Miksi laitoshoito on kallista - vai onko?

[Kremppamestari]

Vanhusten ja sairaitten kotihoitoa perusteellaan yleensä sillä, että heidän hoitamisensa laitoksessa tulisi yhteiskunnalle paljon kalliimmaksi. Tämä on minulle käsittämätön väite.

Otan tosielämän esimerkkitapauksen: 65v monisairas käytännössä sänkypotilas asuu yksin. Kotihoito käy kahden hengen voimalla 3krt/vrk ja yöpartiokin satunnaisesti. Kroonikolla on lisäksi henkilökohtainen avustaja 45h/vko ja hän saa hiukan asumis-ja toimeentulotukea eläkkeensä päälle.

Miten ihmeessä tämän tai vähemmänkin apua tarvitsevan henkilön hoitaminen voisi tulla laitoksessa vielä kalliimmaksi? Arkijärki sanoo, että yleensä samoja palveluja tarvitsevien keskittäminen saman katon alle on edullisempaa kuin rampata erikseen jokaisen luona ja kaiken kukkuraksi järjestää sinne toimiva hoitoympäristö.

Mitä kotihoidosta yhteiskunnalle koituvia kustannuksia jätetään laskelmissa huomioimatta vai onko laitoshoito järjestetty erittäin tuhlailevalla tavalla?

[l'uomo normale]

Laitoshoidossa ei laskuteta kaikkia kustannuksia, vain koko eläke käytännössä. Yhteiskunta sponssaa laitoshoitoa aika lailla. Kotihoidossa vaipat ja lääkkeet joutuu ainakin maksamaan itse, ja joka taksimatkan, jos jää tuen maksun alarajan alle. Ruokakin maksaa, mahdolliset vanhuspalvelut kotiateriat ja lisukkeet kaupasta.

[guest15586]

Vanhusten ja sairaitten kotihoitoa perusteellaan yleensä sillä, että heidän hoitamisensa laitoksessa tulisi yhteiskunnalle paljon kalliimmaksi. Tämä on minulle käsittämätön väite.

Otan tosielämän esimerkkitapauksen: 65v monisairas käytännössä sänkypotilas asuu yksin. Kotihoito käy kahden hengen voimalla 3krt/vrk ja yöpartiokin satunnaisesti. Kroonikolla on lisäksi henkilökohtainen avustaja 45h/vko ja hän saa hiukan asumis-ja toimeentulotukea eläkkeensä päälle.

Miten ihmeessä tämän tai vähemmänkin apua tarvitsevan henkilön hoitaminen voisi tulla laitoksessa vielä kalliimmaksi? Arkijärki sanoo, että yleensä samoja palveluja tarvitsevien keskittäminen saman katon alle on edullisempaa kuin rampata erikseen jokaisen luona ja kaiken kukkuraksi järjestää sinne toimiva hoitoympäristö.

Mitä kotihoidosta yhteiskunnalle koituvia kustannuksia jätetään laskelmissa huomioimatta vai onko laitoshoito järjestetty erittäin tuhlailevalla tavalla?

Kun cp-vammainen asuu kotona, sillä on henk.koht. avustaja 24/7, mutta naapurin >70 v. vanhus jolla on pariin otteeseen ollut  aivoinfarkti, on oikeutettu kunnan kotiavustajaan vartin päivässä eli käytännössä vahtii, että vanhus ottaa lääkkeet

[Kremppamestari]

Kun cp-vammainen asuu kotona, sillä on henk.koht. avustaja 24/7, mutta naapurin >70 v. vanhus jolla on pariin otteeseen ollut  aivoinfarkti, on oikeutettu kunnan kotiavustajaan vartin päivässä eli käytännössä vahtii, että vanhus ottaa lääkkeet

On totta, että vanhusten on vaikea saada avustajaa, mutta kyllä heilläkin kotihoito sentään käy tarvittaessa monta kertaa päivässä.

Tulisiko oppivelvollisuus kustannustehokkaammaksi, jos opettajat kiertäisivät kodeissa? Miksei samantien hajauteta kaikkia palveluja ihmisten koteihin, jos se kerran on niin edullista? Sairaanhoitotyössä sen luulisi olevan vähiten kannattavaa, koska se vaatii tarvikkeita ja ympäristön, joka on helpompi järjestää keskitetysti.

[newspeak]

Ihmisen kannalta ylipäätään on parempi jo elämänlaadullisesti, että hän saa asua kotonaan, joten kotihoidon etua ei voi määritellä pelkästään rahallisesti. Välittömät rahalliset edut tulevat vastaan, kun kotihoidon sijaan laitoshoito tulee harkittavaksi vaihtoehdoksi. Esimerkiksi liikkumisen rajoittuminen tai muisti- tai muu vakava sairaus voisi olla syynä tähän. On kuitenkin parempi ja kustannustehokkaampaa pitää ihmisiä poissa laitoshoidosta ja varata laitoshoito niille, joille se on aivan välttämätöntä. Samanaikaisesti moni vanhus toisaalta haluaa laitoshoitoon, koska ei halua olla lähimmäisilleen rasitteeksi.

Aivan varmasti on sellaisiakin tilanteita, joissa laitoshoito tulisi yhteiskunnalle tai yleisesti halvemmaksi kotihoitoon verrattuna. Näissä tapauksissa muut kysymykset nousevat hintaa korkeammaksi.

[BarkAtTheMoon]

Omien useampien työhommissa nähtyjen tapausten perusteella on maassamme ihan järkevästi (joskus pitää kehuakin ) pyritty tukemaan vanhusten (siis sellaisten joilla on intoa ja halua asua kotona ns loppuun asti) asumista kotona jopa maaseudulla mm tukemalla/rahoittamalla wc-/pesutilojen rakentamista jne. Tämmöistä mallia kannatan suuresti, ja varsin varmasti luokkaa 5-15.000 euron sijoitus - jos oletetaan että pystyy asumaan kotona vaikkapa luokkaa 2-5v - on huomattavan edullinen yhteiskunnallekin. Esim. sisävessan ja pesutilan rakentaminen voi maksaa helposti 15.000 e, jopa enemmänkin, toisaalta esteettömyysmuutokset olemassa oleviin tiloihin voivat tulla huomattavasti halvemmaksikin.

Laitoshoidon hinnoittelu kyllä aina välistä ihmetyttää. Nimittäin onhan kiinteistöistä kustannuksia siinä missä henkilöstöstäkin unohtamatta kaikkea muuta, mutta kun kootaan paljon ihmisiä saman katon alle on kustannusten alennuttava varsin suuresti, ja jos lähdetään ihan suoraan laskemaan työvoimakustannuksilla, ja loogisilla kiinteistökustannuksilla ynnä suurkeittiökustannuksilla yms saadaan taatusti se lukema että suurempi yksikkö on kannattavampi ja paljon. Mutta kun on hallintokuluja ja ja..

En oikeasti tiedä niin suuresti näistä kun ei ole oman alan asioita, mutta sen voin ns kokemuksen syvällä rintaäänellä sanoa, että ainakin Suomessa (ja taatusti muuallakin Euroopassa) imetään valtavasti rahaa valtion palvelusta kuin palvelusta jotta se sama raha saadaan vasemmistopoliitikoiden ja virkamiesten toimesta jaettua aivan muualle kuin sen rahan pitäisi mennä. Ja tähän liittyy aina äärimmäisen olennaisesti tämä ns monikulttuuri, kotoutumispelleily, kehitysapu yms Suomen liittymättömät asiat jotka tulee olemaan tulevan hallituksen ydinasioita -ja osaamista 

[Taffu]

Se on kallista sen takia, että varsinaisia vanhainkoteja ei enää juuri ole, on vain eritasoisia hoitopaikkoja.

[Maatiaisjuntitar]

Laitoshoidossa ei laskutetaan kaikkia kustannuksia, vain koko eläke käytännössä. Yhteiskunta sponssaa käytännössä laitoshoitoa aika lailla. Kotihoidossa vaipat ja lääkkeet joutuu ainakin maksamaan itse, ja joka taksimatkan, jos jää tuen maksun alarajan alle. Ruokakin maksaa, mahdolliset vanhuspalvelut kotiateriat ja lisukkeet kaupasta.

Nykyään vanhukset ovat laitoksissa palveluasumispaikoilla. He maksavat huoneestaan vuokran, hoitomaksun (Kela:n hoitotuen määrä), tukipalvelumaksun, ruoan, lääkkeet, vaipat ja kaikki hygieniatarvikkeensa ym.  Tämä vaikka vanhus tarvitsisi ympärivuorokautista hoitoa. Jos eläke ei riitä, voi saada asumistukea, ellei varallisuutta ole liikaa.

[Kremppamestari]

Se on kallista sen takia, että varsinaisia vanhainkoteja ei enää juuri ole, on vain eritasoisia hoitopaikkoja.

En silti tajua, miten se voi olla kalliimpaa kuin kotihoito. Kuten edellä todettiin, kotiin joudutaan usein tekemään kalliita muutostöitä kaikkien muiden kulujen lisäksi.

On paha aavistus, että laitoksissa käytetään valtavia summia johonkin ihan turhaan.

[l'uomo normale]

Laitoshoidossa ei laskutetaan kaikkia kustannuksia, vain koko eläke käytännössä. Yhteiskunta sponssaa käytännössä laitoshoitoa aika lailla. Kotihoidossa vaipat ja lääkkeet joutuu ainakin maksamaan itse, ja joka taksimatkan, jos jää tuen maksun alarajan alle. Ruokakin maksaa, mahdolliset vanhuspalvelut kotiateriat ja lisukkeet kaupasta.

Nykyään vanhukset ovat laitoksissa palveluasumispaikoilla. He maksavat huoneestaan vuokran, hoitomaksun (Kela:n hoitotuen määrä), tukipalvelumaksun, ruoan, lääkkeet, vaipat ja kaikki hygieniatarvikkeensa ym.  Tämä vaikka vanhus tarvitsisi ympärivuorokautista hoitoa. Jos eläke ei riitä, voi saada asumistukea, ellei varallisuutta ole liikaa.

Täällä Helsingissä tarjotaan aluksi laitoshoitoon palvelusetelipaikkoja, eli eläke menee ja  kunta sponsoroi palvelusetelillä ja noin 500€ kuussa menisi omista säästöistä. Kun saa kunnallisen laitospaikan, menee koko eläke ja vähän yli jos vaatteita yms tarvitsee, mutta peruselämään menee tasan tarkkaan tavallinen eläke, muttei muuta. Ainakaan itse maksuun panemistani hoitomaksuista en ole mitään erittelyä huomannut tarkistaa.

[Taffu]

Se on kallista sen takia, että varsinaisia vanhainkoteja ei enää juuri ole, on vain eritasoisia hoitopaikkoja.

En silti tajua, miten se voi olla kalliimpaa kuin kotihoito. Kuten edellä todettiin, kotiin joudutaan usein tekemään kalliita muutostöitä kaikkien muiden kulujen lisäksi.

On paha aavistus, että laitoksissa käytetään valtavia summia johonkin ihan turhaan.

No esim. tuo SDP:n vaatima hoitajamitoitus, yhtä asukkia kohden on 0,7 hoitajaa, sivukuluineen tuo maksaa 2000e/kk/asukki. Siihen päälle sitten vielä kiinteistökulut ja miljoona muuta lakien vaatimaa asiaa.

[guest15586]

Kun cp-vammainen asuu kotona, sillä on henk.koht. avustaja 24/7, mutta naapurin >70 v. vanhus jolla on pariin otteeseen ollut  aivoinfarkti, on oikeutettu kunnan kotiavustajaan vartin päivässä eli käytännössä vahtii, että vanhus ottaa lääkkeet

On totta, että vanhusten on vaikea saada avustajaa, mutta kyllä heilläkin kotihoito sentään käy tarvittaessa monta kertaa päivässä.

Tulisiko oppivelvollisuus kustannustehokkaammaksi, jos opettajat kiertäisivät kodeissa? Miksei samantien hajauteta kaikkia palveluja ihmisten koteihin, jos se kerran on niin edullista? Sairaanhoitotyössä sen luulisi olevan vähiten kannattavaa, koska se vaatii tarvikkeita ja ympäristön, joka on helpompi järjestää keskitetysti.

Missä ihmeessä käy monta kertaa päivässä? Muutan sinne vanhuudenpäiviksi.

Ja juu nyt sie vedät jutut lapselliseksi jos alat vertaamaan lasten koulunkäyntä vanhusten laitoshoitoon...

[guest15586]

Se on kallista sen takia, että varsinaisia vanhainkoteja ei enää juuri ole, on vain eritasoisia hoitopaikkoja.

En silti tajua, miten se voi olla kalliimpaa kuin kotihoito. Kuten edellä todettiin, kotiin joudutaan usein tekemään kalliita muutostöitä kaikkien muiden kulujen lisäksi.

On paha aavistus, että laitoksissa käytetään valtavia summia johonkin ihan turhaan.

Mietipäs paljonko on kotihoidon palkkakustannus per hoidokki kun käynti paikanpäällä kestää 15 min ja laskepa sama kustannus hoitolaitoksessa, jossa nykymitoitus taitaa olla 0,5 hoitajaa per vanhus

[Kremppamestari]

Mietipäs paljonko on kotihoidon palkkakustannus per hoidokki kun käynti paikanpäällä kestää 15 min ja laskepa sama kustannus hoitolaitoksessa, jossa nykymitoitus taitaa olla 0,5 hoitajaa per vanhus

Miksi sama vanhus pärjää kotona puolen tunnin ihmistyövoimalla ja tarvitsee laitoksessa neljän tunnin työpanoksen?

[Kremppamestari]

Missä ihmeessä käy monta kertaa päivässä? Muutan sinne vanhuudenpäiviksi.

Ja juu nyt sie vedät jutut lapselliseksi jos alat vertaamaan lasten koulunkäyntä vanhusten laitoshoitoon...

Riippuu tietenkin avun tarpeesta, mutta 3krt/vrk on ihan yleistä. Tiedän, kun olen kotihoidon kanssa tekemisissä päivittäin.

Kouluvertauksella hain vastausta siihen, miksi palvelun tuominen kotiin on muka edullisempaa kuin sen keskittäminen.

[guest15586]

Mietipäs paljonko on kotihoidon palkkakustannus per hoidokki kun käynti paikanpäällä kestää 15 min ja laskepa sama kustannus hoitolaitoksessa, jossa nykymitoitus taitaa olla 0,5 hoitajaa per vanhus

Miksi sama vanhus pärjää kotona puolen tunnin ihmistyövoimalla ja tarvitsee laitoksessa neljän tunnin työpanoksen?

Neljän tunnin??!!?

[guest15586]

Mietipäs paljonko on kotihoidon palkkakustannus per hoidokki kun käynti paikanpäällä kestää 15 min ja laskepa sama kustannus hoitolaitoksessa, jossa nykymitoitus taitaa olla 0,5 hoitajaa per vanhus

Miksi sama vanhus pärjää kotona puolen tunnin ihmistyövoimalla ja tarvitsee laitoksessa neljän tunnin työpanoksen?

Kun mietit hetken, montako työtuntia on  oppilasta kohden koulussa ja montako olisi kotona, saatat jopa arvata vastauksen.

Erinomaisen huonon (ehkä tietty itsellesi erittäin sopivan) esimerkin halusit esittää, kun hoitolaitoksessa ollaan 24/7 ja koulussa asteesta riippuen 4...8 h per arkipäivä

[no future]

Mietipäs paljonko on kotihoidon palkkakustannus per hoidokki kun käynti paikanpäällä kestää 15 min ja laskepa sama kustannus hoitolaitoksessa, jossa nykymitoitus taitaa olla 0,5 hoitajaa per vanhus

Miksi sama vanhus pärjää kotona puolen tunnin ihmistyövoimalla ja tarvitsee laitoksessa neljän tunnin työpanoksen?

Neljän tunnin??!!?

Hoitajamitoitushan tarkoittaa montako hoitajaa pitää olla yhteensä hoidettaviin nähden. Eli esim. 0,5 tarkoittaa 5 hoitajaa 10 asukkaan yksikössä: 2 aamuvuorossa, 2 iltavuorossa ja 1 yövuorossa.

[guest15586]

Mietipäs paljonko on kotihoidon palkkakustannus per hoidokki kun käynti paikanpäällä kestää 15 min ja laskepa sama kustannus hoitolaitoksessa, jossa nykymitoitus taitaa olla 0,5 hoitajaa per vanhus

Miksi sama vanhus pärjää kotona puolen tunnin ihmistyövoimalla ja tarvitsee laitoksessa neljän tunnin työpanoksen?

Neljän tunnin??!!?

Hoitajamitoitushan tarkoittaa montako hoitajaa pitää olla yhteensä hoidettaviin nähden. Eli esim. 0,5 tarkoittaa 5 hoitajaa 10 asukkaan yksikössä: 2 aamuvuorossa, 2 iltavuorossa ja 1 yövuorossa.

Eihän laitoksessa työpanos jää (siis saisi jäädä) vain hoitajien tekemään työhön.

[Kremppamestari]

                  ^
Niin, hoitaja pystyy laitoksessa vastaamaan kahden potilaan tarpeista, vaikka hänellä on siellä parempi toimintaympäristö ja ammatillista tukea, mutta kotihoidon partiossa hän vastaa esimerkiksi kymmenen hyvinvoinnista.

Jokin tässä ei täsmää.

[Kirjolohikäärme]

Ympärivuorokautinen henkilökunta maksaa.  Laitoshoito sisältänee (korjannette kiukkuisilla sanankäänteillä jos arvaan väärin) myös vuokran, rakennuksen ylläpidon, veden, sähkön, lämmityksen, ja ruoan.  Kotihoidossa asuva maksaa elämisensä, laitoshoidossa eletään täyshoitohotellissa.

Kiertävien opettajien vs. koulun vertaus: mitä jos verrataan kiertävia opettajia vs. sisäoppilaitosta, jossa jokainen oppilas saa oman kämpän 24/7 täyshoidolla, eikä koskaan minkäänlaista laskua putoa postiluukusta, koska kaikki sisältyy hintaan.  Tämä saattaa muuttaa laskelmaa.

Kunnallinen kotihoito on myös runsaasti veronmaksajien subventoimaa.

40 tuntia kotihoitoa kuukaudessa maksaa useimmissa kunnissa 370,65 euroa (liikuttava yksimielisyys - onko lakisääteinen katto?)  Ajatellaan että kotihoitaja saa 2000 euroa palkkaa, joka on sivukuluineen 3960 eur.  Kuukauden 170 työtunnissa pystyy hoitamaan maksimissaan 4,25 asiakasta.  Laskutus on siten 370,65 x 4,25 = 1575 eur.  Palkan ja laskutuksen ero on 2385 eur, joka tulee veronmaksajilta.  Todellisuudessa veronmaksajat maksavat paljon suuremman osuuden, koska palkat ovat suuremmat, on esimiehiä ja muuta henkilöstöä ja muita kuluja, aikaa kuluu matkustamiseen, ja mökin mummojen omat aikataulut eivät mahdollista 100% laskutettavaa aikaa.  Jos hoitajia tosiaan käy kaksi, monta kertaa päivässä, veronmaksajien osuus laskusta menee helposti yli 80%.

Laitoshoito ei ole tolkuttoman kallista, vaan kotihoito on halpaa, koska se maksetaan suurimmaksi osaksi veroista.

Kysymys ei ehkä olekaan "miksi yksi tapa maksaa enemmän kuin toinen" vaan "mitä tapaa veronmaksajien pitäisi subventoida kuinkakin paljon".

[no future]

Kotihoidossa asuva maksaa elämisensä, laitoshoidossa eletään täyshoitohotellissa

Huomioimatta täysin turhaa hotellivertausta, niin aivan samalla lailla ne kaikki vanhuksen/asukkaan rahat kuluvat elämiseen niin kotihoidossa kuin laitoksessakin.  Ja myös se kotihoito on kunnan puolelta subventoitua, eli osa kustannuksista jää aina kunnan maksettavaksi. Tällä hetkellä maksimihinta asiakkaalle kotihoidosta on 370€/kk, millä saa 40 h kuukaudessa apua. Tuon kun jakaa 3krt/vuorokaudessa Käynteihin, niin aikaa jää maksimissaan 25min/kerta.

[Kremppamestari]

Laitoshoito ei ole tolkuttoman kallista, vaan kotihoito on halpaa, koska se maksetaan suurimmaksi osaksi veroista.

Kysymys ei ehkä olekaan "miksi yksi tapa maksaa enemmän kuin toinen" vaan "mitä tapaa veronmaksajien pitäisi subventoida kuinkakin paljon".

Niin, haen tässä yhteiskunnalle eli veronmaksajille koituvia kuluja enkä sitä, mitä potilas joutuu maksamaan.

Systeemissä täytyy olla jotain mätää tai laskelmat eivät ota huomioon kaikkia kotihoidon kuluja, jos väitetään, että laitoshoito on paljon kalliimpaa.

Ehkä hoitajat tekevät laitoksissa paljon muuta kuin käytännön hoitotyötä eli täyttävät lomakkeita, mutta tuskin sekään kaikkea selittää.

[no future]

En tiedä käytännön mitoituksista, mutta tiheään asutulla alueellahan kotihoito ehtii käymään jotain 2-4 asiakasta tunnissa. Siitä tulee 8 tunnin työvuoroon aika paljon käyntejä. Lisäksi pakollinen yövuoro jää kokonaan pois. 0,5 hoitajan mitoituksellahan ne kaksi hoitajaa saisivat tosiaan hoitaa oman vuoronsa aikana laitosyksikön 10 asukasta.

Mutta pohjimmiltaan ero pitäisi tietty tehdä siinä, että ne ketkä kotona pärjäävät siellä myös asuvat. Ketkä eivät pärjää, niille olisi eriasteisia laitospaikkoja. Koskee tietty muitakin palveluntarvitsijoita kuin vanhuksia.

[guest15586]

Kotihoidossa asuva maksaa elämisensä, laitoshoidossa eletään täyshoitohotellissa

Huomioimatta täysin turhaa hotellivertausta, niin aivan samalla lailla ne kaikki vanhuksen/asukkaan rahat kuluvat elämiseen niin kotihoidossa kuin laitoksessakin.  Ja myös se kotihoito on kunnan puolelta subventoitua, eli osa kustannuksista jää aina kunnan maksettavaksi. Tällä hetkellä maksimihinta asiakkaalle kotihoidosta on 370€/kk, millä saa 40 h kuukaudessa apua. Tuon kun jakaa 3krt/vuorokaudessa Käynteihin, niin aikaa jää maksimissaan 25min/kerta.

Minua kiinnostaa vieläkin missä ihmeessä kotihoito käy 3 kertaa vuorokaudessa 25 min per kerta. Tuon kun saan tietää, muutan tuohon Onnelaan oitis vanhuudenpäiviksi.

[guest15586]

Ympärivuorokautinen henkilökunta maksaa.  Laitoshoito sisältänee (korjannette kiukkuisilla sanankäänteillä jos arvaan väärin) myös vuokran, rakennuksen ylläpidon, veden, sähkön, lämmityksen, ja ruoan.  Kotihoidossa asuva maksaa elämisensä, laitoshoidossa eletään täyshoitohotellissa.

Kiertävien opettajien vs. koulun vertaus: mitä jos verrataan kiertävia opettajia vs. sisäoppilaitosta, jossa jokainen oppilas saa oman kämpän 24/7 täyshoidolla, eikä koskaan minkäänlaista laskua putoa postiluukusta, koska kaikki sisältyy hintaan.  Tämä saattaa muuttaa laskelmaa.

Kunnallinen kotihoito on myös runsaasti veronmaksajien subventoimaa.

40 tuntia kotihoitoa kuukaudessa maksaa useimmissa kunnissa 370,65 euroa (liikuttava yksimielisyys - onko lakisääteinen katto?)  Ajatellaan että kotihoitaja saa 2000 euroa palkkaa, joka on sivukuluineen 3960 eur.  Kuukauden 170 työtunnissa pystyy hoitamaan maksimissaan 4,25 asiakasta.  Laskutus on siten 370,65 x 4,25 = 1575 eur.  Palkan ja laskutuksen ero on 2385 eur, joka tulee veronmaksajilta.  Todellisuudessa veronmaksajat maksavat paljon suuremman osuuden, koska palkat ovat suuremmat, on esimiehiä ja muuta henkilöstöä ja muita kuluja, aikaa kuluu matkustamiseen, ja mökin mummojen omat aikataulut eivät mahdollista 100% laskutettavaa aikaa.  Jos hoitajia tosiaan käy kaksi, monta kertaa päivässä, veronmaksajien osuus laskusta menee helposti yli 80%.

Laitoshoito ei ole tolkuttoman kallista, vaan kotihoito on halpaa, koska se maksetaan suurimmaksi osaksi veroista.

Kysymys ei ehkä olekaan "miksi yksi tapa maksaa enemmän kuin toinen" vaan "mitä tapaa veronmaksajien pitäisi subventoida kuinkakin paljon".

Jos lasket että palkka sivukuluineen on liki 2 kertaa hoitajan palkka, sisältää se jo hallintokulut, matka, kilsat yms. Palkan sivukulut eli eläke´-, työttömyys- yms. maksut on 2000 e palkasta 395 e.

[Deputy M]

kysymys ei ole suoraan vanhusta hoitavan palkasta, vaan jokainen muutos varmistetaan myös hoitoyksikön esimiesten taholta. Esimerkiksi vaimoni haki kotihoidon tukea Vihdissä. Hoitoyksikkö on yksityinen, mutta kunnan omistuksessa. Kahdelta ylihoitajalta meni aikaa useita käyntejä kun tilannetta kartoitettiin. Ei tullut kotihoidon tukea, mutta arviointi maksoi veroeuroja.

[Kremppamestari]

Minua kiinnostaa vieläkin missä ihmeessä kotihoito käy 3 kertaa vuorokaudessa 25 min per kerta. Tuon kun saan tietää, muutan tuohon Onnelaan oitis vanhuudenpäiviksi.

Normaalikäytäntö esimerkiksi jos autettava on vaipoissa. Ainakin pk-seudulla, mutta tuskinpa se muuallakaan harvinaista on.

[Taffu]

Minua kiinnostaa vieläkin missä ihmeessä kotihoito käy 3 kertaa vuorokaudessa 25 min per kerta. Tuon kun saan tietää, muutan tuohon Onnelaan oitis vanhuudenpäiviksi.

Ksh käy niin monta kertaa, kuin tarvitaan. Jos käyntejä kovin paljon tarvitsee, niin sitten muut keinot ovat varmaankin järkevämpiä.

[no future]

Kun naapurissa on asunut palvelunsaajia, niin se 3-4 kertaa päivässä on ollut tyypillinen käyntimäärä.