Käteisraha korvautuu bittirahalla, pitäisikö huolestua vai kaikki hyvin?

[Vaniljaihminen]

Elisan jossain mainoksessa ylioppilasneito piti puhetta ja ilmaisi, että kyseisen joukon tehtävä on digitalisaatio.

Se on siis sitä, että jääkaappi on netissä ja ilmoittaa että ruokaa puuttuu. Auto on myös netissa mutta ei juttele yhtä viihtyisästi kuin erään viihdesarjan ihmeauto. Se on myös sitä, että et pääse kotiisi avaimellasi, koska ladataan jotain päivityksiä.

Digitalisaatio on sitä, että koko ajan joudutaan päivittämään härpäkkeitä, koska tietokoneiden kapasiteetti kasvaa. Se tietää rahaa tulevaisuuden mikrosofteille ja ainoa syy koko digitalisaatioon on, että mahdollisimman moni teknokraatti rikastuisi.

Suosin kaikessa analogisuutta, koska se on murtamaton. Viisi vuotta vanha kirja ei ole vielä yhtään vanha, mutta viisi vuotta vanha nettisivu on turvallisuusriski.

[Lalli IsoTalo]

OT

Suosin kaikessa analogisuutta, koska se on murtamaton.

Lisäksi analogisuudessa
- on yksi namikka jokaista toimintoa varten (ylivoimainen käyttöliitäntä),
- toimintoja ei tarvitse etsiä sekavista valikoista,
- laitteet ovat korjattavissa, ja
- kaikki toiminnot ovat käyttäjille läpinäkyviä (vrt. älykännykkä)

[newspeak]

Aina puheen ollessa rahasta pitää huolestua.

[Supernuiva]

Nostatko koko palkan kerralla käteisenä vai pikkuhiljaa automaateista?

Et ole sitten esi-isiesi kanssa keskustellut historiasta? Palkan tuleminen pankkiin ei ole kovin uusi ilmiö, sillä vielä 1980-luvulla rahaa haettiin työpaikoille esimerkiksi Lada-merkkisellä henkilöautolla pankista, jonka jälkeen työmaalla laskettiin työntekijöille tili pussiin tilinauhan kera.

Sitten oli palkansaajan asia päättää pitääkö palkkarahat käteisenä, vai tallettaako ne takaisin pankkiin. Oli jo tuolloin ammatteja, joissa tili maksettiin kahden viikon välein. Isoihin tehtaisiin kuljetettiin tuohon aikaan tavallisella Lada-autolla suuria rahasummia, sillä panssariautoja ei Suomessa tuohon aikaan ollut.

Ilmeisesti vieläkin voi olla sellaisia työpaikkoja, joissa palkka maksetaan käteisenä. Tietääkö joku?

Pankeilla oli noihin aikoihin isoja "palkka pankkiin" -kampanjoita, joissa he pyrkivät vaikuttamaan ihmisten ajatteluun, jotta kaksinkertaisesta käteisen siirtämisestä pankkitiskin yli pyrittiin luopumaan.

Vielä nykyaikanakin jotkut wanhukset puhuvat tilikuoren painosta, jolla he viittaavat tilin suuruuteen.

Viimeisen 30 vuoden aikana on tapahtunut paljon.

Muistankohan oikein, mutta oliko jopa työttömyyskorvaus mahdollinen saada jossain vaiheessa käteisenä esimerkiksi Kelasta? Tämäkin laitos kun maksoi korvauksia seteleinä ja kolikkoina tiskiltä hakijalle. Olisiko näin toimittu vielä 1980-luvun aikana?

"Pankkitilipakko" tuli, kun rahana maksettavista korvauksista luovuttiin. Tähän liittyen oli paljon julkista keskustelua 1990-luvun alun lamavuosina, kun "pultsareiden" piti hankkia pankkitilit sosiaalietuuksien maksamista varten.

[migri]

Olen vaihteeksi visiitillä Kiinassa. En länkkärituristikohteissa vaan enemmänkin kadulla keskikokoisissa viiden miljoonan asukkaan tienoolla keikkuvissa provinssikaupungeissa. En ole nähnyt toista ei-kiinalaista viikkoon.

En ole myöskään nähnyt kenenkään käyttävän käteistä tai edes korttia koko aikana, edes yömarkkinoilla. Käytännössä kaikki maksut hoidetaan nykyään Alipaylla tai Wechatilla, ja käteistä näkyy lähinnä lähteissä. Tilanne on ollut lähellä tätä jo vuosia.

Toki homma eliminoi väärennetyn rahan ja pimeän talouden toimintaa, mutta se luo myös äärettömän tehokkaan valtiollisen seurantakoneiston. Maksujen vastaanottajathan eivät tarvitse päätteitä vaan yksinkertaisesti tulostetun QR-koodin, joten maksutapa on tosiaankin kaikkialla...

Joo Aasiassa näköjään tää kännykkämaksaminen hyppää suoraan pankkikorttivaiheen yli. Pääsyy lienee se että monet hallitukset, etenkin Kiinan, kaihtavat jenkkifirmoja joiden monopolina nuo kortit ovat. Toimivaa kyllä kieltämättä..

Kiina haluaa ja tulee markkinoille. Wechat leviää jonkunverran jo aasiassakin, ainakin maissa joissa kiinalaisilta turisteilta halutaan kerätä rahat pois. Tosin välkyt kiinalaiset vetävät tässäkin sitten välistä.

Kiinalaiset eivät tykkää Visa/Mastercard monopolista.

http://www.unionpayintl.com/en/

[sancai]

Kiinassa käteisettömyys on jo niin pitkällä, että esimerkiksi joissain liikennevaloissa on jo kasvontunnistus, ja punaisia päin kävelijöiden tililtä verotetaan sakko automaattisesti.

[Ari-Lee]

Kiinassa käteisettömyys on jo niin pitkällä, että esimerkiksi joissain liikennevaloissa on jo kasvontunnistus, ja punaisia päin kävelijöiden tililtä verotetaan sakko automaattisesti.

Erehtymätön kasvojentunnistus. Valitusoikeutta ei ole. Lisäksi jokaisessa risteyksessä koppalakki tai useita. Hekin erehtymättömiä.

[nollatoleranssi]

Pitää mainita hyviäkin puolia.

Rikollinen toiminta on vaikeutunut. Rahat ovat paremmin turvassa tileillä kuin käteisenä. Maksaminen on helpompaa ja kätevämpää. Rahan käsittely on huomattavasti helpompaa.

[Eino P. Keravalta]

Pitää mainita hyviäkin puolia.

Rikollinen toiminta on vaikeutunut. Rahat ovat paremmin turvassa tileillä kuin käteisenä. Maksaminen on helpompaa ja kätevämpää. Rahan käsittely on huomattavasti helpompaa.

Niin. Molemmissa on hyvät puolensa, joten käyttäjälle pitää tarjota mahdollisuus valita omiin tarpeisiinsa kulloinkin parempi vaihtoehto.

[Vaniljaihminen]

Pitää mainita hyviäkin puolia.

Rikollinen toiminta on vaikeutunut. Rahat ovat paremmin turvassa tileillä kuin käteisenä. Maksaminen on helpompaa ja kätevämpää. Rahan käsittely on huomattavasti helpompaa.

Det här är helt enkelt ironi.

[Murkula]

Pitää mainita hyviäkin puolia.

Rikollinen toiminta on vaikeutunut. Rahat ovat paremmin turvassa tileillä kuin käteisenä. Maksaminen on helpompaa ja kätevämpää. Rahan käsittely on huomattavasti helpompaa.

Niin millä hiton perusteella? Vai oliko tämä tosiaan ironiaa. Käytän tilaisuuden laittaa ranttaliksi.

Joka toinen päivä saa lukea, kuinka vanhukselta huijattiin rahat netissä ja joka toinen ihmetellä sitä normi sähläämistä kaupassa sen maksupäätteen kanssa. Milloin mikäkin pätkii/hidastelee, oli se sitten netti/sähkö/muisti, jälkimmäisen ollessa yleistymään päin lähimaksun myötä. Ilman suojattua lompsaa, vastaantulija voi vapaasti tyhjätä luottokorttisi ja kumman oikeasti arvaa helpommin, sen tunnuslukulistan, vain sen PIN-koodin joka on 90% ajasta se 1234, 0000 tai vastaava, sekä yhtä naurettava on se sormejälki, jonka voi vapaasti nostaa siitä lasisesta takakuoresta. 

Nykymaailman rahankäyttö ja hallinta taas on niin "yksinkertaista", että se on saanut aikaan useita erillisiä kusettamissektoreita, kuten pikavipit, perintätoimistot ja pankkiiriliikkeet näin maiinitakseni. Samaan aikaan rikollisuudella on aivan uusi kulta-aika. Cyrptot ja Silkkitiet mahdollistavat aivan uuden mittakaavan, anonyymisti, sekä miljardiluokan rahanpesu onnistuu suoraan kotisohvalta suoraan nordean verkkopankissa ja käytännössä laillisesti. Epäilyttävä lätkäkassien ja raha-arkkujen raahaaminen, sekä liian uusien rahojen pyörittäminen pyykkikoneissa on historiaa.

[nollatoleranssi]

Niin. Molemmissa on hyvät puolensa, joten käyttäjälle pitää tarjota mahdollisuus valita omiin tarpeisiinsa kulloinkin parempi vaihtoehto.

Nykyisin on tuo kaksoismalli ja se olisi tavallisten kansalaisten kannalta paras malli. Toki kansalaiset sopeutuu pakolla mihin tahansa.

[nollatoleranssi]

Joka toinen päivä saa lukea, kuinka vanhukselta huijattiin rahat netissä ja joka toinen ihmetellä sitä normi sähläämistä kaupassa sen maksupäätteen kanssa. Milloin mikäkin pätkii/hidastelee, oli se sitten netti/sähkö/muisti, jälkimmäisen ollessa yleistymään päin lähimaksun myötä.

Vanhuksia on ryöstetty iät ajat. Käteisen varastaminen oli paljon helpompaa ja kukaan ei tiennyt paljon vietiin. Käytännössä pankkiryöstöt ja kaupparyöstöt ovat lähes kokonaan loppuneet.

Nykyisin on lähinnä kahdenlaisia huijauksia. Kuuluisat nigerialaiskirjeet eli uhri kuvittelee saavansa jotain hyötyä lähettämällä rahaa tai vaihtoehtoisesti hyökätään uhrin kimppuun ja pakotetaan siirtämään rahaa toiselle tilille.

Rikokset ovat hyvin alkeellisia ja hyvin harva joutuu uhriksi. Nämä rikokset ovat helppoa selvittää ja tekijät saada kiinni. Eikä rahojen lähettäminenkään tarkoita suoraan niiden menettämistä.

Ilman suojattua lompsaa, vastaantulija voi vapaasti tyhjätä luottokorttisi ja kumman oikeasti arvaa helpommin, sen tunnuslukulistan, vain sen PIN-koodin joka on 90% ajasta se 1234, 0000 tai vastaava, sekä yhtä naurettava on se sormejälki, jonka voi vapaasti nostaa siitä lasisesta takakuoresta.

Tämä on käyttäjästä kiinni ja pinkoodia on pidetty helppona muistaa ja tarpeeksi luotettavana keinona.

Nykymaailman rahankäyttö ja hallinta taas on niin "yksinkertaista", että se on saanut aikaan useita erillisiä kusettamissektoreita, kuten pikavipit, perintätoimistot ja pankkiiriliikkeet näin maiinitakseni. Samaan aikaan rikollisuudella on aivan uusi kulta-aika. Cyrptot ja Silkkitiet mahdollistavat aivan uuden mittakaavan, anonyymisti, sekä miljardiluokan rahanpesu onnistuu suoraan kotisohvalta suoraan nordean verkkopankissa ja käytännössä laillisesti. Epäilyttävä lätkäkassien ja raha-arkkujen raahaaminen, sekä liian uusien rahojen pyörittäminen pyykkikoneissa on historiaa.

Aina on ollut koronkiskureita ja ulosottomiehiä. Ei maailma ole siitä muuttunut, vaikka yleinen turvallisuus on parantunut ja asiat muuttuneet helppokäyttöisemmäksi.

Rikolliset ovat aina saaneet rahansa jotakin kautta. Paljon on puhuttu mm. 500€:n seteleiden painamisen lopettamisesta tai jonkinlaisesta kiellosta, koska rikolliset varastoivat niitä.

Rahaliikenteestä pankkien kautta jää aina jälki. Toki uusia keinoja keksitään mm. kryptovaluutat, mutta nekin ovat enemmän sijoituselementtejä.

[foobar]

Nykymaailman rahankäyttö ja hallinta taas on niin "yksinkertaista", että se on saanut aikaan useita erillisiä kusettamissektoreita, kuten pikavipit, perintätoimistot ja pankkiiriliikkeet näin maiinitakseni. Samaan aikaan rikollisuudella on aivan uusi kulta-aika. Cyrptot ja Silkkitiet mahdollistavat aivan uuden mittakaavan, anonyymisti, sekä miljardiluokan rahanpesu onnistuu suoraan kotisohvalta suoraan nordean verkkopankissa ja käytännössä laillisesti. Epäilyttävä lätkäkassien ja raha-arkkujen raahaaminen, sekä liian uusien rahojen pyörittäminen pyykkikoneissa on historiaa.

Aina on ollut koronkiskureita ja ulosottomiehiä. Ei maailma ole siitä muuttunut, vaikka yleinen turvallisuus on parantunut ja asiat muuttuneet helppokäyttöisemmäksi.

Toisaalta ilman toimivia laina- ja lainapaperimarkkinoita yhteiskunta on luonnottomassa tilassa. Kannattaa muistaa että jo Hammurabin laissa - joka on ensimmäisiä pitkiä tekstejä joita ylipäänsä on löydetty - säänneltiin lainamarkkinaa mm. asettamalla korkokattoja ja säätelemällä esim. velanmaksun laiminlyönnin sallittuja seuraamuksia. Tämä siis yli 3500 vuotta sitten, jolloin esim. velkapapereilla oli jo jälkimarkkinat. Toisaalta tiedetään myös että Kreikan kaupunkivaltioiden luottotaso velanmaksajina oli heikko jo klassisena aikana - vaikka lainoittajilla oli pääomia tarjolla, oli kaupunkivaltioiden hyvin vaikeaa saada näiltä lainaa koska ne olivat kuuluisia heikosta takaisinmaksukyvystään.

Että tässä mielessä moni asia joita jotkin pitävät nykyajan vitsauksina on oikeasti suunnilleen niin vanhaa perua kuin kaupallisia sopimuksia on ylipäänsä ollut mahdollista kirjata ylös. "Luonnolliseen" tilaan palaaminen edellyttäisi suunnilleen kirjoitustaidon unohtamista, joka kai sentään useimpien mielestä on älytön ajatus.

[foobar]

Milloin mikäkin pätkii/hidastelee, oli se sitten netti/sähkö/muisti, jälkimmäisen ollessa yleistymään päin lähimaksun myötä. Ilman suojattua lompsaa, vastaantulija voi vapaasti tyhjätä luottokorttisi ja kumman oikeasti arvaa helpommin, sen tunnuslukulistan, vain sen PIN-koodin joka on 90% ajasta se 1234, 0000 tai vastaava, sekä yhtä naurettava on se sormejälki, jonka voi vapaasti nostaa siitä lasisesta takakuoresta.

Ainakin omissa korteissani pankki on pakottanut lähimaksun PIN-tunnistautumisen niin että se on tehtävä käytännössä alle sadan euron välein, eli tilin etätyhjentämisestä ollaan kaukana.

Kaikella on balanssinsa. Jos PIN-koodia käyttää kymmenen kertaa päivässä se on paljon helpompi urkkia kuin silloin kun sitä käytetään kerran päivässä satunnaisessa tapahtumassa. Ja käteistä ryöstämällä on paljon helpompi saada rahaa kuin viemällä kortti jonka PIN-koodista on epävarmuutta. (En muista myöskään törmänneeni kortin PIN-koodiin jonka voisi valita itse - jos taas maksaa puhelimellaan ja käyttää huonoa PIN-koodia on se ihan oma moka.)

[VeePee]

Nykyisin on lähinnä kahdenlaisia huijauksia. Kuuluisat nigerialaiskirjeet eli uhri kuvittelee saavansa jotain hyötyä lähettämällä rahaa tai vaihtoehtoisesti hyökätään uhrin kimppuun ja pakotetaan siirtämään rahaa toiselle tilille.

Tai ehkä yleisintä nykyään on kaikenlaiset nettihuijaukset, joissa vanhus tai lapsi tai ihan perusfiksu aikuinen tulee klikanneeksi väärää linkkiä, jonka seurauksena alkaa jatkuva laskutus mitä on lähes mahdotonta saada lopetettua. Käteistä jos pöllitään, niin se on kertaluonteinen tapahtuma, mutta digimaailma mahdollistaa pitkäkestoisen lypsämisen.

[paukuttaja]

(En muista myöskään törmänneeni kortin PIN-koodiin jonka voisi valita itse .)

Minäpä olen. Firman kortin kun sain (vuosi sitten) niin sille valittiin pin-koodi jollakin systeemillä
Joka sisälsi kertakäyttöisen tunnusluvun. Sen verran voin sanoa että 1234 ei ole valitsemanin pin.

[Don Nachos]

Joka toinen päivä saa lukea, kuinka vanhukselta huijattiin rahat netissä ja joka toinen ihmetellä sitä normi sähläämistä kaupassa sen maksupäätteen kanssa. Milloin mikäkin pätkii/hidastelee, oli se sitten netti/sähkö/muisti, jälkimmäisen ollessa yleistymään päin lähimaksun myötä.

Vanhuksia on ryöstetty iät ajat. Käteisen varastaminen oli paljon helpompaa ja kukaan ei tiennyt paljon vietiin. Käytännössä pankkiryöstöt ja kaupparyöstöt ovat lähes kokonaan loppuneet.

Nykyisin on lähinnä kahdenlaisia huijauksia. Kuuluisat nigerialaiskirjeet eli uhri kuvittelee saavansa jotain hyötyä lähettämällä rahaa tai vaihtoehtoisesti hyökätään uhrin kimppuun ja pakotetaan siirtämään rahaa toiselle tilille.

Rikokset ovat hyvin alkeellisia ja hyvin harva joutuu uhriksi. Nämä rikokset ovat helppoa selvittää ja tekijät saada kiinni. Eikä rahojen lähettäminenkään tarkoita suoraan niiden menettämistä.

Ilman suojattua lompsaa, vastaantulija voi vapaasti tyhjätä luottokorttisi ja kumman oikeasti arvaa helpommin, sen tunnuslukulistan, vain sen PIN-koodin joka on 90% ajasta se 1234, 0000 tai vastaava, sekä yhtä naurettava on se sormejälki, jonka voi vapaasti nostaa siitä lasisesta takakuoresta.

Tämä on käyttäjästä kiinni ja pinkoodia on pidetty helppona muistaa ja tarpeeksi luotettavana keinona.

Nykymaailman rahankäyttö ja hallinta taas on niin "yksinkertaista", että se on saanut aikaan useita erillisiä kusettamissektoreita, kuten pikavipit, perintätoimistot ja pankkiiriliikkeet näin maiinitakseni. Samaan aikaan rikollisuudella on aivan uusi kulta-aika. Cyrptot ja Silkkitiet mahdollistavat aivan uuden mittakaavan, anonyymisti, sekä miljardiluokan rahanpesu onnistuu suoraan kotisohvalta suoraan nordean verkkopankissa ja käytännössä laillisesti. Epäilyttävä lätkäkassien ja raha-arkkujen raahaaminen, sekä liian uusien rahojen pyörittäminen pyykkikoneissa on historiaa.

Aina on ollut koronkiskureita ja ulosottomiehiä. Ei maailma ole siitä muuttunut, vaikka yleinen turvallisuus on parantunut ja asiat muuttuneet helppokäyttöisemmäksi.

Rikolliset ovat aina saaneet rahansa jotakin kautta. Paljon on puhuttu mm. 500€:n seteleiden painamisen lopettamisesta tai jonkinlaisesta kiellosta, koska rikolliset varastoivat niitä.

Rahaliikenteestä pankkien kautta jää aina jälki. Toki uusia keinoja keksitään mm. kryptovaluutat, mutta nekin ovat enemmän sijoituselementtejä.

Aika hyvin vastattu. Ennnen huijattiiin oravannahkoja, sen jälkeen hopeakolikoita. Fyysistä valuutta on paljon helpompi varastaa ja huijata.

Digirahassa on paljon hyvää ja vaikka nyt vanhuksilla on vaikeuksia nettimaksamisen yms kanssa, niin se ei kuitenkaan kestä kauaa.

Huonoa digirahassa on että sitä kontrolloi joku muu. Ja jos systeemit menee vihkoon, niin ongelmat on isoja. Itä naapuri testailee, kuinka helposti meidän pankkijärjestelmät saadaan polvilleen. Ja saattaa käydä niinkin, että omalla tilillä menee bitti vinoon ja tiliä ei ihan heti käytellä. Aika harvinaista vielä, mutta tulevaisuudessa kun pankkihenkilökunta korvataa kokonaan koodilla, saattaa tulla väärinkäsityksiä.

[foobar]

(En muista myöskään törmänneeni kortin PIN-koodiin jonka voisi valita itse .)

Minäpä olen. Firman kortin kun sain (vuosi sitten) niin sille valittiin pin-koodi jollakin systeemillä
Joka sisälsi kertakäyttöisen tunnusluvun. Sen verran voin sanoa että 1234 ei ole valitsemanin pin.

No, ajattelin kuluttajakortteja. Niitä lienee aika paljon enemmän ja firmakin voi syyttää vain itseään jos valitseen PIN-koodin jonka arvaa kolmella yrittämällä.

[Lalli IsoTalo]

Kannattaa muistaa että jo Hammurabin laissa - joka on ensimmäisiä pitkiä tekstejä joita ylipäänsä on löydetty - säänneltiin lainamarkkinaa mm. asettamalla korkokattoja ja säätelemällä esim. velanmaksun laiminlyönnin sallittuja seuraamuksia. Tämä siis yli 3500 vuotta sitten, jolloin esim. velkapapereilla oli jo jälkimarkkinat.

Jeps. Savikiekkovelkakirjoista tuli käypää rahaa.

Jos erittäin vaihtoehtoinen raha-, energia ja uskontohistoria kiinnostaa, niin tästä sitten:

Babylon's Banksters: The Alchemy of Deep Physics, High Finance and Ancient Religion
https://www.amazon.com/Babylons-Banksters-Alchemy-Physics-Religion/dp/1932595791

Tämä ei kuitenkaan ole tämän ketjun aihe, joten ...

[Nikolas]

En kertaa maksuvälineiden historiaa tähän. Nyt olemme liukkaan kaltevan pinnan siinä vaiheessa että meitä totutellaan helppoon korttimaksamiseen, jossa korttia ei tarvitse muuta kuin vilauttaa maksupäätteen lähellä. Edes tunnuslukua ei tarvitse näpytellä. Tämäkin on vain yksi välivaihe siirryttäessä maksutapaan, jossa korttia ei kanneta mukana vaan RFID kulkee kaiken aikaa peukalon vieressä ihon alle pistettynä. Aivan varmasti niidenkin tuotantokustannukset saadaan painettua hyvin alas, ehkä laadusta tinkien, mutta kuitenkin jonkin standardin mukaiselle hyväksyttävälle ( ) tasolle. Eihän sitä periaatteessa kenenkään ole aivan pakko ottaa. Kuitenkin muiden kelvollisten maksuvälineiden vähentyessä kohti nollaa, kuinka suuri ero on pakon ja melkein pakon välillä?

[Murkula]

Vanhuksia on ryöstetty iät ajat. Käteisen varastaminen oli paljon helpompaa ja kukaan ei tiennyt paljon vietiin. Käytännössä pankkiryöstöt ja kaupparyöstöt ovat lähes kokonaan loppuneet.

Nykyisin on lähinnä kahdenlaisia huijauksia. Kuuluisat nigerialaiskirjeet eli uhri kuvittelee saavansa jotain hyötyä lähettämällä rahaa tai vaihtoehtoisesti hyökätään uhrin kimppuun ja pakotetaan siirtämään rahaa toiselle tilille.

Rikokset ovat hyvin alkeellisia ja hyvin harva joutuu uhriksi. Nämä rikokset ovat helppoa selvittää ja tekijät saada kiinni. Eikä rahojen lähettäminenkään tarkoita suoraan niiden menettämistä.

Tämä on käyttäjästä kiinni ja pinkoodia on pidetty helppona muistaa ja tarpeeksi luotettavana keinona.

Aina on ollut koronkiskureita ja ulosottomiehiä. Ei maailma ole siitä muuttunut, vaikka yleinen turvallisuus on parantunut ja asiat muuttuneet helppokäyttöisemmäksi.

Rikolliset ovat aina saaneet rahansa jotakin kautta. Paljon on puhuttu mm. 500€:n seteleiden painamisen lopettamisesta tai jonkinlaisesta kiellosta, koska rikolliset varastoivat niitä.

Rahaliikenteestä pankkien kautta jää aina jälki. Toki uusia keinoja keksitään mm. kryptovaluutat, mutta nekin ovat enemmän sijoituselementtejä.

Pointti olikin se epäsuhta, millä näitä asioita tarkastellaan.

Vanhusten ryöstämistä käytetään pankkiautomaattien poistattamiseen. Mutta käyttääkö kukaan samaa argumenttia verkkopankin kieltämiseen, vaikka vanhus kuinka altistuu paitsi samoille riskeille, niin myös paljon vaikeammin selvitettävään kansainväliseen rikollisuuteen, sekä paljon suuremmilla summilla kuin nostorajallaan.

Käteistä yritetään kieltää pankkiryöstöillä, harmaalla taloudella ja rahanpesulla, vaikka bittimaailmassa satojen miljoonien ryöstöt, veronkierrot ja rahanpesut onnistuvat helpommin ja pienemmällä kiinnijäämisriskillä. Koronkiskonta on erikseen kielletty laissa, mutta kun sitä tehdään yrityksenä pienissä erissä ja valtavalle määrälle ihmisiä, sekin on jotenkin laillista ja hyväksyttävää.

Sama pätee käyttäjiin, kun tunnuslukukortteja poistatetaan turvallisuusriskeinä, voidaan siinä käyttäjän idiotismi ottaa perusteena. Mutta siten kun puhutaan tunnuslukusovelluksesta, niin käyttäjän idiotismi jätetään yhtäkkiä täysin huomioimatta, vaikka se mahdollistaa paljon suuremman idiotismin. Tunnuslukukortti kun ei sentään ole nelinumeroinen syntymävuosi ja vaihtuu edes muutaman vuoden välein.

[ikuturso]

Digirahassa on paljon hyvää ja vaikka nyt vanhuksilla on vaikeuksia nettimaksamisen yms kanssa, niin se ei kuitenkaan kestä kauaa.

Mihin viittaat tuolla?

a) Vaikeudet eivät kestä kauaa, kun vanhukset kuolee kohta?
b) Vaikeudet eivät kestä kauaa, kun tulevat vanhussukupolvet ovat käyttäneet nettiä jo nuoresta?

a) on fakta. Ei niitä vaikeuksia kauan ole kun vanhukset otetaan huostaan tai kuolevat pois.

b) on sen sijaan paskapuhetta. Dementoituvalla isälläni voi olla vielä vuosikymmen edessään. Hän ei voi poistua uudesta naisystävänsä valitsemasta asunnosta, koska ei pääse ulko-ovesta takaisin sisään, koska ovessa on ovikoodi ja jos hänen kanssaan käy läpi oven käytön, hän ei enää viiden minuutin kuluttua osaa sitä. Joko numero on unohtunut, se paikka mihin hän laittoi numerolapun on unohtunut tai sitten oven lukon käyttö on taas kerran unohtunut.

Sen sijaan jos taskussa on seteli, hän osaa ojentaa sen pankkineidille laskua maksaessaan. Vielä toistaiseksi - jos löytää pankkiin.

-i-

[Don Nachos]

^ Vaihtoehto A. 10-25v on kusenluikaus joten ei kestä kauaa kun kaikki tietää miten homma toimii. Ja ei koko maailmaa voida rakentaa sen pohjalle että jollain on dementia tai elää satavuotiaaksi.

Setelit ei ole mihinkään katoamassa meidän eliniän aikana (ehkä). Myöhemmin kyllä ihan varmasti. Pelkkä siirtymäaika tulee olemaan 15-20 vuotta.

Ja kyllä lähimaksu helpottaa jokaisen jonossa olijan elämää vs dementia potilas käteisen kanssa. Harmi vain että kysyy välillä pin koodia.

[P]

(En muista myöskään törmänneeni kortin PIN-koodiin jonka voisi valita itse .)

Minäpä olen. Firman kortin kun sain (vuosi sitten) niin sille valittiin pin-koodi jollakin systeemillä
Joka sisälsi kertakäyttöisen tunnusluvun. Sen verran voin sanoa että 1234 ei ole valitsemanin pin.

Sain valita oman koodin jo lähes 20v sitten. Pankki oli toki varainhoitoon erikoistunut ei-massojen pankki.

[Ari-Lee]

Ja kyllä lähimaksu helpottaa jokaisen jonossa olijan elämää vs dementia potilas käteisen kanssa. Harmi vain että kysyy välillä pin koodia.

Siinähän se sekä ongelma että ratkaisu samassa paketissa. Ei dementoituva muista pinniä nimenomaan siitä syystä kun sitä ei kysellä alinomaisesti. Muutama päivä, päivä parikin, välissä ja gone. Tiedän tämän omakohtaisella kokemuksella kun opetin ja neuvoin senioriväkeä käyttämään tietokonetta. Ongelmaa ei ole jos salasanat ovat paperilla esim. näppiksen alla. Kortin pin taas ei saa olla lompakossa eikä missään.

[ikuturso]

Dementikon pin on lompakossa. Muuten hän ei pysty kykenemään kaupantekoon tai rahan nostoon automaagilta.

Onneksi pian tulee pedon merkki jokaiselle. Ehkä naxos viittasi siihen, että kaikilla on siru otsassa tai niskassa. Kauppias vain skannaa tyypin etälukulaitteella ja kaikki transaktiot hoituu kerralla.

-i-

[Don Nachos]

^ RDIF siru ihon alla olisi hyvä juttu vanhuksille ja dementikoille. Toimii aina eikä voi hävittää mihinkään.

[Kari Kinnunen]

^
Jaa'a.
Sittenhän kulttuuri vie kortin sijaan palan ihoa...

[Nikolas]

RDIF siru ihon alla olisi hyvä juttu vanhuksille ja dementikoille. Toimii aina eikä voi hävittää mihinkään.

Tuollaisilla ennennäkemättömillä eduilla sitä tietenkin perustellaan, markkinoidaan ja puolustellaan. Ikäviä puolia mainita ei.