Historioitsija Teemu Keskisarja (yhdistetty)

[Ernst]

Suvakkisilakat ovat niin mili- ja tilitantteja, että ihan kunnolliseksi kansalaiseksi tiedetty (näyttöä päinvastaisesta ei ole) voidaan potkia pois vapaaehtoistyöstänsä, koska käytti ns. väärää sanaa oikeassa yhteydessä.

Tässä ei ole mitään tolkkua. Teemu Keskisarja on julkisuuden henkilö, mutta voitte varmasti kuvitella, mitä tapahtuu monille muille.

Vapaaehtoisharrastuksen menettäminen ei ole monellekaan katastrofi. Katastrofi on se, kun työpaikat alkavat mennä osittain myös viranomaispainostuksen vuoksi. Katastrofi seuraa myös siitä, jos/kun emme enää uskalla tehdä ihmisläheistä vapaaehtoista työtä, kun joku häiriintynyt voi syyttää pedofiiliksi tai rasistiksi.

Elämä käy hankalaksi, kun ollaan NIIN puhtaita ja aatteellisia.

[JT]

Suomen suosituin historioitsija Teemu Keskisarja laittoi tuossa kommentissaan kovaa settiä pöytään:

Mietinpä vain, mitä minua suuremmat sielut, oikeasti tärkeät ihmiset joutuvat kokemaan tässä pahassa ja pähkähullussa ajassa? Meneekö tämä lopulta ohi? Tajuaako joku tehneensä virheen? Ajattelevatko somettajat ja toimittajat vielä 2050-luvulla, että hyvä kun puhdistimme ajoissa todelliset ja kuvitellut viholliset? Ylistääkö historiankirjoituksen historia niitä historioitsijoita, jotka 2000-luvun alussa ilmiantoivat toisinpuhuvia kollegojaan?

Voi olla, että eräälläkin Tampereen yliopiston historioitsijalla paidan ylänappi kiristää tänä aamuna tavallistakin enemmän.

Suomalaiset eivät tykkää porukalla kiusaamisesta, eikä varsinkaan nilkeistä, jotka siihen yllyttävät. Että terveisiä vaan sinne Tampereelle.

[Lalli IsoTalo]

Raskaan sarjan historioitsija Keskisarja on yksityisyrittäjä. Saas nähdä vieläkö näemme häntä YLEn ohjelmien asiantuntijana.

[pienivalkeapupu]

Raskaan sarjan historioitsija Keskisarja on yksityisyrittäjä. Saas nähdä vieläkö näemme häntä YLEn ohjelmien asiantuntijana.

Jaa ajattelet, että Keskisarja uskallettaisiin pistää ns vastaväittelijäksi jollekin joka edustaa Scheinin-Rautio-Silvennoinen linjaa...?

[Lahti-Saloranta]

Teemu Keskisarja on kansanedustaja jos ehdolle asettuu, ainakin jos on persujen listalla. Aivan uskomatonta vainoa n-sanan käytöstä. Tekosyyhän se toki on, ne mielipiteethän sen vainon aiheuttavat.

[jumahul]

Voi olla, että eräälläkin Tampereen yliopiston historioitsijalla paidan ylänappi kiristää tänä aamuna tavallistakin enemmän.

Suomalaiset eivät tykkää porukalla kiusaamisesta, eikä varsinkaan nilkeistä, jotka siihen yllyttävät. Että terveisiä vaan sinne Tampereelle.

JJ on säälittävä pelle, joka yritti aikoinaan profiloitua Halla-ahon vastavoimaksi. Oli täysin väärässä sarjassa. Nyt yrittää samaa Keskisarjan kanssa, ja tulee jälleen kerran turpaan.

[Kauko-Aatos]

No totisesti ei tästä kaustista humoristisiakaan piirteitä puutu:
Historiantutkija ja AY-aktiivi Jalonen syyttää Iltasanomia somekohu-sanasta ja samanaikaisesti itse spämmää aatetoverinsa Panu Raatikaisen kompatessa kymmeniä postauksia aiheesta someen.
Sitä parempaa somepöhinää siis. Minä olen oikeassa ja kaikki muut väärässä.

[Nanfung]

"Kansallismieletön virtsaa vaikka suomen kielen päälle ja luulee, etteivät suomalaiset ole saaneet mitään itse aikaiseksi. Se on jatkuvaa sieluntunnon kriisiä perustunteena", Keskisarja sanoo.

Osuva raskaansarjan määritelmä keskisarjalaiselta?

[Lahti-Saloranta]

Keskisarja jauhottaa Jaloset ja suvakit perusteellisesti ja heittää vielä heille haasteen. Tuo porukkahan pöyristymisellään sai savustettua Keskisarjan pois vapaaehtoistyöstä mamujen kotoutumista edistävästä futiksen apuvalmentajan hommasta. Keskisarja esitti Jaloselle ja muille että korvatkaa hänet siinä vapaehtoistyössä. Homman ottaminen pois Keskisarjalta ei haitannut Keskisarjaa vähääkään mutta oli vahindoksi niille joiden puolesta suvakit pöyristyivät

[-PPT-]

Keskisarja on täysin oikeassa. Jotenkin on tullut vaikutelma että vassareita vituttaa se että Suomella ei ole ollut siirtomaita eikä Suomella ole mitään tekemistä kolonialismin kanssa joten vassarit eivät pääse ulisemaan rasismista vasn joutuvat täikamman kanssa etsimään jotain orjalaivojen tervaa tai muuta vastaavaa paskapuhetta.

[Taikakaulin]

Mukava nähdä historijoitsija , joka ei sorru siihen sairaalloiseen kansalliseen itseruoskintaan joka helvetin asiassa, kuten valitettavasti nykyään 90 % julkisuuden vassari"historijoitsijoista" tekee.

Olen nimenä Keskisarjan tiennyt  jo jonkin aikaa, mutta olen olettanut hänen olevan samanlainen antikansallismielinen vässykkä kuin ne muutkin. Kuinka väärässä olen ollutkaan! Yliksen sanontaa lainatakseni: hänhän on meidän miehiä.

[DuPont]

Keskis saa muuten hakea rahoitusta projekteihinsa tästä lähtien yksityissektorilta, koska noilla mielipiteillä ei valtion rahaa saada (vrt. Oula S.).

[räsänen]

Jostain luin että Keskisarja on Suomen suosituin historianluennoitsija. Jos näin on, niin silloin hänen ei tarvitse kerjätä punikeilta apurahoja mokumantroja hokemalla vaan voi vapaasti harjoittaa objektiivista tiedettä.

[Lahti-Saloranta]

Jostain luin että Keskisarja on Suomen suosituin historianluennoitsija. Jos näin on, niin silloin hänen ei tarvitse kerjätä punikeilta apurahoja mokumantroja hokemalla vaan voi vapaasti harjoittaa objektiivista tiedettä.

Millainenhan paskamyrsky syntyisi jos Keskisarja sortuisi samaan jonkun vasurin tai vihreän politikon suhteen kuin kollega Jalonen. Jalonenhan on Huhtasaaren kimpussa siitä kun Laura tweettasi että Suomi tarvitsee yhden Lokan. Mikä suunnaton viha noilla tutkijoilla on perussuomalaisia ja Lokkaa vastaan. Minusta heidän tutkimuksensakkaan ei voi olla objektiivisia jos sielussa on noin voimakas aatteen palo. Tosin voihan heitä korveta se että ne valtion apurahat voi olla tiukassa seuraavan hallituksen aikana.

[Lalli IsoTalo]

Jossain tv-ohjelmassa Keskisarja sanoi, että ei firmalla kovin hyvin mene. Siispä mainostan:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Teemu_Keskisarja

"Jos minun tuotteliaisuudelleni on jokin kouriintuntuva syy, niin se on se, että en ole tekemisissä minkään sosiaalisen median kanssa. Työkaverit, täysin järkevät ja periaatteessa ahkeratkin ihmiset, runkkaa netissä sen koko työaikansa."

Mielestäni jo pelkästään nuo kirjojen nimet ovat loistavia! 

Itsenäiset historiateokset

1. "Secoituxesta järjettömäin luondocappalden canssa": Perversiot, oikeuselämä ja kansankulttuuri 1700-luvun Suomessa. Väitöskirja
Helsinki: Helsingin yliopisto, 2006. ISBN 952-92-1175-9.
PDF: http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/hum/histo/vk/keskisarja/secoitux.pdf
Tiivistelmä; http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/hum/histo/vk/keskisarja/tiiviste.html

2. Afäärifennomaanit: Paloheimo-veljekset suurliikemiehinä ja yhteiskunnallisina vaikuttajina.
Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 951-0-31842-6.

3. Pornaisten historia 2, Vuodesta 1869: Elämä pienessä kunnassa ja muuttuvassa yhteiskunnassa.
Pornainen: Pornaisten kunta, 2007. ISBN 978-952-99163-1-3.

4. Suomen ainoa sarjamurhaaja: Juhani Adaminpojan rikos ja rangaistus.
Jyväskylä: Atena, 2008. ISBN 978-951-796-538-5.

5. Vihreän kullan kirous: G. A. Serlachiuksen elämä ja afäärit.
Helsinki: Siltala, 2010. ISBN 978-952-234-041-2.

6. Vääpeli T:n tapaus ja muita kertomuksia suomalaisesta terrorista.
Jyväskylä: Atena, 2010. ISBN 978-951-796-623-8.

7. Kyynelten kallio: Kertomuksia seksistä ja väkivallasta.
Helsinki: Siltala, 2011. ISBN 978-952-234-080-1.

8. Raaka tie Raatteeseen: Suurtaistelun ihmisten historia.
Helsinki: Siltala, 2012. ISBN 978-952-234-135-8.

9. Viipuri 1918. Helsinki: Siltala, 2013. ISBN 978-952-234-187-7.

10. Tolvajärven jälkeen: Suurtaistelun ihmisten historia.
Helsinki: Siltala, 2014. ISBN 978-952-234-253-9.

11. Suuri tammi: Kertomuksia kulttuurista, rahasta ja Suomen Kulttuurirahastosta.
Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2014. ISBN 978-952-222-555-9.

12. Kirves: Toivo Harald Koljosen rikos ja rangaistus.
Helsinki: Siltala, 2015. ISBN 978-952-234-324-6.

13. Hulttio: Mannerheimin painava nuoruus.
Helsinki: Siltala, 2016. ISBN 9789522343857.

14. Saapasnahka-torni: Aleksis Kiven elämänkertomus.
Helsinki: Siltala, 2018 ISBN 978-952-234-497-7

15. Vääpeli T:n tapaus ja muita kertomuksia suomalaisesta terrorismista.
Vaasa: Siltala, 2018. ISBN: 9789522345615

16. Murhanenkeli – Suuren Pohjan sodan ihmisten historia.
Helsinki: Siltala, 2019. ISBN 9789522346384

Muiden kanssa kirjoitetut historiateokset

17. Alexander Järnefelt: Kenraali ja suomalaisuustaistelija.
Kirjoittajat Jouni Yrjänä ja Teemu Keskisarja. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2009.

18. Erehtymättömät: Tarina suuresta pankkisodasta ja liikepankeista Suomen kohtaloissa 1862–2012.
Kirjoittajat Markku Kuisma, Teemu Keskisarja. WSOY 2012.

19. Hulluja päiviä, huikeita vuosia: Stockmann 1862–2012.
Kirjoittajat Markku Kuisma, Anna Finnilä, Teemu Keskisarja, Minna Sarantola-Weiss. Siltala, Helsinki 2012.

20. Paperin painajainen: Metsäliitto, metsät ja miljardit Suomen kohtaloissa 1984–2014.
Kirjoittajat Markku Kuisma, Sakari Siltala, Teemu Keskisarja. Siltala, 2014.

21. 1917. Kirjoittajat Kaj Häggman, Teemu Keskisarja, Markku Kuisma. WSOY, 2017

22. 1918. Kirjoittajat Kaj Häggman, Teemu Keskisarja, Markku Kuisma. WSOY, 2018

23. Suomen historia. Kirjoittajat Anitra Komulainen, Teemu Keskisarja, Markku Kuisma. Siltala 2018.

[Lalli IsoTalo]

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kieli-kulttuuri/kummallisuuksien-historioitsija
Kum­mal­li­suuk­sien his­to­rioit­si­ja
24.3.2016

Teemu Keskisarja vaihtoi viinanjuonnin historiaan. Nyt hän tutkii seksiä, väkivaltaa ja kuolemaa.


"Mitä 41-vuotias herrasmies ajatteli riisuessaan hansikkaansa Helsingin yliopiston päärakennuksen sisäpihalla torstaina 28. marraskuuta 1889 kello 13.00?"

Näin historioitsija Teemu Keskisarja herättelee lukijan mielenkiintoa kirjassaan Vääpeli T:n tapaus ja muita kertomuksia suomalaisesta terrorista. Murhaahan tuo kyseinen maisterismies, Waldemar Churberg, ajatteli, mutta ei siitä sen enempää.

Lainaus kertoo paljon Keskisarjan työstä: häntä kiinnostavat nimenomaan menneisyyden ihmisten ajatukset ja tunteet.

— Yleiset puitteet, ilmiöt tai valtion rajalinjojen muutokset eivät ole minulle kovin tärkeitä. Haluan päästä ammoisten ihmisten pään sisään ja eläytyä heidän tunteisiinsa.

Historia on jostain selittämättömästä syystä kiinnostanut Keskisarjaa "pikkukilliäisestä lähtien".

— Olen aina harhaillut paljon hautausmailla ja miettinyt vanhoja aikoja. Olen myös erittäin mielelläni kuunnellut vanhojen sukulaisten ja vieraampienkin ihmisten juttuja menneisyydestä.

— Joku vamma tämä kai on, tämä halu elää ammoin kuolleiden ihmisten elämää ja olla irrallaan nykyhetkestä. Varmasti mukana on jonkunlaista eskapismiakin.

1600-LUVUN BAARIJUTUT / Tulevaisuus ei voisi Keskisarjaa vähempää kiinnostaa.

— Minua ei lainkaan huvittaisi käydä Helsingissä 50 vuoden kuluttua. Sen sijaan olisi äärettömän jännittävää kävellä tavallisena arkipäivänä 1960-luvun tai sadan vuoden takaisessa Helsingissä.

— En kaipaisi todistettavakseni Jeesuksen syntymää tai muuta erityisen historiallista tapahtumaa. Haluaisin vain selvittää, onko minulla mitään juteltavaa lajitovereideni kanssa, jotka ovat eläneet sata vuotta sitten.

Suurta hämmästystä kohtaaminen tuskin tuottaisi, Keskisarja uumoilee. 1960-luvulla tai 1600-luvulla eläneet ihmiset olivat otaksuttavasti tunne-elämältään hyvin samanlaisia kuin mekin, vaikka tiedot ja uskomukset maailmasta olivat erilaiset.

— Jos ottaisin oluen jossakin 1600-luvun kestikievarissa, luultavasti ympärillä lentelisivät aivan samanlaiset jutut kuin nykybaareissakin.

SHAKKI EI KEHITÄ / Keskisarja tietää, mistä baareissa jutellaan, sillä 1990-luvulla ne tulivat hänelle tutuiksi. Lukio-opintojensa jälkeen helsinkiläisnuorukainen ei tahtonut saada elämästään otetta.

— Bisseä, röökiä, shakinpeluuta... ja henkeni pitimiksi tein satunnaisia ruumiillisia töitä rakennuksilla. Siinä se aika kului, Teemu Keskisarja muistelee.

— Ajelehtiminen on nuorena tavallista. Harmittaa, että omalla kohdallani tyhjäntoimittamisessa, viinan kanssa pelleilyssä ja aivan liian totaalisessa shakinpelaamisessa vierähti kymmenen vuotta. Viisi olisi riittänyt.

Shakissa Keskisarja ehti kurottaa SM-tasolle saakka. Tätä hän ei lue meriitiksi.

— Siitä, että on hyvä shakissa, ei ole mitään hyötyä. Siinä menee vain aikaa ja energiaa hukkaan.

Kai älypeli sentään pitää pään terävänä? Päinvastoin, Keskisarja epäilee.

— Shakinpelaajista iso osa on mielenterveysongelmaisia ja jollakin tavoin tavallisen elämän ulkopuolella. Jos otat minkä tahansa harrastuksen liian vakavasti, se vie koko persoonallisuutesi ja elämäsi mennessään.

Jotain apua nykyiseen tietokirjailijan työhönsä Keskisarja katsoo kuitenkin saaneensa.

— Ehkä pelaamiseni ansiosta pääni kestää pitkiä pohdiskeluja ja tolkuttomia yövalvomisia. Ei tunnu missään valvoa ja kirjoittaa muutamaa vuorokautta putkeen.

TULLA JOKSIKIN / Vuosituhannen vaihteessa Keskisarjan päähän pälkähti yrittää opiskelijaksi Helsingin yliopistoon.

— Ajattelin, että yliopistolla olisi hauska hengailla ja statuskin olisi mukavampi, olla Helsingin keisarillisen yliopiston opiskelija eikä pelkkä rakennusmies.

Oikeastaan ajatus ei ollut aivan uusi. Teemu Keskisarja mietti jo lapsena, että häntä kiinnostaisi kirjailijan tai kuuluisan shakinpelaajan ura — ei niinkään rakkaudesta lajiin kuin halusta olla jotakin, joku.

Keskisarja pääsi lukemaan historiaa viimeisenä hyväksyttynä.

— Olin jo 30-vuotias kun aloitin perustutkinto-opiskelijana, siis pahasti ikätovereistani jäljessä. Kirimistä riitti.

ELIKOT JA VERITEOT / Keskisarja otti spurtin ja valmistui maisteriksi kahdessa vuodessa. Graduunsa hän panosti ja sai siitä laudaturin. Aiheena oli eläimiin sekaantuminen 1700-luvun Suomessa.

— Keksin aiheen dosentti Seppo Aallon luennolla. Hän heitti kommentin, joka jäi takomaan päähäni. Se meni kutakuinkin näin:

"Kaikenlaisia aviorikoksia ja salavuoteuksia oli paljon, ja myöskin eläimiin sekaantuminen oli Suomessa erittäin yleinen rikos 1700-luvulla ja siitä rangaistiin kuolemalla."

Sittemmin Keskisarjan kirjojen aiheiksi ovat valikoituneet erilaiset rikokset ja väkivallan teemat. Seksirikollisuus, sodat, terrori, verityöt — vain rahateemat poikkeavat väkivallan poluilta, joskin taloudellakin on uhrinsa.

Miksi nämä rankat aiheet? Eikö arjen historia voisi olla leppoisampi valinta?

— Vanhojen aikojen tavallinen kansa kiinnostaa minua, mutta heistä ei löydy lähteitä. Kirjoittaisin mielelläni 1700-luvun keskivertoduunarin arkipäivästä tai onnellisesta avioelämästä, mutta silloin koko juttu pitäisi keksiä omasta päästä. Eläimeensekaantujasta voi sen sijaan löytyä paljonkin tiedonmurusia oikeusasiakirjoista. Tähän on tyytyminen.

PROFESSORIN VAISTO / Nykyiselle uralleen Keskisarjan sysäsi "käsittämätön onnenpotku". Kun hän haki historian laitokselta opintokirjamerkintää, professori Markku Kuisma nappasi Keskisarjan työhuoneeseensa ja kysyi kiinnostusta kuukausipalkkaisen tilaustyön, Paloheimo-suvun mahtiveljesten historiikin kirjoittamiseen.

— En tuolloin tainnut edes ajatella hakea historian alan töitä. Ajattelin vain, että sainpa tutkinnon aikaiseksi ja kai minua nyt kunnioitetaan maisterina vähän enemmän.

Tarjous hämmästyttää Keskisarjaa yhä.

— Palkattuja tilaustöitä on erittäin vähän tarjolla ja tämä aihe oli vieläpä hyvin järeä. Paloheimon veljekset ovat unohdettuja suomalaisia merkkimiehiä. Minulla ei ollut mitään meriittejä tai työkokemusta kirjallisista töistä.

— Ehkä Kuisma piti gradustani tai sitten professoreille kehittyy vaistoa oppilaittensa suhteen: että tuota kannattaa kokeilla tai tuon kanssa voisi ottaa riskin.

Ainakin gradu — jonka voi lukea verkossakin — paljastaa tekijästään orastavia kirjoittajan kykyjä. Keskisarjalla on rohkeutta tulkita henkilöittensä tuntemuksia värikkäästi, komiikkaa kaihtamatta. Viihdyttävät luonnehdinnat pohjaavat silti aina faktoihin.

— Yritän noudattaa sääntöä, että värittäminen ja ylitseampuminen on luvallista, jos se tiivistää asiaa. En hyväksy lainkaan sitä, että laittaisin ylimääräisiä adjektiiveja tai muita koruja sinne tänne.

ARMOTONTA KRITIIKKIÄ / Sivistyssanoja Keskisarja karttaa. Yleistajuisen vastakohta on yleistajuton, eikä tieteellinen, historioitsija luonnehtii.

— Maallikko ei jaksa lukea ammattikieltä vilisevää tutkimusta, vaikka aihe kiinnostaisi. Epäselvyyksille ei ole tarvetta Suomen historian kaltaisessa aiheessa. Luonnontieteet ovat eri asia, niillä on omat universaalit terminologiansa. Suomalaisen humanismin tulee pärjätä äidinkielellään, joka on jo vuosisatoja kehittynyt tähän tarkoitukseen.

Keskisarja sanoo oppineensa kirjoittamaan kirjoittamalla ja hyviä tekijöitä jäljittelemällä. Kova kritiikki on sekin ollut tärkeää.

— Kohdalleni on onnekseni osunut työyhteisöjä, joissa olemme ruotineet toistemme tekstejä aggressiivisesti.

Yksi tällainen yhteisö oli Markku Kuisman alainen Paloheimo-historiikkeja kirjoittanut kolmikko. Viereisissä huoneissaan Bernhardinkadulla työskennelleet historioitsijat Keskisarja, Marko Paavilainen ja Jouni Yrjänä eivät säästelleet sanojaan toistensa teksteistä.

— Armotonta kritiikkiä oli kyllin. Kävimme tarkasti läpi joka ainoan liuskan, minkä kukin meistä tuotti. Emme hyssytellen vaan työpaikkakiusaamisen meiningillä, että tuohan on ihan täyttä paskaa.

Kova kritiikki kehittää, Keskisarja uskoo.

— Kannatan kung fu -metodia, jossa oppilaan itsetunto nujerretaan tyhjäksi tauluksi ja siitä voi sitten lähteä rakentamaan, Keskisarja sanoo, tosin hymy suupielessään.

AHKERUUS ELÄTTÄÄ / Keskisarjalta on jo pitkään ilmestynyt kirja vuosittain, parhaimpina vuosina kolmekin teosta. Yhdeksi tehokkuutensa syistä Keskisarja arvelee sen, ettei hänellä ole yliopistovirkaa.

— Kun ei tarvitse osallistua yliopiston talous- ja hallintoasioihin, säästää paljon aikaa. Professoreilta menee kolmannes tai jopa puolet ajasta apurahojen anomiseen, yliopiston byrokratiaan ja kaikenlaiseen tietotekniseen pelleilyyn.

Keskisarjan kirjat syntyvät tilaustöinä tai kaupallisten kustantajien kautta julkaistuina. Kustantaminen ei rikastuta, vaikka tietokirjallisuuden yleiseen tilanteeseen nähden Keskisarja myy mukavasti.

— Yleinen suhdanne on toivoton. Myynti putoaa 10 prosenttia vuodessa ja enemmänkin, sillä kustantajat varmastikin kaunistelevat lukuja.

Historioitsijaa ilahduttaa, että hänen kirjansa ovat suosiossa kirjastoissa.

— Jos kirjallani on heti ilmestyessään pitkät varausjonot, onhan se merkki siitä, että touhuni joitakin vielä kiinnostaa.

Kirja per vuosi -julkaisuvauhti jatkuu. Sen on pakko jatkua.

— Edes suosituimmista talvisota- tai rikoshistoria-aiheisista kirjoistani en välttämättä jää omilleni maksettuani tutkimusapulaisten palkat, matkat ja muut kulut. Siksi teen myös kuukausipalkkaisia tilaustöitä, jotka ainakin toistaiseksi ovat innostaneet yhtä lailla.

Juuri nyt tekeillä on tilaustyö vuonna 2009 kuolleesta vuorineuvoksesta ja taidevaikuttajasta Gustaf Serlachiuksesta.

— Olen vielä kahden vaiheilla siitä, kirjoitanko ensi syksyksi myös oman, Mannerheim-aiheisen kirjan.

Keskisarja on monelle myös teeveestä tuttu: Pimeä historia viipaloi Yleisradion kuusiosaisessa sarjassa vuodenvaihteessa synkeähköjä siivuja Suomen historiasta. Keskisarjan ja Marko Kämäräisen kertojanote on kuitenkin varsin hauska. Sarjan voi katsoa Ylen Areenasta.

DRAAMAN KAARI / Jos rahasta ei tarvitsisi välittää, Keskisarja uppoutuisi kirjoittamaan Suomen 1600–1700-luvun sodista suomalaisten näkökulmasta.

— Niistä on kirjoitettu äärimmäisen vähän, ehkä tuhannesosa siitä mitä talvisodasta. Työ olisi kansallisesti ja ihmishistoriallisesti tärkeä, mutta hyvin kallis ja työläs. Vaikeat käsialalähteet, paljon käyntejä Tukholmassa ja Venäjällä lähteiden perässä, alhaiset myyntiodotukset. Pitäisi saada järeä rahoittaja mukaan.

Yhdessä vuodessa hyvää vanhemman ajan sotakirjaa ei pysty tekemään, Teemu Keskisarja toteaa.

— Talvisodasta se onnistuu, sillä ajan lähteet ovat konekirjoitettua suomea ja muutenkin aihe on helppo ottaa haltuun.

Sodissakaan Keskisarjaa eivät kiinnosta strategiat tai rajat vaan ihmiset.

— Sota on tarinana ylivoimainen. Nuorille ihmisille tapahtuu lyhyessä ajassa järisyttäviä asioita, ehkä järisyttävämpiä kuin koko loppuelämässä — sikäli kuin loppuelämää edes siunaantuu. Sodissa on kova tempo ja isot panokset, Keskisarja miettii.

Draaman kaaressa sota peittoaa taloushistorian, vaikka talous ja raha ovat aiheina sotahistoriaa tärkeämpiä, Keskisarja määrittelee.

Kirjoittamisen ohella kalenteriin ei juuri muuta mahdu. Sulkapalloa Keskisarja sentään pelaa useamman kerran viikossa. Entä shakkia?

— Luojan kiitos en ole pelannut shakkia kymmeneen vuoteen. Se tahko on osaltani väännetty, historioitsija tuumii.

[Alaric]

Ai niin, tämä piti laittaa tänne jo aiemmin, mutta unohtui. Mainio kannanotto nationalismin puolesta Teemulta Videon kesto 1:55.

https://twitter.com/HommaMedia/status/1229137119425093632

[tweet]1229137119425093632[/tweet]

Tässä sisältö suunnilleen sanasta sanaan:

Suomalaisten ihmisarvo ja tasa-arvo ovat kansallisaatteen ansiota.

Fennomaanit kiihottivat meidän kansanryhmäämme 1800-luvulla sortoa ja apatiaa vastaan. Kaikki kuolemattomat laulut, taulut ja kirjat ovat kansallisaatteen ansiota. Kaikki tämän päivän puolueet ovat kansallisaatteen perillisiä suoraan alenevassa polvessa.

Kansallisaate on maailmallakin mainettaan parempi. Kansallisaate ei aiheuttanut toista maailmansotaa. Sota syttyi siksi, että Saksan ja Neuvostoliiton ylikansalliset imperiumit hyökkäsivät Suomen kaltaisten pienten kansallisvaltioiden ja ylipäätään heikompiensa kimppuun.

Kansallisaatetta tutkitaan tänään samalla tavalla kuin syöpää, samanlaisilla instrumenteilla, tai sitten sitä vähätellään ja sille naureskellaan. Millä ihmeen perusteilla?

Ei minun mielestäni Impivaara ollut mikään umpeutunut takapajula. Impivaaran keksijä Aleksis Kivi oli historiamme uutta luovin ihminen. Hän otti maailmankirjallisuudesta muutaman vaikutteen ja sotki sekaan kovempaa supisuomalaista kamaa.

Jos naureskelemme nationalismille ja vähättelemme sitä, kannattaa kysyä, että onko sen tilalle tullut joku veret seisauttava ismi. Ei välttämättä ole tullut nationalismin tilalle muuta kuin onanismi.

Pahoin pelkään, että jälkimaailma katsoo meitä tämän päivän kulttuuri-ihmisiä ja poliitikkoja kutakuinkin aatteettomina internet-runkkareina.

[Jäniksenkäpälä]

Suomalaisten ihmisarvo ja tasa-arvo ovat kansallisaatteen ansiota.

LOL 
Harvoin, jos koskaan kuulee - tai lukee - jotakin, joka tiivistää niin hyvin nykymaailman. Ja suomalaisittain - toisin kuin esimerkiksi länsinaapurissamme - tämä vielä tuodaan näin nätisti, ja suorastaan brutaalisti, päin pläsiä kaunistelematta.
Tätä tulisi levittää kaikelle kansalle, talojen katoilta huutaen.

[Lalli IsoTalo]

Teemu Keskisarjan kolumni: Talvisodan lopussa Suomi pelastautui kansanmurhalta

Ilta-Sanomien kolumnistina aloittava Teemu Keskisarja kirjoittaa, että antautuminen talvisodassa olisi merkinnyt Suomen armeijalle niskalaukauksia.
[...]
Neuvostoliitto oli pari vuotta aiemmin harjoitellut Itä-Karjalassa kansallismielisten suomalaisten puhdistusta eli kansanmurhaa.

Suomessa piisasi vaarallista älymystöä professoreista kansakoulunopettajattariin sekä kulakkeja, kymmenen peltohehtaarin ja muutaman lehmän omistajia. Miehitys merkitsisi armeijalle ja suojeluskunnille sotavankeutta, ei Geneven sopimuksen oikeuksia vaan niskalaukauksia. Puoli miljoonaa siviiliä pakoon Ruotsiin, kolme miljoonaa karkotukseen ja kotikonnuilla "bolshevisoitaviksi", laski Paasikivi.

Lue myös kommentit.

[Lalli IsoTalo]

Mitä haluaisit kysyä historioitsija Teemu Keskisarjalta?
Kansallismielisen Hommaforumin jäsenten kootut kysymykset 9.3.2020

Ja tässä vastaukset Homman kysymyksiin, sähköpostiini toimitettuna.

Älkää kysykö jatkokysymyksiä Keskisarjalta! Niihin ei tule vastauksia, koska Keskisarja ei roiku somessa, vaan tekee mielummin töitä. Voitte laittaa kiitoksia ja kehuja, jotka välitän sähköpostilla (niihin määräaika viikon päästä 23.3.). Normaali kommentointi ja keskustelu on tietenkin mahdollista. Sanoin Teemulle, että kaikkiin kysymyksiin ei tietenkään tarvitse vastata. Korostukset ovat meikäläisen käsialaa.

No niin, tästä lähtee!

A. Historia

1.   Suomen muinaishistoria: uskotko, että Suomen muinaisuutta voitaisiin suuremmilla arkeologisilla panostuksilla selvittää merkittävästi nykytasoa kattavammin? Panostetaanko muissa Pohjoismaissa arkeologiaan enemmän kuin Suomessa? Jos kyllä niin miksi?

- Toki arkeologiaa Suomessa pitäisi rahoittaa väkevämmin. Arkeologia on tavattoman tärkeä tiede Suomen kaltaisessa maassa, josta kirjallisia lähteitä ei ole juuri lainkaan 1600-lukua edeltäviltä ajoilta. Suurin osa juuriamme on siis lähdekatveessa, jolle kirjallisiin lähteisiin nojaava historiantutkimus ei voi mitään.

Uskon, että maan alla odottaa kaivamistaan merkittäviä palasia kansallisesta itseymmärryksestämme.  Esim. Varsinais-Suomen vanhimpien kirkkojen tutkijat ovat Suomen muinaisuuden perimmäisimpien kysymysten äärellä.

2.   Mitä asioita pitäisi koulussa opettaa/korostaa suomalaisuuden/suomalaisten historiasta?

- Fennomanian eli suomikiihkon läpimurto 1800-luvulla on Suomen historian myönteisin käännekohta. Kielitaistelun ansiosta Suomen rahvas sai ihmisarvon ja hiukan tasa-arvoakin. Tietääkö monikaan yläastelainen, kuka oli J. V. Snellman tai Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen?

3.   Historiografia: Onko suomalainen historiankirjoitus muka niin huonoa, että sen vuoksi tarvitaan jotain järjestöä tuomaan se "kansainväliselle tasolle"? (ysk, ysk saattaa liittyä Oula Silvennoisiin)

- Suomalainen historiankirjoitus on moni-ilmeistä ja tasokasta. Yliopistoissa on melkoiset voimavarat. Ja missään maailman maassa ei ole niin paljon ei-akateemisia hyviä historiantutkimuksen "amatöörejä" kuin Suomessa. Siis asianharrastajia, jotka kirjoittavat ilmaiseksi omalla tavallaan korvaamattomia kyläkirjoja, järjestöhistoriikkeja, sukututkimuksia ym.

Minua itseäni ei vaatimattomana keskisarjan miehenä innosta kansainvälinen taso. Kirjojani on jokunen käännetty, mutta tuskin niitä juuri kukaan ruotsalainen ja venäläinen viitsii lukea.

Historia on kansallinen tiede, mitä tulee pieniin kansoihin. Irlantilaisia kiinnostaa Suomen sisällissota saman verran kuin meitä Irlannin pääsiäiskapina eli melko vähän. Kullekin kansakunnalle vain omien esi-isien kohtalot ovat lihaa ja verta.

B. Kansallismielisyys & suomalaisuus

4.   Usein esitetään, että kansallisaate on peräisin 1800-luvun lopun Euroopasta ja kansallismielisyyden kasvusta. Onko näin, vai onko sillä pidempi historia?

- Kansallisaate on äärettömän monisäikeinen ilmiö, joka Napoleonin sotien jälkeen levisi – yleensä kulttuuri edellä – maihin, talouksiin, yhteiskuntiin, yhteisöihin ja miljoonien ihmisten mieliin. Kansallisaate tuli jäädäkseen. 1900-luvun lopulla kansallisuusaate päihitti kommunismin, joka oli tyypillinen internationalistinen, kansaton ja kansallismieletön ideologia.

5.   Lentoyhtiö SAS väitti mainoksessaan, että skandinavialaista kulttuuria ei ole olemassa, vaan kaikki on lainattu ulkomailta. Samanlaisia väitteitä on esitetty myös Suomesta. Mitkä asiat tai esimerkit kuvaavat mielestäsi parhaiten suomalaista kulttuuria?

- Tuo lainaamisen ajatelma on rannaton ja haukotuttava. Kuten tunnettua, roomalaiset lainasivat etruskeilta ja kreikkalaisilta, mutta eivät historioitsijat silti väheksy Rooman kulttuuria. Suomen kulttuuri on esim. Skandinaviaan verrattuna omaperäistä – kielellisistä ja maantieteellisistä syistä. Suomalaisten ei missään vertailussa tarvitse hävetä kirjojaan, laulujaan ja taulujaan ns. vanhojen sivistyskansojen edessä.

6.   a) Itsenäisyysaate: onko Suomi aina ollut, ja aina oleva, maantieteensä orja vai olemmeko jo oikeasti kypsiä irtautumaan menneiden kohtaloiden kahleista?
b) Suomi monivuosisataisena nöyränä hallintoalamaisena Ruotsin, Venäjän ja nyt EU:n ikeen alla: Näetkö, että Suomi voisi ikinä päästä eroon vieraista pomottajista?

- Yksi suomalaisen kansanluoteen hienoimpia piirteitä on, että me emme julmetusti kanna kaunaa isommille, joskus vittumaisiksi heittäytyneille naapureillemme. Ruotsi riisti meitä ja Neuvostoliitto hyökkäsi. Se on tutkimisen ja muistamisen arvoista historiaa – mutta ei päivänpoliittisen hyvityksen väärti. Nousimme notkoista omin avuin, enimmäkseen rauhanomaisella arjen työllä ja pienenä kansana suurpolitiikassa luovien. Historia tuskin neuvoo meitä vastaisuudessakaan uhittelemaan sen enempää länteen kuin itään tai eteläänkään.

7.   Mitkä ovat suurimmat uhkakuvat suomalaisuutta ajatellen?

Meidän aikamme vitsauksia – siis jo toteutuneita uhkia – ovat englannin kielen ylivalta, oman äidinkielen häpäisy ja internetin ylikansallis-ali-inhimillinen epäkulttuuri.

9.   Kansallinen Kokoomus kannatti Suomen itsenäisyyttä 1917 mutta vastustaa sitä 2020. Miksi?

- Arvelen omasta tuttavapiiristäni, että Kansallisessa Kokoomuksessa on vuonna 2020 paljon itsenäisyystahtoisia – ja ehkä voimme sanoa myös "kansallisia" – sieluja. Vuosina 1917-1918 itsenäisyyteen ponnisteleminen ei ollut Kokoomuksen edeltäjäpuolueissa aivan kirkasta. Suomihan käytännössä ajautui Saksan vasalliksi ja oli kesällä 1918 tovin epäitsenäisempi kuin Venäjän suuriruhtinaskunta vuotta aiemmin. 

10.   a) Olet kehunut kansallisvaltiota hyvänä/parhaana hallintomallina. Mikä saa historiantutkijan olemaan noin "epämuodikas"? Etkö pelkää poliittisesti korvamerkittyjen apurahojen luisuvan toisiin käsiin?

- Olen ihmishistorioitsija, se genre on aivan tarpeeksi muodikas. Olen saanut rahoitusta ja palkintoja ehkä runsaammin kuin sepustukseni ansaitsevatkaan. Liike-elämän tilaustöitä tulee paljon enemmän kuin ehdin tehdä muutaman apurin firmassani. Media ei ole minua vainonnut, pikemmin päinvastoin. Jopa Yleisradiossa olen suhtkoht hyvillä mielin puuhastellut.

Kysymys kansallisvaltiosta on tieteellisesti mutkikas ja mielenkiintoinen. Itse ajattelen, että kansallisvaltio on sopivan kiinteä ja myös sopivan väljä yksikkö ihmiskunnan paikallishallinnossa – parempaa ei ole tähän mennessä keksitty.

Kansallisvaltioilla on pyyhkinyt ihan hyvin 1800-1900-luvun Euroopassa, siis maailmansodista huolimatta. Tarkoitan esim. talouden, tieteen ja korkeakulttuurin saavutuksia. Elämää ilman kansallisvaltion tiettyjä raameja, ilman kansallista kulttuuriheräämistä, ilman ylhäisten ja alhaisten kansalaisten kansallistunnetta jne. voimme tänään tutkiskella esim. monissa Afrikan kolkissa, joissa joukkiot, heimot ja klaanit riehuvat toistensa kimpussa.

b) Onko suoraselkäisyytesi aiheuttanut sinulle ongelmia?

- En ole erityisen suoraselkäinen enkä kieroselkäinenkään. Kirjoitan kuolleista ihmisistä niin tosia tarinoita kuin osaan.  Elävien aikalaisteni kanssa minulla on sopuisat välit. Tulen toimeen jokseenkin kaikkien sellaisten tiedemiesten, poliitikkojen, kadunmiesten, liikemiesten ja journalistien kanssa, joita kohtaan silmästä silmään. Somessa vihamiehiä saattaa lymyillä, mutta se ulottuvuus ei kuulu elämääni lainkaan. Minun on helppo antaa anteeksi lähimmäisille, jotka kenties ovat minua vastaan rikkoneet jossain yhdentekevissä viestiketjuissa.

C. Monikulttuuri & suvaitsevaisuus

11.   Onko mielensäpahoittamisen kulttuuria esiintynyt ennenkin maailmanhistoriassa?

- Toki tuollaiset ilmiöt ovat ajattomia, ylihistoriallisia. Nyky-Suomi poikkeaa esim. radikaalien ja konservatiivien toran täyttämästä 1960-luvusta ja puhdasoppisimman luterilaisuuden 1600-luvusta jonkin verran. Tänään pikkuseikoista muka-verisesti loukkaantuvat netin automaatit. Somekohujen osanottajilla ei tosiasiassa ole omia mielipiteitä, joiden takia viitsisivät edes viskata kaljapulloa seinään.

12.   Millainen aatehistoriallinen tausta on monikultturismilla ja ns. suvaitsevaisuudella, siis mistä ne ovat syntyneet?

- Juuri kukaan suomalainen ei tietääkseni 1200–1900-luvuilla vihannut monia kulttuureja, ympäri Suomenmaata ja maailmaa kukoistavia tai omaa elämäänsä eläviä. Ei juuri kukaan suomalainen ole koskaan karsastanut käännöskirjoja, etnisiä keittiöitä, turismia, sukupuolisuhteita, avioliittoja, ystävyyttä ja kaupankäyntiä molempiin suuntiin. Maahanmuuttajiakin on tietyillä ehdoilla Suomeen mahtunut.

Mutta yhdyssana ja käsite "monikulttuuri" on nuori, vasta 2000-luvulla suomen kieleen kotoutunut.

Uskon, että monet kulttuurit suvaitsisivat toisiaan paremmin ilman keinotekoista monikulttuuri-käsitettä, joka usein liittyy esim. pöljiin rahanreikiin.

13.   Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet siihen, että Suomi on omaksunut ylihumaanin "maailmanhalauslinjan"?

- Suomalaiset ovat rauhantahtoisia, ystävällisiä ja auttavaisia ihmisiä. Nämä tunteet muuttaa ongelmiksi vain se, että tänään yhteiskunnan kukkaro on abstraktio. Arvostan korkealle perinteistä hyväntekeväisyyttä, jossa kukin ihminen lahjoittaa omaa rahaansa tai työpanostaan. Tämä vanha malli tuotti antajalle iloa enemmän kuin valtion budjetin paisutus.

D. Siirtolaisuus & maahanmuutto & globalismi

18.   Jotkut pitävät imperialistia maita edelleen vastuussa entisten siirtomaidensa hyvinvoinnista. Onko tähän perusteluita, jotka ovat edelleen päteviä? Poistuuko tämä oletettu vastuu koskaan?

- En ole pohtinut tätä kysymystä suurten siirtomaavaltojen kannalta. Mutta suomalaisilta savupirttien nokinaamoilta eli "Pohjolan neekereiltä" ei jäänyt vähäisintäkään moraalivelkaa Afrikalle. Toivon mukaan piloillaan on joku väittänyt, että meidän syntimme oli tervan toimittaminen orjalaivoihin tai Yhdysvaltain etelävaltioissa poimitun puuvillan käyttö Finlaysonin tehtailla.

Toistettakoon vielä: esi-isillämme, kantasuomalaisilla "Pohjolan neekereillä" oli täysi työ horjua hengissä läpi elämän helvetin, he eivät hyötyneet yhtikäs mitään Englannin, Belgian jne. valkoisempien miesten kolonialismista.

Velattomuutemme ei välttämättä tarkoita sitä, etteikö kehitysmaiden auttamisessa ja maailmanlopun lykkäämisessä olisi muutoin älyä.

19.   Kansainvaellukset vallankäytön välineenä: onko yhtäläisyyksiä menneiden aikojen valtiollisten imperiumien, ja nykyisen korporaatiovallan pyrkimysten välillä?

- En pelkää kansainvaelluksia vallankäytön välineenä vaan luonnonilmiöinä. Sadat miljoonat lähtevät liikkeelle Afrikasta tällä vuosisadalla. Jopa siinä tapauksessa, että opimme säätämään maapallon lämpötilan ja sademäärän täsmälleen mieleisiksemme kuin termostaatilla.

Väestöräjähdys on todennäköisin maailmanlopun syy. Tällä kommentillani en vähättele luonnonsuojelua, jota päinvastoin fanaattisesti kannatan.

20.   Englantilainen journalisti ja public intellectual Douglas Murray on todennut, että Brittein saarille on aina suuntautunut maahanmuuttoa, mutta ei koskaan aiemmin tällaisia määriä verrattuna kantaväestön määrään, eikä niin erilaisista kulttuurisista taustoista kantaväestöön nähden. Onko Suomen alueelle ennen koskaan suuntautunut maahanmuuttoa, joka vertautuisi määränsä tai keskimääräisen kulttuurisen etäisyytensä suhteen nykyiseen 1990-luvulla alkaneeseen maahanmuuttoon?

- Mitäpä sitä kiistämään, 1990-2010-luvun maahanmuutto on ollut määrältään ja laadultaan rajua, en löydä sille vastinetta Suomen historiasta. Karjalaiset, oman valtion kansalaiset, eivät liity tähän problematiikkaan mitenkään. Rantaruotsalaisten saapuminen keskiajalla on jonkinmoinen vertauskohta, mutta he eivät eronneet kantaväestöstä kovin jyrkästi muuten kuin kieleltään.

Todettakoon, myös että rantaruotsalaiset – eivät vielä 700 vuodessakaan ole sulautuneet kantasuomalaisiin.

Rantaruotsalaiset ovat miellyttävää porukkaa, en syytä heitä mistään enkä tietenkään aja heidän pakkosulauttamistaan tms. Sanon tämän vain esimerkkinä, ennustuksena siitä että 1990–2020-luvun maahanmuuttajat saattavat elellä omina kansanryhminään vielä 3000-luvulla.

E. Kommunismi

22.   Miksi kommunismi nauttii edelleen niinkin suurta ihailua tiettyjen vasemmistopuolueiden ja valtamedian piirissä?

- Taistolaisuus ja miedompi suomettuminen jättivät syvän jäljen esim. Yleisradioon. En ole itse juurikaan tutkinut näitä ilmiöitä. Suosittelen Timo Vihavaisen ja Kimmo Rentolan historiateoksia niille 2020-luvun suomalaisille, jotka haluavat ymmärtää lähimenneisyyttä ja samalla oman aikamme hullutuksia.

23.   Kuinka suurena epäkohtana näet länsimaisessa yhteiskunnassa sen, että kommunismin kanssa ei ole tehty kunnollista tilintekoa samaan tapaan kuin natsismin kanssa aikanaan tehtiin? Miksi uskot, että näin on toimittu?

- Tilinteko varsinkin Stalinin 1930-luvun puhdistuksista on Suomessa myöhässä. Se kuitenkin toteutuu, jahka Venäjän arkistot taas raottuvat. Oma Kansallisarkistomme on tämän asian edistämisessä varsin luotettava toimija. 

F. Eläimiin sekaantuminen

25.   Olet tehnyt väitöskirjan, joka käsitteli eläimiinsekaantumista 1700-luvun Suomessa. Kuinka nähdäksesi eläimiinsekaantuminen ilmenee monikulttuurisessa kontekstissa, vihervasemmistolaisessa elämänkatsomuksessa yleisesti ja näetkö yhtäläisyyksiä 1700-luvun Suomeen?

- Eläimeensekaantuminen on ikävä kyllä suomalaisten kansallinen, ehkä geneettinenkin erityispiirre. Voimme jakaa tämän häpeän vain ruotsalaisten kanssa. Missään muualla kuin Ruotsin valtakunnassa ei eläimeensekaantuminen ole ollut kriminaalipolitiikan painopiste ja kaikkihan sitä tekee -tapa. 

[Lalli IsoTalo]

Teemu Keskisarjan kolumni: Suomen valtio ei kanna yhteiskuntavastuuta – yritystenkö pitäisi!

6.10.2020

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006659234.html

Julkisen sektorin raha-asiat perustuvat historialliseen harhanäkyyn, kirjoittaa Ilta-Sanomien kolumnisti Teemu Keskisarja.
...
Valtaosan historiastaan Suomi on pärjäillyt ilman mitään yhteiskuntaa.

Raamatusta tai 1500–1700-luvun lainsuomennoksista ei löydy yhteiskunta-sanaa. Läsnä oli vasta esivalta, eri asia. Sen koura tuntui verotuksessa, sotapalveluksessa ja yleishyödyllisemmin oikeuslaitoksessa.

Zachris Topeliuksen Maamme kirja selitti 1870-luvulla vastasyntynyttä yhteiskuntaa: "se suuri, hyvää tekevä järjestys, joka yhdistää meidät kaikki, pitää turvissaan meidät kaikki, sitoo ja vapaiksi tekee meidät kaikki".

Topelius tarkoitti virkamiesten, kirkon ja isänmaan harmoniaa sekä alamaisten velvollisuuksia – ei etuisuuksia.

Koko "yhteiskunnan" budjetti oli lyhempi kuin tänään yhden kunnan.
...
Työllistämisen penääminen globaaleilta pörssijäteiltä on kerta kaikkiaan harhainen roolipeli.

"Yhteiskuntavastuu" ei nyt kuulosta kelvolliselta tunnussanalta edes kotimaan yrityskenttään. Miksi sen pitäisi vastata Suomen valtiosta, jonka taloudenpito on täysin yhteiskuntavastuutonta? Finanssikriisi ja korona tuskin vapauttavat 2000-luvun hallituksia historian tuomiosta. Entisyyteen verrattuna äärettömät vertotulot eivät muka riittäneet.

Kansallisomaisuus hupeni yhdessä sukupolvessa ja velka kaatui seuraaville, sikäli kun niitä siunaantuu.

Loput artikkelista. Klikatkaa näitä parempia artikkeleita!

[J.M]

En löytänyt Teemu Keskisarjasta kokoelmaketjua, joten tein oman tälle kolumnille. Teemu mainitsee EUn taakanjaon ja kiitollisuudenvelan peräkkäisissä lauseissa, siitä voitaneen vetää johtopäätöksiä. Eiköhän Ruotsilla ole kiittämistä Suomelle ihan riittävästi siitä, että ollaan oltu Ruotsin ja Venäjän välissä puskurina vuosisadat.

Teemu Keskisarjan kolumni: Suomi on Ruotsille 40 miljardia pystyssä pelkästään viime sotien pakolaisista

Kun EU:n komissio ajaa siirtolaisuuteen taakanjakoa, suomalaiset eivät saa unohtaa historiallista kiitollisuudenvelkaansa, kirjoittaa Ilta-Sanomien kolumnisti Teemu Keskisarja.

Tuhansia metsäsuomalaisia tunkeutui 1500–luvulta lähtien Ruotsin sydänmaille ilmasto- ja veropakolaisina.

Pieni jääkausi painoi Suomessa päälle halloineen.

Kruunu soi verovapauden ym. etuisuuksia Ruotsiin kotoutujille. Suomalaiset kiittivät sytyttämällä suunnattomat tulipalot. Suomen agrikulttuurinen erityispiirre kaskeaminen tuhosi Ruotsin ekosysteemiä ja kantaväestön elinehtoja.

Ruotsin kuninkaat lievittivät 1600-luvun loppupuolen ja 1700-luvun alun Suomen-vierailuillaan sotakriisejä. Taakanjaosta vakiintui termi hyysätä (hysa). Kaarle XII salli isonvihan pakolaisten käyttää riikinruotsalaisten resursseja "niin paljon kuin sielu sietää".

...

Valistuksen ja hyödyn aikakaudella Viaporin linnoitusprojekti todisti Suomen puolustuksen keskeisyyttä arvopohjassa. Suomalaistaustaisten sotilaiden taistelutahdossa ei ollut hurraamista Suomen sodassa 1808–1809. Entinen emämaa antoi luovutuksen anteeksi ja sittemmin suvaitsi fennomaanien väkivaltaista kansalliskiihkoa.

...

Nationalistisessa historiankirjoituksessa pakolaisuus Suomesta 1939–1944 on tabu. Kerkesivätkö laivaan ja junaan ensimmäisinä poltettujen rajakylien taaperot? Eivät, vaan ne joiden saattajat sujauttivat setelitukkoja kapteeneille ja konduktööreille.

Neuvostoliitto ei pahemmin pommittanut siviilikohteita. Suomen 95 000 sotavainajasta 98 prosenttia oli täysikäisiä miehiä. Näitä haavoittuvimmassa asemassa olevia ei kulkeutunut Ruotsiin, paitsi vähäinen aalto Pohjanmaan rannikolta.

...

Ruotsilla ei ollut Suur-Suomen fasistien kanssa yhteistä turvallisuusintressiä. Maailmansota kasasi Ruotsille omia taloushuolia kuten kaivosteollisuuden seisokin. Mikä oli sotalasten hinta Ruotsin veronmaksajalle? Täyshoidosta, koulutuksesta, terveydenhoidosta jne. satatuhatta euroa per nuppi ja vuosi ei mene ainakaan yläkanttiin. Siis 80 000 lasta x viisi vuotta x 100 000 = 40 miljardia euroa.

Se on piikkimme pelkästään viime sodista. Jos ruotsalaisten kansankoti raunioituu rasismiin, he tarvitsevat vuorostaan turvapaikkoja.

Toivottavasti historiatietoiset suomalaiset silloin nyökkäävät: Ruotsin asia on meidän.

IS 20.10.2020

Milloinkas aletaan lähettää Oy Suomi Finland Ab:sta laskuja Somaliaan, Pohjois-Afrikkaan ja Lähi-itään? Siinä on 40 miljardia vasta käsiraha.

[Leostoa]

Keskisarjan kirjoitus on laitettu tuolviisiin kieli poskella keijomoodiin. Kirjoitukset menevät näin paremmin läpi, sillä umpisuvakki voi löytää siitä oman sosialistisen totuutensa, nuivat hekottelevat ymmärtäessään rivien välit. Ruotsin kaatuminen rasismiin ja turvapaikkojen tarve kantaruotsalaisille Suomesta on hommallakin toisinaan esitetty näkemys tulevaisuudesta.

Alan epäillä että Keskisarja on vihapuhepoliisin etsimä Keijo "Sananvastuu" Kaarisade.

[insinörtti]

Neuvostoliitto ei pahemmin pommittanut siviilikohteita. Suomen 95 000 sotavainajasta 98 prosenttia oli täysikäisiä miehiä. Näitä haavoittuvimmassa asemassa olevia ei kulkeutunut Ruotsiin, paitsi vähäinen aalto Pohjanmaan rannikolta.

Munsalan soutujoukkue mainittu. Teemu on selvästi saanut konsulttiapua Keijolta. Hyvä niin.

[Pentecost]

Tuon on pakko olla parodiaa?

Muuten voisi sitten laskeskella, kuinka paljon Ruotsi ryösti veroina, tapatti suomalaisia miehiä sodissaan jne. Veikkaan, että olisimme saamapuolella.

Lisäksi Ruotsi viime vuosisadan konfliktissa vaati saada lapset omaan maahansa, kun suomalaisten johto olisi päätynyt sijoitukseen Pohjanmaalle. Ruotsi piti suuren osan noista lapsista ja ruotsalaisti heidät sijoituksen aikana.

Muutenkin Ruotsia voi pitää kolonialistisena maana eli missä korvaukset ja anteeksipyynnöt?

[J.M]

Kirjoitus saattaa olla (toivon, että on) parodiaa. Näistä vaan kun ei enää tiedä. Keskisarjaa en tunne juurikaan, mutta ainakin Wikipedian mukaan

Keskisarjan mukaan Suomesta vietiin Suuren Pohjan sodan aikana enemmän orjia Venäjälle kuin mitä Afrikasta Amerikoihin. Keskisarjan mukaan vähintään siksi "on aika naurettavaa nyyhkiä, että Suomella olisi jotain kiitollisuudenvelkaa afrikkalaisille neekereille Ranskan ja Englannin ja Saksan kolonialismista".

Otin varuilta kolumnin talteen historiankirjoja varten.

[insinörtti]

Tuon on pakko olla parodiaa?

Ei suinkaan. Kirjoitustyyli on vain valittu niin, ettei sitä ole tarkastajan taholta tarpeellista muuttaa. Lisäksi sillä varmistetaan toimeentulo myös jatkossa. Tämä taiteenlaji, ns "DDR:läishuumori" kehitettiin huippuunsa entisessä Itä-Saksassa. Siellä toimittajat kilpailivat partaansa naureskellen tarinoiden poskettumuudessa. Tarinoita ei toisaalta kukaan voinut kritisoida, koska silloin olisi leimaantunut valtion viholliseksi.
Tulee ihan nostalginen olo kun taas pääsee nauttimaan samasta.

[pyrokatti]

Mainio (Keijo-)kirjoitus. Siitä oli tosin jäänyt pois nykyisiä pakolaisia käytökseltään muistuttava ryhmä joka saapui Ruotsin vaivoiksi vapaussodan jälkeen. Turun Sanomat 5.12.1920 kertoo tästä ryhmästä etusivullaan. Näiden tekoset voitaneen lisätä laskuun.

Ruotsiin paenneet suomalaiset punakaartilaiset

Poliittisen pakoilaisuuden varjolla oleskelevat pahantekijät maanvaivana

Ruotsin-Suomen rajalla toimiva ruotsalainen rajapoliisi on Ruotsin oikeuskanslerille erään kartoitusjutun yhteydessä lähettänyt joukon tietoja aikoinaan Suomesta Ruotsiin paenneista suomalaisista punakaartilaisista, jotka yhä edelleen oleskevat Pohjois-Ruotsissa ja varsinkin rajaseuduilla.

Näitten tietojen mukaan oli Ruotsiin mutta eritoten Pohjois-Ruotsiin tammikuun lopussa 1918 saapunut Suomen puolelta joukko enemmän tai vähemmän epäilyttäviä henkilöitä, jotka ilmoittivat olevansa valtiollisia pakolaisia. Tornijonjoen laakson metsäkylän ruotsinkielinen väestö on useinkin ottanut nämä selittelyt täydestä ja kaikin tavoin osoittanut vieraanvaraisuutta heille tarjoten heille ruuan ja asunnon. Usein on käynyt niinkin että paikallinen väestö on piilotellut näitä pakolaisia ruotsalaisilta viranomaisilta. Vasta sitten, kun on todettu etteivät joistakin rikoksista pidätetyt pakolaiset olleetkaan poliittisia pakolaisia, on väestö alkanut torjua heitä luotaan. Mutta tämä ilmiö on tullut näkyviin vasta viime aikoina, tosin paikalliselle väestölle kiusallisin seurauksin.

Kumminkin on monen rikollispakolaisen onnistunut piilotella pitkät ajat väestön avulla, vielä sitä hyväkseen käyttäen päästä pidemmälle sisämaahan ja siten rajavartioitten silmälläpidon ulkopuolelle. Siellä ne sitten kaikenmoisia keinoja käyttäen ja vääriä tietoja ilmoittaen ovat monasti onnistuneet saamaan tarpeellisen oleskeluluvankin valtakunnasta. Eikä siinä ole kyllin, että tämä olisi annettu vain määräajaksi, vaan ompa sellainen voitu antaa toistaiseksikin.

Kun nämä karkulaiset sitten ovat saaneet oleskelukirjat taskuunsa ja siten tunteneet varmemman pohjan jalkojensa alla, ovat he alkaneet viettää suorastaan terrorisoivaa elämää. Puhumattakaan siitä, että he juovat ja juovuspäissään mellastelevat sekä viettävät muutenkin siivotonta elämää, on heidän tililleen tullut paljon rikoksia, varsinkin varkautta ja pahoinpitelyjä, joilta eivät ole säästyneet edes heidän hyväntekijänsäkään. Yleisesti väitetään nykyisin, että nämä suomalaiset punakaartilaiskarkurit -- sillä sellaisiksi juuri osa heistä on samalla osoittautunut -- ovat muodostuneet täydelliseksi maanvaivaksi Ylä-Norrlannissa. Viime vuonna tehdyt varkaudet ovat miltei kaikki olleet heidän tekemiään, ja miltei kaikki sellaiset pahoinpitelyt, joissa on käytetty hengenvaarallista asetta, ovat juuri näitten samaisten suomalaisten tilillä.

[P]

Tuon on pakko olla parodiaa?

Ei suinkaan. Kirjoitustyyli on vain valittu niin, ettei sitä ole tarkastajan taholta tarpeellista muuttaa. Lisäksi sillä varmistetaan toimeentulo myös jatkossa. Tämä taiteenlaji, ns "DDR:läishuumori" kehitettiin huippuunsa entisessä Itä-Saksassa. Siellä toimittajat kilpailivat partaansa naureskellen tarinoiden poskettumuudessa. Tarinoita ei toisaalta kukaan voinut kritisoida, koska silloin olisi leimaantunut valtion viholliseksi.
Tulee ihan nostalginen olo kun taas pääsee nauttimaan samasta.

Jep. Samasta kumpusi Romaniassa lausunnot: "ajatusten Tonava" ja "Karpaattien nero" Ceaușescusta.

[ISO]

Suomalaisia on häikäilemättömästi uhrattu ruotsin valta-aseman ja ruotsin itsekkyyden vuoksi siinä määrin, että velka toiseen suuntaan.

Pahimpina vuosina suomesta lähetettiin suur-ruotsin armeijaan niin paljon miehiä ja poikia, että täällä ei enää ollut kuin naisia ja lapsia.

Suomalaiset on aikoinaan taistelleet ruotsalaisten puolesta ruotsin sodat, eikä toinen maailmansotakaan ollut siinä suhteessa poikkeus, jos Suomi olis vallattu, seuraavaksi stalin olis ottanut Ruotsin.

Hölmö kirjoitus.