2019-10-16 YLE: Reilusti yli puolet vastustaa kaupungistumista

[Kommunisti-muslimi]

Täytyy huomioida myös tällainen seikka kuin ravinnontuotanto. Jostain kumman syystä se onnistuu paremmin maaseudulla kuin kaupungissa, vaikka kaupungissa pitäisi kaiken olla paremmin.

Itse asun Länsi-Vantaalla pientaloalueella ja tällainen asumismuoto on ihan hyvä. Löytyy myös metsää ja luontoa. Betonilähiökerrostaloasumista en voi suositella, vaikka minulla siitä ei kokemusta olekaan.

Kesät vietän Vihdissä maaseudulla ja kyllä omasta mielestäni elämänlaatu on maaseudulla parempaa kuin kaupungissa.

Maaseutuasumisessa on sekin hyvä puoli, että se ei Abdurzaleja kiinnosta, kun maaseudulla joutuu tekemään paljonkin asioita oman asumisensa eteen. Helsingissä voi viettää vaikka koko viikon betonikerrostalossa menemättä kertaakaan ulos, koska ei vaan tarvitse. Kai se on myös niin, että kaupungin helppo eläminen passivoittaa.

[Sakari]

Mietin kaupungistumista pääkopansisäisillä asioilla. Tuli mieleen voiko kaupunki houkuttaa ajatuksella laajasta sosiaalisesta verkostosta? Ainakin ihmisiä kulkee läheltä ohi ja asuu jokapuolella, voiko tällöin tulla tunne korkeasta kanssakäymisen tasosta muiden kanssa?

Oma kokemus kaupungista on että hyvin tulee juttuun ihmisten kanssa, mutta oikeasti ei ole aikaa lähteä viettämään aikaa naapureiden kanssa ja se lässähtää siihen. Muutettiin sitten "maaseudulle" josta 5min. ajomatka isompaan taajamaan ja 20min. ajomatkan jälkeen jo isommassa kaupungissa. Täällä maaseututaajamassa on parempi tekemisen taso ja enemmän kanssakäymistä naapureiden kanssa.

[Lalli IsoTalo]

Kokemuksia kesäasumisessa siellä missä haluttuunkin, eli keskellä ei-mitään

- Pieni yllätys oli keväthangessa karhun jäljet talon ympärillä. Talossa ei tarpeeksi tehokkaita aseita karhua varten. Hirviäkin näkyi pelolla syömässä. Komeita elukoita!

- Kesällä kaikenmaailman hanslankaria ajoi pihaan kyselemaan jotain ylimääräistä romua. Joiden todellisesta tarkoitusperistä jäi vähän niinkuin epäilystä.

- Kesällä naapurin koira tulee pyytämättä kylään. Silloin suvun lapset pakevat yläkertaan pakoon.

- Sekajätteelle ei ole laillista dumppauspaikkaa missään ollenkaan järkevän matkan päässä. Kaikkia muita lajitteluroskatynnyreitä löytyy vaikka kuinka paljon puolen tunnin ajon päässä, jossa on lähin kauppakin.

- Kaupassa kallishintataso ja niukka tuotetarjonta. Vihanneksen ja yrtit pääsäntöisesti nahistuneita, koska niille nyt vaan ei ole kysyntää.

- Metsät on alueelta raiskattu kautta linjan aukiohakkuilla, joten luontokokemus jää kävelyillä vähän vajaaksi. Luontokokemuksia varten ajetaan kansallispuistoihin.

Nämä pienet insidentit eivät tietenkään syö pois niitä etuja, joiden vuoksi kesäpaikka hankittiin keskeltä ei-mitään. Ja lähin naapuri ystävällinen, auraa tien kun ilmoitetaan, että ollaan tulossa. 

[petebe]

Muutamia, pieniä ajatelmia omasta asumispolustani..

Lapsuuden asuin keskikokoisessa kaupungissa lähellä kaupungin keskustaa. Alueella oli valtaosin omakotitaloja ja sitten ilmaantui pariin kolmeen ryppääseen kerrostalokompleksit. Lapsia oli paljon ja kaikkia yhdisti urheilu; kesät pelattiin futista ja talvet lätkää. Käytiin omenavarkaissa ja oltiin onnellisia lapsia. Tuolta aikaa on oikein hyvät muistot!

Aikanaan muutin pois kaupungista pieneen taajamaan ja sieltä maaseudulle. Enemmän luontoa, enemmän tekemistä asuinolojen hoidon kanssa - upeaa aikaa!

Muutin ulkomaille suurkaupunkiin. Ensin asuin lähiössä ja se oli tuskaa; hitaat ja hankalat kulkuyhteydet keskustaan, karmeat liikenneruuhkat ja kulttuurishokki. Noita alkuvuosia en kaipaa! Sitten muutin suurkaupungin keskustaan ja asiat paranivat huomattavasti; palvelut lähellä, ruuhkat historiaa koska kävellen pystyy liikkumaan, vapaa-ajalle tarjontaa sekä tekemisten että tapahtumien suhteen. Upeaa aikaa taas!

Itseasiassa kaikessa on puolensa - ainoastaan taajama/lähiö kaukana keskustasta ja palveluista sekä pienet pihat ja heikosti luontoa yhdistää upeasti kaupunki- ja maaseutuasumisen huonoimmat puolet.