi varmasti hihojensa käärijöitä ja Suomen puolesta taistelevia, mutta kun mietin Husua ja kaikkia muita mahdollisia toteemeja tai komppaniaa irakilaisia ja jos jotakin muuta, niin kovin en näe heitä osallistumassa raskaaseen työhön yhteisen hyvän puolesta.

[ejmantyla]

Näistä kolmesta Wan omasi myös kiinan kansalaisuuden,hän teki valinnan. Muut olivat syntyjään jo suomenkansalaisia. Sota-aikana oli hieman eri lait kuin nykyään,kenenkään ei tarvinnut itse pähkäillä lähteäkö.

[Beef Supreme]

Tammikuussa 2017 Suomessa kohahti. Yle oli uutisoinut, että Puolustusvoimat on asettanutVenäjän kaksoiskansalaiset erityistarkkailuun. Keskustelu jatkui vellomistaan seuraavana tammikuuna 2018, kun silloinen puolustusministeri Jussi Niinistö piti kaksoiskansalaisia turvallisuusuhkana Puolustusvoimien sotilasviroissa.

Mitenköhän tämä liittyy jutun aiheeseen? Oliko Suomen riveissä paljonkin Neuvostoliiton kansalaisia 1939-1944?

[repsikka]

Tammikuussa 2017 Suomessa kohahti. Yle oli uutisoinut, että Puolustusvoimat on asettanutVenäjän kaksoiskansalaiset erityistarkkailuun. Keskustelu jatkui vellomistaan seuraavana tammikuuna 2018, kun silloinen puolustusministeri Jussi Niinistö piti kaksoiskansalaisia turvallisuusuhkana Puolustusvoimien sotilasviroissa.

Mitenköhän tämä liittyy jutun aiheeseen? Oliko Suomen riveissä paljonkin Neuvostoliiton kansalaisia 1939-1944?

Oli.  Jatkosodassa, ja heti paljon. Virolaisilla oli oma Jr 200, sitten oli heimopataljoona 3, minkä lisäksi päämajan kaukapartio-osastossa palveli karjalaisia ja inkeriläisiä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jatkosodan_heimosoturit

[Beef Supreme]

Meinasin että jos Neuvostoliitosta olisi ollut paljonkin laillista työperäistä maahanmuuttoa Suomeen ennen sotia, ja kaikilla kaksi passia, noinkohan näillä olisi ollut pääsy sotilaallisiin töihin. Epäilen vahvasti. Historiallisista syistä Suomen ex-venäläisväestö lienee ollut neuvostovastaista viimeiseen mieheen.

Nykyoloissa pidän itsestään selvänä että Venäjän passi takataskussa osoittaa ettei ole sitoutunut Suomeen ja sen itsenäisyyden puolustamiseen.