2019-11-14 Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti

[Huppupelikaani]

PS on julkaissut vaihtoehtobudjettinsa. Vaikuttaa ihan suomalaisia varten tehdyltä. Vähemmän veroja ja maailmanparantamista, enemmän ostovoimaa ja julkisen puolen tärkeimmälle sektorille.

Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa suomalainen tulee ensin. Perussuomalaisten vaihtoehto parantaa kansalaisten ostovoimaa lähes 700 miljoonalla eurolla. Samalla Perussuomalaiset ottaisi­vat valtiolle 193 miljoonaa euroa vähemmän velkaa kuin hallitus.

Perussuomalaiset ovat valmiita säästämään ensisijaisesti maahanmuutosta, kehitysavusta, yritys­tuista ja poliittisesta kähminnästä.

Vaihtoehdossa perussuomalaisten ehdottamat maahanmuuton säästöt kertautuvat useampien yhteiskunnan alojen kuten terveydenhoidon, sosiaaliturvan ja oikeuslaitoksen resursseissa.

https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaisten-vaihtoehtobudjetti-julkaistu-kansallismielista-oikeudenmukaista-politiikkaa-saastoja-maahanmuutosta-kehitysavusta-poliittisesta-kahminnasta/

Yhteenvetoa summista Ylen uutisesta:

-Pienviljelijöiden lisätuki ja lomittaminen, + 60 miljoonaa euroa
-Tuhannen poliisin kouluttaminen ja palkkaaminen, + 50 miljoonaa euroa
-Kuntaosuuksien lisäys hoitohenkilökunnan palkkaamiseen, + 50 miljoonaa euroa
-Hoitohenkilöstön aloituspaikkojen kasvattaminen AMK-tasolla ja ammattiopistoissa, + 20 miljoonaa euroa
-Rajavartiolaitos, hälytyskeskukset ja pelastustoimi, + 21 miljoonaa euroa

-Maahanmuuttokulujen säästöt vuonna 2020, + 320 miljoona euroa
-Yritystukien, erityisesti tuulivoimatukien leikkaus, + 330 miljoonaa euroa
-Kehitysavun leikkaus, + 300 miljoonaa euroa.
-Luonnonsuojelualueiden hankinnan leikkaus, + 40 miljoonaa euroa.

-Polttoaineiden veronkorotusten peruminen, - 250 miljoonaa euroa
-Työtulovähennyksen nosto, - 100 miljoonaa euroa
-Yle-veron alennus, - 100 miljoonaa euroa
-Kotitalousvähennyksen leikkauksen poisto, - 92 miljoonaa euroa
-Lapsivähennyksen palauttaminen, - 70 miljoonaa euroa
-Suursäätiöiden ja -yhdistysten pääomatulojen vero + 65 miljoonaa euroa
-Eläkkeiden verotuksen yhdenmukaistaminen työtulojen kanssa, - 50 miljoonaa euroa

https://yle.fi/uutiset/3-11064089

Budjetti PDF-muodossa: https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2019/11/Perussuomalaiset-vaihtoehtobudjetti-2020.pdf

[Roope]

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän lainsäädäntösihteerikin mainostaa PS:n vaihtoehtobudjettia, ja mikäpä siinä:

[tweet]1196821113214586880[/tweet]

Maahanmuuton kustannusten laskeminen siten, että laskettaisiin henkilön elämän ajalta nettovaikutus julkiseen talouteen, on vaikeaa (mahdotonta) tehdä luotettavasti. Lisäksi on tietysti hyvin kyseenalaista arvottaa ihmisen arvoa tai "nettovaikutusta" tällä tavoin. 2/25

Maahanmuuton kustannusten laskeminen ei koskaan tuota yksiselitteistä tulosta, mutta elinkaarianalyysi tuottaa parasta ja varmasti hyödyllistä tietoa etenkin eri ryhmien vaikutuksen vertailussa. Siitä taas päästään maahanmuuttopolitiikan valintojen kustannuksiin.

Maahanmuuton taloudellisen vaikutuksen laskeminen ei ole sen kummemmin kyseenalaista kuin muillakaan politiikan alueilla, joilla puhutaan ja kiistellään ensi sijassa rahasta.

Kolmanneksi perussuomalaisten selvitys tietysti sivuuttaa täysin kansainvälisen suojelun humanitaarisen ja moraalisen arvon, sen, että vainon uhrien tai sodan jalkoihin jääneiden auttaminen on oikein.

Sitä suuremmalla syyllä rajalliset auttamisresurssit on syytä käyttää mahdollisimman tehokkaasti, eikä kuten nykyään, kun valtavat summat tuhlataan ihmisten Eurooppaan asuttamiseen.

Eurooppalaisen turvapaikkapolitiikan alasajoa tukevat myös humanitaariset perusteet. Euroopassa käytetään enemmän rahaa ei-vainottujen elintasopakolaisten hyysäämiseen kuin pakolaisleirien tukemiseen.

Seuraavassa poimintoja PS:n maahanmuuttopolitiikan keinoista ("miljardin säästämiseksi"), ongelmia muissakin kuin näissä kohdissa:

"Ensisijainen tavoitteemme on lopettaa kokonaan humanitaarisista syistä tapahtuva maahantulo ja siirtää painopiste paikan päällä auttamiseen."

-> Se, että Suomi lakkaisi tarjoamasta kv suojelua maahan saapuville edellyttäisi Suomen eroa ainakin sekä YK:n pakolaissopimuksesta (millä olisi epäilemättä vaikutuksia Suomen asemaan kv yhteisössä) että EU:sta (jonka perusoikeus oikeus hakea turvapaikkaa on ...

Kyseessä on pitkän tähtäimen tavoite. Hyvään alkuun pääsisi jo kiristämällä Suomen käytännöt kv-sopimusten minimiin. Kuten Suomen korkeat hyväksymisprosentit osoittavat, tähän on pitkä matka. Esimerkiksi kiintiöpakolaisten vastaanotto voidaan kuitenkin lopettaa heti.

Suomen ei muutenkaan tarvitse irtisanoutua sopimuksista tai erota EU:sta, eikä tällaista ole edellytetty muiltakaan mailta. Esimerkiksi laittomia siirtolaisia vuonna 2015 Suomea kohti ohjanneet maat rikkoivat sopimuksia, mutta ne kuuluvat edelleen EU:hun.

Kuten EU-käytännöt (Turkki-sopimus, Eurooppa-neuvoston taakanjakopäätökset) osoittavat, YK:n pakolaissopimus tai EU-sopimukset eivät edellytä, että suojaa tarjotaan siitä maasta, josta turvapaikkaa on haettu. Lisäksi EU/EU-maat pystyvät tarvittaessa käytännöillään estämään laittomien siirtolaisten kulun Välimereltä Suomeen asti, kuten niiden olisi pitänyt tehdä vuonna 2015.

Riippumatta siitä käsittelisikö Suomi enää lainkaan turvapaikkahakemuksia ja myöntäisikö enää lainkaan oleskelulupia, se, että Suomi lakkaisi piittaamasta kv oikeuden mukaisesta palautuskiellosta (kielto palauttaa ketään jos uhkaa kidutus tai muu epäinhimillinen kohtelu) ...

... edellyttäisi paitsi eroa EU:sta ja Euroopan neuvostosta, myös eroa YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevasta yleissopimuksesta, jonka irtisanominen ei siihen liittyneeltä maalta kuitenkaan ole mahdollista (ainakaan jos on tarkoitus pysyä YK:n jäsenenä).

Myös palautuskielto voitaisiin kiertää lähettämällä turvapaikanhakijat kolmansiin maihin Euroopan ulkopuolelle (vrt. Australian malli) – Afrikkaan mahtuu – mutta askel kerrallaan.

PS esitti vaihtoehtobudjetissaan taloudellisen tuen lopettamista sellaisilta mailta, jotka kieltäytyvät ottamasta kansalaisiaan vastaan (mm. Irak).

PS ei tietenkään myöskään osoita haluavansa auttaa "paikan päällä", vaan haluaa nytkin leikata kehitysavusta 300 milj. Lisäksi PS mm. vastustaa kaikkia ilmastotoimia, vaikka ilmastokatastrofi uhkaa ajaa liikkeelle ihmismääriä, joiden rinnalla nykyinen pakolaisuus on pientä.

Nykyisellä kehitysavulla on vain ohut yhteys pakolaisten auttamiseen (esim. syyrialaisten auttaminen leireillä), eikä Suomeen pyrkivien pakolaisten vähentäminen edes kuulu kehitysavun tavoitteisiin. Kehitysavusta voi leikata satoja miljoonia ennen kuin päästään humanitaarisen avun (ensi vuonna n. 70 miljoonaa euroa) osuuteen.

PS ei vastusta "kaikkia ilmastotoimia", vaan nykyisen hallituksen ilmastonmuutosta tekosyynä käyttävää kallista ja tehotonta symbolipolitiikkaa. PS ajaa vaihtoehtobudjetissa mm. EU:n ilmastotulleja, mutta Suomen radikaaleimmatkaan ilmastotoimet eivät muutenkaan vaikuttaisi maailman pakolaisten määrään.

Lisäksi ns. ilmastopakolaiset eivät ole YK:n pakolaissopimuksen tarkoittamia pakolaisia, jotka olisivat allekirjoittajavaltioiden vastuulla. Pelottelu sadoilla miljoonilla ilmastonmuutoksen vuoksi maailmalla vaeltavilla ihmisillä ei perustu IPCC:n raporttiin tai vakavasti otettavaan tieteelliseen tutkimukseen.

"Turvapaikan täytyy olla peruutettavissa."

-> Pakolaisasema tai toissijainen suojeluasema on sekä lakkautettavissa (ulkomaalaislaki 107 §) että peruutettavissa (ulkomaalaislaki 108 §).

Pykälä on olemassa, mutta sitä ei käytetä, vaikka lähtömaiden olosuhteet ovat tunnetusti muuttuneet, ja lähtömaassa voidaan piipahtaa vaikka rantalomalla. Lainsäätäjä ei ole ilmaissut tahtonaan tällaista tulkinnan muutosta. Turvapaikan on tarkoitus olla tilapäinen, kunnes suojelun tarve lakkaa olemasta.

Tuossa vasta ensimmäinen puolikas Aarnion kommenteista...

[repo]

YLE julkaissut opposition vaihtoehtobudjetteja ruotivan kirjoituksen. Mukana on myös KD:n vaihtoehtobudjetti.

Asiantuntijat: Opposition vaihtoehtobudjeteissa toiveajattelua ja silmänkääntötemppuja – "Kokoomus konkreettisin, perussuomalaiset epämääräisin"

Suurinta kiinnostusta herättää kokoomus, joka ei ole tehnyt aiemmin muilta puolueilta nähtyjä vaihtoehtobudjetteja.

YLE, 20.11.2019

Kirjoituksen asiantuntijat ovat Nordean ekonomisti ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja.

[Huppupelikaani]

Tässä tiivistettynä Ylen uutisesta poimittu kritiikki PS:ää kohtaan.

Kärkkäisen mukaan perussuomalaisilla eniten ylimitoitettuja toiveita liittyy maahanmuutosta saataviin säästöihin.

———

Perussuomalaisten ehdotuksista Pylkkänen pitää oudoimpana uutta yhteisöveromallia, jolla puolue parantaisi pk-yritysten mahdollisuuksia työllistää ihmisiä. Hän huomauttaa, että yhteisövero on Suomessa jo kilpailukykyinen ja muihin maihin verrattuna matala.

Pylkkänen ihmettelee myös PS:n ehdotusta verotuksen lapsivähennyksen tuomisesta takaisin.

– Se oli hallinnollisellisesti raskas ja hankala menettely, ja siinä on kannustinloukkuelementti. Mitä enemmän ansaitsee tuloja, sitä pienemmäksi lapsivähennys kutistuu.

———

Toisessa päässä ovat perussuomalaiset, joiden vaihtoehdosta löytyi Kärkkäisen mukaan kolmesta puolueesta vähiten taustalaskemia ja konkretiaa siitä kuinka nopeasti ehdotukset olisivat toteutettavissa.

Perussuomalaiset tosin toimittivat eduskunnan laskentapalvelun tekemiä vaikutusarvioita medialle tiistaina loppuiltapäivästä, mutta niitä ei ehditty ruotia tässä jutussa. Puolue julkisti varjobudjettinsa viime viikolla.

———

Elina Pylkkänen sanoo, että oppositiopuolueita yhdistää, että ne peruisivat hallituksen päättämän polttoaineveron korotuksen ja kotitalousvähennyksen leikkauksen.

– Kaikkia kolmea puoluetta vaivaa se, että ne haluavat reagoida hallitukseen budjettiin, eivätkä ole siksi kovin itsenäisiä.

Pylkkäsen mukaan puolueet jatkavat totutuilla linjoillaan, koska perussuomalaiset leikkaisi maahanmuutosta ja pitää ilmastonmuutoshuolia liioiteltuna, KD painottaa lapsiperheiden hyvinvoinnin turvaamista ja kokoomus keventäisi veroja.

https://yle.fi/uutiset/3-11075834

[ÄmTeeAa]

^

Kaikkia kolmea puoluetta vaivaa se, että ne haluavat reagoida hallitukseen budjettiin, eivätkä ole siksi kovin itsenäisiä.

Siinä oli taas toimittelijalle luikertelemistä, että tämän pystyi kirjottamaan. Mitä hittoa edes tarkoittaa "haluavat reagoida" ja "kovin itsenäisiä" tässä asiayhteydessä?

Miksi muuten tuossa oli pakko käyttää vierasperäistä sanaa "reagoida"? Ja onkos ongelmana nyt se, että kun hallitus julkistaa budjettinsa, oppositiopuolueet esittävät siinä samassa omansa? Onko ongelmana nyt se, että oppositio esittää ne samaan aikaan eikä hallitusta aiemmin? Minkä takia oppositiopuolueet haluaisivat etukäteen kertoa hallitukselle mistä he leikkaisivat, kun hallituksen tehtävänä on nimenomaan esittää ensiksi omansa, jota opposition pitääkin kritisoida? Ja miksi oppositiopuolueiden pitäisi odottaa, että hallituksen esityksestä kuluu aikaa, jonka jälkeen näyttäisivät omat ehdotuksensa? Mitä järkeä tässä sitten olisi?

Pylkkäsen ongelmana on nähtävästi se, että edes joku ehdottaa maltillista verokuorman vähentämistä, joka jättäisi yrityksille enemmän rahaa, ja jota voitaisiin jopa käyttää työllistämiseen. Myös lapsivähennys on ongelma, koska se kohtelee suurituloisia epäoikeudenmukaisesti. No vaihtoehtona on sitten se, että pienituloisille ei vekaroita synny, onkos se nyt sitten parempi mitä häh?

Tulee mieleen vanha kasku palomiehistä, väärin on taas perkele menty sammuttelemaan.

[repo]

Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti karsii suomalaisten kannalta haitallisia menoja: "Jokainen yli kohtuuden kerätty veroeuro on epäluottamuslause kansalaisiamme kohtaan"

Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa suomalainen tulee ensin. Jokainen euro valtion taloudessa on kerätty veroina ja maksuina suomalaisilta tai lainattu tulevilta sukupolvilta. Ansaitaksemme nykyisten ja tulevien suomalaisten arvostuksen, meidän täytyy kantaa tämä vastuu, perussuomalaiset totesivat ryhmäpuheenvuorossaan eduskunnassa.

Suomen Uutiset, 20.11.2019

Ei helvata, nyt Perussuomalaisten eduskuntaryhmä jysäytti hyvän! Nautiskelen tästä vielä.

Jokainen yli kohtuuden kerätty veroeuro on epäluottamuslause kansalaisiamme kohtaan

Muutakin liikuttavaa ovat keksineet eduskuntaryhmän puheenvuoroon. Kannattaa lukea kirjoitus linkistä.

[qwerty]

Täysistunto
Keskiviikko 20.11.2019 klo 14.00

Päiväjärjestyksen 4. asiana on keskustelu perussuomalaisen eduskuntaryhmän, kokoomuksen eduskuntaryhmän, kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän ja Liike Nyt -eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjeteista.

Pöytäkirja sekä tallenne

14.54 Saara Hyrkkö virh (vastauspuheenvuoro)

On ikävää nähdä, miten perussuomalaiset ovat valmiita romuttamaan kestävän ja inhimillisen yhteiskunnan periaatteita. Ilmastonmuutosta ei edelleenkään oteta vakavasti, vaikka se on tosiasia, josta nuoret ovat vakavasti huolissaan, ja he vaativat aivan perustellusti tältä salilta tekoja. Leikkaukset kotouttamiseen aiheuttavat syrjäytymistä, ajavat ihmisiä yhteiskunnan reunoille. Emme kai me tosiaan anna perussuomalaisten sulkea rajoja ja ajaa tätä maata entistä suurempaan ahdinkoon rajoittamalla työperäistä maahanmuuttoa, jota tarvitsemme tämän yhteiskunnan kestävään rakentamiseen?

15.02 Jussi Halla-aho ps (vastauspuheenvuoro)

Investointi on rahankäyttöä, joka maksaa itsensä takaisin ja tuottaa hyötyä myöhemmin. Esimerkiksi rajavalvonta länsirajalla ja turvapaikkaturistien säilöönotto ovat investointeja. Ne kyllä maksavat, mutta ne vähentävät Suomen houkuttelevuutta sellaisten ihmisten silmissä, joiden täällä oleminen tulee kalliiksi.

Investoinnin vastakohta on setelien polttaminen, sellainen rahankäyttö, joka ei koskaan tuota mitään tai joka tuottaa pelkkää vahinkoa. Vihreiden edustaja mainitsi maahanmuuttajien kotouttamisen. Maahanmuuttajien kotouttamiseen joka vuosi kipatut sadat miljoonat ovat setelien polttamista. Tulijat eivät kokemusperäisesti silti kotoudu. Sen sijaan maahanmuuton ympärille on muodostunut kotouttamispalveluja myyvien yritysten ja yhteisöjen loismainen bisnes, jonka rahoittavat veronmaksajat.

15.08 Pääministeri Antti Rinne (vastauspuheenvuoro)

Täytyy sanoa, että minäkin odotin perussuomalaisten budjettiesitykseltä merkittävästi syvällisempää analyysiä siitä, mitä pitää tehdä. Te olette unohtaneet työllisyyden melkein kokonaan ja keskitytte vain lietsomaan vastakkainasettelua suomalaisessa yhteiskunnassa. Teidän ehdottamanne menoleikkaukset vaatisivat kansainvälisien sopimuksien ja perustuslain rikkomista.

[hoksa]

Ei näin, ei näin persut. Toimittaja kirjoittaa asiaa, sitä on turha kiistää.

Mikään ei ole nolompaa kuin joutua selittelemään toimittajalle vaihtoehtobudjetin "painovirheitä". Omia mielikuvitusrahoja . Tämän jälkeen joka ikinen kerta kun persut vaatii vastuullista taloudenpitoa joku voi muistuttaa tästä vaihtoehtobudjetista ja laittaa jauhot suuhun. Hyvin meni.

Persuja äänestää yrittäjät joille raha on tärkeää. He eivät pidä mielikuvitusrahasta.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/58f9fb4d-1f01-4012-8e8a-bb48df5a1270

Keskusta hyökkää perussuomalaisten vääriä lukuja vastaan – PS:n Mäkelä: "Painovirhe"

Esimerkiksi perussuomalaisten ehdotus arvonlisäverovelvollisen toiminnan alarajan ja huojennusalueen muuttamiseksi kustantaisi heidän vaihtoehtobudjettinsa mukaan 20 miljoonaa euroa. Eduskunnan tietopalvelun muutamaa päivää aiemmin tekemä laskelma osoittaa kuitenkin, että ALV-muutoksen kustannusvaikutukset olisivat 87 miljoonaa euroa.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä myöntää 20 miljoonan euron summan olevan painovirhe.

– Arvonlisäverossa vaihtoehtobudjetissamme on painovirhe.

Mäkelän mukaan perussuomalaisten talousarvioesityksessä oli ALV-muutokselle laskettu 40 miljoonan euron kustannusvaikutus. Silti tämäkin summa on yli puolet pienempi kuin eduskunnan tietopalvelun vastaava luku.

_ _ _


Perussuomalaiset esittää vaihtoehtobudjetissaan omaishoidontukea verovapaaksi. Perussuomalaisten mukaan tämä uudistuksen kustannusvaikutukset olisivat 20 miljoonaa euroa.

Eduskunnan tietopalvelun 13.11. päivätystä muistiosta käy kuitenkin ilmi, että toimenpiteen kustannus olisi noin 65 miljoonaa euroa, jolloin perussuomalaisten käyttämä 20 miljoonaa riittäisi vain alle kolmannekseen koko verovapauden kustannuksesta.

_ _ _


Perussuomalaisten Mäkelä perustelee 20 miljoonan summaa sillä, että omaishoidon tuen verovapauden suhteen perussuomalaiset ovat "vasta viemässä asioita asteittain oikeaan suuntaan".

– Täysi verovapaus ei välttämättä toteudu yhden vuoden aikana, mutta hallituskauden aikana tuolla kevennystahdilla tapahtuisi jo merkittävä muutos, Mäkelä sanoo.

Iltalehti kysyi, miksei asteittain tapahtuvaa muutosta ollut kuitenkaan mainittu perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa, johon Mäkelä vastasi, ettei asian mainitsematta jättämiselle ollut mitään erityistä syytä.

– Tietysti olisimme voineet avata sitä asiaa laajemmin, mutta sitä ei nyt ole tullut sinne kirjoitetuksi. Muistelisin, että samanlaista esitystapaa käytettiin myös viime vuonna, eikä se silloin ollut kenenkään mielestä ongelmallinen, Mäkelä sanoo.

[Skeptikko]

Mikään ei ole nolompaa kuin joutua selittelemään toimittajalle vaihtoehtobudjetin "painovirheitä". Omia mielikuvitusrahoja . Tämän jälkeen joka ikinen kerta kun persut vaatii vastuullista taloudenpitoa joku voi muistuttaa tästä vaihtoehtobudjetista ja laittaa jauhot suuhun. Hyvin meni.

Periaatteessa näin toki on. Toisaalta on hyvä muistaa ja huomata se, että kyse on varsin merkityksettömästä yksityiskohdasta, jos tuon suurempia virheitä ei onnistuttu löytämään. Rnteen hallituksen budjettiesitys on 57 miljardia eli 57000 miljoonaa euroa. Joitain kymmeniä miljoonia euroja on varsin mitätön osuus koko budjettiin suhteutettuna. Lisäksi Rinteen politiikka perustuu paljon suurempiin virheisiin ja toivejatteluihin, kuten esimerkiksi ajatukseen työllisyysasteen merkittävästä kohoamisesta, vaikka sen on ennakoitu pikemminkin heikkenevän Rinteen hallituksen politiikan seurauksena.

[ämpee]

Perussuomalaisten Mäkelä perustelee 20 miljoonan summaa sillä, että omaishoidon tuen verovapauden suhteen perussuomalaiset ovat "vasta viemässä asioita asteittain oikeaan suuntaan".

– Täysi verovapaus ei välttämättä toteudu yhden vuoden aikana, mutta hallituskauden aikana tuolla kevennystahdilla tapahtuisi jo merkittävä muutos, Mäkelä sanoo.

Joku SDP virus liikkeellä ??
Mitään vappusatasia ei kaivata mihinkään esitykseen edes piloillaan ! !

Asiat tulee esittää niin kuten ne etenevät, ja silloinkin hyvin tarkasti todellisiin vaikutuksiin perustuen.
Toiveita ja haluja tai haaveita tulevaisuudesta ei pidä mennä esittämään tosiasioina.

[hoksa]

Mikään ei ole nolompaa kuin joutua selittelemään toimittajalle vaihtoehtobudjetin "painovirheitä". Omia mielikuvitusrahoja . Tämän jälkeen joka ikinen kerta kun persut vaatii vastuullista taloudenpitoa joku voi muistuttaa tästä vaihtoehtobudjetista ja laittaa jauhot suuhun. Hyvin meni.

Periaatteessa näin toki on. Toisaalta on hyvä muistaa ja huomata se, että kyse on varsin merkityksettömästä yksityiskohdasta, jos tuon suurempia virheitä ei onnistuttu löytämään. Rnteen hallituksen budjettiesitys on 57 miljardia eli 57000 miljoonaa euroa. Joitain kymmeniä miljoonia euroja on varsin mitätön osuus koko budjettiin suhteutettuna. Lisäksi Rinteen politiikka perustuu paljon suurempiin virheisiin ja toivejatteluihin, kuten esimerkiksi ajatukseen työllisyysasteen merkittävästä kohoamisesta, vaikka sen on ennakoitu pikemminkin heikkenevän Rinteen hallituksen politiikan seurauksena.

No onhan se totta että kymmenet miljoonat on pieniä rahoja kymmenien miljardien budjetissa. Mutta näihin tartutaan. Eikä tästä ole montaa päivää kun Mika Koskinen kirjoitti iltalehdessä myös kolumnin tuosta persujen budjetista. Muistutti että budjetti on kalliimpi kuin hallituksella ja persut kuitenkin puheissaan olivat ennemmin leikkaamassa julkisia kuluja kuin kasvattamassa niitä.

Persut imagonsa mukaan puhuvat asioista ääneen rehellisesti. Ja niin pitäisikin olla. Tämmöiset ei sovi siihen. Ei voi sanoa että "antaahan demaritkin vappusatasia". Persut ei anna, piste.

[Charlie]

Ei meillä oikeasti ole mitään talouspoliittista linjaa, jos rehellisiä ollaan. Liikkeemme ei ole rakentunut näiden kysymysten ympärille. Jussi pyyhkii tällä vaihtoehtobudjetilla persettään oitis, jos kokoomus suostuu samaan hallitukseen ja antaa persuille vapauksia maahanmuuttopolitiikan sekä sisä- ja ulkopolitiikan suhteen. Sama tapahtuu jos demarit suostuvat hallitukseen.

Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa ollaan muuten satsaamassa yli 75-vuotiaiden kotitalousvähennykseen seitsemän miljoonaa ja toimenpiteen väitetään säästävän hoitokuluissa 330 miljoonaa. Olen vakavissani, katsokaa vaikka itse! Ja nämä toimittajat jaksavat jostain persujen kymmenistä miljoonista vinkua.

https://www.kokoomus.fi/vaihtoehtobudjetti-todellisia-tulevaisuustekoja/

[KTM]

Vaihtoehtobudjetit ovat joka tapauksessa ihan täyttä pelleilyä, joten niihin voi laittaa ihan mitä vaan.

Kukaan ei niitä kuitenkaan ota tosissaan ja aktiivisesti politiikkaa seuraamattomat eivät välitä niistä ja niihin liittyvästä keskustelusta paskankaan vertaa.

Ihan turhaa hommaa niitä edes laatia, ja jos laatii pitäisi vetää tahallaan hatusta.

[n.n.]

^ Enemmän tai vähemmän noin. Tarkoituksenahan vaihtoehtobudjetilla on osoittaa, että opposition esittämä kritiikki ei täysin tuulesta temmattua ja sen päälle olisi periaatteessa mahdollista rakentaa valtiontalous - varsinaisen budjetin koostaminen on monimutkaisempi prosessi kuin yhden puolueen näkemys asiasta.

Nykyhallitus toki tekee parhaansa osoittaakseen miten käy, jos budjetti rakennetaan putkinäköisesti pilvilinnojen, pumpulin ja tyhjien lupausten varaan. Toisin sanoen siis oletukselle, että budjettiin ilmestyy jostain miljardi pari ylimääräistä rahaa; se, että tapahtumaa  nimitetään työllisyyden kasvuksi ei muuta varsinaista sisältöä, kun siihen ei yhdisty mitään realistisia toimenpiteitä.

[hoksa]

Vaihtoehtobudjettien merkitystä voi väheksyä. Niin tai näin. Itse en halua lukea tällaisia artikkeleja lehdestä jos olen äänestänyt persuja. Toimittaja Mika Koskinen ei ole edes mikään persuvihamielinen toimittaja, päinvastoin.

Olen ajatellut persuja vaihtoehtona, tässä se "vaihtoehto" nähdään. Puolue on muutenkin osoittanut pieniä vaarallisia merkkejä, esim Halla-ahon suusta on kuulunut puhetta rakenteellisista muutoksista. Kun semmoisia päästelee suustaan se kertoo että oikeat keinot on vähissä.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/07f00d7d-375d-4de6-b568-4ceca768cbda

Analyysi: Perussuomalaiset muuttui tuhlaajapuolueeksi – keskusta löysi heti valtaisan verokuprun

Perussuomalaiset vetivät vielä keväällä tiukkaa talouslinjaa. Nyt puolue on valmis paisuttamaan valtion velanottoa lähes yhtä paljon kuin Antti Rinteen (sd) hallitus, kirjoittaa Iltalehden Mika Koskinen.


_ _ _


Velkaa PS ottaisi 193 miljoonaa euroa vähemmän kuin Antti Rinteen (sd) hallitus. Toisin sanoen PS:n vaihtoehto on runsaat 1,8 miljardia euroa alijäämäinen.

Näinkin suuri alijäämä on yllättävä, sillä vielä kevään vaaliohjelmassa PS kuulutti, että "vain sitä jaetaan, mitä on."

_ _ _

Koska ainakaan toistaiseksi rajojen sulkeminen niin, että Suomeen ei tulisi ainuttakaan turvapaikanhakijaa, lienee mahdotonta, voi tämän menosäästön kokoluokan kyseenalaistaa. Siis eräänlaista virtuaalirahaa.

_ _ _

PS:n ehdottamasta alv-veron alarajan nostosta aiheutuisi sen mukaan 20 miljoonan euron lovi. Valtiovarainministeripuolue keskustan torstaina julkistamien valtiovarainministeriön alustavien laskelmien mukaan se tarkoittaisi kuitenkin 90 miljoonaa euron veromenetystä.

Eläkeläisten verotuksen yhdenmukaistaminen työtulojen kanssa tarkoittaisi keskustan mukaan 350 miljoonan euron veromenetystä, kun se perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa on 50 miljoonaa euroa.

Jos keskustan VM:stä saamat laskelmat pitävät kutinsa perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa näyttäisi verojen osalta olevan satojen miljoonien euron aukko.

[Titus]

Olen ajatellut persuja vaihtoehtona, tässä se "vaihtoehto" nähdään. Puolue on muutenkin osoittanut pieniä vaarallisia merkkejä, esim Halla-ahon suusta on kuulunut puhetta rakenteellisista muutoksista. Kun semmoisia päästelee suustaan se kertoo että oikeat keinot on vähissä.

+ JH-a:n ylilaudalta lainailu twiiteissä ei tosiaan paranna luottamusta, että jotain oltaisiin puolueen sisällä tehty tason nostamiseksi.

Tuo "painovirhe"-selittely on niin nähty kun kompetenssi loppuu ja asioita ei osata edes tällaisessa valmistella kunnolla. Oikoluku ulkopuolisella asiantuntijalla, anyone ?

[Roope]

+ JH-a:n ylilaudalta lainailu twiiteissä ei tosiaan paranna luottamusta, että jotain oltaisiin puolueen sisällä tehty tason nostamiseksi.

Mikä olisi luottamusta parantava paikka linkittää Ylen ohjelmatallenteeseen?

[pugisti]

Ei meillä oikeasti ole mitään talouspoliittista linjaa, jos rehellisiä ollaan. Liikkeemme ei ole rakentunut näiden kysymysten ympärille. Jussi pyyhkii tällä vaihtoehtobudjetilla persettään oitis, jos kokoomus suostuu samaan hallitukseen ja antaa persuille vapauksia maahanmuuttopolitiikan sekä sisä- ja ulkopolitiikan suhteen. Sama tapahtuu jos demarit suostuvat hallitukseen.

Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa ollaan muuten satsaamassa yli 75-vuotiaiden kotitalousvähennykseen seitsemän miljoonaa ja toimenpiteen väitetään säästävän hoitokuluissa 330 miljoonaa. Olen vakavissani, katsokaa vaikka itse! Ja nämä toimittajat jaksavat jostain persujen kymmenistä miljoonista vinkua.

https://www.kokoomus.fi/vaihtoehtobudjetti-todellisia-tulevaisuustekoja/

Ja miksi kaikki hössöttää jostain:missä persujen lisääntyvät työpaikat? Näyttää äkkiä siltä, että budjettien onnistuminen on laskettu puhtaasti sen varaan, että työpaikkoja tulee 50 t tai jotain lisää. No entä jos ei tulekaan lisää työpaikkoja? Persuilla sentään jotain selkeämmin esillä mistä leikataan menoja, olkoonkin ihmisvastaista kylmää ja rasistista 😁

[JoKaGO]

Ei meillä oikeasti ole mitään talouspoliittista linjaa, jos rehellisiä ollaan. Liikkeemme ei ole rakentunut näiden kysymysten ympärille. Jussi pyyhkii tällä vaihtoehtobudjetilla persettään oitis, jos kokoomus suostuu samaan hallitukseen ja antaa persuille vapauksia maahanmuuttopolitiikan sekä sisä- ja ulkopolitiikan suhteen. Sama tapahtuu jos demarit suostuvat hallitukseen.

Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa ollaan muuten satsaamassa yli 75-vuotiaiden kotitalousvähennykseen seitsemän miljoonaa ja toimenpiteen väitetään säästävän hoitokuluissa 330 miljoonaa. Olen vakavissani, katsokaa vaikka itse! Ja nämä toimittajat jaksavat jostain persujen kymmenistä miljoonista vinkua.

https://www.kokoomus.fi/vaihtoehtobudjetti-todellisia-tulevaisuustekoja/

Ja miksi kaikki hössöttää jostain:missä persujen lisääntyvät työpaikat? Näyttää äkkiä siltä, että budjettien onnistuminen on laskettu puhtaasti sen varaan, että työpaikkoja tulee 50 t tai jotain lisää. No entä jos ei tulekaan lisää työpaikkoja? Persuilla sentään jotain selkeämmin esillä mistä leikataan menoja, olkoonkin ihmisvastaista kylmää ja rasistista 😁

Tuo kokkareiden 7 miltsillä 333 miltsiä  ei tarttunut yhdenkään toimittajan kurkkuun 

Ja miten PS:n linja voisi lisätä työpaikkoja, sillä jos mamujen invaasio pysäytetään, niin väkisinhän turhat työpaikat (kulttuuritulkit, vok-huo...ltajat) häviävät. Tätä kannattaisi tuoda esiin, persvakoduunarit ja muutkin järjellä ajattelevat tykkäisivät.

[Roope]

Hesarin surkuhupaisaa talousnobelistiartikkelia käytetään Perussuomalaisten vaihtoehdobudjetin mätkintään:

Millaista on perussuomalaisten talouspolitiikka?

Perussuomalaisten ehdotukset ovat täynnä virheitä ja ristiriidassa sen julki lausumien tavoitteiden kanssa. Puolueen leikkauspolitiikka sorsisi pienituloisia. Samalla se tarjoaisi yhteiskunnan hyväosasaisille veronalennuksia.

Kun halutaan tietää, ketä puolueen politiikka oikeasti hyödyttää, kannattaa tarkastella sen talous- ja veropolitiikkaa. Viime kädessä se ratkaisee, kuka saa ja keneltä otetaan.

Perussuomalaisten talouspolitiikka on monille kuitenkin hämärän peitossa. Mediassa ei ole muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta perattu perusteellisesti puolueen talouslinjoja. Jopa ennen vaaleja sisällöllinen analyysi jäi pääosin pinnalliseksi, ja Jussi Halla-aho pääsi haastatteluissa helpolla.

Siksi tässä blogissa hahmotan perussuomalaista talous- ja veropolitiikkaa ja sitä, kenen etua puolue edistäisi. Se onnistuu tarkastelemalla puolueen eduskuntavaalien alla julkaisemia ohjelmia sekä kahta viimeisintä vaihtoehtobudjettia.

Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti on epäuskottava ja täynnä virheitä

[...]

Perussuomalaiset leikkaisi myös maahanmuuton ja kotouttamisen kustannuksista. Sen esittämä 315 miljoonan euron leikkaus on kuitenkin epäuskottava, kun vastaanoton ja kotouttamisen kokonaiskustannukset budjetissa ovat yhteensä 370 miljoonaa euroa. Noin 85 prosentin leikkaus kustannuksista on mahdoton, kun valtaosa kustannuksista perustuu perustuslain takaamiin oikeuksiin ja ihmisten pysäyttäminen rajalle tai heidän lähettämisensä pois on kaikkea muuta kuin ilmaista.

Kustannusten joustamattomasta luonteesta kertoo hyvin se, että maahanmuuton kustannukset kohosivat ennätystasolle vuonna 2016 perussuomalaisten itsensä ollessa vallassa. Syy ei ollut suurempi panostus maahanmuuttajiin vaan yksinkertaisesti se, että Suomeen ilmaantui 2015 – 2016 muun muassa Syyrian kriisin aiheuttaman eurooppalaisen pakolaissuman vuoksi moninkertainen määrä turvapaikanhakijoita verrattuna normaaliin vuoteen. Tällaisessa tilanteessa pakolliset kustannukset oli hoidettava, vaikka perussuomalaiset olivat hallituksessa. Heidänkin oli noudatettava lakia ja kansainvälisiä sopimuksia, kuten Suomessa on tapana. Vaihtoehtobudjetissaan perussuomalaiset näyttävät unohtaneen, kuinka maahanmuuttopolitiikka käytännössä toimii.

Maahanmuuton kustannuksista puhuttaessa on hyvä muistaa iso kuva. Jo lyhyellä aikavälillä huomattava osa kustannuksista palautuu Suomen talouteen takaisin, kun ne käytetään saman tien suomalaisten työntekijöiden palkkoihin tai kulutukseen, joista maksetaan veroja. Sen sijaan pidemmän aikavälin tarkastelussa maahanmuutto päinvastoin vahvistaa taloutta, kuten myös tuoreet talousnobelistit vastikään totesivat. Aiheesta on kattavinta tutkimusta Yhdysvalloista (tiivistelmä täällä), jossa on pitkät kokemukset niin humanitaarisestä kuin työperäisestä maahanmuutosta. Tutkimukset osoittavat, että maahanmuuton onnistumisen kannalta on erityisen tärkeää satsata kotouttamiseen. Perussuomalaiset toimisi päinvastoin ja lopettaisi panostukset siihen lähes kokonaan.

Kun edellä listatut virheet ja perustuslain vastaiset toteutuskelvottomat ehdotukset ynnää yhteen, perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa on noin miljardin – siis 1 000 miljoonan – euron lovi. On päivän selvää, ettei perussuomalaisten ehdotuksilla täytetä puolueen lupausta siitä, että "vaihtoehtobudjetilla kiihtyvä valtion velkaantuminen pysäytetään". Päinvastoin, kun sen vaihtoehtobudjetista oikaistaan kaikki virheet ja epärealistiset ehdotukset, perussuomalaisten ottaisi vuositasolla pitkälti yli 500 miljoonaa euroa enemmän velkaa kuin hallitus.

[...]

Lauri Finér

kirjoittaja seuraa erityisavustajana veropolitiikkaa SDP:n ministeriryhmässä

Veropolitiikkablogi 29.12.2019

Perussuomalaiset leikkaisi myös maahanmuuton ja kotouttamisen kustannuksista. Sen esittämä 315 miljoonan euron leikkaus on kuitenkin epäuskottava, kun vastaanoton ja kotouttamisen kokonaiskustannukset budjetissa ovat yhteensä 370 miljoonaa euroa. Noin 85 prosentin leikkaus kustannuksista on mahdoton, kun valtaosa kustannuksista perustuu perustuslain takaamiin oikeuksiin ja ihmisten pysäyttäminen rajalle tai heidän lähettämisensä pois on kaikkea muuta kuin ilmaista.

Suurin osa haittamaahanmuuton kustannuksista ei perustu perustuslakiin vaan pikku hiljaa luotuihin käytäntöihin, joiden purkaminen kieltämättä vaatii sekin pitemmän ajan. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö purkamistoimiin olisi ryhdyttävä mahdollisimman nopeasti.

Kustannusten joustamattomasta luonteesta kertoo hyvin se, että maahanmuuton kustannukset kohosivat ennätystasolle vuonna 2016 perussuomalaisten itsensä ollessa vallassa. Syy ei ollut suurempi panostus maahanmuuttajiin vaan yksinkertaisesti se, että Suomeen ilmaantui 2015 – 2016 muun muassa Syyrian kriisin aiheuttaman eurooppalaisen pakolaissuman vuoksi moninkertainen määrä turvapaikanhakijoita verrattuna normaaliin vuoteen. Tällaisessa tilanteessa pakolliset kustannukset oli hoidettava, vaikka perussuomalaiset olivat hallituksessa. Heidänkin oli noudatettava lakia ja kansainvälisiä sopimuksia, kuten Suomessa on tapana.

Ensinnäkin hallituksessa oli vallassa Soini apureineen, ei likimainkaan nykyinen PS, ja toiseksi, oli hallituksen valinta ottaa vastalauseitta vastaan Ruotsin kautta Suomeen pyrkineet turvapaikanhakijat. Suomi tuskin oli velvollinen noudattamaan kansainvälisiä sopimuksia pilkulleen, kun turvapaikanhakijoiden saapuminen koko Euroopan läpi oli osoitus siitä, että muutkaan maat eivät silloin piitanneet sopimuksista. Hallituksella oli paljon keinoja, joilla Euroopan lepsuimman turvapaikkapolitiikan tänne houkuttelema tulijavirta olisi saatu tyrehdytettyä alkuunsa, mutta niitä ei haluttu käyttää.

Samoin hallitus olisi voinut leikata kovalla kädellä vastaanotettujen Suomessa aiheuttamia kustannuksia, mikä olisi muutenkin vähentänyt Suomen vetovoimaisuutta, mutta sen sijaan hallitus kehitti uusia ohjelmia, jotka nostivat kustannuksia.

Vaihtoehtobudjetissaan perussuomalaiset näyttävät unohtaneen, kuinka maahanmuuttopolitiikka käytännössä toimii.

Tarkoitus on tietenkin antaa ymmärtää, että maahanmuuttopolitiikkaan ei voida koskea ("kansainväliset sopimukset"), eikä sillä voida vaikuttaa tulijamääriin, mutta muiden EU-maiden maahanmuuttopolitiikkoihin tutustumalla selviää, että se ei pidä paikkaansa, vaan Suomen politiikka lienee EU:n löysin ja siksi vuonna 2015 niin vetovoimainen. Esimerkiksi Tanska hyväksyi viime vuonna tasan nolla (0) irakilaisten turvapaikkahakemusta, ja Ruotsinkin hyväksymisprosentti oli vain puolet Suomen prosentista.

Maahanmuuton kustannuksista puhuttaessa on hyvä muistaa iso kuva. Jo lyhyellä aikavälillä huomattava osa kustannuksista palautuu Suomen talouteen takaisin, kun ne käytetään saman tien suomalaisten työntekijöiden palkkoihin tai kulutukseen, joista maksetaan veroja.

Tuo on surullisen surkea argumentti, kun kyseessä ovat suomalaisten veronmaksajien rahat, joille taatusti löytyy taloudenkin kannalta parempia kohteita kuin turvapaikanhakijat tai jatkuvasti paisuva kotouttamiskoneisto.

Sen sijaan pidemmän aikavälin tarkastelussa maahanmuutto päinvastoin vahvistaa taloutta, kuten myös tuoreet talousnobelistit vastikään totesivat.

Nobelistit eivät osoittaneet maahanmuuton "vahvistaneen taloutta", mitä se sitten tarkoittaakaan, vaan heidän argumenttinsa oli, että maahanmuuton rajoituksia pitää purkaa, koska maahanmuuton ei ole osoitettu vaikuttavan palkkoihin tai työllisyyteen ainakaan merkittävästi. No ei, koska maahanmuutolla on Suomen kaltaisessa maassa muitakin taloudellisia vaikutuksia ja lisäksi merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia, joita kumpiakaan nobelistit eivät noteeranneet.

Aiheesta on kattavinta tutkimusta Yhdysvalloista (tiivistelmä täällä), jossa on pitkät kokemukset niin humanitaarisestä kuin työperäisestä maahanmuutosta.

En viitsi edes klikata, sillä Yhdysvaltain kokemukset eivät päde alkuunkaan Suomessa muun muassa sosiaaliturvan ja täysin erilaisen maahanmuuttoprofiilin vuoksi. Eroja kuvastaa se, että kun Yhdysvallat valikoi leireiltä sellaiset pakolaiset, joilla on parhaat edellytykset työllistyä ja integroitua yhteiskuntaan, Suomi valikoi sellaisia, joilla on siihen huonoimmat edellytykset ("haavoittuvimmassa asemassa olevat").

Tutkimukset osoittavat, että maahanmuuton onnistumisen kannalta on erityisen tärkeää satsata kotouttamiseen. Perussuomalaiset toimisi päinvastoin ja lopettaisi panostukset siihen lähes kokonaan.

Kirjoittaja ei anna tähän linkkiä, eikä voisikaan, sillä nykyisten kotouttamistoimien tuloksellisuutta nimenomaan ei ole tutkittu. Kun kotouttamisen miljardisatsausten jälkeenkin esimerkiksi somalialaisten ja irakilaisten maahanmuuttajien elinkaarikustannukset lähentelevät miljoonaa euroa, on selvää, että maahanmuuttopolitiikan virheitä ei voi korjata kotouttamistoimilla, vaikka jotkut haluavat niihin sokeasti uskoa. Jälkikäteisen laastaroinnin sijaan on vaikutettava maahanmuuton määrään ja laatuun, ja se onnistuu vain maahanmuuttopolitiikkaa tiukentamalla.

[Roope]

^Samainen SDP:n ministeriryhmän erityisavustaja Lauri Finér on näköjään kirjoittanut myös PS:n maahanmuuttopolitiikasta:

Lauri Finér: Millaista on perussuomalaisten maahanmuuttopolitiikka?

Perussuomalaisten esittämillä toimilla maahanmuuton kustannukset kasvaisivat. Toimet ovat myös ristiriidassa puolueen kovien maahanmuuttotavoitteiden kanssa eikä niillä ratkaistaisi kansainvälisen siirtolaisuuden ongelmia.

Veropolitiikka 6.1.2020

Sivumennen sanoen SDP ei ole vieläkään julkaissut maahanmuuttopoliittista ohjelmaansa, joka on ilmeisesti ollut valmiina jo reilun vuoden ajan. Syynä alunperin epäilemättä Perussuomalaisten ja eduskuntavaalitappion pelko, ja jälkikäteen arvioituna ihan syystä. Tällä Sdp:n ohjelmalla PS olisi ollut vääjäämättä vaalien ykköspuolue ja hallituksen muodostaja.

Humanitaarisella maahanmuutolla tarkoitetaan perussuomalaisten ohjelmissa muuttoliikettä, joka perustuu kansainvälisiin pakolaissopimuksiin ja ihmisoikeuksiin. Yleisemmin tätä kansainvälisiin sääntöihin perustuvaa järjestelmää kutsutaan kansainväliseksi suojeluksi. Sen piiriin luetaan Suomessa (1) pakolaiset, (2) kotimaassaan vaaraan joutuvat niin kutsuttua toissijaista suojelua saavat sekä (3) perheenyhdistämisen kautta heidän jälkeensä Suomeen saapuneet.

Pakolaisia on kahta lajia. Kiintiöpakolaiset ovat saaneet kansainvälisiin sopimuksiin perustuvan pakolaisstatuksen Yhdistyneiden kansankuntien (YK) pakolaisjärjestö UNHCR:lta jo ennen Suomeen saapumistaan. Toinen ryhmä ovat Suomeen omatoimisesti saapuneet, jotka ovat hakeneet täällä turvapaikkaa ja sen myös saaneet Suomen laissa ja kansainvälisissä sopimuksissa määrätyin perustein.

Humanitaarisesta maahanmuutosta erotetaan muun muassa taloudellisista syistä johtuva maahanmuutto, jolloin oleskelulupa perustuu työntekoon, opiskeluun tai yrittämiseen Suomessa. Lisäksi oleskeluluvan voi saada esimerkiksi Suomessa asuvan perheenjäsen tai täällä oleskeleva ihmiskaupan uhri. EU-kansalaiset, pohjoismaalaiset ja sveitsiläiset voivat oleskella perustellusta syystä (esim. työ, opiskelu, yrittäminen) Suomessa pysyvästi ilman lupaa, mutta yli kolmen kuukauden oleskelu edellyttää rekisteröitymistä täällä.

Valtaosa Suomeen tulevista maahanmuuttajista – noin 90 prosenttia – tulee tänne työn, opiskelun tai perheen vuoksi. Vuonna 2018 ensimmäisen oleskeluluvan sai näillä perustein noin 22 000 henkilöä ja täällä rekisteröityi 8 749 EU-kansalaista. Myönteisen päätöksen turvapaikkahakemukseensa sai samana vuonna 2 576 henkilöä. Lisäksi Suomeen saapui 750 kiintiöpakolaista. Perussuomalaiset on siis nostanut tikun nokkaan ilmiön, joka koskee vain muutamia tuhansia ihmisiä vuosittain.

Ensinnäkin ilmiö koskee moninkertaisesti suurempaa ihmisjoukkoa, kuten vuonna 2015 nähtiin. Suomessa on vuoden 2015 jäljiltä tuhansia laittomia siirtolaisia ja toisaalta myös tuhansia turvapaikkajärjestelmään tarkertuneita kielteisten päätösten kerääjiä. Sadat elleivät tuhannet turvapaikanhakijat ovat saaneet oleskeluluvan jotain muuta kautta, ja näkyvät siksi tilastoissa esimerkiksi "työperäisenä" maahanmuuttona tai "opiskelijoina". Humanitaarinen maahanmuutto generoi myös tuhansia uusia muuttoja perheenyhdistämisten ja avioliittojen kautta. Ruotsissa tällaisen maahanmuuton osuus oli vuonna 2017 yhteensä noin puolet maahanmuutosta (33 % pakolaiset, 16 % pakolaisten perheenyhdistämiset), ja Suomella on löysempi turvapaikkapolitiikka kuin Ruotsilla.

Toiseksi, humanitaarisen maahanmuuton taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset ovat huimasti suurempia kuin pelkkä maahanmuutto-osuus antaa ymmärtää. Vuoden 2015 irakilaisryntäys synnytti hetkessä miljardin euron ylimääräiset vastaanottokulut, ja nämä ovat pitemmällä tähtäimellä vasta murto-osa kaikista kustannuksista. Juuri humanitaarinen maahanmuutto kääntää Suomeen kohdistuvan maahanmuuton kokonaisuuden taloudellisesti vahingolliseksi.

Humanitaarinen maahanmuutto perustuu kansainvälisiin sopimuksiin ja Suomessa myös perustuslakiin. Sopimuksiin sitoutumiselle on vahvat perusteet, joita käsittelen tarkemmin kirjoituksen lopussa. Niistä huolimatta tavoite perussuomalaisten "maahanmuuttopolitiikassa on lopettaa kokonaan humanitaarisista syistä tapahtuva maahantulo ja siirtää painopiste paikan päällä auttamiseen". Humanitaarisen maahanmuuton lopettamista on vaatinut myös puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aho.

Suomeen vastaanotettu humanitaarinen maahanmuutto perustuu laatunsa ja määränsä puolesta ennen kaikkea Suomessa tehtyihin poliittisiin päätöksiin. Kansainväliset sopimukset eivät edellytä kiintiöpakolaisten vastaanottoa ollenkaan, ja niin turvapaikka- kuin perheenyhdistämispolitiikassakin Suomella on enemmän kiristämisen varaa kuin ehkä millään muulla EU-maalla.

Esimerkiksi irakilaisten turvapaikanhakijoiden hyväksymisprosentti oli Suomessa toissa vuonna kaksinkertainen Ruotsiin verrattuna, kun taas Tanskassa prosentti oli nolla. EU:n perheenyhdistämisdirektiivi sallisi perheenyhdistämiseen monia rajoituksia ja vaatimuksia, joita ei ole otettu täällä käyttöön.

Perussuomalaisten esittämät toimet ovat ristiriidassa sen kovien puheiden kanssa. Puolueen maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa ei esitetä irtautumista kansainvälisistä pakolaissopimuksista ja ihmisoikeuksista, vaikka se olisi ainut vaihtoehto humanitaarisen maahanmuuton lopettamiseen.

Humanitaarisen maahanmuuton lopettaminen on hyvä ja legitiimi tavoite, joka saataisiin aikaan koko EU:n alueella vaikkapa Australian mallilla. Mitään irtisanoutumisia ei tarvita, sillä kansainväliset sopimukset eivät edellytä humanitaarista maahanmuuttoa vaan suojelun tarjoamista sitä tarvitseville, ja suojelua voi tarjota myös Suomen/Euroopan ulkopuolelta. EU on itsekin vahvistanut tämän periaatteen muun muassa Turkin sopimuksen ja maiden välisten turvapaikanhakijasiirtojen hyväksymisen kautta.

Vaihtoehtobudjetissaan puolue olisi leikannut maahanmuuton ja kotouttamisen kustannuksista tänä vuonna 85 prosenttia eli 315 miljoonaa euroa. Todellisuudessa puolueen ehdotukset todennäköisesti kasvattaisivat maahanmuuton kustannuksia. Leikkaussumma voisi olla realistinen vain, jos perussuomalaiset esittäisi keinot Suomeen saapuvien maahanmuuttajien määrän vähentämiseksi murto-osaan nykyisestä, sillä Suomen on pakko käsitellä tänne saapuvien turvapaikanhakijoiden hakemukset ja järjestettävä turvapaikka kotimaassaan vainotuille.

Pakolaiskiintiö (850 vuodessa) voidaan nollata eduskunnan päätöksellä. Samoin turvapaikanhakijoiden perheenyhdistämissäännöt voitaisiin kiristää direktiivin sallimaan, jolloin perheenyhdistämiset (n. 2 000 vuodessa) romahtaisivat.

Turvapaikanhakijoiden määrä vähenisi murto-osaan, mikäli Suomen nykyiset vetotekijät (mm. korkeat hyväksymisprosentit) poistettaisiin ja laittomien siirtolaisten Euroopassa vaeltaminen estettäisiin. Tämä ei tapahtuisi hetkessä, mutta kuitenkin suhteellisen lyhyessä ajassa, kuten Ruotsin Irakin kanssa vuonna 2008 solmima palautussopimus osoitti.

Kansalaisuuden saannin vaikeuttamisella ei euroja säästetä. Jopa kantasuomalaisiin kohdistuva perheenyhdistämisen vaikeuttaminen olisi inhimillisesti raskasta, eikä sillä voisi saada suuria säästöjä. Jo nyt ulkomaalaisten perheenyhdistämisissä edellytetään yleensä sitä, että hakijan toimeentulo on turvattu esimerkiksi Suomessa oleskeluluvan saaneen perheenjäsenen palkkatulojen avulla.

Ei edellytetä. Turvapaikanhakijoilla on tulorajoihin poikkeuksia ja tulkinnanvaraa, ja ohjeelliset tulorajat ovat niin matalat, että rimaa hipovissa on aina kyse yhteiskunnan nettosaajista, ei elämisensä ja perheensä elämän itse kustantavista.

Perussuomalaisten esittämiä leikkauksia voitaisiin kenties osittain toteuttaa siltä osin, kun ne kohdistuvat työperäiseen maahanmuuttoon ja maahanmuuttajien kotouttamiseen. Vaikka perussuomalaisten päähuomio on humanitaarisessa maahanmuutossa se rajaisi siis myös työperäisiä muuttoja. Siksi puolueen toimet todennäköisesti heikentäisivät Suomen taloutta, sillä nimenomaisesti panostuksilla työperäiseen maahanmuuttoon ja kotouttamiseen vahvistetaan tutkimusten mukaan taloutta.

Tavalla tai toisella subventoidun osaamattoman halpatyövoiman maahanmuutto ei tietenkään hyödytä yhteiskuntaa, eikä eri kotouttamistoimien tehokkuudesta ole tutkimustuloksia. Linkin takana ei osoiteta muuta vaan vain toivotaan, että panostukset auttaisivat. Ainoastaan siitä on osoitettu olevan hyötyä, että maahanmuuttajille ylipäätään tehdään kotoutumissuunnitelma, mutta tämä on enää vain pieni yksityiskohta satojen miljoonien eurojen kotouttamisbisneksessä: "Tällä hetkellä ainoa kotouttamistoimenpide, jonka taloudellisista vaikutuksista on selvää empiiristä tutkimustietoa, on vuoden 1999 kotouttamislaki." (s.53)

Perussuomalaiset siis lisäisi maahanmuuttopolitiikallaan suomalaisten veronmaksajien kustannuksia ja heikentäisi maan taloutta. Samalla puolue sanoo siirtävänsä humanitaarisen avun painopistettä paikan päällä auttamiseen. Tähän se ei varaa kuitenkaan senttiäkään tai esitä keinoja sen toteuttamiseen. Päinvastoin, puolue leikkaisi 300 miljoonaa euroa kehitysavusta, joka heikentäisi mahdollisuuksia auttaa kriisimaissa.

Asioilla ei ole tuollaista yhteyttä. Vain pieni osa kehitysavusta menee pakolaisten paikan päällä auttamiseen, vaikka kehitysapua mielellään perustellaan esimerkiksi Syyrian pakolaisten auttamisella. Miljardin euron kehitysavusta voi aivan hyvin leikata 300 miljoonaa ilman, että sillä on mitään vaikutusta humanitaarisen avun osuuteen, joka taas voidaan vaikka kaksinkertaistaa toisenlaisella kehitysavun painotuksella.

Turvapaikkahakemusten käsittelystä ja hakijoiden oleskelusta syntyy luonnollisesti kustannuksia. Niiden vähentämiseen ei ole helppoja keinoja. Tämän osoittaa osaltaan se, että kustannuksia on yritetty vähentää viime vuosina rajaamalla perussuomalaisten vaatimuksesta turvapaikanhakijoiden oikeusapua ja turvapaikkapäätösten valitusaikoja. Se on johtanut valitus- ja käsittelykierrosten lisääntymiseen ja sitä kautta pidempiin käsittelyaikoihin. Seurauksena maahanmuuton kustannukset ovat lisääntyneet. Samalla virheellisten päätösten määrä on kasvanut, mikä heikentää ihmisten oikeusturvaa ja pahimmillaan vaarantaa heidän henkensä.

Ei ollut perussuomalaisten vaatimus. Oli alusta asti selvää, ettei tuollaisilla näennäistoimilla ole vaikutusta kustannuksiin tai tulijamääriin, kun varsinaiset vetotekijät ovat muualla. Toisaalta muutokset eivät myöskään vaikuttaneet valitusten tai käsittelykierrosten määrään, sillä kielteisen päätöksen saajat olisivat valittaneet joka tapauksessa.

Virheellisten päätösten määrä ei ole kasvanut ministeriön laaturajaan asti, eikä ole mitään todisteita, että muutokset olisivat vaikuttaneet oleellisesti turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan, joka on Suomessa muutenkin Euroopan huippua. Muissa EU-maissa on vieläkin lyhyempiä valitusaikoja (mm. Ranska) eikä välttämättä maksettuja oikeusavustajia ollenkaan.

Perussuomalaiset ei siis esitä keinoja, joita puolueen kovien maahanmuuttopuheiden toteuttaminen vaatisi. Se on kenties ottanut opikseen omalta edelliseltä hallituskaudeltaan, jolloin perussuomalaisten aiempi ehdotus maahanmuuttajien työmarkkinatuen leikkauksesta karahti perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten turvaamaan yhdenvertaisuusperiaatteeseen: Tuolloin eduskunnan perustuslakivaliokunta ei löytänyt hyväksyttävää perustetta sille, että yhtä kansanryhmää olisi syrjitty pelkästään alkuperänsä vuoksi.

Alkuperäinen ehdotus oli turvapaikanhakijoiden sosiaaliturvan leikkaaminen, mutta sittemmin Sinisiin loikannut ministeri Mäntylä sabotoi oman lakiesityksensä laajentamalla sen kaikkiin maahanmuuttajiin, jolloin turvapaikanhakijoihin pätevät perusteet eivät enää riittäneetkään.

Puheissa esitettyjen helppojen ratkaisujen ja vaatimattomien konkreettisten esitysten välinen ristiriita on tyypillistä populistipuolueille. Perussuomalaiset antaa ymmärtää, että se lopettaisi humanitaarisen maahanmuuton, sillä siitä aiheutuvat kustannukset ovat suomalaisten hyvinvoinnin tiellä. Tosiasiassa puolue ei esitä keinoja kustannusten leikkaamiseen, joten maahanmuuttajien ja kantaväestön vastakkainasettelu on vailla pohjaa. Tällainen tyhjään puheeseen nojaava vastakkainasettelu on kuitenkin jo itsessään haitallista, kun se voi lisätä ennakkoluuloja kansanryhmiä kohtaan ja heikentää suomalaisten luottamusta toisiinsa.

Sikäli samaa mieltä, että PS voisi esittää selkeämmin ja monipuolisemmin, miten haittamaahanmuuttoa vähennetään.

Ei kuitenkaan pidä paikkaansa, että haittamaahanmuuton ja kustannusten leikkaaminen ei olisi mahdollista. Maahanmuuttopolitiikan kiristäminen on nopein ja yksinkertaisin keino saavuttaa säästöjä ja vaikuttaa yhteiskunnan tulevaisuuteen.

Mihin humanitaarinen maahanmuutto perustuu?

Humanitaarista maahanmuuttoa kritisoidessaan perussuomalaiset sivuuttaa täysin sen, että kansainväliselle suojelulle on väkevät perusteet. Suomessa humanitaarinen maahanmuutto perustuu kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin, joiden sisältö on viety myös perustuslakiin ja muuhun lainsäädäntöön. Keskeisin sopimus on Geneven vuoden 1951 pakolaissopimus, mutta oikeus hakea ja saada turvapaikka sisältyi jo YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen vuonna 1948 (14 art.).

Ihmisoikeuksien historia juontaa kauemmas, mutta ihmisoikeuksien julistuksen taustalla olivat toisen maailmansodan ja sitä edeltävien vuosien kauhut – erityisesti natsi-Saksan terrori ja rikokset ihmisyyttä vastaan. Julistuksen synnyttämisessä olivat keskeisessä roolissa sodan voittaneet länsivallat, jotka halusivat suojella ihmisiä hirmuhallinnoilta. Esimerkiksi Neuvostoliitto pidättäytyi äänestämästä julistuksesta YK:ssa.

Ihmisoikeuksilla tarkoitetaan oikeuksia, jotka kuuluvat kaikille ihmisille näiden kotimaasta riippumatta. Niitä ei voida antaa eikä ottaa pois. Ne voidaan jakaa kolmeen ryhmään: (1) kansalais- ja poliittisiin oikeuksiin (KP-oikeudet), (2) taloudellisiin ja sosiaalisiin ja sivistyksellisiin oikeuksiin (TSS-oikeudet) ja (3) kollektiivioikeuksiin (täällä lisätietoa ihmisoikeuksista).

KP-oikeuksiin kuuluvat muun muassa oikeus inhimilliseen kohteluun sekä ajattelun- ja yhdistysvapaus. TSS-oikeuksiin kuuluu oikeus työhön, sosiaaliturvaan, koulutukseen ja tyydyttävään elintasoon. Kollektiivioikeus on esimerkiksi oikeus terveelliseen ympäristöön.

Mutta mitä tuo konkreettisesti tarkoittaa? Ei ainakaan velvoitetta Suomen nykyisenlaiseen turvapaikkapoliikkaan, koska muilla samojen sopimusten alaisilla mailla on paljon tiukemmat käytännöt.

Oikeus hakea turvapaikkaa ja saada se edellytysten täyttyessä on ihmisoikeuksien ytimessä, sillä turvapaikan saaminen mahdollistaa ihmisarvoisen elämän jatkamisen esimerkiksi tilanteessa, jossa ihmisoikeuksia loukkaava naapurivaltio miehittää toisen maan ja vainoaa sen kansalaisia.

Suomessa tällainen uhka oli todellinen toisessa maailmansodassa, jolloin Suomesta lähetettiin noin 70 000 lasta sotaa pakoon Ruotsiin ja Tanskaan. Mikään sopimus ei velvoittanut Ruotsia ja Tanskaa ottamaan lapsia vastaan eli päätös perustui tuolloin vapaaehtoiseen humanitaarisuuteen.

Erittäin hyvä huono esimerkki. Kyse ei tosiaankaan ollut pakolaisista, eikä Suomi ollut pyytänyt tällaista apua vaan suhtautui Ruotsin pyyntöön vastahakoisesti. Siihen kuitenkin suostuttiin, koska Ruotsia ei haluttu suututtaa. Lapset eivät olleet Suomessa vaarassa, eivätkä siis lähteneet "pakoon", mutta ruoka-avulle olisi kyllä ollut käyttöä.

Humanitaarinen maahanmuutto on myös suomalaisten etu

Suomi on omilla päätöksillään liittynyt kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin, jotka velvoittavat Suomen ottamaan vastaan turvapaikanhakijoita. Myös EU-jäsenyys edellyttää ihmisoikeuksien kunnioittamista. Sopimuksiin on sitouduttu siksi, että niiden on katsottu olevan Suomen etu. Niillä on kiinnitytty myös läntiseen arvoyhteisöön.

Ihmisoikeudet ovat viimeinen vakuutus silloin, kun kollaat pettävät eikä valtio enää pysty edistämään kansalaistensa oikeuksia. Siksi Suomen kaltaisen pienen maan, joka ei pysty kaikissa tilanteissa yksin puolustautumaan, kannattaa pitää omalla panoksellaan yllä kansainvälistä järjestelmää.

Mahdollisuus hakea turvapaikkaa ja saada se edellytysten täyttyessä on ikään kuin varaventtiili, joka hillitsee epätoivoa ja suojaa vakavammilta ongelmilta. Ihmiselle se on vakuutus, joka antaa tyrannien vainoamille mahdollisuuden päästä turvaan ja puhua kokemuksistaan. Ilman mahdollisuutta turvapaikaan kotimaassaan vainottujen vaihtoehtoja olisivat vaikeneminen ja pakeneminen. Tai sitten he joutuisivat kohtaamaan väkivaltaa ja terroria tai turvautumaan niihin itse.

On myös hyvä huomata, etteivät kansainväliset sopimukset velvoita ottamaan ketään perusteetta. Ne velvoittavat vain käsittelemään turvapaikkahakemukset reilusti. Pakolaisasema on myönnettävä vain heille, joita vainotaan kotimaassa esimerkiksi syntyperän, uskonnon tai mielipiteiden vuoksi. Esimerkiksi Suomessa vuonna 2018 jätetystä 6 788 turvapaikkahakemuksesta hyväksyttiin 38 prosenttia.

Kuten edellä, tästäkään ei voi johtaa Suomen nykyistä turvapaikkapolitiikkaa, joka on muita maita avokätisempi. Sopimukset eivät myöskään velvoita asuttamaan ketään Suomeen vaan vain tarjoamaan suojelua.

Minulle kelpaa suomalaisten edun kannalta myös sellainen versio turvapaikkapolitiikasta, että vain todellisia, lähialueilta tulleita pakolaisia autetaan, eikä tuhansien kilometrien päästä lukuisten turvallisten maiden läpi vuosiakin reissanneita oteta vastaan ollenkaan.

Pakolaissopimus asettaa pelisäännöt ja velvoittaa muitakin maita, mikä pienentää myös riskiä Suomeen kohdistuvasta hallitsemattomasta siirtolaisuudesta. Kansainvälisen turvapaikkajärjestelmä ei kuitenkaan toimi tällä hetkellä millään muotoa täydellisesti, joten sen kritisoimiselle on vankat perusteet.

Itse asiassa pakolaissopimuksen ja EU-sääntöjen nykyinen toteutus ja tulkinta Suomessa ja Euroopassa kasvattaa riskiä hallitsemattomasta siirtolaisuudesta, kuten vuonna 2015 nähtiin. Pakolaissopimus ei oikeuta vaeltamaan Euroopassa kymmenen turvallisen maan läpi parasta turvapaikanhakumaata etsien.

Esimerkiksi EU:ssa valtaosa turvapaikanhakijoista on tullut viime vuosina Italiaan ja Kreikkaan, joissa on syystäkin turhaannuttu jäsenmaiden kyvyttömyyteen sopia taakanjaosta.

Valtaosa Italiaan ja Kreikkaan tulleista ei olisi tullut, jos olisi tiennyt matkan tyssäävän sinne. Italia ja Kreikka loivat kriisin itse ohjaamalla tulijat syvemmälle Eurooppaan sen sijaan, että olisivat joko ottaneet tulijat kiinni laittomina siirtolaisina tai pakottaneet hakemaan turvapaikkaa.

Riskeihin kannattaa suhtautua vakavasti myös täällä, sillä Suomella on yli 2 000 kilometriä EU:n ulkorajaa, jonka sulkeminen täysin on mahdotonta. Esimerkiksi Ukrainan tilanteen kärjistyminen voisi siirtää painetta etelästä EU:n itärajalle ja näkyä myös Suomessa.

On naurettavaa puolustaa EU:n uusia taakanjakosopimuksia Suomen edulla, kun vuoden 2015 kriisi johtui juuri siitä, että muut EU-maat pyyhkivät takapuoltaan yhteisillä sopimuksilla. Ensin ne päästivät laittomat siirtolaiset kohti Suomea, ja saatuaan vaatimansa pakollisen EU-taakanjaon, ne (mm. Saksa ja Ranska) viivyttelivät – toisin kuin Suomi ja pari pientä maata – sen toteuttamisessa niin, että kiintiöt jäivät kymmenillä tuhansilla vajaiksi.

Jos uhkana on, että Suomen itärajalle tulee satoja tuhansia pakolaisia tai parempaa elämää etsiviä laittomia siirtolaisia kuten Välimerellä, olisi hulluutta luottaa siihen, että muut maat tulevat jakamaan taakkaa Suomen puolesta. Lisäksi tällainen automaattinen taakanjakomekanismi olisi itsessään vetotekijä, joka houkuttelisi massat liikkeelle joka puolelta kohti Eurooppaa, kun ei tarvitsisi enää pelätä Italiaan ja Kreikkaan jämähtämistä.

Pidemmällä aikavälillä esimerkiksi ilmastonmuutos tai elinympäristöjen tuhoutuminen voivat synnyttää uuden siirtolaisaallon. Kansainvälisen luontopaneelin IPBESin tutkijat ovat arvioineet, että jopa sadat miljoonat ihmiset voivat joutua jättämään kotinsa niiden vuoksi lähivuosikymmeninä. Sen rinnalla vuoden 2015 siirtolaiskriisissä runsas miljoona Eurooppaan saapunutta voi jäädä alkusoitoksi.

Tuolla arviolla sadoista miljoonista kotien jättämisistä vuosikymmenien aikana ei ole oikein mitään tekemistä "uuden siirtolaisaallon" tai vuoden 2015 kriisin kanssa. Samana aikana koteja jätetään muutenkin ehkä kymmeniä miljardeja kertoja. Uhkakuvat sadoista miljoonista maailmalla vaeltavista ilmastopakolaisista ovat pelkkää väritettyä mielikuvapropagandaa, jolle ei löydy minkäänlaista tieteellistä tukea.

Afrikan väestöräjähdys luo paljon vakavampia ja konkreettisempia uhkia muuttopaineelle, ja se vain osoittaa, että Euroopan nykyinen maahanmuuttopolitiikka ei voi jatkua. Laiton siirtolaisuus ja nykymuotoinen turvapaikkajärjestelmä maahanmuuton välineenä on lakkautettava siirtämällä turvan tarjoaminen Euroopan ulkopuolelle. EU:lla on kohta 10 000 uutta rajavalvojaa jäsenmaiden omien lisäksi, ja mikä olisikaan heille tärkeämpi tehtävä kuin EU:n ulkorajojen tukkiminen viisumittomilta tulijoilta.

Perussuomalaiset esittää maahanmuuton ongelmiin vain lyhytnäköisiä toimia, joilla lisättäisiin suomalaisten veronmaksajien kustannuksia. Puolue ei esitä mitään keinoja kansainvälisen turvapaikkajärjestelmän keskeisten ongelmien korjaamiseen ja Suomen riskien vähentämiseen.

Mahdollisimman tiukka turvapaikkajärjestelmä ja toimivat palautukset kaikissa jäsenmaissa on parasta niin Suomelle kuin Euroopalle. Mitä vähemmän vetotekijöitä, sitä vähemmän tulijoita. EU:n esittämä turvapaikanhakijoiden taakanjako olisi vaarallinen vetotekijä, joka olisi eskaloinut vuoden 2015 kriisin aivan toiselle tasolle.

Ongelmien ratkaisu onnistuu vain yhteistyössä muiden maiden kanssa. Vaalimalla kansainvälisestä turvapaikkajärjestelmää ja ihmisoikeuksia lisätään suomalaisten turvallisuutta ja vakuutetaan meidät pahimman varalle. Se kannattaa pelkästään itsekkäistä syistä.

Nykymuotoinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä vähentää suomalaisten turvallisuutta ja pahentaa maahanmuuton ongelmia. Se on epäoikeudenmukainen ja epäeettinen myös humanitaarisesta näkökulmasta, kun Eurooppaan pääsee ihmissalakuljettajille maksamalla ja tänne jäävän (joista useimmat eivät ole oikeita pakolaisia) ylläpito maksaa luokkaa sata kertaa enemmän kuin pakolaisleireillä asuvan. Syyrian pakolaiset ovat saaneet Euroopan ulkopuolella vain murusia siitä, mitä vuoden 2015 kriisin yhteydessä Syyrian kriisin varjolla Eurooppaan tulleisiin on satsattu.

Pienentääkseen riskiä masinoidusta siirtolaisvirrasta Suomen kannattaa tukea ratkaisuja, joissa pakolaisia autetaan heidän kotimaissaan tai niiden lähellä, sekä puututaan ongelmien juurisyihin, kuten ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen. Se edellyttää väistämättä sitä, että Suomi kantaa oman osuutensa ottamalla vastaan pakolaisleireiltä kiintiöpakolaisia, antamalla kehitysapua ja tukemalla humanitaarisista kriiseistä selviämistä esimerkiksi lähettämällä apua kriisikohteisiin.

Suomi ei voi vaikuttaa siirtolaisvirtoihin vaikuttamalla paljon puhuttuihin "juurisyihin", kun Suomi ei pysty vaikuttamaan millään havaittavalla tavalla siihen ilmastonmuutokseenkaan. "Ilmastopakolaiset" eivät sitä paitsi ole pakolaissopimuksen tarkoittamia pakolaisia, eikä heitä tarvitse ottaa vastaan.

Kiintiöpakolaisten asuttaminen Suomeen on äärimmäisen tehoton ja epäreilu auttamisen muoto, eikä kehitysapua tai humanitaarista apua voi perustella siirtolaisvirtoihin vaikuttamisella siksikään, että sellaista vaikuttavuutta ei ole koskaan asetettu tavoitteeksi. Kehitystutkijoiden mukaan auttamista seuraava elintason nousu vain lisää liikkuvuutta, ei vähennä sitä.

Noita auttamisen muotoja voi halutessaan puolustaa muilla perusteilla (mielestäni humanitaarisen avun voisi moninkertaistaa) mutta ei mitenkään siirtolaisvirtojen hillitsemisellä. Siihen tarvitaan välttämättä jonkinlaista pakottamista kuten sopimuksia läpikulkumaiden kanssa, palautussopimuksia lähtömaiden kanssa ja tiukkaa maahanmuutto- ja rajapolitiikkaa.

[Näkkileipä]

Onko yksikään vastuullisen median edustaja,  näyttänyt aitojen sotavalokuvien avulla, mitä ero on sotaa pakenevien suomalaisten alaikäisten lasten jotka lähetettiin turvaan naapurimaahan tai ulkomaalaisten aikuisten rintamakarkurien,  jotka pakenevat sotaa ja jättävät lapset ja naiset kotimaahansa ja lähtevät itse turvaan toiseen maanosaan? Näiden täysin erilaisten asioiden rinnastaminen toisiinsa, on täysin virheellistä ja epäloogista.

[pyrokatti]

Onko yksikään vastuullisen median edustaja,  näyttänyt aitojen sotavalokuvien avulla, mitä ero on sotaa pakenevien suomalaisten alaikäisten lasten jotka lähetettiin turvaan naapurimaahan tai ulkomaalaisten aikuisten rintamakarkurien,  jotka pakenevat sotaa ja jättävät lapset ja naiset kotimaahansa ja lähtevät itse turvaan toiseen maanosaan? Näiden täysin erilaisten asioiden rinnastaminen toisiinsa, on täysin virheellistä ja epäloogista.

Paremmin nykytilannetta vastaava esimerkki löytyy sadan vuoden takaa. Turun Sanomat 5.12.1920 kertoo Ruotsiin paenneiden punakaartilaisten edesottamuksista.

Ruotsiin paenneet suomalaiset punakaartilaiset

Poliittisen pakoilaisuuden varjolla oleskelevat pahantekijät maanvaivana

Ruotsin-Suomen rajalla toimiva ruotsalainen rajapoliisi on Ruotsin oikeuskanslerille erään kartoitusjutun yhteydessä lähettänyt joukon tietoja aikoinaan Suomesta Ruotsiin paenneista suomalaisista punakaartilaisista, jotka yhä edelleen oleskevat Pohjois-Ruotsissa ja varsinkin rajaseuduilla.

Näitten tietojen mukaan oli Ruotsiin mutta eritoten Pohjois-Ruotsiin tammikuun lopussa 1918 saapunut Suomen puolelta joukko enemmän tai vähemmän epäilyttäviä henkilöitä, jotka ilmoittivat olevansa valtiollisia pakolaisia. Tornijonjoen laakson metsäkylän ruotsinkielinen väestö on useinkin ottanut nämä selittelyt täydestä ja kaikin tavoin osoittanut vieraanvaraisuutta heille tarjoten heille ruuan ja asunnon. Usein on käynyt niinkin että paikallinen väestö on piilotellut näitä pakolaisia ruotsalaisilta viranomaisilta. Vasta sitten, kun on todettu etteivät joistakin rikoksista pidätetyt pakolaiset olleetkaan poliittisia pakolaisia, on väestö alkanut torjua heitä luotaan. Mutta tämä ilmiö on tullut näkyviin vasta viime aikoina, tosin paikalliselle väestölle kiusallisin seurauksin.

Kumminkin on monen rikollispakolaisen onnistunut piilotella pitkät ajat väestön avulla, vielä sitä hyväkseen käyttäen päästä pidemmälle sisämaahan ja siten rajavartioitten silmälläpidon ulkopuolelle. Siellä ne sitten kaikenmoisia keinoja käyttäen ja vääriä tietoja ilmoittaen ovat monasti onnistuneet saamaan tarpeellisen oleskeluluvankin valtakunnasta. Eikä siinä ole kyllin, että tämä olisi annettu vain määräajaksi, vaan ompa sellainen voitu antaa toistaiseksikin.

Kun nämä karkulaiset sitten ovat saaneet oleskelukirjat taskuunsa ja siten tunteneet varmemman pohjan jalkojensa alla, ovat he alkaneet viettää suorastaan terrorisoivaa elämää. Puhumattakaan siitä, että he juovat ja juovuspäissään mellastelevat sekä viettävät muutenkin siivotonta elämää, on heidän tililleen tullut paljon rikoksia, varsinkin varkautta ja pahoinpitelyjä, joilta eivät ole säästyneet edes heidän hyväntekijänsäkään. Yleisesti väitetään nykyisin, että nämä suomalaiset punakaartilaiskarkurit -- sillä sellaisiksi juuri osa heistä on samalla osoittautunut -- ovat muodostuneet täydelliseksi maanvaivaksi Ylä-Norrlannissa. Viime vuonna tehdyt varkaudet ovat miltei kaikki olleet heidän tekemiään, ja miltei kaikki sellaiset pahoinpitelyt, joissa on käytetty hengenvaarallista asetta, ovat juuri näitten samaisten suomalaisten tilillä.

Todellisia pakolaisia Ruotsi vastaanotti vuoden 1944 syksyllä jolloin yli 50 000 ihmistä evakuoitiin Ruotsiin pois sodan tieltä. Nämä olivat pääosin lapsia, naisia ja vanhuksia.

Virosta kannattaa ottaa mallia. Viroa lienee sitoutunut samoihin kansainvälisiin sopimuksiin kuin Suomikin, mutta siellä humanitäärinen maahanmuutto ei ole ongelma.

[Supernuiva]

Virosta kannattaa ottaa mallia. Viroa lienee sitoutunut samoihin kansainvälisiin sopimuksiin kuin Suomikin, mutta siellä humanitäärinen maahanmuutto ei ole ongelma.

Sosiaaliturva eli taikaseinä lienee olennaisin ero, tai näin olen ainakin olettanut. Kantasuomalaisista niin suuri osa on riippuvaisia sosiaaliturvasta, että sosiaaliturvan leikkaaminen ei liene mahdollista muutoin kuin talouden pettäessä täysin.

Rahapelituottojen määrästä iso osa ohjataan myös maahanmuuton ympärillä tapahtuvaan kotouttamiseen.

Lisäksi valtion sisäinen kulttuuri voi vaikuttaa paljon: kantasuomalaisista koostuva suurehko äänekäs joukko tukee mitä suurimassa määrin sellaista poliittista tavoitetta, jossa etnisesti kantasuomalaiset muuttuvat jossain vaiheessa vähemmistöksi Suomen alueella asuvista väestöryhmistä. Jos muistan ulkoa, niin ainakin yhden pääkaupunkiseudun kaupungin valtuustossa oli kantasuomalainen kaupunginvaltuutettu sanonut näin ääneen valtuustopuheensa aikana.

[Roope]

Höblän toimittaja Sylvia Bjon roimii perussuomalaisia talouspolitiikan kautta maahanmuuttopolitiikasta:

Hbl: Om finländarna vill ha en hållbar ekonomi, varför ligger då Sannfinländarna i opinionstäten? 4.3.2020

Perussuomalaisten ainoat leikkausehdotukset koskivat kehitysapua ja maahanmuuttajien kotouttamista. Viimeksi mainitulla on sitäpaitsi negatiivinen dynaaminen vaikutus työllisyyteen.  (käännös)

Maahanmuuttajien kotouttamiskoneiston rahoittaminen ei lisää työllisyyttä kuin maahanmuuttajien kotouttamiskoneistossa, eikä sielläkään mainittavasti. Toimien tuloksellisuutta ei tunnetusti mitata muulla kuin käytetyn rahan määrällä.

Eivät muistaakseni olleet myöskään ainoita leikkauskohteita.

Työssäkäyvien ihmisten määrän lisäys on ollut jo pitkään työperäisen maahanmuuton varassa. Perussuomalaisten mielestä Suomi ei tarvitse sitä enempää. Kuinka selviydymme väestörakenteen muutoksesta heidän politiikassaan, on siis täysin tuntematonta.

Puolueen talousohjelmassa ehdotetaan, että paremminkin kiristetään ulkomaisen työvoiman tarveharkintaa entisestään. Ajatuksena on, että osa ulkomaisesta työvoimasta ansaitsee niin vähän rahaa, että he elävät tuen varassa.

Perussuomalaiset unohtavat kertoa, että tarveharkinnan kiristäminen aiheuttaa enemmän juuri sellaisia ongelmia, joita he arvostelevat. Maahanmuuttaja, jolla on yhdenlainen oleskelulupa, ei voi ottaa vastaan toisenlaisia töitä ansaitakseen enemmän. Jo nyt on vaikeaa edetä töissä. Sitten jäädään hakemaan avustuksia ja saamaan arvostelua Perussuomalaisilta. Mitä kestävyysvajeen korjaamiseen tulee, edes Kafka ei olisi voinut kirjoittaa parempaa ohjelmaa.  (käännös)

Bjon ei kai ole taloustoimittaja, mutta huhhuh.

Työssäkäyvien ihmisten määrän lisäys on ollut jo pitkään työperäisen maahanmuuton varassa.

En muista kuulleeni tuollaista tietoa, eikä tuokaan tarkoita, että kyseinen maahanmuutto on ollut kokonaisuutena (mahdolliset perheet, tausta turvapaikanhakijana jne.) Suomelle kannattavaa.

Perussuomalaisten mielestä Suomi ei tarvitse sitä enempää.

Perussuomalaisten mukaan ns. työperäinen maahanmuutto ei ole mikään itseisarvo, vaan sen on oltava yhteiskunnallisesti kannattavaa. Onko joku toista mieltä? Anyone?

Kuinka selviydymme väestörakenteen muutoksesta heidän politiikassaan, on siis täysin tuntematonta.

Maahanmuutto ei voi olla vastaus väestörakenteen muutokseen, koska se vaatisi parhaassakin tapauksessa satojen tuhansien ihmisten massamaahanmuuttoa. Ei ylipäätään ole järkeä lisätä väestörakenteen muutoksen ja kestävyysvajeen varjolla lisää kustannuksia ja ongelmia aiheuttavaa maahanmuuttoa vaan päinvastoin on välttämätöntä vähentää sitä.

Puolueen talousohjelmassa ehdotetaan, että paremminkin kiristetään ulkomaisen työvoiman tarveharkintaa entisestään. Ajatuksena on, että osa ulkomaisesta työvoimasta ansaitsee niin vähän rahaa, että he elävät tuen varassa.

Perussuomalaiset unohtavat kertoa, että tarveharkinnan kiristäminen aiheuttaa enemmän juuri sellaisia ongelmia, joita he arvostelevat. Maahanmuuttaja, jolla on yhdenlainen oleskelulupa, ei voi ottaa vastaan toisenlaisia töitä ansaitakseen enemmän. Jo nyt on vaikeaa edetä töissä. Sitten jäädään hakemaan avustuksia ja saamaan arvostelua Perussuomalaisilta.

Simsalabim, mitä logiikkaa. Työlupien liian matalat, liian helposti tukiin ja hengailuun oikeuttavat tulorajat ovat eri asia ja eri keskustelu kuin se, salliiko työlupa työtehtävien vaihtamisen.

Mitä kestävyysvajeen korjaamiseen tulee, edes Kafka ei olisi voinut kirjoittaa parempaa ohjelmaa.

Nykyinen maahanmuutto ja monet puolueiden esitykset maahanmuuton helpottamiseksi (tarveharkinnan poistaminen jne.) pahentavat kestävyysvajetta. Tarveharkinnan ehtojen kiristäminen parantaisi sitä. Marginaalisesti, mutta kuitenkin.

[AcastusKolya]

Kuten Matti Viren on mainiossa Suomen Perusta todennut, monella (ml. Sylvia) menee sekaisin väestöllinen ja taloudellinen huoltosuhde. Kansakunnan kannalta vain jälkimmäisellä on merkitystä, mutta Sylvia jne. jankkaavat ensimmäisestä.

[Roope]

Jani Kaaron kolumni: Ampuisiko itseänsä jalkaan?

Miksi ihmiset äänestävät politiikkaa, joka koituu heidän vahingokseen, kysyy Jani Kaaro kolumnissaan.

On aamu. Katson peiliin. Mietin mitenköhän tänään vahingoittaisin itseäni. Kaivaisinko lusikalla silmän päästäni? Joisinko kuumemittarista elohopean? Vai menisinkö vain jonnekin hengittelemään asbestia syvälle keuhkoihin?

Kun asian ilmaisee näin, se kuulostaa typerältä. Kuka nyt itseään vahingoittaisi? Mutta maailma ei ole aivan näin yksinkertainen. Sallikaa minun siis esitellä teille Trevor.

Trevor on 41-vuotias mies Tennesseen osavaltiosta. Hän on taksikuski, Amerikan sydänmaiden valkoista köyhälistöä. Hän hakeutui lääkäriin muutama vuosi sitten kylkikipujen takia ja sen syyksi paljastui C-hepatiitin aiheuttama maksatulehdus.

Nyt Trevor on sairas, kuolemansairas. Hänen ihonsa on keltainen ja hänellä on kovia kipuja. Trevor tietää, että hän tulee kuolemaan. Ei siksi, että hänen sairauttaan ei voitaisi hoitaa. Ei, sillä hänen sairauteensa olisi kyllä olemassa kalliita lääkkeitä. Lisäksi hän voisi päästä elinsiirtojonoon.

Voisi siis, jos Trevor asuisi noin tunnin ajomatkan päässä Kentuckyn osavaltiossa. Vain tunnin ajomatka merkitsee Trevorille eroa elämän ja kuoleman välillä. Miksi? Siksi, että Kentucky äänesti Obamacaren, eli Yhdysvaltain terveydenhuoltouudistuksen puolesta. Tennessee hylkäsi sen. Siksi Trevorin kaltaiset köyhät eivät saa samantasoista hoitoa kuin kohtalotoverit Kentuckyssa.

Voisi kuvitella, että Trevor olisi katkera. Voisi kuvitella, että Trevor olisi Obamacaren suurin kannattaja. Mutta näinpä ei asiat ole. Trevor vastusti Obamacarea silloin kun siitä äänestettiin. Vaikka hän tietää, että Obamacare voisi nyt pelastaa hänet, hän ei silti äänestäisi sen puolesta. Ei ikinä! Hän ei halua valtion sekaantuvan ihmisten asioihin yhtään enempää kuin se tekee jo nyt. "Sitä paitsi en missään nimessä haluaisi antaa verodollareitani meksikolaisille ja sossun asiakkaille", hän sanoo.

Trevor löytyy Vanderbildtin yliopiston psykiatrin, Jonathan M. Metzlin, tuoreesta teoksesta Dying of Whiteness. Kirjassa Metzl tapaa valtavan määrän ihmisiä, jotka ovat äänestäneet itselleen vahingollisen politiikan puolesta.

[...]

Kaikki nämä ihmiset, joita Metzl haastattelee, ovat valkoisia. Vaikka vähemmistöt kärsivät tästä politiikasta eniten, valkoinen alaluokka otti pataan myös. He äänestivät Make America Great Again ja tekivät omasta elämästään surkeampaa.

Silti suurin osa Metzlin haastattelemista ihmisistä on kuin Trevor. He eivät kadu. He äänestäisivät samalla tavalla uudestaan. Miksi? Siksi, Metzl vastaa, että he suojelevat identiteettiään. Tuohon identiteettiin vain sattuu kuulumaan, että mustat ja meksikolaiset ovat heidän alapuolellaan. Obamacaren puolesta äänestäminen olisi merkinnyt, että heidät olisi hyväksytty samalle tasolle.

Metzlin haastateltavat ovat tietenkin nielaisseet Teekutsuliikkeen propagandan; että julkisen vallan vaikutusta ihmisten elämään on purettava; että ampuma-aseiden saatavuutta ei saa säännöstellä; ja että maahanmuuttajat uhkaavat valkoisten amerikkalaisten elintapaa.

[...]

Voisiko identiteettipolitiikka tuottaa meillä Suomessa jotakin samanlaista? Voisiko käydä esimerkiksi niin, että pienituloinen "unohdettu kansa" äänestää perussuomalaiset valtaan, ja saa sitten huomata, että heidän sosiaalietuutensa ovatkin vaarassa?

[...]

En tietenkään tiedä onko näin, koska riippumattomia analyyseja perussuomalaisten talouspolitiikasta on vaikea löytää, saati analyyseja tuon talouspolitiikan vaikutuksista pienituloisiin. Minun tietooni huolellisin ruodinta löytyy veroasiantuntija Lauri Finérin blogista, mutta hän on SDP:n neuvonantaja eikä näin ollen riippumaton. Hän tulee blogissaan siihen tulokseen, että perussuomalaisten talouspolitiikka suosii rikkaita ja leikkaa huono-osaisilta. Jos perussuomalaisilta kysyy, he ovat jyrkästi eri mieltä.

[...]

Asia kiinnostaa minua henkilökohtaisesti, koska tunnen perussuomalaisten kannattajia. Kaikki ovat pienituloisia. Jotkut ovat eläkkeellä, jotkut pitkäaikaissairaita. Jotkut elävät kylissä ja kaupungeissa, joista nuoret lähtevät heti kun pääsevät, ja joista palvelut katoavat koko ajan kauemmaksi. He kaikki ovat tavallisia ihmisiä, jotka tarvitsevat kipeästi sosiaalietuutensa. Ketään heistä en luonnehtisi rasistiksi.

Kylläpä olisi surkeaa, jos heidän asemansa tässä elämässä kurjistuisi entisestään. Vielä surkeampaa olisi, jos se tapahtuisi siksi, että he äänestivät puoluetta, jonka talouspolitiikasta he eivät tienneet tarpeeksi.

Jos vaalit olisivat tänään, perussuomalaiset olisivat vaalivoittajia. Perussuomalaisten johtama hallitus voi jonakin päivänä johtaa tätä maata. Meidän pitäisi puhua paljon enemmän perussuomalaisten talouspolitiikasta.

Pihtiputaan mummo ei mene perussuomalaisten sivuille lukemaan vaihtoehtobudjettia, ja vaikka menisikin, miten hän voisi tietää, miten realistinen se on.

Yle 15.3.2020

Jos Kaaro olisi ajatellut analyysissään vielä pari askelta pitemmälle, niin tästä olisi voinut tulla todella mielenkiintoinen kirjoitus.

Eurooppaan kohdistuva maahanmuutto poikkeaa ominaisuuksiltaan suuresti Yhdysvaltoihin kohdistuvasta, samoin maahanmuuton seuraukset. Haittamaahanmuuton vastustaminen on kuitenkin molemmissa myös vähäosaisten kansalaisten etu, olivat he sitten valkoisia tai mitä tahansa.

Suomalaisten köyhien avustettavien edun mukaista ei taatusti ole haalia Suomeen lisää köyhiä avustettavia, joita sitten käytetään vipuna sosiaaliturvan leikkauksiin ja työehtojen huonontamiseen. Äänestäjille luvatut vappusataset haihtuvat ennen pitkää ilmaan, kun Euroopan rajoja avataan nykyisellä maahanmuuttopolitiikalla yhä uusille avustettaville, joiden elinkaarikustannukset lähentelevät Suomessa tietyissä ryhmissä miljoonaa euroa laaki.

Myös vähäosaisten kannalta niin perussuomalaisten kuin muidenkin puolueiden linjauksissa olennaisempaa on yhtään pitemmällä tähtäimellä maahanmuuttopolitiikka kuin varsinainen talouspolitiikka. Esimerkiksi Sipilän hallituksen merkittävin ja kauaskantoisin talouspäätös oli vastaanottaa Suomeen kaikki halukkaat, mikä tarkoitti hänen kaudellaan yhteensä 48 000 turvapaikanhakijaa. Kysymys ei siksi ole, tarjoaako perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti pienituloisille muutaman kympin enemmän tai vähemmän kuussa, vaan miksi sekä kokoomuksen että hallituksen ajama maahanmuuttopolitiikka on niin jyrkästi köyhien ja kaikkien muidenkin suomalaisten paitsi maahanmuuttobisneksessä mukana olevien edun vastaista.

Eli Kaaron esittämä kysymys on oikein hyvä, ja sitä on syytä hallituksen radikaali ilmasto- ja maahanmuuttopolitiikka tietäen laajentaa:

Miksi suomalaiset äänestävät politiikkaa, joka koituu Suomen ja suomalaisten vahingoksi?

[Puskistahuutelija]

Jani Kaaro ei edes pyri ymmärtämään syitä ihmisten äänestyskäyttäytymisen takana vaan tyytyy halpaan propagandan suoltamiseen. Varsinkin alkuosassa, jossa keskitytään Yhdysvaltojen tilanteeseen.

Kaaron kaltaisille ihmisille on täysin käsittämätön ajatus, että jokin muu kuin Suomen kaltainen ison verotuksen ja julkisen sektorin malli olisi se, jonka kaikki ihmiset haluaisivat itselleen. Kaaro ei ymmärrä, että konservatiivit näkevät valtion loputtomana rahareikänä, jonne kipattu raha katoaa sinne täysimääräisesti ja että se raha tulee veronmaksajien taskusta. Mikään ei ole tehokkaampi tapa kuluttaa rahaa kuin antaa se verotuloina julkiselle sektorille.

Miksi näin? Koska se raha ei ole päätöksiä tekevien tahojen omaa vaan jonkun muun. Milton Friedman, yksi modernin ajan suurimmista taloustieteilijöistä, kirjoitti tästä laajasti kirjassaan Vapaus valita. Koska raha ei ole päätöksiä tekevien omasta taskusta, heillä ei ole myöskään painetta tehdä rahan jakamisen ja käytön suhteen kustannustehokkaita ja toimivia päätöksiä. Tämän näkee julkisella sektorilla jatkuvasti. Julkisen sektorin toteuttamat projektit ja hankkeet järjestään ylittävät budjettinsa. Se johtuu nimenomaan siitä, että kaikki tietävät julkisen sektorin aina maksavan sen, mitä heiltä pyydetään. Siksi projektit ja hankkeet toteuttavat yksityiset yritykset eivät pysy aikataulussa, budjetoituja menoja ylitetään ja lopulta laskutetaan selkeää ylihintaa. Julkinen sektori sitten maksaa sen koska se ei ole julkisen sektorin työntekijöiltä - saatika päättäjiltä - suoraan pois.

Eikä tilanne muutu julkisen sektorin omien toimialojen kohdalla. Jos vaikkapa Tampereen kaupungin liikuntatoimen budjettia kasvatettaisiin 33%, se raha menisi täysimääräisesti ties mihin ilman, että se näkyisi konkreettisesti juuri missään. Sellainen julkinen sektori on. Kun kaikki omistavat jonkin asian, kukaan ei omista sitä.

Tämä on näiden Kaaron rasisteiksi implikoimien ihmisten ajattelun ytimessä. He uhraavat oman etunsa yhteisen edun hyväksi. Heillä on periaatteita ja he uskovat johonkin. He ovat valmiita uhraamaan oman persnahkansa varmistaakseen, että heidän ystävien, sukulaisten ja tuttavien verorahoja ei kipata Moolokin kitaan, joka vaatii koko ajan vain lisää samalla kun vastineeksi saa yhä vähemmän.

Samankaltaista ajattelua on perussuomalaisten kannattajilla. Tietysti iso osa tästä ajattelusta nivoutuu maahanmuuton ympärille, mutta kuitenkin. Lisäksi on paljon niitä perussuomalaisten kannattajia, jotka haluavat laskea verotasoa yleisesti Suomessa, koska näkevät ihmisen pystyvän itse käyttämään rahansa järkevämmin kuin valtio.