HS: Herra professorilla on asiaa

[IDA]

Näillä puheilla ei suinkaan saada fatwoja Kallion kuplasta tai risuja toimittajilta, sillä vihervasemmiston ja valtamedian ilmastonmuutosnarratiiviin kuuluu enemmän tai vähemmän avoimesti toive siitä, että jonkinlainen edistyksellinen diktatuuri (EU, maailmanhallitus tjms.) ottaa lopunkin vallan pois tyhmien kansallisvaltioiden tyhmiltä kansalaisilta, koska muuten maailmanloppu, jota Saarikivikin Imagen esseessään maalailee.

Tuo on selvästi havaittavissa. Ajatukseen liittyy vielä se harhaluulo, että he itse olisivat sitten osa jotain "tieteellistä" diktatuuria, joka sanelisi globaalit oikeusvaltioperiaatteet.

On olemassa tasan neljä teoriaa, joita voi pitää tieteellisinä teorioina: Newtonin painovoimateoria, Maxwellin kenttäteoria, yleinen suhteellisuusteoria ja kvanttimekaniikka. Ne eivät sano yhteiskuntien järjestämisestä, politiikasta tai uskonnosta yhtään mitään. Eli sitä globaalia, tiedostavaa diktatuuria, jos sellainen tulisi, johdettaisiin pääasiassa taloudellisten ja sotilaallisten etujen pohjalta.

Selvää demokratian vastaisuutta on joka tapauksessa ollut ilmoilla jo pitkään. Vaikka halutaan pitää puheiden tasolla kiinni demokratiasta, niin demokratiaksi ei riitä se, että kansa saa vapailla, salaisilla vaaleilla valita itse omat edustajansa sanan- ja kokoontumisvapauden vallitessa, vaan juuri se nähdään pikemminkin uhkaksi demokratialle. On siis muodostunut eräänlainen demokratia, jota pitää pitää yllä riippumatta kansan tahdosta. Jonkinlainen mallidemokratia, johon kansan tahto pitää sovittaa vaikka väkivalloin. Tämän siirtäminen globaalille tasolle merkitsisi sitä, että sitä vastaan olisi käynnissä kapinointia eri puolilla maailmaa jatkuvasti, joten se tarvitsisi voimakasta väkivaltakoneistoa ja sen olisi oltava taloudellisesti erittäin vahva. Mikään "downshiftaaminen" ei tulisi edes kysymykseen.

Se ajatus, että joku oman elämänsä Linkola, nousisi joskus koko maailman diktaattoriksi on pelkkä ajatusleikki ja sen esittäjät varmasti tietävätkin sen olevan sellainen.

[sattuma]

Laitetaan tähän nyt näkyviin Yliopistolta savustamista koskeva kohta. Aikaisemmin olin lukenut vain professorin epämääräisestä käytöksestä, en yksityiskohtaista selvitystä tapahtumista.

Pienen oppiaineen jatko-opiskelija A oli valmistautumassa väitöstilaisuuteensa. Väitös oli kohtuullisen merkittävä kyseiselle oppiaineelle niin rahallisesti kuin muutenkin, sillä aineesta oli edellisen kerran väitelty seitsemän vuotta aiemmin. Aineen professori Z ilmoitti A:lle olevansa halukas toimimaan kustoksena tilaisuudessa. (Kustos toimii väitöstilaisuuden puheenjohtajana, ja esittää yhdessä vastaväittäjän ja tiedekunnan määräämän edustajan kanssa työlle arvosanaa, jonka tiedekuntaneuvosto yleensä vahvistaa.)

Virkatehtäviensä ohessa Z oli profiloitunut ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen tinkimättömänä puolustajana. Hän oli eri yhteyksissä paheksunut A:n omistaan poikkeavia yhteiskunnallisia näkemyksiä niin A:lle itselleen kuin kolmansillekin osapuolille. A katsoi, etteivät vakaumukselliset näkemykset kuulu työpaikalle, ja varoi milloinkaan ottamasta politiikkaa puheeksi sen enempää Z:n kuin muidenkaan kollegojensa kanssa. Hän tulkitsi Z:n halukkuuden osallistua väitöstilaisuuteensa ystävälliseksi eleeksi ja merkiksi siitä, että sotakirveet olisi nyt haudattu.

Tiedekuntaneuvosto nimitti esityksen mukaisesti Z:n kustokseksi A:n väitökseen. Viikkoa tämän jälkeen Z kutsui A:n puheilleen. Tapaamisessa Z esitti toiveen, ettei A kutsuisi häntä väitöstilaisuuden jälkeiseen karonkkaan. Yhteiskunnalliset näkemyserot olivat Z:n mukaan niin suuret, ettei millekään keskustelulle ollut sijaa. Z ilmoitti myös aikovansa pinnistää ammatillisen moraalinsa äärimmilleen voidakseen näkemyseroista huolimatta toimia arvolausetoimikunnassa objektiivisella tavalla.

A oli ihmeissään tilanteesta. Hänelle ei sinänsä ollut tärkeää, osallistuuko Z hänen juhliinsa vai ei, mutta koska kustos kuuluu etiketin mukaan itsestään selvästi karonkassa läsnäoleviin, ja koska hänen poissaolonsa tulkittaisiin yhtä itsestään selvästi mielenosoitukseksi, A epäili Z:n ilmoittautuneen kustokseksi varta vasten voidakseen sitten ilmoittaa boikotistaan. A piti siis loukkaavana sitä, että Z oli päättänyt käyttää hänen juhlaansa ja suurta päiväänsä oman poliittisen julistuksensa välineenä. Lisäksi A piti pohtimisen arvoisena, voiko avoimen vihamielinen henkilö, joka ei kykene pitämään työ- ja yksityisiä asioita erillään, olla päättämässä hänen väitöskirjansa arvostelusta, varsinkin, jos Z:n oli erikseen pinnisteltävä voidakseen noudattaa tehtävänsä edellyttämiä eettisiä normeja.

A keskusteli tilanteesta ylemmän portaan kanssa. Hänelle kerrottiin, että hän voi halutessaan antaa Z:lle potkut kustoksen tehtävästä. A kuitenkin katsoi, että tämä mutkistaisi hänen omaa elämäänsä liikaa, ja päätti tyytyä epätyydyttävään tilanteeseen. Kuultuaan A:n päätöksestä Z lähetti hänelle uuden sähköpostin, jossa tunnusti informoineensa vastaväittäjää ja tiedekunnan edustajaa, siis muita arvolausetoimikunnan jäseniä, A:n yhteiskunnallisista mielipiteistä. Z perusteli sekä informointia että sen myöntämistä halullaan "pelata avoimin kortein".

A suuttui. Hänen mielestään oli eettisesti erittäin kyseenalaista ja hänen oikeusturvaansa loukkaavaa, että hänen esimiehensä levitti hänen yksityiselämäänsä koskevaa ja työhön liittymätöntä tietoa henkilöille, joiden harkinnassa oli hänen väitöskirjansa kohtalo. A ilmoitti Z:lle ja ylemmälle portaalle, ettei Z enää nauti hänen arvostustaan tai luottamustaan, ja että hän haluaa jonkun toisen toimivan kustoksena. Näin myös tehtiin.

Väitöstilaisuus ja karonkka sujuivat hyvässä hengessä. Juhlien aikana A sai tietoonsa yksityiskohtia Z:n ilmiantoviesteistä. Z oli mm. kertonut vastaväittäjälle ymmärtävänsä oikein hyvin, jos tämä haluaisi A:n mielipiteitä koskevien tietojen pohjalta harkita uudelleen saapumistaan Suomeen. A keskusteli tilanteesta epämuodollisessa kontekstissa useiden kollegoidensa kanssa, jotka, ottamatta kantaa erimielisyyksien sisältöön, pitivät vähintään eriskummallisena, että professori pyrkii mustamaalaamaan ja suoranaisesti sabotoimaan omaa jatko-opiskelijaansa ei-ammatillisten kiistojen vuoksi.

Pölyn laskeuduttua A, tutustuttuaan yliopiston syrjinnän vastaiseen julistukseen, päätti edistää asiaansa virkateitse. Hänen mielestään Z:n käytökseen liittyi niin eettisiä kuin juridisiakin ongelmia. Eettisenä ongelmana hän piti sitä, että Z käytti hänen juhlaansa mielenosoittamiseen; että Z työhön liittymättömistä syistä olisi boikotoinut tilaisuutta, jonne hänen etiketin (vaikkakaan ei lain ja sääntöjen) mukaan olisi pitänyt osallistua (kustos ei saavu karonkkaan henkilönä vaan instituutiona); että Z näin toimiessaan olisi pakottanut A:n selittelemään Z:n poissaoloa muille vieraille; ja että Z kaikesta päätellen halusi kustokseksi vain saadakseen tilaisuuden kieltäytyä karonkkakutsusta. Juridisena ongelmana A piti sitä, että Z levitti hänen yksityiselämäänsä koskevaa ja potentiaalisesti haitallista mutta työhön millään tavalla liittymätöntä tietoa henkilöille, joiden vastuulla oli hänen työnsä arvostelu.

A piti selvänä, että professori Z:n toiminta täytti syrjinnän kriteerit:

"Syrjinnällä tarkoitetaan ihmisen kohtelemista ilman hyväksyttävää syytä epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta vastaavanlaisessa tilanteessa kohdeltaisiin."
Eettisten ongelmien osalta A lähestyi kirjelmällä yliopiston tasa-arvovastaavaa. A teroitti erityisesti sitä, ettei hän halunnut pakottaa Z:ää osallistumaan juhliinsa, vaan että Z:n olisi itse alunperin pitänyt kieltäytyä kustoksen tehtävistä, jolloin koko ikävää tilannetta ei olisi päässyt syntymään. Jos Z kuitenkin aidosti, ammattiylpeyttä tuntien, halusi toimia kustoksena, hän olisi A:n mielestä voinut jättäytyä juhlista pois vaikkapa matkaan vedoten. A piti epäeettisenä vain sitä, että Z oli ehdoin tahdoin luonut kuvatun tilanteen voidakseen pahoittaa A:n mielen.

Tasa-arvovastaava kehotti "keskustelemaan" muiden asianosaisten kanssa ja kertasi yliopiston syrjinnän vastaisen suunnitelman sisällön (joka A:n mielestä tuki hänen kantaansa) mutta kieltäytyi ottamasta kantaa. Sen sijaan hän kehotti ottamaan yhteyttä yliopiston lakimieheen.

A otti yhteyttä yliopiston lakimieheen ja selosti tälle tilanteen. Lakimies vastasi olosuhteet ja asemansa huomioiden huomattavan aggressiivisella viestillä, jonka sisältö oli, ettei hän ota kantaa eettisiin kysymyksiin. Erityisesti lakimies korosti, ettei ketään voi pakottaa osallistumaan toisen ihmisen yksityisiin juhliin. Vaikka A oli erityisesti korostanut, ettei tästä ollut kysymyskään. A:n esittämää juridista ongelmaa, yksityiselämää koskevan tiedon levittämistä asiaankuulumattomille tahoille, lakimies ei maininnut vastauksessaan lainkaan.

Tasa-arvopapereineen koko tarina
https://www.halla-aho.com/scripta/moninaisuusmyonteinen_yliopisto.html

[sattuma]

Suosittelen lukemaan Saarikiven osuuden korruptiokirjasta.

Siinä hän myöntää sekä itse harrastaneensa korruptiota sekä olleen korruption kohde.

Kilpailijat ovat väittäneet hänen olevansa kielitaidoton eräissä kielissä. Ystävät ovat puolestaan ylistäneet häntä kielistä, joita hän ei osaa.

https://kauppa.intokustannus.fi/kirja/korruptio-suomessa/

[kummastelija]

Kyllähän Halla-aho savustettiin ulos yliopistolta", Saarikivi arvioi.

Niin. Olen pitkään miettinyt sitä, että PISA-tutkimuksissa suomalaiset nuoret ovat maailman huippua. Kuitenkin, kun tämän huippunuorison kerma päätyy yliopistoihin, ei kuitenkaan maamme yliopistot maailman mittakaavassa päädy kuin välttävään sarjaan. Ohi menee käytännössä kaikki länsimaat.

Ehkäpä tämä yliopistojemme sisäsiittoisuus aiheuttaa sen, ettei niistä koskaan synny maailmanluokan tutkimusta, innovaatioita ja sivistystä. Tärkeämpää on, että poliittisesti sopivat keskinkertaisiudet päätyvät eläkevirkaprofessuureihin, mistä kuppaavat valtiolta apurahoja kaiken maailman pseudotieteen runkuttamiseen.

[Lalli IsoTalo]

Ei paskempi artikkeli. Maksumuurin takana.

Englanti syö suomen

Englanti uhkaa kieliä kaikkialla, mutta nöyrässä Suomessa tilanne on erityisen paha, sanoo fennougristiikan professori Janne Saarikivi.

Julkaistu: 27.05.2020
Tilaajille https://www.hs.fi/tiede/art-2000006507424.html?share=9831f0c9c7e375c0bdefa7457e628714
...
Helsingin yliopiston fennougristiikan professori Janne Saarikivi on Suomen tunnetuimpia englannin arkikäytön kriitikoita.
...
"Englanti on ihan hyvä kieli. Ongelma on asema, johon se on maailmassa noussut. Tätä nykyä se luo hierarkioita ja epätasa-arvoa, rajoittaa luovuutta ja kommunikaatiota. Samalla se uhkaa tehdä kansallisista kielistä, esimerkiksi suomesta, kyökkikieliä. Katso nyt vaikka tämän kahvilan menua", Saarikivi ehdottaa.
...
Erityinen syntipukki kehitykseen on Saarikiven silmissä kovapalkkainen kansainvälinen eliitti, jota urakierto vie nopealla aikataululla maasta toiseen. Tämä joukko työskentelee usein englanniksi ja olettaa saavansa kaikki palvelut samalla kielellä, oli asuinmaa mikä tahansa.
...
"Esimerkiksi Helsingin yliopistossa työskentelee ulkomaisia professoreita, jotka eivät ole vaivautuneet opiskelemaan suomea, eikä sitä heiltä edes odoteta. Sitten pidetään kokouksia, joissa parikymmentä suomalaista yrittää puhua hallinnosta englanniksi siksi, että mukana on yksi tai kaksi suomea osaamatonta."
...
Englanninkielisissä maisteriohjelmissa opiskelevat eivät opi paikallista kieltä. Niinpä heidän mahdollisuutensa työllistyä opiskelumaassaan ovat heikot.
...
"Miksi koulutamme täällä vieraalla kielellä ihmisiä, jotka tutkinnon saatuaan poistuvat maasta?" hän ihmettelee.
...
"Jo nyt meillä on suomalaisia tutkijoita, jotka eivät osaa puhua alastaan kuin englanniksi. Jos alalla ei ole suomenkielistä termistöä, sen avaaminen suurelle yleisölle on vaikeaa, ellei mahdotonta. Tämä on tie, joka vie suomea kohti kyökkikielen asemaa, arkikieleksi, jolla ei kohta voi käydä keskusteluja vaikeammista aiheista."
...
"Oman alan termistön suomalaistamisen pitäisi kuulua professorien perustehtäviin. Käytännössä mennään päinvastaiseen suuntaan. Tämä on todella lyhytnäköistä."
...
Tässä vaiheessa on syytä korostaa, ettei Saarikivi missään tapauksessa vastusta kansainvälistymistä. Hän itse puhuu pariakymmentä kieltä ja on työskennellyt kuudessa maassa. Parhaillaankin hänellä on osa-aikainen professuuri myös Norjassa, ja hänen kotonaan asuu arabiankielinen turvapaikanhakija.
...
Varsinainen ongelma löytyy syvempää. Meiltä unohtuu, että jokainen kieli on erilainen ja mahdollistaa erilaisen ajattelun ja viestinnän.

"Ajatus kaikkien kielien korvaamisesta yhdellä on kuin ajatus korvata kaikki sinfoniaorkesterin soittimet nokkahuilulla – ihan hyvin kaikki kappaleet voidaan sovittaa sillekin. Olisiko kuitenkin niin, että jokaisen soittimen oma ääni ja mahdollisuudet ovat erilaisia ja täydentävät toisiaan?"
...
Nyt päästään yhteen Saarikiven suosikkiteemoista. Hänen mukaansa kieliä oppimalla oppii oppimaan kieliä – samaan tapaan kuin taito soittaa yhtä instrumenttia auttaa oppimaan toisen.
...
Lopulta pääsemme ehkä tärkeimpään teemaan monikielisyyden puolesta.

Maailmassa puhutaan noin seitsemäätuhatta kieltä. Niistä valtaosa on uhanalaisia – arviolta vain noin 10–15 prosenttia nyt puhutuista kielistä siirtyy enää seuraavalle sukupolvelle. Tämä on kielitieteilijöiden mukaan maailman suurin kulttuurikatastrofi.

"Kielen mukana tuhoutuu kaikki sillä ajateltu, puhuttu ja kirjoitettu. Kielen tuhoutuminen on kovempi menetys kuin se, että koko Pariisin historiallinen keskusta lanattaisiin maan tasalle", Saarikivi sanoo.
...
Jokainen kieli on ainutlaatuinen ja heijastaa omaa kulttuuriaan ja ympäristöään. Jokaisella kielellä voi sanoa asioita, joita muilla ei voi sanoa."
...
Juttu on ilmestynyt alun perin Tiede-lehdessä 4/2020.

Keskustelua täällä:
https://www.tiede.fi/keskustelu/85311/englanti-syo-suomen

[DuPont]

Tunnettu monikulttuurisen maailman ongelma. Pienet kansat, yhteisöt ja kielet, ovat kusessa. Globalismi ei ole aina hyvää.

[ikuturso]

Ei paskempi artikkeli. Maksumuurin takana.

Englanti syö suomen

Englanti uhkaa kieliä kaikkialla, mutta nöyrässä Suomessa tilanne on erityisen paha, sanoo fennougristiikan professori Janne Saarikivi.

Jokainen kieli on ainutlaatuinen ja heijastaa omaa kulttuuriaan ja ympäristöään. Jokaisella kielellä voi sanoa asioita, joita muilla ei voi sanoa."
...
Juttu on ilmestynyt alun perin Tiede-lehdessä 4/2020.

Keskustelua täällä:
https://www.tiede.fi/keskustelu/85311/englanti-syo-suomen

Hyvä artikkeli. Eipä ole juuri keskustelua herättänyt. Eikä tiede-lehden keskustelu herätä minussa kauheasti kunnioitusta. "Kääpä" kommentoi:

Hassu parta ja kulmakarvat tolla setällä.

-i-

[Supernuiva]

^On hyvä kysymys miksi suomalaiset tarjoavat verovaroista ilmaiseksi tai huomattavaan alehintaan koulutusta ulkomaalaisille?

On mahdollista, että ikäluokkien pienentyessä ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä kasvaa entisestään, jotta koulutussektorin ei tarvitsisi tehdä niin suuria leikkauksia esimerkiksi henkilökunnan määrään.

[Vaniljaihminen]

Kaunokirjallisuudelle on tilausta: kirjoita mahdollisimman hyväkielistä ja suomenkielistä kirjallisuutta.  Ja muistettakoon että Aleksis Kivikin haukuttiin pystyyn. Ja mikäli vasemmistolaiset kustantamot haukkuvat kirjasi, se saattaa olla hyväkin, mutta se toki ei ole mikään automaattinen johtopäätös. (Nostalgiset muistot ovat luultavasti yleisin amatöörikirjallisuuden laji, mutta sellaiselle on hyvin vaikea löytää aidosti kiinnostunutta lukijaa. Kohteliaisuudet eivät ole ylistyksiä.)

Suomessa on erinomainen sananjohto ja uudissanojen merkityksen ymmärtää silloinkin kun sana on uusi. Englanti on sen sijaan menettänyt alkuperäisen muoto-oppinsa ja pystyy oikeastaan luomaan uusia sanoja vain latinalla ja kreikalla - on muitakin tapoja mutta ne ovat selvästi harvinaisempia. Oikeastaan voisi sanoa, ettei suurin osa englannin sanastosta ole englantia ollenkaan. Jos ryhdytään valittamaan että ulkomaalaiset eivät opi suomea niin haistakoon paskat, ulkomailla riittää suomifaneja, jotka lukevat kieltä juuri siksi, että se on vaikeaa.

[justustr]

Hänen mielestään yliopistolla olisi pitänyt olla tilaa yhdelle Halla-ahollekin.

"Tyhmää, ettei häntä tuettu. Luulen, että hänestä olisi paljon vähemmän haittaa suomalaiselle yhteiskunnalle, jos hän olisi historiallinen slavisti ja istuisi minun kanssani yliopiston neljännessä kerroksessa.""

Onko tämä Saarikivi-nero kyllin tomppeli uskoakseen, että Halla-aho ei olisi havainnut maahanmuuttoon liittyvää yhteiskunnallista vääryyttä ja ongelmakenttää jos olisi tullut yliopistolla tuetuksi?

No, en nyt sanoisi tuota kovinkaan epätodennäköiseski skenaarioksi. Jos Halla-aho olisi päässyt akateemiselle uralle, puhumattakaan että hän olisi saanut professuurin yliopistolta, niin on enemmän kuin todennäköistä, että hän ei olisi koskaan lähtenyt politiikkaan. Vaikka Halla-aho on paljon uhrannut politiikan eteen niin rajansa kaikella. Tuskin hän sentään menestyvää akateemikon uraa olisi uhrannut äärimmäisen epävarmalle (ja varsinkin uran alussa lähes mahdottomalle näyttäneelle) nousulle politiikassa.

[-PPT-]

Ongelma on siinäkin että suomalaiset keskimäärin haluavat aina tilaisuuden tullen treenata omaa englantiansa eikä suinkaan auttaa ulkomaalaista puhumaan suomea.

Nykyään kuulee jo että usein suomalaiset ja virolaisetkin puhuvat keskenään englantia.  Ne virolaiset ilmeisesti syntyneet 1991 jälkeen.

Se kyllä kuulostaa jo luonnottomalta. Virolaisten ei todellakaan tarvitse kotimaassaan puhua suomea jos eivät halua mutta kyllä mielestäni Suomessa asuvien virolaisten pitäisi puhua suomea tai olla tulematta tänne ainakaan asumaan.

[Outo olio]

On mahdollista, että ikäluokkien pienentyessä ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä kasvaa entisestään, jotta koulutussektorin ei tarvitsisi tehdä niin suuria leikkauksia esimerkiksi henkilökunnan määrään.

Siis ainakin jo nyt tämä on normaalitila, ja ollut jo vuosia (ellei vuosikymmeniä?). Yliopistoille ja amkeille maksetaan opiskelijamäärän mukaan + kutistuva väestö -> joko haalit opiskelijoita ulkomailta, tai kuihdut pois ja olet seuraavana lakkautettavana. (Tähänkin olisi PS:n hyvä ottaa kantaa, sama "kasvua, millä ilveellä vain, jottei meiltä vain leikattaisi seuraavana"-ilmiö on ikävän laajalle levinnnyt suomalaisessa yhteiskunnassa.)

[tyhmyri]

Vaikka Saarikivi on hyvinkin eri mieltä monesta asiasta kuin minä, niin tässä hän on oikeassa.

Jos jokin kansa/kulttuuri luopuu omastaan ja alkaa palvomaan jotain ulkopuolista kielen tai muiden osalta, niin kyseinen kansa ei ansaitse olemassaoloaan. Aika näyttää ansaitsevatko suomalaiset oman olemassaolonsa tässä mielessä.

Aika selvä juttu.