Mitä jakamaton ihmisarvo on ja mistä voimme sen tietää?

[Ajattara]

Jakamaton ihmisarvo. 
Mielestäni tällä ihmisellä ei ole oikeutta arvostella yhtään ketään, jonka mielestä Suomen pitäisi ensisijaisesti huolehtia suomalaisista. Ihmisarvo kun ei oikeasti ole jakamaton hänenkään mielestään.

[tweet]1242688439327260672[/tweet]
...Toivottavasti hän ei kuormita terveydenhuoltoa, vaikka ei pystyisikään kunnolla hengittäämään. Mä kestän hänen kuolemansa ajattelun paremmin, kuin esim. oman isäni.

[Supernuiva]

koska 'oikeus liikkua on vahva perusoikeus'.

Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Ei ole mitään universaalia ja kaikkina aikoina pätevää 'liikkumisen oikeutta'. Homo Sapiens on ollut olemassa satoja tuhansia vuosia eikä milloinkaan sen historiassa ole ollut aikaa, jolloin olisi ollut vapaa liikkuvuus - eikä ole nytkään. Eikä ole myöskään huomenna eikä pidäkään olla.

Arvopohjissa on eroa paljon. Miksi joskus järkeviä kirjoittanut Eino on taantunut virheellisen tiedon jakajaksi? Mitä on tapahtunut, koska arvomme ovat eriytyneet varmaankin 180 astetta. Historiassa on ollut aikoja, jolloin ihmiset ovat liikkuneet vapaasti. Toki taloudellisten ja matkantekoa säätelevien resurssien rajoissa.

Ihmisen historiassa on ollut vapaan liikkuvuuden aika aina silloin, kun olot ovat olleet järkevät. Humaaniin ajatteluun kuuluu oikeus liikkua, mutta oikeuksiin liittyy toki myös velvollisuuksia. Se ei ole oikein, että jotkut valtiot haluavat hankkia muista yleensä köyhemmistä maista ihmisiä elätettäväksi. Eikä sekään ole oikein, että rikollisten liikkumiseen ei voida puuttua.

Sanoisin, että vielä muutamia kuukausia sitten suomalaisilla oli oikeus liikkua. Muistan 1980-luvun kauhistelun siitä, kun rautaesiripun takaa ihmiset eivät saaneet matkustaa länteen. Muistan myös 1990-luvun kauhistelun siitä, kun he saivat. (Lieveilmiöt olivat varsinkin joillekin yksilöille hyvin harmillisia.)

Silti on muistettava, että normaaleissa oloissa ihmiset ovat liikkuneet aikojen alusta alueilta toisille, jopa jo silloin, kun valtiojärjestelmää ei oltu vielä keksitty.

Aina jos ihmisten liikkuminen on estetty, on yhteiskunnallisissa oloissa ollut jotain vikaa. Samoin yhteiskunnassa on vikaa, jos liikkumista halutaan rajoittaa, sillä jokin syy rajoittamishalujen taustalla on aina olemassa.

Järjestelmiä on korjattava, mutta normi-ihmisten vapaa liikkuvuus on humaani ja tavoiteltava arvo.

Mitä eroa on lopulta perussuomalaisella nuivuudella, pohjoiskorealaisella käytännöllä ja Berliinin muurilla? Kyse on Einon kirjoituksen perusteella pohjimmiltaan täysin samasta asiasta! En voi hyväksyä kommunistista diktatuurimallia, johon liittyy vapaan liikkumisen rajoittaminen. Nyt tätä foorumia lukemalla saa kuvan, että perussuomalaiset haluavat eristäytyä Suomeen ja eristää kaikki yhteydet ulkomaailmaan. Eristäytynyt Suomi ei ole minun Suomi, enkä voi 1980-luvun eläneenä hyväksyä mielleyhtymiä rautaesirippuun.

[Lalli IsoTalo]

...
2. Ymmärrän, että resurssien loppuessa pitää priorisoida, mutta pelkään, että ahtisaaret sun muut isokenkäiset virkaläskit priorisoidaan nuorten ja kriittisesti tarpeellisten edelle. Eduskunnan pitää tehdä ja hyväksyä laki, jossa yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittiset ammatit priorisoidaan.

3. Edelliseen kohtaan liittyen: Lentokoneessa: "laita ensin happinaamari itsellesi, ja vasta sitten lapsellesi". Pelastetaanko ensin yhteiskunnan kannalta tärkeät aikuiset vai lapset, kun valinnan paikka tulee?
...

Kuten huomaamme, puhe "tasa-arvosta" ja "jakamattomasta ihmisarvosta" on utopistista skeidaa, jolla ei ole mitään realistista todellisuuspohjaa, kun niukkoja resursseja aletaan jakamaan, tai niistä aletaan taistelemaan.

[l'uomo normale]

Ihmisen historiassa on ollut vapaan liikkuvuuden aika aina silloin, kun olot ovat olleet järkevät. Humaaniin ajatteluun kuuluu oikeus liikkua, mutta oikeuksiin liittyy toki myös velvollisuuksia. Se ei ole oikein, että jotkut valtiot haluavat hankkia muista yleensä köyhemmistä maista ihmisiä elätettäväksi. Eikä sekään ole oikein, että rikollisten liikkumiseen ei voida puuttua.

[...]

Silti on muistettava, että normaaleissa oloissa ihmiset ovat liikkuneet aikojen alusta alueilta toisille, jopa jo silloin, kun valtiojärjestelmää ei oltu vielä keksitty.

Aina jos ihmisten liikkuminen on estetty, on yhteiskunnallisissa oloissa ollut jotain vikaa. Samoin yhteiskunnassa on vikaa, jos liikkumista halutaan rajoittaa, sillä jokin syy rajoittamishalujen taustalla on aina olemassa.

[...]

Vapaan liikkuvuuden rajoittaminen on ollut normi kautta vuosisatojen. Europassa oli maaorjuus ja senkin jälkeen irtolaislait, eikä kotipaikkakuntaansa saanut vaihtaa, ellei ollut tietoa elatuksesta ja asuinpaikasta uudella paikkakunnalla. Ihmisten liikkuvuuden rajoittamien on pääsääntö ja liikkumisen vapaus viimeisten vuosikymmenten ajan poikkeus, joka on kehittynyt 1800-luvulta alkaen.

[Outo olio]

Sovitaanko, että saa tulla, mutta pitää itse maksaa elämisensä, ja ei saa viedä toisen perämoottoria mukanaan kun lähtee takaisin kotiinsa.

[Roope]

Eilisessä Höblässä demarikansanedustaja Erkki Tuomioja tarinoi kolumnillisen diibadaabaa ihmisoikeuksista.

Mielenkiintoiseksi kirjoitus muuttuu viimeisillä riveillä, kun Tuomioja määrittää ihmisoikeuksiksi muun muassa "oikeuden elää ilman nälkää ja puutetta" sekä "oikeuden tulla rokotetuksi covid-19:ää vastaan riippumatta siitä, asuuko Euroopan rikkaassa maassa vai Afrikan kehitysmaassa".

Tuon perusteella Afrikan kehitysmaat pitäisi ilmiantaa YK:n ihmisoikeussopimusten valvontaelimille kansalaistensa ihmisoikeusloukkauksista.

[Ari-Lee]

Suomen tulisi ilmiantaa Suomi vuosikymmenistä toisiin jatkuvista ihmisoikeusloukkauksista.

    »
    HOMMAN KESKUSTELU »
    Peräkammari »
    Ihmisoikeudet ja oikeudet ihmisiin

[HDRisto]

"oikeuden elää ilman nälkää ja puutetta"
Kuuluuko ihmisoikeuksiin sitten myös oikeus olla tekemättä itse mitään nälän ja puutteen poistamiseksi ja maksattaa olemisensa muilla?.
Jos kuuluu, niin sitten rukkaset naulaan kaikki työtä tekevät ja kokeilemaan. Virkaloisillahan tuo jo toteutuu.

[paukuttaja]

Kuuluukohan ihmisoikeuksiin lisääntyä kuin punasilmäkani? Ja siirtää vastuu seurauksista muulle maailmalle.

[Roope]

Jakamattomista ihmisoikeuksista on tullut suosittu hokema, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa?

Pääsyy termin loputtomiin väärinkäytöksiin on käännös.

Teppo Sillantaus

JOS haluaa sanoa jotain oikein vakavaa ja periaatteellista, kannattaa sanoa: Ihmisoikeudet ovat jakamattomia.

Näin teki esimerkiksi nykyisin vihreiden kansanedustajanakin toimiva kaupunginvaltuutettu Mari Holopainen huhtikuussa 2015, kun hän twiittasi:

Ihmisoikeudet ovat jakamattomia, kuuluvat kaikille.

Holopainen oli ymmärtänyt väärin. Ihmisoikeuksien jakamattomuus ei tarkoita sitä, että ne kuuluvat kaikille. Sitä tarkoittaa ihmisoikeuksien yleismaailmallisuus.

Jakamattomista ihmisoikeuksista on tullut suosittu hokema. Siitä esiintyvät myös muunnelmat jakamaton ihmisyys ja jakamaton ihmisarvo.

[...]

IHMISYYS ja ihmisarvo ovat toki tärkeitä asioita, mutta mitä on niiden jakamattomuus?

Ihmisoikeuksien yhteydessä jakamattomuudella on täsmällinen merkitys. Dosentti, oikeustieteen tohtori Visa Kurki, mitä ihmisoikeuksien jakamattomuudella oikeasti tarkoitetaan?

"Jos otat yhden ihmisoikeuden pois, kokonaisuus kärsii. Ihmisoikeuksia ei voi erottaa toisistaan: jos sinulta viedään kokoontumisvapaus, se heijastuu moneen muuhunkin demokraattiseen oikeuteen."

Ihmisoikeusliiton sivulla kerrotaan sama asia. Ihmisoikeuksien jakamattomuus tarkoittaa sitä, että "kaikki ihmisoikeudet ovat yhtä tärkeitä ja toisistaan riippuvaisia". Diktatuuri ei siis voi kehuskella noudattavansa ihmisoikeuksia, jos se sallii uskonnonvapauden mutta kieltää poliittisen toiminnan.

Silti suomalainen ihmisoikeusaktiivi kirjoittaa Twitterissä:

Ihmisoikeudet kuuluvat joko kaikille tai eivät kenellekään. Sitä tarkoittaa ihmisoikeuksien jakamattomuus.

SITÄ ihmisoikeuksien jakamattomuus ei tarkoita.

[...]

PÄÄSYY termin loputtomiin väärinkäytöksiin on käännös. Jos englannin indivisible käännettäisiin ilmauksella toisistaan erottamaton, kiusallisia sekaannuksia ei syntyisi. Silloin kuuluisi sanoa näin: Ihmisoikeudet ovat toisistaan erottamattomia.

Mikäli kuitenkin on tarve sanoa painokkaasti, että ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, niin miten sen oikein voi sanoa, dosentti Visa Kurki?

"Eikö se nyt ole ihan hyvä, jos sanoo, että ihmisoikeudet kuuluvat kaikille?" Kurki ehdottaa.

Helsingin Sanomat 10.4.2021

Olen tätä älyttömän kuuloista ilmausta usein ihmetellyt, joten kiitos selvennyksestä.

[Lalli IsoTalo]

PÄÄSYY termin loputtomiin väärinkäytöksiin on käännös. Jos englannin indivisible käännettäisiin ilmauksella toisistaan erottamaton, kiusallisia sekaannuksia ei syntyisi. Silloin kuuluisi sanoa näin:

Ihmisoikeudet ovat toisistaan erottamattomia.

Suomalaiset poliitikot tyypillisesti puhuvat paljon sanomatta mitään. Nyt kävi ilmi, että nämä idiomistit* käyttävät sanoja tajuamatta niiden merkitystä. Mikä estäisi meitä korvamasta "jakamaton arvo" -poliitikkoja ja papukaijoilla?

Eläinvertaus tuli mieleeni EU-mepeistä äänestystilanteessa: koska direktiiviehdotuksia tulee niin tolkuton määrä yhdellä kertaa, että yksittäisen mepin on mahdotonta tietää miten äänestää, niin he seuraavat ryhmänjohtajan käsimerkkejä, ja äänestävät niiden perusteella. Kuin koulutetut apinat.

* Wiki: Idiomi (kreik. idiōma 'luonteenomainen ilmaisu') on ilmaus, jonka alkuperäismerkitys on monissa tapauksissa metaforisen eli vertauskuvallisen käytön kautta sumentunut ja jolle erityisesti on muotoutunut uusi itsenäinen merkitys. Idiomin määrittely yksiselitteisesti on vaikeaa, koska usein raja sen ja muiden kielellisten ilmiöiden kuten kollokaation, metaforan ja sananlaskun välillä on häilyvä. Tyypillisesti idiomi on kuitenkin vähintään kaksisanainen ilmaus, jonka merkitys ei käy selvästi ilmi siihen kuuluvien sanojen kirjallisesta tulkinnasta (esimerkiksi sanonta, että jokin asia on "kuuma peruna").

[jka]

Jakamattomasta ihmisoikeudesta seuraa suoraan myös se, että ihmisoikeuksiin ei voi lisätä mitään mikä ei sinne kuulu. Jos sinne voisi lisätä jotain niin luonnollisesti ihmisoikeudet olisi silloin jo jaettu, eikä sisältäisi sitä mikä on jakamatonta.

Minusta tämä on vielä suurempi virhe joka tässä yhteydessä aina tehdään. Lisätään jakamattomiin ihmisoikeuksiin asioita jotka ajaa omaa ideologiaa ja agendaa mutta ei edes ymmärretä perusasiaa ja sitä että tuolla romutetaan suoraan jakamattomattomien ihmisoikeuksien määritelmä.

Esimerkiksi maahanmuutto ei ole ihmisoikeus. Edes turvapaikanhaun yhteydessä maahantulo ei ole ihmisoikeus. Ihmisoikeus on ainostaan se, että on oikeus ylipäätään hakea turvapaikkaa. Edes hakumenettelyn ajaksi ei siis ole oikeutta päästä maahan ja tämä ei millään tavalla liity jakamattomiin ihmisoikeuksiin.

[Eino P. Keravalta]

'Jakamattomia ihmisoikeuksia' ei voi olla, ellei joku tuota sellaisia käytännön resursseja, joilla noita 'ihmisoikeuksia' voidaan toteuttaa.

Nyt voidaankin kysyä, onko jakamattomien ihmisoikeuksien valossa oikein, että toiset etniset ryhmät tuottavat jakamattomien ihmisoikeuksien toteuttamiseen vaadittavia resursseja ja samalla toiset etniset ryhmät kuluttavat noita resursseja - sukupolvesta toiseen. Eikö tämä ole riistoa, joka tuhoaa resursseja tuottavien etnisten ryhmien oikeuden jakamattomaan ihmisoikeuteen?

[Eino P. Keravalta]

Jos joku sanoo, että häntä koskee jakamaton ihmisarvo ja jos hän vaatii jakamattoman ihmisarvon perusteella jotakin, hänelle voidaan sanoa, että 'sinullahan jo on, kuten sanoit, jakamaton ihmisarvo ja se on absoluutti eikä siihen siten voida lisätä mitään eikä siitä voida poistaa mitään, joten ole hyvä ja mene tiehesi jakamattoman ihmisarvosi kanssa ja nauti siitä'.

[Eino P. Keravalta]

Roopen viestistä:

Ihmisoikeuksien yhteydessä jakamattomuudella on täsmällinen merkitys. Dosentti, oikeustieteen tohtori Visa Kurki, mitä ihmisoikeuksien jakamattomuudella oikeasti tarkoitetaan?

"Jos otat yhden ihmisoikeuden pois, kokonaisuus kärsii. Ihmisoikeuksia ei voi erottaa toisistaan: jos sinulta viedään kokoontumisvapaus, se heijastuu moneen muuhunkin demokraattiseen oikeuteen."

Tämä tulkinta on toinen kuin se, mikä esitetään tämän ketjun avausviestissä, jossa todetaan, että jakamaton on tapa ilmaista ihmisoikeuksien absoluuttisuus sen sijaan, että ne olisivat suhteellisia eli kaikilla olisi sama arvo riippumatta yksilön omista valinnoista, ominaisuuksista tai teoista.

Dosentti Kurki ei puhu tästä metafyysisestä ihmisarvosta, vaan harhautuu itseasiassa - sitä tajuamatta - puhumaan Halla-ahon mainitsemista instrumentaalisista arvoista, koska Kurki näkee jakamattoman ihmisarvon vain jonakin sovittuna ryppäänä erinäisiä käytännön oikeuksia ja jotka toteutuakseen vaativat käytännön resursseja ja niiden tuottamista. Toisinsanoen dosentti Kurjella ei ole mitään sanottavaa jakamattomista ihmisarvoista, sen sijaan hän vetoaa instrumentaalisiin ihmisarvoihin, jotka ovat mitattavia ja jotka vaativat, kuten kyllästymiseen saakka olen kertonut, resurssien tuottamista.

Selkeyttääkseni sitä, miten Kurjen mainitsema kokoontumisvapaus ei esimerkiksi ole jakamattoman, eli absoluuttisen ihmisarvon ilmaus vaan että se kuuluu Halla-ahon instrumentaaliarvoihin, otan tässä pari esimerkkiä, jotka osoittavat, että koska oikeuksiin kuuluu vaatimus resursseista, ne eivät ole absoluuttisia universaaliarvoja:

Miten ihmisillä muka on jakamaton eli Kurjen mukaan rajoittamaton oikeus vaikkapa vapaaseen kokoontumiseen, jos kaikilla ei ole tasaveroista mahdollisuutta matkustaa kokoontumiseen? Ja toinen esimerkki: miten ihmisillä muka on jakamaton eli Kurjen mukaan rajoittamaton oikeus vaikkapa sananvapauteen, kun kaikilla ihmisillä ei ole esimerkiksi pääsyä tietokoneelle ilmaisemaan itseään?

Lisäksi oikeustieteen tohtori Visa Kurki näkee, että jakamaton ihmisarvo on jokin epämääräinen kokoelma 'ihmisoikeuksia'. Toisinsanoen hän ei puhu jakamattomasta eli absoluuttisesta ihmisoikeudesta, vaan kulttuuri- ja aikasidonnaisesta arvorakennelmasta, joka - jälleen kerran - vaatii resursseja. Kuka määrittelee nuo Kurjen mainitsemat ihmisoikeudet? Kuka ne maksaa? Kuka ne tuottaa? Kenen tehtävä on ne järjestää? Kenelle? Millä perusteella?

Jälleen kerran: taas puhutaan Halla-ahon mainitsemista instrumentaalisista eli pragmaattisista arvoista, ei mistään jakamattomasta ihmisoikeudesta tai ihmisarvosta. Mutta näinhän on pakko tehdä, koska muutoin jouduttaisiin luopumaan siitä vasemmiston hellimästä ajatuksesta, että on valkoisten tehtävä maksaa kaikki kaikille muille.

[Kim Evil-666]

Nämä kotkotukset jakamattomista ihmisoikeuksista ovat kyllä aikamme suurin kusetus- ainakin- mikäli niitä peilataan maahanmuuttoon yleisesti ympäri Eurooppaa.

Oikeuksien ja velvollisuuksien tulisi kulkea käsi kädessä. Näin ei tapahdu maahanmuuttopoliikan osalta oikeastaan missään. Sisään lappaajilla ei tunnu olevan kuin oikeuksia- ja niitä oikeuksia tungetaan heille ovista ja ikkunoista- omien virkakyöstiemme toimesta. Kukaan ei kysele velvollisuuksien perään.

Vastaanottavan (pakotetusti) yhteiskunnan natiiveilla puolestaan on ainoastaan velvollisuuksia. Heidän velvollisuuksiinsa kuuluu ottaa nämä tulijat asumaan naapureikseen- ja vieläpä kustantamaan tulijoiden asuminen kaikkine muine kuluineen. Tämäkö on sen kuuluisan pottunokan ihmisoikeus.

Sen somaliasta vaappuneen Abdin ihmisoikeuksiin kuuluu asua- ja vaatia ihmisoikeuksiensa toteutumista Somaliassa. Suomalaisen Jykän velvollisuuksiin ei kuulu asuttaa ja elättää Abdia konnuillansa. Se on ihmisoikeusloukkaus Jykää kohtaan, mikäli hänet siihen velvoitetaan.

Sellaista valtiota- joka suosii vastikkeettomasti vieraita omiensa kustannuksella- voi hyvällä syyllä kutsua paskavaltioksi. Nykyinen valtiojärjestelmämme asettaa omille kansalaisilleen heille kuulumattomia velvoitteita- ja ovat itse itselleen luoneet tähän oikeutuksen. Yleisemmin tätä touhua kutsutaan "maan paskomiseksi". Sitä voisi myös kutsua valheen verhoon puetuksi ryöstöretkeksi- kohdistuen omiin natiivi kansalaisiin.

[Eino P. Keravalta]

Roopen viestistä:

Ihmisoikeusliiton sivulla kerrotaan sama asia. Ihmisoikeuksien jakamattomuus tarkoittaa sitä, että "kaikki ihmisoikeudet ovat yhtä tärkeitä ja toisistaan riippuvaisia"

Tällä siis tarkoitettaneen sitä, että jakamattomat ihmisoikeudet ovat ryhmä erinäisiä oikeuksia, jotka yhdessä muodostavat sellaisen kokonaisuuden, joka ei voi olla ehjä, jos siitä poistetaan yksikin, erillinen oikeus.

Tämä lähestymistapa on erilainen kuin tämän ketjun avausviestin esittämä näkemys. Ihmisoikeusliitto ja dosentti Kurki tahtovat nähdä ihmisoikeudet kvantitatiivisesta näkökulmasta siinä, missä omani on taas se, että jakamaton eli absoluutti ihmisoikeus on kvalitatiivinen kysymys.

Tämä on ratkaiseva ero, joka johtaa siihen, että kvantitatiivinen näkökulma on väistämättä sidottu pragmaattiseen ihmisarvoon ja resursseihin kun taas kvalitatiivinen näkökulma on väistämättä sidottu metafyysiseen ihmisarvoon ja joka on resurssien tuolla puolen ihmisyyden ytimenä kuten das Ding an sich, filosofi Immanuel Kantin käsitettä lainatakseni.

Vielä loppuun tärkeä kysymys, johon toivon saavani vastauksen:

Kun dosentti Kurki ja Ihmisoikeusliitto kertovat meille, että jakamaton ihmisarvo on kokoelma erinäisiä ihmisoikeuksia, on väistämättä kysyttävä, mitä tämä lista pitää sisällään? Ehkä se luetellaan jossain, olisin erittäin kiinnostunut tutustumaan siihen listaan, vaikka jo etukäteen tiedän, että ne kuvaavat niitä vasemmiston tiedostamattomasti parjaamia instrumentaaliarvoja eikä niissä ole sanaakaan jakamattomista ihmisarvoista..

Edit: yksi kirjain vaihdettu

[Eino P. Keravalta]

Näin se pulushakki eli maalitolppien siirtely siis menee:

Kun kulttuurimarxilainen vasemmisto ei halua puhua Halla-ahon instrumentaaliarvoista, se teki kusetuksen ja alkoi puhua instrumentaaliarvoista metafyysisinä, jakamattomina arvoina, koska kulttuurimarxilainen vasemmisto tajusi, että instrumentaaliarvoista puhuminen on vaarallista, koska se palautuu ihmisten ja ihmisryhmien erilaisiin kyvykkyyksiin ja heidän mahdollisuuksiinsa tuottaa resursseja.

Koska kulttuurimarxilaiselle vasemmistolle tämä aihe on tabu, he antoivat instrumentaaliarvoille uuden nimilapun, joka on 'jakamaton ihmisarvo'. Näin tietoisesti hämärrytettiin se tosiasia, että arvot vaativat resursseja ja koska puhuttiin absoluutista ihmisarvosta, voitiin tietysti vaatia absoluutteja eli kaikenkattavia resursseja ja koska niitä ei ollut, alettiin puhua epätasa-arvosta ja riistosta, rasismistakin, vaikka siinä kohtaa olisi ollut syytä puhua ihmisten erilaisista kyvyistä tuottaa resursseja.

Kun väitetään, että ihmisoikeudet ovat kokoelma erinäisiä oikeuksia, yritetään siis muuttaa puheenaihetta, antaa asioille uusi nimilappu, politisoida asia ja sulkea silmät evoluutiolta, biologialta, sosiologialta ja ylipäätään kaikilta faktoilta ja luoda sen sijaan abstrakti kommunismi, jossa tietynlaiset ihmiset ovat aina vain saamapuolella ja toisten tehtävä on sitten tuottaa ne arvot, eli resurssit. Ja juuri sehän on jakamattomien ihmisoikeuksien vastakohta kaikessa epätasa-arvoisuudessaan, mutta sopii hyvin vasemmiston harrastamaan orwelliaaniseen inversioon eli kaiken päälaelleen kääntämiseen.

[Jorma Teräsrautela]

Ihmisoikeuslainsäädännön kehittyminen on tietysti hyvä asia, mutta samalla on huomattava, että kyseessä on yleensä niin abstrakteista ja tulkinnanvaraisista asioista, että kädet jäävät hallituksille vapaaksi tehdä juuri sitä mitä ne haluavat. Tällä tavalla puhe ihmisoikeuksista muuttuu yhdeksi propagandahölinäksi muiden joukossa, ja sitähän täällä on kritisoitu.

[Eino P. Keravalta]

Ihmisoikeuslainsäädännön kehittyminen on tietysti hyvä asia, mutta samalla on huomattava, että kyseessä on yleensä niin abstrakteista ja tulkinnanvaraisista asioista, että kädet jäävät hallituksille vapaaksi tehdä juuri sitä mitä ne haluavat. Tällä tavalla puhe ihmisoikeuksista muuttuu yhdeksi propagandahölinäksi muiden joukossa, ja sitähän täällä on kritisoitu.

Näinhän tämä on.

Meillä on vain mihinkään perustumatonta ihmisoikeushölinää ja sen varjolla voidaan pyytää mitä vain. Yhtä hyvin pyytäjinä omille oikuilleen voivat olla pedofiilit, kaulankatkojat, natsit tai mikä tahansa ryhmä, joka nyt vain katsoo, että sillä on oikeus, koska ihmisoikeudet, joita ei olla määritelty ja jos joku onkin ne määritellyt, kyseessä on vain hänen mielipiteensä, joka on taas ristiriidassa kaikkien muiden kanssa..

[Eino P. Keravalta]

Lista!

Antakaa meille lista ihmisoikeuksista!

Antakaa meille lista ihmisoikeuksista, joita nämä 'ihmisoikeusaktivistit' vaativat ja kannattavat!

Ja me katsomme, ovatko listan vaatimukset metafyysisiä eli jakamattomia vaiko pragmaattisia eli resurssiperusteisia.

Tästä tulee hauskaa 

[Golimar]

Arbeit macht frei. Jedem das Seine. Isä Aurinkoinen. Sota on rauhaa, vapaus on orjuutta, tietämättömyys on voimaa.

Tämä täysin älyvapaa hokema "jakamaton ihmisarvo" tarkoittaa sitä että suomalaiset maksavat ja kärsivät kun Gibrilit, sandaalinläpsyttäjät, baššibazukit, Pablot, Luigit ja Zorbakset jne rellestävät suomalaisten kustannuksella.

Jokainen Gibril on yhden suomalaisen elämän arvoinen.

[Lalli IsoTalo]

Jakamattomasta ihmisoikeudesta seuraa suoraan myös se, että ihmisoikeuksiin ei voi lisätä mitään mikä ei sinne kuulu. Jos sinne voisi lisätä jotain niin luonnollisesti ihmisoikeudet olisi silloin jo jaettu, eikä sisältäisi sitä mikä on jakamatonta.

Mitään ihmisoikeuksista poistamatta, mitään niihin lisäämättä. Kuulostaa hyvältä minun korviini.

EDIT 1: Mutta mitä ne ovat ja millä resursseilla ne tuotetaan, kysyy Eino, ja minä komppaan. No katsotaan tietäisikö ihmisoikeudet.net asiasta mitään konkreettista. No eipä tiedä. Yleistä paskanjauhantaa, jota olemme kuulleet tuhansia kertoja.

Mitä ihmisoikeuksilla ... tarkoitetaan?

Ihmisoikeuksilla tarkoitetaan perustavaa laatua olevia oikeuksia, jotka on turvattu kansainvälisissä sopimuksissa. Ihmisoikeussopimukset ovat valtioiden välisiä sopimuksia. Saattamalla sopimuksen voimaan valtio sitoutuu toteuttamaan sopimuksessa määritellyt velvoitteet.

Ihmisoikeussopimuksia on sekä kansainvälisiä, kaikkien maailman valtioiden sovellettavaksi mahdollisesti tulevia sopimuksia, että alueellisia sopimuksia, jotka koskevat vain tiettyä aluetta, kuten Eurooppaa tai Amerikkaa. Kansainväliset sopimukset on laadittu esimerkiksi Yhdistyneissä kansakunnissa. Alueelliset sopimukset on puolestaan laadittu esimerkiksi Euroopan neuvostossa, joka on laatinut Euroopan ihmisoikeussopimuksen. Nämä sopimukset velvoittavat Suomea oikeudellisesti niiltä osin kuin ne on saatettu voimaan valtion sisäisesti.

Ihmisoikeuksien sanotaan olevan myös ihmiskunnan yhteisiä arvoja, jotka velvoittavat moraalisesti kaikkia yhteiskunnan toimijoita.

Ihmisoikeudet ovat yleismaailmallisia, perustavanlaatuisia, jakamattomia ja luovuttamattomia.

Yleismaailmallisuudella tarkoitetaan, että ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Ihmisoikeuksia ei voida jättää toteuttamatta esimerkiksi kulttuuriin tai resurssien puutteeseen vedoten.

Perustavanlaatuisuudella tarkoitetaan, että ihmisoikeudet ovat erityisen tärkeitä oikeuksia.

Jakamattomuudella puolestaan tarkoitetaan, että kaikki ihmisoikeudet ovat yhtä tärkeitä ja toisistaan riippuvaisia.

Luovuttamattomuus tarkoittaa, että ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle ihmiselle, eikä niitä voida ottaa tai luovuttaa pois.

EDIT 2: Löytyyhän niitä kuitenkin, https://ihmisoikeudet.net/ihmisoikeudet/ .

1. Ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus
2. Kidutuksen kielto
3. Mielipiteen- ja sananvapaus
4. Oikeus elämään
5. Oikeus osallistua julkiseen toimintaan ja poliittiseen päätöksentekoon
6. Oikeus opetukseen
7. Oikeus terveyteen
8. Oikeus solmia avioliitto ja perustaa perhe
9. Oikeus sosiaaliturvaan
10. Alkuperäiskansojen oikeudet
11. Lapsen oikeudet
12. Naisten oikeudet
13. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden oikeudet
14. Seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet
15. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet
16. Työntekijöiden oikeudet
17. Vammaisten henkilöiden oikeudet
18. Vähemmistöjen oikeudet

"Kaikki ihmisoikeudet ovat yhtä tärkeitä".  Ts., sananvapaus ja vähemmistöjen oikeudet ovat yhtä tärkeitä. Vai niin.

Edelleen tässä auki sen kuka tämän lystin kustantaa? On helppo sanoa, että kaikkien kansojen kaikilla ihmisillä on oikeus sosiaaliturvaan. Pappa betalar?

EDIT 3:

Oikeus sosiaaliturvaan 22. artikla

Jokaisella on yhteiskunnan jäsenenä* oikeus sosiaaliturvaan sekä oikeus kansallisten toimenpiteiden ja kansainvälisen yhteistyön kautta kunkin maan järjestelmä ja voimavarat huomioon ottaen, nauttia hänen ihmisarvolleen ja hänen yksilöllisen olemuksensa vapaalle kehittymiselle välttämättömiä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia.

* "Yhteiskunnan jäsen" on vapaa tulkinnoille. "Kansalainen" ei olisi ollut.

[Eino P. Keravalta]

Jka:

Jakamattomasta ihmisoikeudesta seuraa suoraan myös se, että ihmisoikeuksiin ei voi lisätä mitään mikä ei sinne kuulu. Jos sinne voisi lisätä jotain niin luonnollisesti ihmisoikeudet olisi silloin jo jaettu, eikä sisältäisi sitä mikä on jakamatonta.

Hyvin sanottu, näin se juuri on.

Jos jakamattomiin ihmisoikeuksiin lisätään jotain, se vain tarkoittaa, että aiempi jakamaton ihmisoikeus oli epätäydellinen eikä absoluutti, jakamaton.

Samoin pätee se, että ihminen ei jakamattomiin ihmisoikeuksiin voi vaikuttaa mitenkään eikä mikään hänen ulkopuolinen voima myöskään eikä asiaa voida mitata millään tavalla, koska vain instrumentaalisia arvoja voidaa mitata.

Joten puhe jakamattomista ihmisarvoista on täyttä horinaa. Tai lyökää ainakin ensin rahat tiskiin niin katsotaan sitten, mitä oikeuksia sillä voidaan maksaa.

[Golimar]

Valtio joka ei puolusta kansalaistensa ihmis- ja kansalaisoikeuksia vaan polkee niitä, antaa roistojen ja matujen rellestää on roistovaltio kuten nykyinen Suomi ja sellaisen valtion vallanpitäjät on pidätettävä ja tuomittava kansan tribunaalissa.

X

Ihmiset syntyvät ja elävät vapaina ja oikeuksiltaan tasavertaisina. Yhteiskunnalliset erot voivat perustua vain yleiseen etuun.
Kaiken poliittisen yhdistymisen päämäärä on ihmisen luonnollisten ja ikuisten oikeuksien suojeleminen; näitä ovat oikeus vapauteen, omistukseen, henkilökohtaiseen turvallisuuteen ja sorron vastustamiseen.
Kaikki oikeus vallan käyttöön perustuu pohjimmaltaan kansaan; kukaan ei voi käyttää valtaa, joka ei ole kansasta lähtöisin.
Vapaus käsittää mahdollisuuden tehdä kaikkea sellaista, mikä ei vahingoita muita ihmisiä. Ihmisen luonnollisilla oikeuksilla ei ole muita rajoja kuin ne, jotka takaavat yhteiskunnan muille jäsenille samojen oikeuksien nautinnan; nämä rajat voidaan määritellä vain lailla.
Lailla ei saa kieltää muita kuin yhteiskunnalle vahingollisia toimintoja. Mitä ei ole lailla kielletty, sitä ei saa estää, eikä ketään saa pakottaa tekemään sellaista, mitä lailla ei ole määrätty.
Laki on yleisen tahdon ilmaus; kaikilla kansalaisilla on oikeus henkilökohtaisesti tai edustajan välityksellä päättää sen säätämisestä; sen täytyy olla sama kaikille, olkoon kysymys sitten suojelusta tai rangaistuksesta. Kaikilla kansalaisilla, ollen tasavertaisia lain edessä, on yhtäläinen pääsy kaikkiin julkisiin arvoihin, paikkoihin ja virkoihin kykyjensä mukaan ja ilman muuta erottelua kuin heidän avujensa ja taipumustensa mukaiset erot.
Ketään ei saa syyttää, pidättää tai pitää vangittuna muuta kuin lain säätämissä tapauksissa ja lain määräämien normien mukaan. Ne, jotka tavoittelevat, välittävät, panevat toimeen tai antavat panna toimeen mielivaltaisia määräyksiä, on tuomittava; mutta kaikkien kansalaisten, joita kutsutaan tai pidätetään, on heti toteltava; vastustamalla he tekevät itsestään syyllisiä rikokseen.
Lailla ei saa säätää kuin ehdottoman ja ilmeisen välttämättömiä rangaistuksia, eikä ketään saa rangaista muuta kuin lain perusteella, lain, joka aiemmin on rikoksesta säädetty, julkaistu ja laillisesti sovellettu.
Jokainen on syytön, kunnes julistetaan syylliseksi; jos henkilö on välttämätöntä pidättää, on lailla ankarasti ehkäistävä kaikki sellainen ankaruus, joka ei ole välttämätöntä henkilön pitämiseksi pidätettynä.
Kenenkään toimintaa ei saa rajoittaa hänen mielipiteittensä, vaikkapa uskonnollistenkin, takia, ellei niiden julki tuominen aiheuta haittaa lailla säädetylle julkiselle järjestykselle.
Vapaa ajatusten ja mielipiteiden vaihto on ihmisten kallisarvoisimpia oikeuksia. Kaikki kansalaiset voivat puhua, kirjoittaa ja julkaista mielipiteitään vapaasti paitsi silloin, kun he syyllistyvät tämän vapauden laissa määriteltyyn väärinkäyttämiseen.
Kansalaisten ja ihmisten oikeuksien turvaamiseksi on järjestysvalta välttämätön. Tämä järjestys on perustettu kaikkien hyödyksi, eikä niiden erityiseksi hyödyksi, joiden haltuun se on uskottu.
Järjestysvallan ylläpitämistä ja hallinnon kuluja varten on yleinen verotus välttämätön. Se täytyy jakaa tasavertaisesti kaikkien kansalaisten kesken suhteessa heidän varoihinsa.
Kansalaisilla on oikeus itse tai edustajansa välityksellä todeta julkisen veron tarve, oikeus vapaasti hyväksyä se, seurata sen käyttöä ja määrätä sen määrä, peruste, perimistapa ja kesto.
Yhteiskunnalla on oikeus vaatia selontekoa kaikilta hallintonsa julkisilta asiamiehiltä.
Sellaisessa yhteiskunnassa, jossa oikeuksien takaamista ei ole varmistettu eikä vallanjakoa ole määrätty, ei ole perustuslakia.
Omistusoikeus on loukkaamaton ja pyhä, eikä sitä saa ottaa keneltäkään pois, ellei laillisesti todettu yleinen tarve sitä aivan ilmeisesti edellytä toimeenpantavaksi oikeudenmukaisilla ehdoilla ja siten, että siitä ennalta maksetaan korvaus.

X

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmis-_ja_kansalaisoikeuksien_julistus

[HDRisto]

"10. Alkuperäiskansojen oikeudet
11. Lapsen oikeudet
12. Naisten oikeudet
13. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden oikeudet"

Missä "Miesten oikeudet"?. Ei ole?. Pelkästään velvollisuuksia vai?.

[Eino P. Keravalta]

Hyvät ystävät, nyt tätä keskustelua on käyty aika tasan kaksi vuotta ja haluan sydämestäni kiittää kaikkia osallistuneita ja kaikkia lukijoita: monet ajatukset ovat vieneet tätä asiaa eteenpäin ja antaneet meille kaikille uusia ideoita ja uusia ajatuksia. Ilman teitä tätä ketjua ei olisi!

Mutta nyt on aika mennä eteenpäin ja ottaa tässä keskustelussa askel uuteen dimensioon, joka toivoakseni syventää tämän puheenaolevan asian ymmärtämistä.

Kun alussa purimme käsitteen 'jakamaton ihmisarvo' kolmeen osaan, haluaisin kutsua tuota prosessia arvojen Y-akseliksi, jolle sijoittuvat arvot ovat esimerkiksi Metafyysinen ihmisarvo, Pragmaattinen ihmisarvo ja Affektionaalinen ihmisarvo alkaen universaalista mennen kohti yksilöä ja hänen kokemustaan.

Nyt me haluamme laajentaa keskustelua ja ottaa mukaan myös arvojen X-akselin. Mikä se on? Se heijastaa sitä tosiasiaa, että voimme harjoittaa, kokea ja arvioida arvoja vain aika-akselin puitteissa. Menneisyyteen emme pääse, meillä on vain nykyhetki ja toivoaksemme tulevaisuus. Arvojen X-akseli tarkoittaa arvojen havainnointia ja soveltamista aika-akselilla, jossa toisessa päässä on nykyhetki ja toisessa päässä tulevaisuus, missä se sitten ikinä onkaan.

Jotta voisimme puhua asiasta, on ollut pakko keksiä käsitteet näille arvojen X-akselin kokemuspisteille. Nyt-hetkessä ulosmitattavia arvoja kuvataan tässä käsitteellä instantiaaliarvo. Mitä se on?

Instantiaaliarvot ovat arvoja, joita koetaan ulosmittaamalla niiden hyödyt juuri nyt. Esimerkiksi rahan käyttäminen juuri nyt edustaa ja toteuttaa instantiaaliarvoja. Arvojen X-akselilla on kuitenkin myös toinen pää, ja se edustaa toista arvoluokkaa, jota tässä kutsumme nimellä postponentiaaliarvot. Mitä ne ovat?

Postponentiaaliarvot ovat arvoja, joita saavutetaan lykkäämällä arvojen tai niiden hyödyn välitöntä ulosmittaamista siinä odotuksessa, että ajan mittaan kyseisestä resurssista saadaan suurempi hyöty: ehkä säästöporsaan rikottuaan rahoja ei kannatakaan käyttää karkkiin ( instantiaaliarvo ) vaan vaikkapa sijoittaa osakkeisiin ( postponentiaaliarvo ).

Arvoja, yhteiskunnan moraalia ja tavoitteita arvioitaessa tällä X-akselilla on suuri merkitys. Jos esimerkiksi Suomi ottaa lainaa ja lahjoittaa jokaiselle afrikkalaiselle 100 000 euroa, sillä on suuri instantiaaliarvo - ainakin afrikkalaisille. Mutta muutaman kuukauden kulutusjuhlan jälkeen tilanne on toinen: rahat on hassattu, inflaatio noussut, ostovoima luhistunut, työn kannattavuus nollissa, yhteiskunta syvissä vaikeuksissa ja kaikilla on krapula. Toisinsanoen lahjoituksen postponentiaaliarvo on surkea, vaikka sen instantiaaliarvo oli suunnaton - ja silti kyseessä oli aivan sama teko, mutta arvovaikutus täysin erilainen riippuen perspektiivistä, tässä tapauksessa aikaperspektiivistä arvojen X-akselilla.

Kysyn nyt näiltä 'ihmisoikeusaktivisteilta', dosenteilta sun muilta, pitäisikö meidän päätöksenteossamme huomioida instantiaaliarvoja vaiko postponentiaaliarvoja? Vai onko se aivan sama, koska ihmisoikeudet?

Kävimme alussa läpi arvojen Y-akselia. Nyt kahden vuoden välin jälkeen yritin yllä lyhyesti kuvata arvojen X-akselia. Mutta on vielä arvojen kolmaskin ulottuvuus, Z-akseli, ja siihen olen epämääräisesti viitannut tämän ketjun sisällöissä aikaa sitten. Sen suoran ilmitulon aika saattaa olla taas kahden vuoden päässä. Miksi tämä vuosien odotus? Koska me olemme parhaimmillamme keksiessämme ja luodessamme asioita, pohtiessamme niitä. Jos liikaa tulee esiin liian varhain, kukaan ei enää jaksa pohtia asioita. Tämä on prosessi ja olen kiitollinen kaikille tähän osallistuneille, minäkin olen saanut tästä paljon, kiitos.

[Eino P. Keravalta]

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/41adecd9-8ebb-43a1-bb21-c78641d156f1

Tämä ei ole itse viesti. Tämä on muistutus itselleni. Tähän ketjuun on tulossa viesti viikonlopun aikana. Kiitos huomiosta, kiitos osallistumisesta. Jatketaan.

Nyt nukkumaan. 

[Jorma Teräsrautela]

En ole lukenut kaikkea ylläolevaa, mutta tässä oma filosofinen purkaukseni aiheesta ihmisarvo ja eriarvoisuus.

Halla-ahon vähemmän onnistunut pohdiskelu 13.4.2005 koski aikoinaan yhtäläistä ihmisarvoa. Kirjoittaja rinnasti sen menneen maailman älyttömyyksiin, koska sitä ei voi kokemusperäisesti mitata. Tästä vastustajat riemastuivat, ja Mestarin harha-askel on pysynyt lainatuimpiin kuuluvana hänen blogiteksteistään. Halla-aho totesi, että "ihmisarvo" ja sen yhtäläisyys kaikkien ihmisten osalta oli moraalifilosofian perustelematon aksiooma ja siksi tarpeeton.

Tarpeeton se ei kuitenkaan ole, sillä eettiset järjestelmät joutuvat aina rakentumaan joillekin aksioomille, joita ei voi todistaa. "Ihmisarvo" ei silti ole mikään välttämätön aksiooma, vaan moraalifilosofisia oppeja voi rakentaa vaikka "hyveiden" varaan ilman, että täytyy olettaa ihmisarvon kaltaisia itseisarvoja. Jotain tällaista perustelematonta siveysopissa kuitenkin tarvitaan, jos David Hume oli oikeassa siinä, että arvoja ei voi johtaa tosiasioista. 

Perustuslain mukaan "Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä." Jos kysyy mihin tämäkin perustuu, on helppo perustelu vedota yhtäläiseen ihmisarvoon. Yhtä hyvin voisi sanoa perusteluksi, että ihmisten yhdenvertainen kohtelu on moraalinen hyve, jota pitää viljellä sen itsensä takia ja ottamatta mitään kantaa itse ihmisissä mahdollisesti olevaan arvoon.   
Ihmisoikeuksien julistuksen ensimmäinen artikla kuuluu: " Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä."

Ensin hyväksytään aksiooma, että kaikilla ihmisillä on yhtäläinen "ihmisarvo". Tarkoitus on sanoa, että ihmisellä on itseisarvo, joten häntä ei ole oikein kohdella pelkästään välineenä.  Toinen virke käyttää jumalallista passiivia ja väittää, että jokaiselle on annettu järki ja omatunto. Hieman nolosti tämä näyttäisi rajaavan ihmiskunnasta pois vajaamieliset ja psykopaatit.  Suopeasti tulkiten virkkeessä kuitenkin vain vedotaan järkeen ja omatuntoon ongelmien ratkaisukeinona.

Nyt sitten sukellus päivänpolitiikkaan.  Kun hakukoneeseen panee sanat "eriarvoisuus on lisääntynyt" saa yli 4 000 osumaa. Esimerkkejä ovat alueellisten palvelujen rapautuminen, tuloerojen kasvu, perhetaustan suurempi vaikutus lapsen koulutukseen, koronan vaikutus lasten oppimiseen ja tuhannet muut asiat.

Ihmisten eriarvoisuuden vastakohta on ihmisten yhtäläinen arvo. Media pullistelee väitteitä, että ihmiset ovat eriarvoisia, jos heidän olosuhteensa eivät ole samanlaisia. Onko periaate yhtäläisestä ihmisarvosta siis hylätty? Tuskinpa vain. Kyse näyttää olevan siitä, että tavaksi on tullut käyttää äärimmäisen kovaa retoriikkaa sen valheellisuudesta huolimatta, koska se tuntuu komealta.  Kaikki huutavat, että susi tulee, mutta samalla ymmärretään, että se on vain kielipeliä.

Tällainen puhe on kuitenkin epärehellistä ja haitallista. Se on myös epämääräistä, sillä puhujat eivät kerro, mikä olisi alueellisten palvelujen, tulo- ja omaisuuserojen, koulutuksen periytyvyyden jne. kohtuullinen taso, mikä vielä sopisi yhtäläiseen ihmisarvoon. Haitallista tässä puheessa on se, että siinä ihmisarvo vähän kuin vahingossa samaistetaan ulkoisiin tekijöihin ja katsotaan, että rikkailla onkin enemmän ihmisarvoa kuin köyhillä, koska he ovat "eriarvoisia".

Kun seuraavan kerran joku paasaa minulle eriarvoisuudesta, aioin todeta, että minusta kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia eivätkä eriarvoisia, riippumatta kukkaron paksuudesta, koulutuksesta tai alueellisten palvelujen saatavuudesta. Tämän takia mahdolliset muutokset eri asioissa eivät liioin ole voineet tippaakaan lisätä eriarvoisuutta.

[Totti]

En ole lukenut kaikkea ylläolevaa, mutta tässä oma filosofinen purkaukseni aiheesta ihmisarvo ja eriarvoisuus.

Halla-ahon vähemmän onnistunut pohdiskelu 13.4.2005 koski aikoinaan yhtäläistä ihmisarvoa.

Minusta Halla-ahon pohdinta oli ihan onnistunut.

Perustuslain mukaan "Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä." Jos kysyy mihin tämäkin perustuu, on helppo perustelu vedota yhtäläiseen ihmisarvoon. Yhtä hyvin voisi sanoa perusteluksi, että ihmisten yhdenvertainen kohtelu on moraalinen hyve, jota pitää viljellä sen itsensä takia ja ottamatta mitään kantaa itse ihmisissä mahdollisesti olevaan arvoon.

Perustuslain "ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä" perustelua ei tarvitsisi kuorruttaa ihmisarvohöttöön tai epämääräisiin moraalisiin arvokehyksiin. Itse asiassa, koko ihmisarvoretoriikka ja siihen tukeutuvat laitkin voidaan johtaa rationaalisista argumenteista.

Rationaaliset argumentit on kuitenkin haluttu kuorruttaa ihmisarvohöttöön sen takia, että niille saataisiin (tarpeeton) aksiomaattinen sementoitu asema sen sijaan, että ne näyttäisi raa'an itsekkäiltä ja olisivat siten kyseenalaistettavissa.

Perustuslain "ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä" rationaalinen argumentti on se, että laki näin kirjoitettuna takaa kaikille suojan mielivallalta. Laki on siis kirjoitettu eräänä vakuutuksena sitä vastaan ettei ihmisiä kohdeltaisi mielivaltaisesti eri lailla samankaltaisia tilanteissa. Konkretisoituna lakikontekstissa se tarkoittaa mm., että rikokset tulisi arvioida ja tuomita samalla lailla kaikkien syytettyjen osalta, myös lain kirjoittajan eli valta-asemassa olevien osalta.

Itse asiassa ihmisarvoaksiooma pohjautuu juuri siihen, että pyritään luomaan eräänlainen kauhun tasapaino, jossa kaikki voivat luottaa siihen että heitä kohdellaan samalla lailla kun muut samassa tilanteessa. Ts. sinä et voi kohdella minua huonosti koska se oikeuttaisi moraalisesti myös minua kohtelemaan sinua huonosti. Näin ollen sovitaan, että kumpikaan ei ole ns. "lain yläpuolella", joka kirjoitetaan aksioomaksi: "meillä on yhtäläinen ihmisarvo". Ihmisarvoaksioomalla on siis tosiasiassa utilitaarinen arvo kullekin yksilölle koska siihen vetoamalla voi varmistaa, ettei joudu alakynteen verrattuna muihin (samassa tilanteessa).

Tämä utilitaarinen asetelma ei kuitenkaan päde kaikkialla. On olemassa runsaasti yhteiskuntia (diktatuureja) nykypäivänäkin missä "ihmisarvo" ei ole yhteneväinen kaikille. Ei edes suhteessa brutaaliin lakiin, joka monesti sovelletaan eri lailla eliitille ja rahvaalle. "Ihmisarvo" onkin pitkälti länsimaalainen moraalikonsepti, joka osoittaa, että ihmisarvo ei tosiasiassa ole mikään "luonnonlaki" eli ehdoton aksiooma (itsestään selvä asia).

Ihmisten eriarvoisuuden vastakohta on ihmisten yhtäläinen arvo. Media pullistelee väitteitä, että ihmiset ovat eriarvoisia, jos heidän olosuhteensa eivät ole samanlaisia. Onko periaate yhtäläisestä ihmisarvosta siis hylätty? Tuskinpa vain.

Ihmisarvoa ei sinänsä ole hylätty, mutta eriarvoisuusretoriikka pohjautuu vasemmistolaiseen ajatteluun lopputuloksen tasa-arvosta, englanniksi "equity", eikä mahdollisuuksien tasa-arvoon, "equality".

Nykyäänhän näkee yhä enemmän vaatimuksia siitä, että ihmiset pitäisi olla tasavertaisia eli lopputulos pitäisi olla sama kaikille, muuten he eivät olisi tasa-arvoisia eli ihmisarvoltaan yhteneväisiä.

Jos premissi on, että kaikilla pitää olla sama lopputulos, on mahdollista luoda massiivinen kontrolliyhteiskunta, joka pitää huolen siitä että näin myös tapahtuu. Tällainen kaikkivoipa valtio on tietenkin vasemmiston päämäärä ja sen takia puhutaan lopputulosten tasa-arvosta negaationa eli eriarvoisuudesta.