Romanikerjäläiset töihin

[talous ja muutos]

Romanian bkt on kasvanut viime vuosina eurooppalaisittain nopeasti:

Vuosi                          2013      2014    2015   2016      2017    2018
bkt -kasvuprosentti   3.532     3.411   3.872  4.823    6.947    3.963
bkt/asukas $             9,538   10,005   8,950  9,567  10,786  12,189

Vuosi 2018 on arvio.
Vuosille 2019 - 2023 ennustetaan 3.1 - 3.4 prosentin vuotuista talouskasvua.

Kun talous kasvaa nopeasti riittävän monta vuotta, niin ennen pitkää tulee työvoimapula. Silloin tarvitaan ulkomaista työvoimaa. Romaniaan tulisi ensin työväkeä Moldovasta ja sitten Ukrainasta.

-----

Täältä löytyy EU:n työttömyysprosentit:

https://ec.europa.eu/eurostat/documents/2995521/9628005/3-01032019-BP-EN.pdf/fdee8c71-7b1a-411a-86fa-da4af63710e1

eurostat newsrelease  37/2019–1 March2019

January 2019
Euro area unemployment at 7.8%
EU28 at 6.5%

Tshekki         2.1
Saksa           3.2
Unkari          3.6
Alankomaat  3.6
Puola           3.7
Malta           3.8
Romania     3.9
UK               4.0
Viro             4.2
Bulgaria      4.8
Itävalta       4.8
Luxemburg  4.9
Tanska        5.0
Slovenia      5.2
Irlanti          5.3
Belgia          5.6
Liettua        6.2
Slovakia      6.2
Ruotsi         6.2
EU 28         6.5
Portugal     6.7
Suomi         6.7
Latvia         7.3
Kypros        7.4
Kroatia       7.6
EA 19         7.8
Ranska       8.8
Italia         10.5
Espanja    14.1
Kreikka     18.5

-----

Romaniassa on vain 3.9 %:n työttömyys - käytännössä melkein täystyöllisyys, koska osa väestöstä ei kuitenkaan työllisty (vaikea alkoholi- tai huumeriippuvuus jne.).

Myös romanikerjäläisille löytyisi töitä, jos olisi ammattitaitoa.

Bulgariassa työttömyysprosentti on 4.8. Sieltäkin saisi melko helposti töitä.

Kun vuonna 2008 romanikerjäläiset ilmestyivät Suomeen, niin heidät olisi pitänyt panna EU:n tuella koulutuksen. Niin heillä olisi vuonna 2018 ollut töitä.

[Supernuiva]

^Meinaatko, että tehtaalla tienaisi paremmin kuin kerjuulla? Luulen asian olevan päinvastoin. Kerjäläiset eivät olisi täällä, jos se ei olisi heille kannattavaa.

[Ajattelija2008]

Eikös joku marjayrittäjä palkannut Suomessa Romanian romaneja, ja he löivät hanskat tiskiin hyvin äkkiä, koska oikea työ ei vain maistu heille?

Jostain syystä he mieluummin kerjäävät Mannerheimintiellä kuin tekevät oikeaa tuottavaa työtä.

Bulgarialainen tuttuni sanoi, että siellä monet romanit käyvät oikeassa työssä. Suomeen taitaa tulla romanikulttuurin spesialisteja, jotka karttavat työtä kaikkein tunnollisimmin?

[kriittinen_ajattelija]

Käsittääkseni jotkut romani-klaanit karttaa rehellistä työtä, ei kuulu niiden kulttuuriin. Naiset kerjää ja hu"""a ja miehet myy huumeita ja pickpocket ryöstöjä.
Noita jotain romani-klaanilaisia ei saa rehellisiin töihin muutakuin kiväärillä uhkaamalla.

Jotkut romani-klaanit ilmeisesti tekee enemmän töitä ja vähemmän rikoksia, mutta on silti kaukana kunniakansalaisista.

[Ari-Lee]

^Meinaatko, että tehtaalla tienaisi paremmin kuin kerjuulla? Luulen asian olevan päinvastoin. Kerjäläiset eivät olisi täällä, jos se ei olisi heille kannattavaa.

Puhut romanien kuningaskunnasta, missä romanikuningas päättää kuka saa ja kenelle annetaan, ja kuka lähettää alamaisensa tienesteihin ympäri maailman. Romanikuningas asuu palatsissaan Romaniassa. Se on valtio valtion sisällä, missä kukaan ei tee mitään veronalaista työtä. Verot kantaa romanikuningas. 100% väestöstä on rikollisia. Myös lapset. Romanikuningaskuntia taitaa olla useita. Kilpailukin on kovaa.

Aloitusta sen verran kunnioittakaamme mainitsemalla, että tuo Romanian talouskasvu jatkaa kasvuaan aina siihen saakka kunnes työnantajakustannukset kasvavat siihen pisteeseen, että kannattaa siirtää tuotanto orjatyövoimamaahan. Paikallinen poliitikko myös älyää suojella ilmastoa ja pelastaa maailman. Sen jälkeen saastuttaminen loppuu suhteellisen puhtaassa Romaniassa Mustanmeren rannalla, ja työpaikat viedään Aasiaan, missä paksu saastepilvi jatkaa paksuuntumistaan. Win -köhköh - win. Ja tosiaan "työvoimapulakin" painaa päälle siinä vaiheessa.

[kivimies]

Bulgariassa työttömyysprosentti on 4.8. Sieltäkin saisi melko helposti töitä.

Kun vuonna 2008 romanikerjäläiset ilmestyivät Suomeen, niin heidät olisi pitänyt panna EU:n tuella koulutuksen. Niin heillä olisi vuonna 2018 ollut töitä.

EU on nimenomaan tukenut kerjäläisten toimintaa. Kerjäläiset ovat EU:n ns. vapaan liikkuvuuden piirissä. He voivat tulla Suomeen kerjäämään, eikä heidän tuloaan voi estää rajalla.

Jos tätä vapaata liikkuvuutta ei olisi, niin kerjäläiset joutuisivat kerjäämään Romaniassa/Bulgariassa, jossa on huonommat tienestit, jolloin heillä olisi suurempi kannuste työllistyä kyseisten maiden työmarkkinoille.

[HDRisto]

"Jostain syystä he mieluummin kerjäävät Mannerheimintiellä kuin tekevät oikeaa tuottavaa työtä".

Kun 90% tienesteistä menee rikollispomolle, niin onhan se mukavampaa "tienata" istumalla jalkakäytävällä kuin painaa persvako hiessä jotain olematonta palkkaa tuottavaa duunia, kouluttamaton, haluton / kyvytön kun ei kunnon töihin pääse eikä kykene. 

[talous ja muutos]

"Jostain syystä he mieluummin kerjäävät Mannerheimintiellä kuin tekevät oikeaa tuottavaa työtä".

Kun 90% tienesteistä menee rikollispomolle, niin onhan se mukavampaa "tienata" istumalla jalkakäytävällä kuin painaa persvako hiessä jotain olematonta palkkaa tuottavaa duunia, kouluttamaton, haluton / kyvytön kun ei kunnon töihin pääse eikä kykene.

Lainaan vanhaa mielipidekirjoitusta, josta selviää, miten hankalaa on selvittää sitä, ovatko kerjäläiset pakkotyössä:

Helsingin Sanomat maanantaina 22. heinäkuuta 2013
Mielipide

Ihmiskaupan uhri ei aina tiedä olevansa uhri

Romaniasta Suomeen tulleet kerjäläiset eivät ole järjestäytyneen rikollisuuden hyväksikäyttämiä, todettiin Helsingissä poliisin tekemän haastattelun perusteella. Haastattelu tehtiin pienen kerjäläisryhmän joukossa. Siitä syntynyt analyysi tuntuu varsin ontuvalta.

Todellisuudessa ihmiskaupan uhri ei aina itsekään tajua olevansa hyväksikäytetty. Ja jos havaitseekin, ei sitä ainakaan poliisille kerrota tämän sitä kysyessä.Tuskin kerrottaisiin ulkopuoliselle siviilillekään.
Syitä on monia, kuten vaikenemisen kulttuuri, pelko ja se, ettei viranomaisiin luoteta.

Sillä ei liene kokonaisuuden kannalta merkitystä, kuka kerjäämistouhua Romaniassa junailee. Onko se rikollisjärjestö, klaani, suku tai suurperhe – joku tätä ohjailee ja siitä hyötyy.

Meille suomalaisille tästä aiheutuu haittaa ja ongelmia paitsi kaupunkikuvan huononemisena myös omaisuusrikoksina. Kerjääjä on tieten tai tietämättään hyväksikäytetty.