Katri Saarikivi: Ongelmanratkaisu politiikassa tyssää jengimentaliteettiin

[Histon]

Tutkija Katri Saarikivi, joka allekirjoituksessaan kiistää olevansa vihervassari varovaisesti tukee ajatusta siitä, että ilmastonmuutoksen vastainen taistelu otettaisiin pois politiikoilta malliin entinen vihreiden kansanedustaja Antero Vartia joka perusti säätiön. Perusteluiksi hän ilmoittaa politiikan jengiytymisen, vaikka poliitikalla yritetään "ratkaisemaan monitekijäisiä ongelmia, jotka koskevat kansalaisten ja valtion tulevaisuutta". Mitähän tutkija tarkoittaa tällä, ottaen huomioon että ilmastonmuutos on ollut Suomelle taloudellisesti valtavan hyödylllistä: https://yle.fi/uutiset/3-10766320 Miksei tutkija ole objektiivinen ja rehellinen kuten tieteentekijälle kuuluu, ja myönnä, että ilmastonmuutosta vastaan taistellaan globaalin kärsimyksen vähentämiseksi, vaikka tämä luultavasti on kansallista etua vastaan? Näistä puutteista huolimatta kirjoitus on erittäin mielenkiintoinen ja suosittelen sen lukemista kokonaisuudessaan lämpimästi:

https://yle.fi/uutiset/3-10772467

Katri Saarikiven kolumni: Ongelmanratkaisu politiikassa tyssää jengimentaliteettiin

Entinen vihreiden kansanedustaja Antero Vartia jätti politiikan ja perusti ilmastonmuutoksen torjumiseen keskittyvän säätiön. Hän ei nimittäin usko, että näitä ongelmia voisi politiikalla ratkaista.

Säätiö on ideana ainakin minua innostava, mutta tuo mainittu syy sen perustamiselle huolettaa. Siis mitä, eikö juuri politiikalla pitäisi pystyä ratkaisemaan monitekijäisiä ongelmia, jotka koskevat kansalaisten ja valtion tulevaisuutta? Mikä on kun ei onnistu?

Voisiko kyse olla siitä, että ongelmanratkaisu politiikassa tyssää jengimentaliteettiin?

Ihmiselle on tärkeää kokea kuuluvansa ryhmään. Ihminen muodostaa herkästi meikäläiset, joita alkaa kohdella muita ryhmiä suopeammin. Tunnetuissa psykologi Tajfelin tutkimuksissa (siirryt toiseen palveluun) selvitettiin, minkä perusteella ihmiset jengiytyvät ja alkavat sorsia toisia. Riittääkö vaikka vain sama ihonväri, sukupuoli tai mielipide? Vastaus on pökerryttävä: vaadittavien jaettujen ominaisuuksien lukumäärä on pyöreä nolla. Ihmiset erottautuvat ryhmiksi pienimmästäkin mahdollisuudesta, vaikkapa vain siitä, että toiset nimetään ryhmä Z:ksi ja toiset ryhmä F:ksi. Ryhmäytymisen jälkeen sitten aletaan pitää niitä toisia selvästi omaa ryhmää huonompina.
[...]
Jengiytyminen aiheuttaa myös ehkä tyhmyyttä. Eräässä yhdysvaltalaistutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) selvitettiin ihmisten päättelykykyä lyhyen tehtävän avulla. Tutkittavien piti selvittää annettujen lukujen avulla, oliko uusi lääkevoide tehokas ihottuman hoidossa. Odotettavasti, vastaajan matemaattinen lahjakkuus selitti sitä, kuinka hyvin hän pystyi päättelemään lopputuloksen.

Sitten testiä muutettiin hieman. Numerot pysyivät samoina, mutta nyt pitikin päätellä, oliko aselakien tiukennus vähentänyt vai lisännyt rikoksia. Tulokset muuttuivat, kun aihe oli politisoitunut. Yhtäkkiä vastaajan poliittinen suuntaus vaikutti päättelykykyyn. Demokraatit pärjäsivät huonommin päättelytehtävässä, mikäli luvut osoittivat, että aselakien tiukentaminen ei vähentänyt rikoksia. Republikaaneilla päättelykyky väheni, kun numerot näyttivät, että lakimuutos vähensi rikoksia. Ryhmään kuuluminen sumensi järjen.

Ja mikä kamalinta, vaikutus oli suurin niillä koehenkilöillä, joilla oli alunperin paras päättelykyky. Etevimmät siis tyhmenivät eniten.
[...]
Mitä sitten tehdä? Voisiko tältä vaikutukselta suojautua?

Kyllä voi.

Erään tutkimuksen mukaan tieteellinen uteliaisuus saattaa auttaa. Se näyttää tekevän ihmisestä avoimemman omasta ennakkokäsityksestä poikkeavalle tiedolle. Uutuus ja oppiminen viehättävät tiedeuteliasta joukkoon kuulumista enemmän.
[...]

[Roope]

Tutkija Katri Saarikivi, joka allekirjoituksessaan kiistää olevansa vihervassari varovaisesti tukee ajatusta siitä, että ilmastonmuutoksen vastainen taistelu otettaisiin pois politiikoilta malliin entinen vihreiden kansanedustaja Antero Vartia joka perusti säätiön. Perusteluiksi hän ilmoittaa politiikan jengiytymisen, vaikka poliitikalla yritetään "ratkaisemaan monitekijäisiä ongelmia, jotka koskevat kansalaisten ja valtion tulevaisuutta". (..) Näistä puutteista huolimatta kirjoitus on erittäin mielenkiintoinen ja suosittelen sen lukemista kokonaisuudessaan lämpimästi:

Ilmiö on todellinen, myös politiikassa, mutta Saarikivi ei juurikaan perustele, miksi juuri jengiytyminen olisi tärkein selittävä tekijä poliittisen ongelmanratkaisun epäonnistumisessa. Paremminkin ongelmana on, että ilmiötä käytetään politiikassa tietoisesti hyväksi ihmisten jallittamiseksi (symbolipolitiikka, hyvesignalointi jne.).

Vastaavasti professori Esko Valtaoja hoki yhtä lailla heikoin eväin perjantain Sannikka ja Ukkolassa, että politiikoilla pitäisi olla enemmän tietoa, ikään kuin paremmat poliittiset päätökset olisivat tosiaan kiinni tiedon määrästä ja laadusta. Valtaojan ajatusta voi testata vaikka harjoitetulla ja tulevien hallituspuolueiden ajamalla maahanmuuttopolitiikalla, kun vuoden 2015 tapahtumat ovat tuoreessa muistissa.

[kivimies]

Jengiytyminen aiheuttaa myös ehkä tyhmyyttä. Eräässä yhdysvaltalaistutkimuksessa selvitettiin ihmisten päättelykykyä lyhyen tehtävän avulla. Tutkittavien piti selvittää annettujen lukujen avulla, oliko uusi lääkevoide tehokas ihottuman hoidossa. Odotettavasti, vastaajan matemaattinen lahjakkuus selitti sitä, kuinka hyvin hän pystyi päättelemään lopputuloksen.

Sitten testiä muutettiin hieman. Numerot pysyivät samoina, mutta nyt pitikin päätellä, oliko aselakien tiukennus vähentänyt vai lisännyt rikoksia. Tulokset muuttuivat, kun aihe oli politisoitunut. Yhtäkkiä vastaajan poliittinen suuntaus vaikutti päättelykykyyn. Demokraatit pärjäsivät huonommin päättelytehtävässä, mikäli luvut osoittivat, että aselakien tiukentaminen ei vähentänyt rikoksia. Republikaaneilla päättelykyky väheni, kun numerot näyttivät, että lakimuutos vähensi rikoksia. Ryhmään kuuluminen sumensi järjen.

Saarikivi taisi unohtaa sen mahdollisuuden, että henkilöt vertailivat aselakeja käsittelevän tutkimuksen tuloksia aiempien tutkimusten tuloksiin ja näkivät ne uskottavampina, mutta uudella voiteella ei ole mitään aiempia tutkimustuloksia.

Tieteessä ei automaattisesti viskata aiempia tutkimuksia roskakoriin uuden tutkimuksen vuoksi.

[Supernuiva]

Politiikassa on myös usein leimaaminen varsin vahvaa. Jos ehdotus tulee väärältä "puolelta", sitä ei panna täytäntöön.

Olen jopa kuullut, että sydäniskuria ei oltu voitu hankkia johonkin kunnalliseen paikkaan, koska aloite oli tullut perussuomalaiselta. Ehdotuksen hyväkin sisältö hukataan, jos asiaa ehdottaa väärä henkilö.

Moni on sanonut vanhempana, että ruumis muuttuu mutta mieli on sama kuin silloin lapsena. Jos lapset koulukiusaavat, niin mihin se kiusaamismieli sitten katoaa aikuisenakaan?

Jengissä sitä tuntee itsensä vahvemmaksi, ja jos mielipiteet poikkeavat jengin mielipiteistä, niin uloshan siitä porukasta lentää.

[ismolento]

Jengiytyminen aiheuttaa myös ehkä tyhmyyttä. Eräässä yhdysvaltalaistutkimuksessa selvitettiin ihmisten päättelykykyä lyhyen tehtävän avulla. Tutkittavien piti selvittää annettujen lukujen avulla, oliko uusi lääkevoide tehokas ihottuman hoidossa. Odotettavasti, vastaajan matemaattinen lahjakkuus selitti sitä, kuinka hyvin hän pystyi päättelemään lopputuloksen.

Sitten testiä muutettiin hieman. Numerot pysyivät samoina, mutta nyt pitikin päätellä, oliko aselakien tiukennus vähentänyt vai lisännyt rikoksia. Tulokset muuttuivat, kun aihe oli politisoitunut. Yhtäkkiä vastaajan poliittinen suuntaus vaikutti päättelykykyyn. Demokraatit pärjäsivät huonommin päättelytehtävässä, mikäli luvut osoittivat, että aselakien tiukentaminen ei vähentänyt rikoksia. Republikaaneilla päättelykyky väheni, kun numerot näyttivät, että lakimuutos vähensi rikoksia. Ryhmään kuuluminen sumensi järjen.

Saarikivi taisi unohtaa sen mahdollisuuden, että henkilöt vertailivat aselakeja käsittelevän tutkimuksen tuloksia aiempien tutkimusten tuloksiin ja näkivät ne uskottavampina, mutta uudella voiteella ei ole mitään aiempia tutkimustuloksia.

Tieteessä ei automaattisesti viskata aiempia tutkimuksia roskakoriin uuden tutkimuksen vuoksi.

Kommunismi ja kommunistit ovat yrittäneet taistella vastaan joitain ihmisen luonteeseen jopa perimään kuuluvia ominaisuuksia kuten vaikkapa omanvoitonpyynti, määrätynlainen itsekkyys ja laumanmuodostus sekä oman lauman puolustaminen ja tarpeen tullen hyökkääminen viholliseksi koettua laumaa vastaan. Se on kuitenkin aina enemmän tai vähemmän epäonnistunut siitä huolimatta vaikka epäitsekkyyttä ja toisten puolesta toimimista yleensä pidetäänkin hyveenä. Kapitalismi ja markkinatalous sekä luonnollinen ja pakottamaton yhteiskuntakehitys on kuitenkin onnistunut sovittelemaan nämä erilaiset ja osittain vastakkaisetkin ominaisuudet jotenkin keskinäiseen yhteistoimintaan.

[ismolento]

Saarikiven ajatus, että esim. ilmastonmuutoksen vastainen taistelu otettaisiin pois poliitikoilta ja luovutettaisiin se Vartian mallin mukaisille toimijoille tai säätiöille olisi itse asiassa aivan OK. Lopetettaisiin turha taistelu tuulimyllyjä vastaan vero- ja velkarahalla ja annettaisiin tuo kunniakas tehtävä omilla rahoillaan toimiville yksilöille ja yhteisöille. Ihan Jess! Luovutan vielä mielelläni kaiken kunnioitukseni ja ihailuni näille idealistisille aktivisteille ja suon heille vilpittömästi kaiken siitä ansaitun hyvesignaloinnin.

[sancai]

Ongelmanratkaisu tyssää ihan siihen, että ihmiset ovat niin eri mieltä, mikä on ongelma ja miten asian pitäisi olla, että se olisi "ratkaistu".

[Roope]

Saarikiven ajatus, että esim. ilmastonmuutoksen vastainen taistelu otettaisiin pois poliitikoilta ja luovutettaisiin se Vartian mallin mukaisille toimijoille tai säätiöille olisi itse asiassa aivan OK.

Minusta Saarikivi ei ehdottanut tällaista vaan vain kunkin oman ajattelun vinoumien ymmärtämistä. Se taas on aika kehno neuvo politiikan korjaamiseksi, kun ylivoimaisesti suurimmalla osalla ihmisistä/poliitikosta ei ole tällaiseen halua eikä kykyä.

[Siili]

Minusta Saarikivi ei ehdottanut tällaista vaan vain kunkin oman ajattelun vinoumien ymmärtämistä. Se taas on aika kehno neuvo politiikan korjaamiseksi, kun ylivoimaisesti suurimmalla osalla ihmisistä/poliitikosta ei ole tällaiseen halua eikä kykyä.

Tällaista saarnaavat ovat yleensä myös sitä mieltä, että omalla kohdalla projekti on loppuun käsitelty, eli vinoumia ei enää ole.