2019-04-18: YLE: Ongelmalähiöitä ei ole olemassa

[Histon]

https://yle.fi/uutiset/3-10679301

Tutkijoiden mielestä Suomessa ei ole ongelmalähiöitä – "Se on kiertoilmaus, jolla leimataan alemmat luokat"

Puhe ongelmalähiöistä on haitallista etenkin lapsille ja nuorille, sanoo lähiötutkija Lotta Junnilainen.
[...]
Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Lotta Junnilainen jalkautui viideksi vuodeksi kahteen lähiöön, joista toinen on pääkaupunkiseudulla ja toinen Länsi-Suomessa. Hän ei halua kertoa lähiöiden nimiä. Niillä ei ole hänen mukaansa merkitystä.
[...]
Melinin mukaan peruskoulu on alkanut rapautua ja Suomeen on syntynyt koulushoppailun kulttuuri. Suurissa kaupungeissa yläkouluikäisistä melkein kolmannes on muissa kouluissa kuin heidän pitäisi asuinpaikkansa perusteella olla.

– Koulushoppailu on uusi ilmiö Suomessa. Keskiluokka valitsee asuinpaikkansa sen perusteella, millaisia kouluja siellä on.
[...]
Lotta Junnilainen ei usko, että Suomessa tullaan näkemään lähiaikoina isompaa liikehdintää lähiöissä. Samalla hän muistuttaa, että Suomi ei ole irrallaan muun maailman ilmiöistä.

– Tilanteet voivat eskaloitua nopeasti.

Junnilaisen mukaan se vaatii vain sen, että jengi nuoria keksii polttaa enemmän kuin yhden auton. Mediakohu on valmis ja ongelmat alkavat ruokkia itseään.

Junnilaisen mukaan yksi iso tekijä Suomen rauhalliseen tilanteeseen on se, että Suomessa poliisi on toiminut hyvin ja kovia otteita ei ole käytetty.
[...]

[alussaolisana]

https://yle.fi/uutiset/3-10679301

Tutkijoiden mielestä Suomessa ei ole ongelmalähiöitä – "Se on kiertoilmaus, jolla leimataan alemmat luokat"

Junnilaisen mukaan se vaatii vain sen, että jengi nuoria keksii polttaa enemmän kuin yhden auton. Mediakohu on valmis ja ongelmat alkavat ruokkia itseään.
[...]

Onhan se nyt kohtuutonta, että mediat alkavat käsitellä asiaa, jos aletaan autoja polttamaan. Junnilaisen auton polttaminen olisi ilmeisesti "pieni harmiton sattumus".

[Northblood]

Junnilaisen mukaan yksi iso tekijä Suomen rauhalliseen tilanteeseen on se, että Suomessa poliisi on toiminut hyvin ja kovia otteita ei ole käytetty.

Länsinaapurissamme keharijengit ja yksittäiset rikastuttajat riehuvat mielensä kyllyydestä ja tekevät mitä tahansa. Ja poliisi haluaa edelleen vain keskustella ja diskuteerata näiden nuorten kanssa. Paljonkohan on tutkija tähän nollatutkimukseen, jota sopivasti höystetty valkopesulla ja valheilla, on saanut apurahaa käyttöönsä?

[Jorma M.]

Soroslaiset verovapaat säätiöt pumppaavat huumaavia rahasummia yliopistojen pelletiedekuntiin. Maksavat klovniprofessuureista, lahjovat mediaa uutisoimaan näitä hourailuja. Ellei lahjontaa ja rahavaikuttamista olisi, niin yliopistot ja media tuottaisivat paljon oikeampaa tietoa.

[Histon]

Jos suurissa kaupungeissa kolmannes lapsista ei mene lähikouluun, niin onko jo kolmannes lähiöistä ongelmalähiöitä? Lisäksi pitää muistaa, että moni valitsee jo alunperinkin sen asuinpaikan koulun perusteella eli näitä rikastusta vältteleviä perheitä on suurissa kaupungeissa enemmän kuin kolmannes. Miksi tämä ei näy PS:n kannatuksessa?

[Paawo]

Kun puhutaan ongelmalähiöstä, niin oikeasti puhutaan ihmisistä. Se on kiertoilmaus, jolla leimataan yhteiskunnan alemmat luokat. Sana pitäisi laittaa pannaan.

Harri Melin on samaa mieltä. Hänen mukaansa puhe ongelmalähiöstä voi saada aikaan negatiivisen kierteen, joka näkyy esimerkiksi asuntojen hintojen romahtamisena.

– Ongelmalähiö on stigma, joka leimaa asukkaansa epäilyttäviksi.

No niin. Tutkijalla, professorilla eikä toimittelijalla taida olla selvillä ykci hywä impiwaaralainen tapa - suoraanpuhuminen puhuttuna tai kuunneltuna. Me ghettoutumisen juurisyistä huolestuneet emme puhu kiertoilmaisuin emmekä syytä rakennuksia, katuja tai muuta infraa. Me puhumme ihmisistä jotka tekevät lähiöistä ongelmalähiöitä ja kouluista ongelmakouluja.

Liikkumisen vapautta jaksetaan näidenkin oppineiden toimesta yhtälailla toitottaa tärkeänä ihmisoikeutena mutta sama ei tietenkään koske niitä tylsiä perunaneniä jotka lapsineen näitä yhteiskuntaamme laittomasti tuotuja ongelmia pakenevat. 

E: Ja ensimmäisenä ratkaisuna tietenkin sanan kieltäminen.

[Sibis]

Taitaa olla Keijo Kaarisade jutun takana.

[kivimies]

Ei Suomessa ole ongelmalähiötä Ruotsin malliin. Tosin Suomessa ei ole myöskään ole ollut niin paljoa maahanmuuttoa kuin Ruotsissa.

Nykyisellä maahanmuuton määrällä yhä useampaan pääkaupunkiseudun lähiöön muodostuu lähivuosina vieraskielisten enemmistö.

Hesari uutisoi tästä ilmiöstä menneellä viikolla, mutta kutsui sitä "kansainvälistymiseksi":

Näin Suomi muuttuu: Jo lähes 40 prosenttia Espoon Suvelan asukkaista on vieraskielisiä, 20 vuotta sitten heitä oli 7,6 prosenttia

Espoo kansainvälistyy kovaa vauhtia. 16 prosenttia espoolaisista puhui vuonna 2018 äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea. Vielä vuonna 2000 osuus oli 3,8 prosenttia.

[...]

HS (17.4.2019)

[Sibis]

Ei Suomessa ole ongelmalähiötä Ruotsin malliin. Tosin Suomessa ei ole myöskään ole ollut niin paljoa maahanmuuttoa kuin Ruotsissa.

Nykyisellä maahanmuuton määrällä yhä useampaan pääkaupunkiseudun lähiöön muodostuu lähivuosina vieraskielisten enemmistö.

Hesari uutisoi tästä ilmiöstä menneellä viikolla, mutta kutsui sitä "kansainvälistymiseksi":

Näin Suomi muuttuu: Jo lähes 40 prosenttia Espoon Suvelan asukkaista on vieraskielisiä, 20 vuotta sitten heitä oli 7,6 prosenttia

Espoo kansainvälistyy kovaa vauhtia. 16 prosenttia espoolaisista puhui vuonna 2018 äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea. Vielä vuonna 2000 osuus oli 3,8 prosenttia.

[...]

HS (17.4.2019)

No justiinsa.

Kyllä täällä Espoossa saksaa, ranskaa, espanjaa, italiaa ja kreikkaakin kuulee puhuttavan. Myös viroa ja venättä englannin lisäksi. Suomea siis vähenevässä määrin.

Olemme pelastetut!

[Supernuiva]

Soroslaiset verovapaat säätiöt pumppaavat huumaavia rahasummia yliopistojen pelletiedekuntiin. Maksavat klovniprofessuureista, lahjovat mediaa uutisoimaan näitä hourailuja. Ellei lahjontaa ja rahavaikuttamista olisi, niin yliopistot ja media tuottaisivat paljon oikeampaa tietoa.

Onko joku koonnut tarkempaa tietoa näistä rahavirroista? Tarkan tiedon levittämisestä kun ei taitaisi olla nuivien poliittiselle päämäärälle ainakaan haittaa?

[Supernuiva]

Ei Suomessa ole ongelmalähiötä Ruotsin malliin. Tosin Suomessa ei ole myöskään ole ollut niin paljoa maahanmuuttoa kuin Ruotsissa.

Nykyisellä maahanmuuton määrällä yhä useampaan pääkaupunkiseudun lähiöön muodostuu lähivuosina vieraskielisten enemmistö.

Ettei vain pian muodostuisi Suomeenkin niitä ongelmalähiöitä, sillä mikä erottaa lopulta Suomen Ruotsista?

Sekä Suomeen että Ruotsiin muuttaa samoilta alueilta tulevia ihmisiä, joten miksi he käyttäytyisivät Suomessa toisin kuin Ruotsissa? Ei Ruotsissa vielä puhuttu ongelmalähiöistä noin 30 vuotta sitten. Nyt puhutaan.

[Hiilivety]

Taitaa olla Keijo Kaarisade jutun takana.

Ei olisi mikään ihme, koska jutun oleellisin idea tuntuu olevan että meillä ei ole ongelmalähiöitä vaan lähiöiden sisällä on ongelmia.

[Lalli IsoTalo]

Onko joku koonnut tarkempaa tietoa näistä rahavirroista?

Open Societyn sivuilta joskus kävin tarkistamassa lukuja. Ovat jossain Soros -ketjun syvyyksissä.

[Pyhä Olavi]

Muistan Melinin Harrin ämpäriyliopiston siis Tampereen vuosilta 80-luvulta, silloin oli pakollista tehdä 40 opintoviikkoa erilaista "kasvatusta" . Assari Melin luennoi Suomen sosiologian historiasta tavalla, joka ei vastannut silloista tai nykyistä historian kirjoitusta. Kun huomautimme asiasta, hän ylimielisesti kertoi olevansa assistentti ja me oppilaita. Olen ajattelemampi ihminen kuin tuolloin, onkohan Melin ?

[caprifolium]

Maahanmuuttajataustaisista, ongelmalähiöiden (tai yleläisittäin ongelmattomien lähiöiden nuorista) tehdään sankarijuttuja medioihin yhtenään, mutta kanta-asujanuoret sivuutetaan, heidät jätetään medioissa tyystin huomiotta, paitsi silloin, kun kerrotaan mm. päihdeongelmista. Päihdeongelmia ja pikkurikollisuutta käsitteleviin juttuihin kyllä kelpaa mm. kontulalainen, suomalainen nuori, mutta ei kontulalainen mamutaustainen nuori. Mamu taasen kyllä sopii sankarifutariksi tai räppäriksi ym. "menestyjäksi".
Tosiasiassa on niin, että mm. Kontulasta löytyy pilvin pimein mamutaustaisia edellisen, sanallisesti, mutta eri yhteydessä mainitun, mutta samaa sanaa käyttävän tuotteen ja vahvempien tuotteiden kauppiaita ja käyttäjiä, ja vaikka kuinka paljon omassa elämässään hyvin kaikin tavoin pärjääviä, älykkäitä, ajattelevia  ja unelmoivia suomalaisnuoria.

(Nuoriso yleissanana on tuossa Ylenkin jutussa rumasti väärinkäytetty ja tehdään karhunpalvelus kantaruotsalaisille nuorille, koska jutussa olevassa kuvassa Ruotsin Husbyn mellakoiden autopaloja katsomassa ei näkynyt yhtään etnisesti ruotsalaistaustaista nuorta.)

En ihmettele ollenkaan, että suomalaiset nuoret haluavat pian pois kotilähiöistään, koska heitä ei noteerata lainkaan aikuisten tahoilta, ei päättäjien taholta eikä näiden ongelmattomuuslähiötutkijoiden taholta, kaiken huomion saavat mamutaustaiset. Heistä kannetaan huolta ja tuetaan urheiluharrastuksia ja koulutusta ym. mutta omat nuoret jäävät sivuun jo alakoulusta alkaen.

Toivottavasti joku joskus näkisi lähiöt näitten suomalaisnuorten näkökulmasta.

[Histon]

Jos ongelmalähiöitä ei ole olemassa, niin mistä valkopako ja "koulushoppailu" johtuvat? Kumpikin näistä ilmiöistä vaatii pottunokkaperheiltä valtavia ajallisia ja taloudellisia uhrauksia, joten epäilen että syy olisi se YLE:n  suosikki eli "rasismi ja ennakkoluulot".  Eikös kohtaamisteorian mukaan nämä ongelmat sitäpaitsi pitäisi poistua  yhdessä asumalla? Sitäpaitsi eikö segregoituminen sinänsä ole jo iso ongelma ja jos lähiöissä on isoja ongelmia, miksi niitä ei voi kutsua ongelmalähiöiksi?

[Kari Kinnunen]

Joskus aikoinaan, kauan ennen mamutuksen alkua, legendaarisena hyvinvoinnin aikana ennen somaleiden saapumista, asuin lähiössä.
Kyllähän se jo silloin oli ongelma. Tahtoo paikat joissa on ns. sosiaalista asumista, eli kaupungin kämppiä olla ongelmallisia.

Mamuttaminen tuo näihin valmiiksi ikäviin paikkoihin vielä etniset ristiriidat. Pikkuhiljaa slummin muodustimen on tosiasia. Totta hemmetissä jokainen jolla on kaikki valtterit kyydissä pyrkii pois sellaisesta.

[Charlie]

– Koulushoppailu on uusi ilmiö Suomessa. Keskiluokka valitsee asuinpaikkansa sen perusteella, millaisia kouluja siellä on.

Miten sen nyt ottaa. Siitä kuuluisasta Vihreän langan artikkelistakin on jo kahdeksan vuotta vierähtänyt, eikä sekään ollut reaktio mihinkään tuoreeseen ilmiöön. Tätä koulushoppailua on harrastettu siitä lähtien kun ensimmäiset värilliset saapuivat Suomeen. Oman jälkikasvun edun maksimointi on nimittäin vahvin luonnonvoima. Siinä ei oma pinnallinen hyvyys paina paskan vertaa, kun pitää saada se epätoivottu tai epäluuloja herättävä muksu oman piltin lähipiiristä pois. Jos joku ei muista tai tiedä mistä artikkelista puhun niin:

Älkää syyllistäkö koulushoppailijoita (Vihreä lanka 22.6.2011)

PARHAITA asunnonhakukriteerejä eivät enää välttämättä olekaan parveke ja hyvät liikenneyhteydet. Nyt osoite lyödään kaupungin palvelukarttaan ja katsotaan, mitä lähikoulua alueen lapset käyvät. Jos se on se mamukoulu, saisiko lapset jotenkin junailtua toiseen kouluun?

Koulushoppailusta puhuvat nyt kaikki pikkukoululaisten vanhemmat, toiset tuomitsevasti, toiset vinkkejä vaihdellen. Jälkimmäiset ovat tietysti tarinan pahiksia. He haluavat lapsensa kaikin keinoin muualle kuin lähikouluun, jota he pitävät huonona tai – liian maahanmuuttajavaltaisena. Mediassa näitä vanhempia syytetään rasisteiksi tai elitisteiksi ja heistä ollaan "huolestuneita".

[...]

Koulushoppailu ei poistu syyllistämällä vanhempia, jotka eivät halua kullannupustaan monikulttuurisuuden pienlähettilästä paha- maineiseen kouluun. Syyllistämisestä ja hyssyttelystä kasvaa oikea suvaitsemattomuus.

[Supernuiva]

Joskus aikoinaan, kauan ennen mamutuksen alkua, legendaarisena hyvinvoinnin aikana ennen somaleiden saapumista, asuin lähiössä.
Kyllähän se jo silloin oli ongelma. Tahtoo paikat joissa on ns. sosiaalista asumista, eli kaupungin kämppiä olla ongelmallisia.

Mamuttaminen tuo näihin valmiiksi ikäviin paikkoihin vielä etniset ristiriidat. Pikkuhiljaa slummin muodustimen on tosiasia. Totta hemmetissä jokainen jolla on kaikki valtterit kyydissä pyrkii pois sellaisesta.

Keskustelussa on huomioitava myös se ulottuvuus, että ns. kovan rahan asunto-osakeyhtiötaloihin asutetaan sijoittajien vuokraamiin huoneistoihin "soppalan maksusitoumuksilla" sellaisia asukkaita, joille on annettu porttikielto kaupungin itsensä omistamiin vuokrataloihin.

Sitä voi miettiä mitä naapurissa asuva asuntovelallinen tästä ajattelee. Meno lienee näissä osaketaloissa jopa vielä hurjempaa kuin kaupungin vuokratalossa, koska sieltä heidät oli heitetty ulos porttikiellon kera.

Joku on joskus olettanut, että asumisoikeustalot saattaisivat olla varmin valinta kodiksi, sillä siinä asumismuodossa jokaisella on ainakin vähän rahaa kiinni kodissa. Ymmärtääkseni asumisoikeustaloissa ei asu sellaisia täysin varattomia sekä muunkin elämänhallinnan menettäneitä vuokralaisia, joilla ei ole mitään menetettävää?

Joku on myös sanonut, että kantasuomalaisten ja mamujen merkitys alkaa vähentyä, sillä sekajengit yleistyvät kovaa vauhtia. Jotenkin tekee pahaa katsoa, kun arvotaloon lonnii sisään sekä ulos sellaista väkeä, jonka pitäisi olla Rikosseuraamusviraston hellässä huomassa. (Pannat ovat näkyvästi esillä. Lieneekö jopa muotia nostaa toinen lahje ylös, jotta kaikki näkevät pannan?) Ilmeisesti pantoja esitellään avoimesti pelottelumielessä?

En ole lainkaan varma siitä, että onko omistusasunnon ostaminen kerrostalosta enää järkevää, jos haluaa varmistaa itselleen asumisrauhan.

[Pekka Kemppainen]

Jos suurissa kaupungeissa kolmannes lapsista ei mene lähikouluun, niin onko jo kolmannes lähiöistä ongelmalähiöitä? Lisäksi pitää muistaa, että moni valitsee jo alunperinkin sen asuinpaikan koulun perusteella eli näitä rikastusta vältteleviä perheitä on suurissa kaupungeissa enemmän kuin kolmannes. Miksi tämä ei näy PS:n kannatuksessa?

Siksi koska nirppanokkakeskiluokka ajattelee, että persut ovat karvalakkikansaa varten. Sosiaalisen hierarkisuuden ylläpitäminen on tärkeintä.

[Kari Kinnunen]

En ole lainkaan varma siitä, että onko omistusasunnon ostaminen kerrostalosta enää järkevää, jos haluaa varmistaa itselleen asumisrauhan.

Lieneekö koskaan ollutkaan? Nykyään ei todellakaan. Suomessa käsittääkseni kerrostaloasunnon omistaminen on pienoinen poikkeus maailmalla. Käsittääkseni tuolla suuressa maailmassa kerostaloluukut on enimmäkseen vuokrakämppiä. Tämä toki vain käsitykseni.

Ja voi todella kuvitella ....tutuksen määrän kun sen velaksi ostetun kolmion seinänaapuriksi muuttaa Husu ja Fatima sekä viisi koulukäyntihaasteista. Käytännössähän maksat siitä eteenpäin tyhjää. Kämpän arvo meni jo.

[Tomatoface]

Tämäkin "tutkija" on surullinen esimerkki nykyisen yliopiston rappiosta. Vuosikausia ns. kovat tieteet ovat menettäneet jalansijaa ja tilalle on tullut kuperkeikkatieteitä ja sukupuolentutkimusta. Yliopisto ei tuota enää Einsteinejä vaan avohoitopotilaita joiden ei ikinä pitäisi päästä päättäviin asemiin yhteiskunnassa.

Toki sieltä tulee myös poikkeuksia mutta tämä näin yleisenä huomiona..

[Supernuiva]

Suomessa käsittääkseni kerrostaloasunnon omistaminen on pienoinen poikkeus maailmalla. Käsittääkseni tuolla suuressa maailmassa kerostaloluukut on enimmäkseen vuokrakämppiä. Tämä toki vain käsitykseni.

Missään muualla maailmassa ei ole samanlaisia asunto-osakeyhtiöitä kuin Suomessa. Järjestelynä se on maailmanlaajuisesti täysin ainutlaatuinen.

Asunto-osakeyhtiöt syntyivät Suomeen, koska tämä valtio erilaisine rahoituslaitoksineen oli ihan oikeasti niin pääomaköyhä, ettei taloja olisi saatu mitenkään rakennettua, jos taloihin muuttavat asukkaat eivät olisi itse maksaneet talojen rakentamista. Toinen syy oli ideologinen, kun ihmiset kokivat "omistavansa" neukkukuution (tai silloin alkuaikoina tuota termiä ei vielä käytetty), väheni houkutus kommunismia kohtaan, koska aate olisi sosialisoinut tuon omistuksen pois.

Virossa on kaiketi niin, että kerrostalossakin jokainen huoneisto on oma "kiinteistö", joka on vain palanen muiden kiinteistöjen seassa. Tämä aiheuttaa sen ongelman, että päätöksenteko yhteisten tilojen kannalta on vaikeampaa, koska mikään yhtiö ei omista yhteisiä tiloja.

Ruotsissa taas talot ovat ymmärtääkseni suurelta osin erilaisten asumisoikeusjärjestelyjen kautta toteutettuja.

Mietin historian itseään toistamisen kautta myös sitä, milloin Suomi on taas vastaavalla tavalla yhtä pääomaköyhä kuin asunto-osakeyhtiöjärjestelmän alkuhetkellä. Se päivä nimittäin tulee taas joskus.

[Lalli IsoTalo]

Ja voi todella kuvitella ....tutuksen määrän kun sen velaksi ostetun kolmion seinänaapuriksi muuttaa Husu ja Fatima sekä viisi koulukäyntihaasteista. Käytännössähän maksat siitä eteenpäin tyhjää. Kämpän arvo meni jo.

Joten paras keino saada siitä rahaa olisi ehkä vuokrata sitä Kelalle, ja muuttaa itse ulos?
Ongelmalähiön syöksyspiraali jatkuu.

Saadulla vuokralla voi sitten itse maksaa vuokraa paljon pienemmässä kämpässä, ja maksaa edellisen korkoja ja lyhennyksiä. Soskun luukulle ei pääse, koska omistaa asunnon, jota ei saa kaupaksi.

Joten parempi - tai vähiten huono - vaihtoehto olisikin ehkä kärsiä tappiot, myydä asunto pilkkahintaan jollekin, joka vuokraa sitä eteenpäin matuille, maksaa pankille mitä voi, ja siirtyä sitten Kelan asiakkaaksi. Töihin ei kannata enää mennä, koska jäljelle jääneet lyhennykset+korot pankille veisivät suurimman osan palkasta.

Henkilökohtainen syöksyspiraali jatkuu.

[foobar]

Tämäkin "tutkija" on surullinen esimerkki nykyisen yliopiston rappiosta. Vuosikausia ns. kovat tieteet ovat menettäneet jalansijaa ja tilalle on tullut kuperkeikkatieteitä ja sukupuolentutkimusta. Yliopisto ei tuota enää Einsteinejä vaan avohoitopotilaita joiden ei ikinä pitäisi päästä päättäviin asemiin yhteiskunnassa.

Toki sieltä tulee myös poikkeuksia mutta tämä näin yleisenä huomiona..

Eipä se Einsteinkään Einsteiniksi yliopistoa käymällä tullut vaan enemmänkin luonnostaan. Yliopisto enemmänkin antoi mahdollisuudet integroitua yhteisöön joka tiedettä teki.

Tämän päälle kannattaa muistaa että Einstein teki yleistä suhteellisuusteoriaa edeltäneet teoreettiset läpimurtonsa työskennellessään patenttivirkailijana, ei suinkaan jossain kansallisessa huippuyksikössä kuten varmaan puolet nykyisistä puhuvista päistä joiden tieteenteko kuulostaa kovasti poliittiselta huudolta. Kaiken maailman jatketun lastentarhan laitoksilla rima on hirvittävän alhaalla koska kaikki täysjärkiset tai ainakin itsekriittiset ihmiset ovat löytäneet paljon ennen noihin päätymistä jotain paljon parempaa tekemistä...

[Sepeteus Hiihtäjä]

Siis tutkijattaren mukaan ongelmalähiöitä ei ole olemassa ja todisteena toimii koko maasta kaksi lähiötä, joita hän ei suostu kertomaan, koska niillä ei ole merkitystä.

Toinen on kuulemma pk-seudulla, veikkaan Westend espoossa ja toinen on länsi-suomessa, veikkaan kakskerta turus.

Vähän sama juttu, kun YLEn ja Iltiksen "ohikulkijat", puolueettomat kommentoijat jne.

[nutsy]

Turussa maahanmuuttajat eriytyvät omiin lähiöihinsä – Asiantuntija: Ongelmalähiöiden muodostuminen ei ole mahdotonta

Turussa ulkomaalaistaustaisten eriytyminen on vahvempaa kuin muissa kaupungeissa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) maaliskuussa 2018 julkaistussa tutkimuksessa todetaan, että syntyperä määrittelee usein erityisesti lapsen asuinalueen Helsingin, Tampereen ja Turun seudulla.

Maahanmuuttajien alueellinen keskittyminen liittyy pitkälti kaupungin hallinnassa olevaan vuokra-asuntokantaan. Turussa julkisen sektorin vuokra-asuntokanta on keskittynyt Helsinkiä ja Tamperetta vahvemmin tietyille asuinalueille. Tutkimukset osoittavat, että maahanmuuttajataustaiset hakeutuvat usein asumaan julkisin varoin tuotettuihin vuokra-asuntoihin.

Eriytymisen taustalla on myös se, että vielä 2000-luvun alussa Turun kaupunki ei nähnyt tarpeelliseksi rakentaa uusia vuokra-asuntoja. Näin ollen kaupungin omaa vuokra-asuntotuotantoa ei rakennettu noin vuosikymmeneen ja vuokra-asuntojen rakentamisesta vastasivat muut yleishyödylliset ja yksityiset toimijat.

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n raportin mukaan Turun seudun väestö kasvaa selvästi vuoteen 2040 mennessä. Samalla alueellinen eriytyminen kiihtyy Turun sisällä. Kiihtyvä eriytyminen ei kosketa pelkästään Turkua, vaan koko Suomea.

Maahanmuuttajien epäonnistunut kotouttaminen synnyttää yhteiskuntaan lieveilmiöitä. Varoittavana esimerkkinä on Ruotsi, mihin on muodostunut ongelmalähiöitä, joita viranomaisetkin välttelevät.

Ongelmalähiöitä leimaavat esimerkiksi korkea työttömyys, rikollisuus ja asukkaiden epäluulo yhteiskuntaa kohtaan.

Turun yliopiston sosiaalityön yliopistonlehtorin Jarkko Rasinkankaan mukaan Suomessa on vielä pitkä matka Ruotsin tilanteeseen.

– Ruotsissa tilanne on huomattavasti keskittyneempää ja historia pidempää maahanmuuton keskittymisessä. Ruotsissa maahanmuuttajien integraatio ei kaikilta osin ole onnistunut, Suomessa siitä taas tiedetään monia hyviä puolia.

Suomessa eriytyminen ei ole edennyt yhtä pitkälle, ja Rasinkankaan mukaan eriytyminen on Suomessa pikemminkin yksilötasolla tapahtuvaa huono-osaisuutta ja syrjäytymistä kuin sitä, että tietyt asuinalueet olisivat selkeästi huono-osaisempia kuin toiset.

Siihen ei ole yksiselitteistä vastausta, miten maahanmuuttajien eriytymistä voitaisiin hillitä.

Rasinkangas huomauttaa, että maahanmuuttajien keskittyminen tietyille alueille ei ole pelkästään negatiivinen asia.

– Jos maahanmuuttaja ostaa esimerkiksi asunnon Varissuolta, niin se voi lisätä keskittymistä, mutta on samalla osoitus jo pitkälle edenneestä integroitumisesta yhteiskuntaan.

Vaikka Suomessa ei ole raportoitu Ruotsin kaltaista tilannetta, Rasinkangas ei kiistä, etteikö ongelmalähiöiden muodostuminen voisi olla mahdollista tulevaisuudessa myös Suomessa.

Sosiaalisella sekoittamisella ja viranomaisten yhteistyöllä on kuitenkin merkittävä vaikutus ongelmalähiöiden muodostumisen ehkäisyssä. Esimerkiksi Varisuolle on nimettynä oma lähipoliisi ennaltaehkäisemään Ruotsin kaltaisen tilanteen syntymistä.

– Mitä vähemmän on eriarvoistumista yhteiskunnassa, ja miten vähemmän se kasautuu, silläkin on paljon merkitystä kokonaisuudelle.

Varoittava esimerkki

Ruotsin poliisi on tunnistanut peräti 61 ongelmallista asuma-aluetta, joista 23 luokitellaan erityisen ongelmallisiksi asuinalueiksi.

Näitä alueita leimaavat korkea työttömyys, korkea rikollisuus, asukkaiden epäluulo yhteiskuntaa ja virkavaltaa kohtaan sekä ajoittainen väkivalta.

Tukholman Rinkebyn lähiössä peräti 90 prosenttia väestöstä on maahanmuuttajataustaisia.

Suomessa ei ole ainuttakaan asuinaluetta, joka olisi luokiteltu ongelma-alueeksi.

Suomen poliisilla on kuitenkin tiedossa asuinalueita, joissa ilmenee poikkeuksellisen paljon hälytystehtäviä.

-> https://www.turkulainen.fi/artikkeli/768101-turussa-maahanmuuttajat-eriytyvat-omiin-lahioihinsa-asiantuntija-ongelmalahioiden

[Histon]

Suomessa ei ole ainuttakaan asuinaluetta, joka olisi luokiteltu ongelma-alueeksi.

Suomen poliisilla on kuitenkin tiedossa asuinalueita, joissa ilmenee poikkeuksellisen paljon hälytystehtäviä.

Eli toisin sanoen myös Suomessa on jo ongelmalähiöitä mutta niitä ei haluta kutsua ongelmalähiöiksi, koska se saattaisi nostaa persujen kannatusta.

[Supernuiva]

^Unohtamatta Vartiaisen toteamusta siitä, että työvoiman tarjonta lisää automattisesti työvoiman kysyntää, jolloin työttömyys poistuu... Miten nyt voi olla sellaisia lähiöitä, joissa on yli 90 prosenttia työttömiä 

[chacha2]

Ei Suomessa ole ongelmalähiötä Ruotsin malliin. Tosin Suomessa ei ole myöskään ole ollut niin paljoa maahanmuuttoa kuin Ruotsissa.

Nykyisellä maahanmuuton määrällä yhä useampaan pääkaupunkiseudun lähiöön muodostuu lähivuosina vieraskielisten enemmistö.

Ettei vain pian muodostuisi Suomeenkin niitä ongelmalähiöitä, sillä mikä erottaa lopulta Suomen Ruotsista?

Sekä Suomeen että Ruotsiin muuttaa samoilta alueilta tulevia ihmisiä, joten miksi he käyttäytyisivät Suomessa toisin kuin Ruotsissa? Ei Ruotsissa vielä puhuttu ongelmalähiöistä noin 30 vuotta sitten. Nyt puhutaan.

Nyt ruvetaan jopa tutkimaan tätä Ruotsissa:

Insatser i utsatta områden granskas

NYHETERmindre än 40 min sedan

Trots omfattande insatser har den ekonomiska och sociala segregationen i Sverige ökat – och fortsätter att öka.

Riksrevisionen har beslutat att granska de insatser som staten gjort för att förhindra och förebygga sociala problem i utsatta områden.

Syftet är att undersöka hur väl insatserna har hjälpt Sveriges kommuner att motverka orsaker till och konsekvenser av segregationen.
"Förhoppningen är att vi ska bidra till ökade framtida möjligheter för staten att göra rätt sak vid rätt tillfälle", säger riksrevisor Helena Lindberg i ett pressmeddelande.

Fokus i granskningen kommer ligga på polisens, skolans och socialtjänstens satsningar.

Resultatet sammanställs i en rapport som är planerad att publiceras i mars nästa år.

https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/kJd3oQ/insatser-i-utsatta-omraden-granskas

Ensi vuoden maaliskuussa raportti tästä pitäisi olla valmis.
Siis, raportti siitä mitkä satsaukset ovat olleet tehokkaita segregaatiota ( ja siihen liittyvien lieveilmiöiden ) vastaan .
Fokuksessa ovat erityisesti poliisin, koulun ja sossun satsaukset.

Nykyhetkellä kun segregaatio jatkaa kasvuaan Ruotsissa.
Ja sen mukaan segregaation tuomat ongelmat.