HS Mielipide: Kiintiöt voisivat kasvattaa naisten osuutta pörssiyhtiöissä

[wjp]

Nuorten naisten siunauksellisuudesta hallinnossa olemme saaneet jo vahvan näytön Sannan 1. hallituskaudella. Menestys on ollut etenkin taloudellisesti aivan vertaansa vailla.
Sama varmasti realisoituu myös tuotannollisissa yhtiöissä. Mikä voisi mennä pieleen?
WanhaP

[WinstonSmith]

Jos naiset olisivat pörssiyhtiölle parempia hallitusjäseniä kuin miehet, niin miksi joukko naisia ei perusta pörssiyhtiötä, jossa on vain naisia johdossa? Tämähän olisi takuuvarma menestysyritys. Mutta naiset eivät tietenkään voi sitä tehdä, koska yhteiskunta on liian sovinistinen ja muut yritykset eivät ostaisi naisilta, koska ovat sovinisteja, mutta varmasti naisten tuotteet olisivat parempia kuin miesten. Feminisimi tuntuu olevan jonkinlainen virus, joka estää naista menestymästä, koska nainen näkee kaikkialla sovinisteja ja syrjijöitä ja sen takia eivät keskity itse yritystoimintaan. Todellisuudessa on kuitenkin erittäin epätodennäköistä, että joku yritys ei tekisi sopimusta, jos tuote/palvelu olisi selkeästi ylivoimainen verttauna muihin, vain sen takia, että yrityksen johdossa on nainen. Naisyrittäjien pitää vain keskittyä kehittämään hyvä tuote/palvelu ja jos he todella pelkäävät sovinismia, niin voivathan he laittaa myyjiksi miehiä sellaisille yrityksille, joita epäilevät sovinisteiksi.

[Näkkileipä]

Eikös noita erilaisia kiintiöitä voi kiertää, määrittelemällä itsensä ja sukupuolensa uudelleen sen mukaisesti, mitä kiintiöillä haetaan? Esimerkiksi, minun fyysinen sukupuoli on mies, mutta jos sukupuolikiintiön vuoksi haetaan vain naisia, niin silloin olen nainen, eikä kenelläkään ole siihen mitään sanomista.

[Lahti-Saloranta]

Kun noita sukupuolikiintiöitä, lähinnä naiskiintiöitä  halutaan pörssiyhtiöiden johtoon ja kun translaki tekee tuloaan niin kansanedustajana kyllä kysyisin että edellyttääkö se kiintiö biologista naisena olemista vai riittääkö että osa jöhdon miehistä ilmoittaa sukupuolensa olevan nainen

[Näkkileipä]

Huomioidaanko noissa sukupuolikiintiöissä lainkaan sukupuolten moninaisuutta, vai tuleeko tuo olemaan ainoa asia jossa tunnustetaan vain kaksi sukupuolta, Mies ja Nainen?

[Pöhisijä]

Huomioidaanko noissa sukupuolikiintiöissä lainkaan sukupuolten moninaisuutta, vai tuleeko tuo olemaan ainoa asia jossa tunnustetaan vain kaksi sukupuolta, Mies ja Nainen?

Se on jännä kun moninaisuus unohtuu välittömästi kun naisille ollaan vaatimassa etuja. En ole ikinä nähnyt edes pahimman hörhön valittavan kamalasta vanhasta kahdesta sukupuolesta tuossa tilanteessa. Siitä päättelenkin, että eivät edes itse usko moninaisuushöpinöihinsä.

[Lalli IsoTalo]

Se on jännä kun moninaisuus unohtuu välittömästi kun naisille ollaan vaatimassa etuja. En ole ikinä nähnyt edes pahimman hörhön valittavan kamalasta vanhasta kahdesta sukupuolesta tuossa tilanteessa. Siitä päättelenkin, että eivät edes itse usko moninaisuushöpinöihinsä.

Eivät ne pahimmat höyrypäät usko tasa-arvoonkaan. Tasa-arvotoimistossa on tai ainakin oli töissä pelkkiä valkoisia naisia. Sitä se tasa-arvo ja moni-naisuus niille tarkoittaa: valkoista keski-ikäistä heteronaista.

Sitten kun kysytään, miksi ei ole yhtään miestä täällä töissä, niin esitetään ihan pokkana, että ei voi rikkoa lakia palkkaamalla vähemmän pätevän enemmän pätevän sijaan. Se olisi syrjintää.

[DuPont]

Jos olisin yrittäjä, palkkaisin lähinnä konservatiivisia miehiä (myös naisia), mutta tuossa järjestyksessä kaikkia muita ensin...

[Pöhisijä]

Mitä hyötyä kiintiöistä on kenellekään?
Suositaan ilman substanssia?
Kuulostaa rasismilta.

Olet nyt joutunut harhaan, nykyään rasismia kutsutaan positiiviseksi erityiskohteluksi. Se on luonnollisesti hyvä asia kun siihen on laitettu sana positiivinen eteen.

[Kapseli]

Huomioidaanko noissa sukupuolikiintiöissä lainkaan sukupuolten moninaisuutta, vai tuleeko tuo olemaan ainoa asia jossa tunnustetaan vain kaksi sukupuolta, Mies ja Nainen?

Se on jännä kun moninaisuus unohtuu välittömästi kun naisille ollaan vaatimassa etuja. En ole ikinä nähnyt edes pahimman hörhön valittavan kamalasta vanhasta kahdesta sukupuolesta tuossa tilanteessa. Siitä päättelenkin, että eivät edes itse usko moninaisuushöpinöihinsä.

Ei sitä aina voi muistaa minkä puolesta sitä vaihtaa profiilikuvansa sateenkaareksi ja likettää parrakkaan naisen itsetuntopostausta. Se on vain somepöhinää. Ei tasa-arvonaiset todellisuudessa kaipaa mitään miesnaisia samoille apajille kun jo cismiesten kanssa joutuu vääntämään kättä. Kuvittele jos pörssiyhtiön hallituksessa olisikin 50% miehiä ja 50% itsensä juridisesti naiseksi identifioivia miehiä.

[Roope]

Höblässä tänään juttua, kuinka tekemänsä selvityksen mukaan ruotsinkielisten osuus suurimpien suomalaisten yritysten hallitusten suomalaisista jäsenistä on 21,5 prosenttia. Se on yli nelinkertainen ruotsinkielisten väestöosuuteen (5,2 %) verrattuna.

Svenskspråkiga överrepresenterade i börsjättarnas styrelser – andelen överraskar styrelseproffset

Svenskspråkiga finländare är starkt överrepresenterade i börsbolagens styrelser, visar HBL:s kartläggning. Av Helsingforsbörsens 50 största bolag (mätt i börsvärde) är 21,5 procent av de finländska styrelsemedlemmarna sådana som HBL identifierat som svenskspråkiga på modersmålsnivå.

Samtidigt är bara 5,2 procent av finländarna svenskspråkiga, enligt Statistikcentralens senaste uppgifter från ett år tillbaka. Det betyder att andelen svenskspråkiga finländare i bolagsstyrelserna är mer än fyra gånger så stor som deras andel av befolkningen som helhet.

HBL:s siffror visar att andelen knappt har sjunkit alls sedan Helsingin Sanomat gjorde en motsvarande granskning för tretton år sedan, år 2011. Den visade att drygt 23 procent av de finländska ledamöterna i de 50 största börsbolagens styrelser hade svenska som modersmål.

Hbl 6.1.2024  (maksumuuri)

Jutussa haastatellun hallitusammattilaisen mukaan valintojen taustalla on aina pätevyys, ei kielitausta. Suurta osuutta selitetään myös suomenkielisiin verrattuna erilaisella kulttuuritaustalla sekä henkilökohtaisilla verkostoilla ja kontakteilla. Syrjintää ei mainita sanallakaan.

[Roope]

Riku Rantala: Monimuotoisuus ei ole yrityksille hyvesignalointia vaan on tehokas tapa tehdä rahaa

Monimuotoisuus ei ole suomalaisfirmoissa hyvesignalointia vaan rahaa, kirjoittaa Riku Rantala kolumnissaan.

Helsingin Sanomat 21.3.2024

Koska vuosikertomuksissa sanotaan niin?

PARI viikkoa sitten – kansainvälisenä naistenpäivänä – haastattelu Helsingin Sanomissa pisti silmään. Siinä kuituvalmistaja Ahlstromin englantilainen toimitusjohtaja Helen Mets suomi suomalaisyrityksiä siitä, että niiden johto on liian miehinen.

Mets ihmetteli, miksi monimuotoisuus ei ole kaikkien yritysten asialistan kärjessä, "kun tiedetään, että erilaisista ihmisistä muodostuvat tiimit edistävät suorituskykyä ja kasvua".

Mets on tietysti oikeassa: esimerkiksi vuonna 2022 Suomessa pörssiyhtiöiden johtoryhmien jäsenistä vain 28 prosenttia oli naisia.

Toimitusjohtaja Mets on tietysti oikeassa, koska kokee samalla lailla kuin kolumnisti Rantala. Nämä asiat nyt vain tiedetään, vaikka ei ole koskaan osoitettu, että monimuotoisuuden keinotekoinen lisääminen toisi yrityksille lisää rahaa.

Vuonna 2018 Sipilän hallitus lisäsi reippaasti Suomen taksikuskien monimuotoisuutta. Tiedetään, miten siinä kävi.

Monimuotoisuusulinasta puheen ollen tässä pätkä Ahlströmin tiedotteesta viime yhtiökokouksen jälkeen:

Peter Seligson (puheenjohtaja), Kari Kauniskangas (varapuheenjohtaja), Marcus Ahlström, Sebastian Bondestam, Klaus Cawén, Casper von Koskull, Nelli Paasikivi-Ahlström ja Fredrik Persson valittiin uudelleen hallituksen jäseniksi. 

Ahlström Oy:n hallintomalliin kuuluu myös hallintoneuvosto. Marion Björkstén (puheenjohtaja), Johannes Gullichsen (varapuheenjohtaja), Axel Ahlström, Walter Ahlström, Maria Ahlström-Bondestam, Philip Aminoff, Vera Backström ja Mats Danielsson valittiin uudelleen hallintoneuvoston jäseniksi. Eduard Paulig ja Niclas Rosenlew valittiin hallintoneuvoston uusiksi jäseniksi.

Varmaan sitä erilaista ja parempaa monimuotoisuutta.

TOISAALTA oman kokemukseni mukaan suomalaisfirmoissa monimuotoisuus kyllä on asialistalla. Olen viime vuosina vieraillut erilaisissa yrityksissä luennoimassa tai vetämässä keskusteluja lähes viikoittain, ja lähes joka kerta myös monimuotoisuuden lisäämistoiveet ovat tulleet esiin.

Silti jotkut epäilevät, että monimuotoisuushöpinät ovat korulauseita, joita yritykset lisäävät strategioihinsa valkopestäkseen julkikuvaansa. Hyvesignalointia!

Tietenkään kyse ei ole hyvesignaloinnista. Yksikään yritys ei nosta yhtäkään asiaa strategiaansa kuin yhdestä ainoasta syystä: rahan takia.

Monimuotoiset työryhmät todella ovat tuottavampia kuin muut – ja luovempia.

Rantalan kiistämättömänä todisteena Kauppalehden artikkeli, jossa eläkkeelle jäänyt Vaasan yliopiston professori sanoo jotain, mikä jää maksumuurin taakse.

Toistan, että ei ole koskaan osoitettu, että monimuotoisuuden keinotekoinen lisääminen toisi yrityksille lisää rahaa.

MYÖS maailmanhistoria tarjoaa meille kiehtovia esimerkkejä siitä, miten erilaisuuden sietäminen ja eri kulttuurien kohtaaminen ovat olleet vaurauden ja sivistyksen synnyttäjiä.

Tämä kävi selväksi, kun kuuntelin tuoreen jakson mainiosta Virtasen taloushistoria -podcastista.

Siinä tietokirjailija Ari Turunen lyö faktat tiskiin: ei ole sattumaa, että Piilaakso syntyi San Franciscoon, että Amsterdamista nousi Itä-Intian kauppakomppania tai että Kiinan Hangzhou oli 1000-luvulla maailman rikkaimpia ja suurimpia metropoleja.

Kaikkia niitä ja monia muita menestystarinoita yhdistää monimuotoisuus, kuten Turunen väkevästi todistaa kirjassaan Maailmanhistorian kukoistavimmat kaupungit – eli miten erilaisuuden sietäminen synnyttää vaurautta ja sivistystä.

Tätäkin hankala haastaa suoraan, kun Rantala viittaa epämääräisesti kokonaiseen podcast-sarjaan ja kirjaan, mutta satunnaisten menestystarinoiden yksi yhteinen tekijä ei tietenkään osoita, että monimuotoisuuden keinotekoinen lisääminen johtaa menestykseen. Vastaavasti on löydettävissä vaikka kuinka paljon esimerkkejä huonosti päättyneistä kulttuurien kohtaamisista ja erilaisuuden sietämisistä.

AVAINSANA ei Turusen mukaan ole suvaitsevaisuus, vaan sietäminen. Se ei ole aina helppoa, kuten Helen Metskin haastattelussaan totesi: erilaisten ihmisten mukaan tuominen luo myös jännitteitä.

Mutta nimenomaan jännitteet opettavat ajattelemaan eri tavalla – ja erilaista ajattelua tarvitaan, jos halutaan muuttua.

Jos Suomi mielii menestyä talouden, työn ja teknologian massiivisessa murroksessa, meidän on oltava valmiit antamaan aitoja mahdollisuuksia mahdollisimman erilaisille ihmisille sukupuoleen tai opinto- ja kulttuuritaustaan katsomatta. Samasta puusta veistetään sutta.

Mahdollisuudet ovat täällä jo ihan kaikenlaisten tarpeeksi pätevien yksilöiden ulottuvilla. Mutta ryhmien tilasto-osuuksiin tarraava Rantala tarkoittaakin jotain muuta.

Kuten muun muassa suomalaisten yritysten käytännöistä on nähtävissä, yrityksissä ei vastoin Rantalan puheita oikeasti uskota monimuotoisuusliturgiaan, vaan se on tosiaan pelkkiä korulauseita. EU:n piti lopulta pakottaa Suomi ja muut jäsenmaat pörssiyritysten hallitusten naiskiintiöihin. Ei siksi, että EU:lla on yrityksiä paremmat argumentit, vaan koska sillä on valta ja diversiteetti-ideologia.

[Lalli IsoTalo]

Mets ihmetteli, miksi monimuotoisuus ei ole kaikkien yritysten asialistan kärjessä, "kun tiedetään, että erilaisista ihmisistä muodostuvat tiimit edistävät suorituskykyä ja kasvua".

Tämähän lienee totta, aivojen osalta. Ei ole hyvä jos kaikki ovat saman osaston dippi-inssejä. Erilaiset taidot täydentävät toisiaan.

Mutta jos erilaisuus tarkoittaa sukupuolta (tai ihonväriä) eikä pätevyyttä, niin silloin ainoastaan palkattaisiin huonompia ihmisiä parempien tilalle, ja menetettäisiin rahaa. Ihan vaan koska XX-sukukromosomit (tai pigmentti).

Ja ne pätevämmät naiset kärsiä siitä, että muut luulisivat, että heidät palkattiin tissien eikä aivojensa ansiosta.

[Emo]

Siinä tietokirjailija Ari Turunen lyö faktat tiskiin: ei ole sattumaa, että Piilaakso syntyi San Franciscoon, että Amsterdamista nousi Itä-Intian kauppakomppania tai että Kiinan Hangzhou oli 1000-luvulla maailman rikkaimpia ja suurimpia metropoleja.

Kaikkia niitä ja monia muita menestystarinoita yhdistää monimuotoisuus, kuten Turunen väkevästi todistaa kirjassaan Maailmanhistorian kukoistavimmat kaupungit – eli miten erilaisuuden sietäminen synnyttää vaurautta ja sivistystä.

Ei ole sattumaa sekään, että Piilaaksoa, Amsterdamia ja Itä-Intian kauppakomppaniaa ja Kiinan Hangzhouta yhdistää islamin puuttuminen vallinneesta monimuotoisuudesta.

Miten islamin poissaolo synnyttää vaurautta ja sivistystä - siinäpä kirjalle aihe ja nimi.

[Eino P. Keravalta]

Mets ihmetteli, miksi monimuotoisuus ei ole kaikkien yritysten asialistan kärjessä, "kun tiedetään, että erilaisista ihmisistä muodostuvat tiimit edistävät suorituskykyä ja kasvua".

Tämähän lienee totta, aivojen osalta. Mutta jos erilaisuus tarkoittaa sukupuolta (tai ihonväriä) eikä pätevyyttä, niin silloin ainoastaan palkattaisiin huonompia ihmisiä parempien tilalle. Ihaan vaan koska XX-sukukromosomit (tai pigmentti).

Ja ne pätevämmät naiset kärsiä siitä, että muut luulisivat, että heidät palkattiien tissien eikä aivojensa ansiosta.

Ehkä voisi ajatella niin, että sukupuolella tai ihonvärillä ei ole mitään väliä sinänsä. Kuten ei olekaan. Mutta koska tietyt standardit tulisi täyttää, voisi esimerkiksi vaatia, että yrityksen johtoon haluavan henkilön ÄO:n tulisi olla parempi kuin vaikkapa 93 prosentilla. Tämä olisi tasapuolista.

Mutta jos näin toimittaisiin, siitähän vasta poru nousisi, koska ne valitut olisivat ne samat kuin ennenkin..

[Karjala]

Pitäisiköhän tehä myös ikäkiintiöt, älykkyysosamääräkiintiöit, ihonvärikiintiöt, hiustenvärikiintiöit ja keksi-joku-erottava-tekijä -kiintiöt? Miksi rajata kiintiöt vain sukupuoleen?
Ymmärrän että halutaan monipuolistaa työvoimaa mutta miksi pyritään pakkokeinoihin ja vielä kerran, miksi rajataan sukupuoleen?

[Luotsi]

Haiskahtaa pahasti siltä kiintiöiden vaatijoilla on suvaitsematon, binäärinen sukupuolikäsitys! Eivätkö nämä jurakautiset pökkelöt ole tutustuneet ollenkaan moderniin sukupuolentutkimukseen, jota yliopistotasoisena harjoitetaan esim Turussa/Helsingissä/Tampereella/Oulussa/Jyväskylässä/jnejne? Sieltä kyllä osattaisiin valistaa sukupuolien moninaisuudesta!

[Karjala]

^ Jatkan Luotsin ajatuksenjuoksua:

Eiköhän säädetä lakiin kiintiöt kaikille viidellekymmenellekahdelle sukupuolil... sukuosille? 

Nyt pitää vaan päättää vain prosenttiosuutta per sukuosa. Ehdoittaisin vaikka tasajakoa, eli kaikille yhtäpaljon kivaa. Miehille 1,92%, naisille 1.92% ja kaikille muille sukuosille (en nyt muista tähän hätään kaikkien sukuosien virallisia nimityksiä) 96,15%.

Maailma on nyt entistä parempi parempi paikka asua ja kaikilla on nyt hyvä olla!

[Niobium]

Pitäisiköhän tehä myös ikäkiintiöt, älykkyysosamääräkiintiöit, ihonvärikiintiöt, hiustenvärikiintiöit ja keksi-joku-erottava-tekijä -kiintiöt? Miksi rajata kiintiöt vain sukupuoleen?
Ymmärrän että halutaan monipuolistaa työvoimaa mutta miksi pyritään pakkokeinoihin ja vielä kerran, miksi rajataan sukupuoleen?

Komppaan tätä. Molemmat ammattini kahdelta alalta ovat 99% naisvaltaisia. Vaadin, että vähintään 50% työntekijöistä ovat kaljupäisiä sekä parrakkaita örkkejä. Jos en tule valituksi, niin kyseessä on selkeä syrjintä.

Pätevyydestä ei ole kyse, sen verran työkokemusta takana kahdesta alasta, että yksikään opiskelija ei aja ohi vaikka kuinka isot rinnat ja tötteröhuulet.

Nämä ohituskaistat sukupuolen perusteella ovat täysin tekaistuja. Arvostan kaikkia sukupuolia ihan hemmetisti, kaikki kunnia kaikille jotka osaavat hommansa.

Noin oikeasti, tunnen ihan saamarin hyviä tekstiilialan miehiä, pyyhkivät lattiaa naisilla, mitä tulee kulutuskestävyyden arviointiin sidoksen perusteella.Toisaalta naisia, jotka hitsaavat vaikka sen kuuluisan silakan kiveen. Molempien kohdalla jään suosiolla nöösipoikana kuunteluoppilaaksi.

[Lalli IsoTalo]

Tähän pätevyyttä vihaavaan yhtälöön kuuluu tietenkin se, että tasavaltavaltuutetun toimistossa on pelkkiä naisia ja kysytään miksi sinne ei palkata aliedustettua sukupuolta, vastaus kuuluu näin:

"Olisi syrjintää olla palkkaamatta pätevämpää hakijaa hänen sukupuolensa vuoksi!"

Tuli déjà-vu:

Otsikko: Vs: HS Mielipide: Kiintiöt voisivat kasvattaa naisten osuutta pörssiyhtiöissä

Pöhisijä - 21.01.2023, 00:01:34
- Se on jännä kun moninaisuus unohtuu välittömästi kun naisille ollaan vaatimassa etuja. En ole ikinä nähnyt edes pahimman hörhön valittavan kamalasta vanhasta kahdesta sukupuolesta tuossa tilanteessa. Siitä päättelenkin, että eivät edes itse usko moninaisuushöpinöihinsä.

Lalli IsoTalo - 21.01.2023, 01:36:59
- Eivät ne pahimmat höyrypäät usko tasa-arvoonkaan. Tasa-arvotoimistossa on tai ainakin oli töissä pelkkiä valkoisia naisia. Sitä se tasa-arvo ja moni-naisuus niille tarkoittaa: valkoista keski-ikäistä heteronaista.

Sitten kun kysytään, miksi ei ole yhtään miestä täällä töissä, niin esitetään ihan pokkana, että ei voi rikkoa lakia palkkaamalla vähemmän pätevän enemmän pätevän sijaan. Se olisi syrjintää.

Ja sitten jostain voisi kaivaa sen HS:n klassinen luokkakuvan: koko henkilökunnassa ei ensimmäistäkään POCia!

[Lahti-Saloranta]

Queer-aktivisti Sade Kondelin väittää Rönsy-lehdessä (s. 7), että sukupuolia on olemassa ainakin 19 683 kappaletta

Jos tuo Sade Kondelin on oikeassa ja tuollainen laki sukupuolikiintiöistä pörssiyhtiöiden hallintonevostoihin menee läpi niin melkoiset kokoustilat joutuvat tekemään jos jokaiselle sukupuolelle varataan vähintään yksi paikka.

[Roope]

EU sai pakotettua jäsenmaille läpi pörssiyhtiöiden hallitusten naiskiintiöt, koska ideologia ja symbolipolitiikka, mutta komissiolla itsellään ei ole niin väliä, koska eihän sillä oikeasti ole väliä.

Von der Leyen epäonnistumassa pahasti tavoitteessaan – Brysselissä yksi uutisaihe ylitse muiden

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen näyttää jäävän kauas tavoitteesta uuden komission tasaisesta sukupuolijakaumasta.

Brysselissä yksi uutisaihe on tällä hetkellä ylitse muiden: Uudet komissaarit ja uuden komission salkkujako.

Toiselle kaudelleen komission puheenjohtajana Eurooppa-neuvoston ja EU-parlamentin päätöksillä valittu Ursula von der Leyen on antanut jäsenmaille aikaa tähän päivään saakka nimetä komissaariehdokkaansa.

Von der Leyen on ilmaissut haluavansa 27-jäsenisestä komissiostaan sukupuolijakaumaltaan tasaisen, noin puolet miehiä ja noin puolet naisia.

Siksi hän pyysi jäsenmailta nimeämään sekä mies- että naispuolisen ehdokkaan. Juuri mikään jäsenmaista ei ole tähän suostunut ja von der Leyenin pöydälle on annettu vain yksi nimi maata kohden.

24 maan komissaariehdokkaat ovat jo tiedossa. Vain seitsemän heistä on naisia.

Suomikin antoi vain yhden nimen. Hän on yksi naispuolisista komissaariehdokkaista, meppi ja ex-ministeri Henna Virkkunen (kok.).

Komissaariehdokkaiden nimeäminen on jäsenmaiden tehtävä, eikä von der Leyenilla ole valtaa torjua heitä sukupuolijakaumaa korjatakseen.

Komissaariehdokasta odotetaan vielä Italialta, Belgialta ja Bulgarialta.

MTV 30.8.2024