Mokutussanastoa

[Peltirumpu]

http://www.yhdenvertaisuus.fi/suomi/yhdenvertaisuus/kasitteita_ja_maaritelmia/

Oma suosikkini tältä sisäasianministeriön oikeusyksikön yhdenvertaisuustiimin ylläpitämältä sivustolta on "neorasismi"

Neorasismi (kulttuurirasismi)
Rasismin rinnalle on viime vuosina noussut neo- tai kulttuurirasismin käsite, joka rotujen sijaan puhuu kulttuurien erilaisuudesta ja kehittyneisyydestä. Neorasismin mukaan kulttuurit ovat niin erilaisia, etteivät ne voi elää rinnakkain. Näin ei ns. monikulttuurisuuskaan voi koskaan toteutua.

Mielenkiintoinen on myös tämä "Syrjintävapaa alue"-kampanja, jonka taustalla häärii mm.

"KAMPANJAN TAUSTAORGANISAATIOT

Kampanjan suunnittelu ja toteutus on tehty yhteistyössä Helsingin Sanomien, Monikulttuurisen liikuntaliitto FIMU:n, Euroopan komission moninaisuuden puolesta syrjintää vastaan kampanjan, Vammaisfoorumi ry:n, Ihmisoikeusliitto ry:n, SETA ry:n sekä sisäasiainministeriön koordinoiman Yhdenvertaisuus EtuSijalle -hankkeen kesken.

LISÄTIETOA KAMPANJASTA

Bentaleb Mourad (Fimu), 044 5529403
Marita Karvinen (SETA), 040 5704328
Milla Aaltonen (Ihmisoikeusliitto), 040 7366231
Pirkko Mahlamäki (Vammaisfoorumi), 0400 544576
Panu Artemjeff (Sisäasiainministeriö), 050 396 0204"

Perussuomalaiset ja SuSi voisivatkin kohottaa hieman ryvettynyttä imagoaan liittymällä tuohon mukaan.. Ilmoittautumiskaavake täällä:

http://www.yhdenvertaisuus.fi/suomi/syrjinnasta_vapaa_alue/julistautumislomake/

Kyseiset tahot voi myös haastaa mukaan kätevästi Hesarin e-kortilla...

http://ekortti.hs.fi/teema.htm?teema=52

Samoilla sivuilla oleva nk. YES-kampanja on myös hyvin mielenkiintoinen..

YES I - Yhdenvertaisuus etusijalle

Progress -ohjelmakauden ensimmäinen syrjinnän vastainen tiedotuskampanja kulkee nimellä YES 1 - Yhdenvertaisuus etusijalle ja sen koordinaatiosta vastaa sisäasiainministeriö yhteistyössä TEM:in,  OPM:n, STM:n, PM:n, ETNO:n, Vammaisfoorumin, Ronk:in, SETA:n, Allianssin, Suomen Islam-seurakunnan, SONDIP:in ja Saamelaiskäräjien kanssa. Hanke saa rahoitusta PROGRESS-ohjelman lisäksi kaikilta mukana olevilta ministeriöiltä ja puolustusvoimilta.

http://www.yhdenvertaisuus.fi/suomi/yes-yhdenvertaisuus_etusijalle/

Toisaalta Järjestöjen voimavaraistamisohjelma rahanhankkimiskursseineen ja muinen on ainakin osallistujayhdistysten osalta jopa lievästi koominen..

Osallistujayhdistykset:

DaisyLadies ry, Turku
ETNIKA-Kainuu ry, Kajaani
Kurdistanin Rauhan ja Kehityksen Seura KDPA ry, Lappeenranta
Lyhytkasvuiset – Kortväxta ry, Jyväskylä
Naisasialiitto Unioni ry, Helsinki
Pirkanmaan Monikulttuuristen yhdistysten liitto – Heshu ry, Tampere
Rovaniemen Seksuaalinen tasavertaisuus – Seta ry, Rovaniemi
Suomen Porosaamelaiset ry, Enontekiö
Suomen Somaliliitto ry, Helsinki
Tampereen Islamin yhdyskunta, Tampere
Vantaan Järjestörinki ry, Vantaa

http://www.yhdenvertaisuus.fi/suomi/yes-yhdenvertaisuus_etusijalle/jarjestojen_voimavaraistamisohje/

Eikö vaikkapa maahanmuuttokriittisten tuki ry voisi osallistua näihin voimavaraistamiskursseihin.. 

[Miniluv]

DaisyLadies ry:n tarkoituksena on koota Turussa ja Turun seudulla asuvia suomeenmuuttajanaisia ja tavata säännöllisesti sekä tarjota naisille tilaisuus tutustua toisiinsa sekä jakaa ajatuksia, ongelmia, murheita ja iloja. Toimintaan kuuluu mm. tiedotusta, neuvontaa, suomen kielen opetusta, eri kulttuurien teemapäiviä ja -viikkoja sekä eri aiheisiin liittyvää valistustyötä. Yhdistys julkaisee omaa "Daisy News" -lehteä. Yhdistyksellä on käytössään omakotitalo, "Muistojen koti", Turun Länsikeskuksessa. Muistojen kodin ympärillä on puutarha, jossa järjestetään yhteistä toimintaa. Toimintaa on myös Varissuolla Majanummen koulun toimitiloissa.

http://www.promenio.net/index.php?k=10305

[prestionat]

Eikö niille riitä omat uimavuorot suomalaisten uimahalleissa!

[Taustavaikuttaja]

Neorasismi kääntyy varmaan kansan suussa muotoon "uusrasismi", jolla tarkoitetaan esimerkiksi ajatusta siitä, että länsimaalainen demokratia mielletään (tietenkin erheellisesti) jollain tasolla paremmaksi yhteiskuntajärjestelmäksi ja -kulttuuriksi kuin esim. Pohjois-Korean diktatuuri.

Aika holtitonta touhua.

[Peltirumpu]

Syrjintä
Tilanteet ja prosessit, joissa henkilö joutuu tai asetetaan muita huonompaan asemaan esimerkiksi etnisen alkuperänsä, sukupuolensa, ikänsä, uskontonsa, vammansa, seksuaalisen suuntautumisensa tai sukupuoli-identiteettinsä vuoksi. Syrjintä ei perustu siihen millaisia ihmiset todella ovat, vaan siihen, mitä mielikuvia ja ennakko-oletuksia heihin liitetään. Syrjinnässä on kyse poissulkemisesta, ja siihen liittyy viesti syrjityn erilaisuudesta ja huonompiarvoisuudesta.

Suora (välitön) syrjintä
Välitön syrjintä tarkoittaa sitä, että henkilöä kohdellaan avoimen eriarvoisesti. Välitöntä syrjintää on esimerkiksi se, jos henkilö ei saa palvelua ravintolassa etnisen alkuperänsä vuoksi.

Epäsuora (välillinen) syrjintä
Tilanne, jossa henkilö joutuu erityisen epäedulliseen asemaan muihin nähden näennäisesti puolueettoman säännöksen, perusteen tai käytännön vuoksi ilman, että toiminnalle on olemassa hyväksyttävä tavoite. Välillistä syrjintää on muun muassa se, jos työhönotossa edellytetään täydellistä suomen kielen taitoa, vaikka se ei työn tekemisen kannalta ole välttämätöntä.

Rakenteellinen syrjintä
Rakenteellinen syrjintä on paikannettavissa nimensä mukaisesti yhteiskunnan rakenteisiin, kuten olemassa oleviin käytäntöihin, sopimuksiin, lainsäädäntöön ja palveluihin. Esimerkkinä voi olla tulkkipalveluiden puute terveydenhuollossa, mikä estää kuulovammaisten potilasoikeuksien toteutumisen.

Yhdenvertaisuuslaki
EU:n rasismi- ja työsyrjintädirektiivit on pantu toimeen Suomessa yhdenvertaisuuslailla, joka tuli voimaan helmikuun alussa 2004. Yhdenvertaisuuslaki säätää yhdenvertaisesta kohtelusta mm. työelämässä ja työhönotossa, sosiaali- ja terveyspalveluissa, erilaisissa etuuksissa ja tuissa, asevelvollisuudessa tai siviilipalvelussa. Yhdenvertaisuuslakia sovelletaan sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.

Rasismidirektiivi
Euroopan unioni on säätänyt ns. rasismidirektiivin eli etnisen syrjinnän vastaisen direktiivin vuonna 2000. Se kieltää etnisen alkuperän perusteella tapahtuvan syrjinnän työelämässä, koulutuksessa sekä myös muilla yhteiskunnallisen elämän aloilla ja palveluissa. Yhdenvertaisen kohtelun periaate tulee toteutua etnisestä alkuperästä riippumatta.

Työsyrjintädirektiivi
Euroopan unionin ns. työsyrjintädirektiivi on peräisin vuodelta 2000. Direktiivin tarkoituksena on luoda puitteet sukupuoleen, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaan, ikään tai seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjumiselle työelämässä ja koulutuksessa.

Horisontaalisuus
Horisontaalisesta lähestymistavasta puhutaan, kun pyritään tunnistamaan kaikelle syrjinnälle yhteisiä piirteitä ja mekanismeja. Erilaisista syrjinnän perusteista huolimatta syrjintäilmiöiden on voitu havaita käsittävän samankaltaisia piirteitä. Samanlaisten syrjinnän piirteiden näkeminen auttaa tunnistamaan myös syrjinnän erityispiirteitä eri ryhmien kohdalla. Horisontaalinen näkökulma voi auttaa tunnistamaan piileviä syrjinnän muotoja sekä näkemään ryhmiä, joiden syrjinnän peruste ei ole yksiselitteisesti määriteltävissä.

Moniperustaisuus
Eri syrjintäperusteiden mahdollinen yhteisvaikutus yksilötasolla. Yksilö saattaa joutua syrjityksi monella eri perusteella. Kun ihminen kuuluu samanaikaisesti useaan epäedullisessa asemassa olevaan ryhmään, on näillä perusteilla yhdessä tapahtuva syrjintä moniperustaista. Esimerkiksi nainen voi kuulua etniseen vähemmistön, etniseen vähemmistöön kuuluva voi olla vammainen, seksuaaliseen vähemmistöön kuuluva voi olla vanhus ja niin edelleen. Yksi henkilö voi joutua syrjityksi kaikilla näillä perusteilla. Huono sosiaalinen ja taloudellinen asema, alhainen koulutustaso tai kielitaidottomuus ovat omiaan syrjinnän ohella moninkertaistamaan syrjäytymistä.

Voimavaraistaminen
Voimavaraistamisesta (engl. empowerment) puhutaan, kun syrjinnän uhkaa kokeville ihmisille luodaan olosuhteet, joissa he saavat käyttöönsä oman elämänsä hallintaan ja tulevaisuutensa suunnitteluun tarvitsemiaan voimavaroja, mahdollisuuksia, tietoja ja taitoja. Jotta voimavaraistaminen toteutuisi, on sen tiellä olevia esteitä tiedostettava ja poistettava.

Positiivinen erityiskohtelu
Positiivisen erityiskohtelun tavoitteena on yhdenvertaisuus. Positiivisessa erityiskohtelussa henkilöä tai ryhmää tuetaan erityistoimenpitein tai -järjestelyin, jos hän on ilman niitä vaarassa jäädä eriarvoiseen asemaan. Esimerkiksi kiintiöt, jotka takaavat vähemmistöille koulutuspaikkoja, edustavat positiivisia erityistoimenpiteitä.

Vähemmistö
Vähemmistö muodostaa lukumääräisesti vähemmistön verrattuna valtaväestöön tai suurempiin kansallisiin ryhmiin, ei ole määräävässä tai lukumääräisesti hallitsevassa asemassa, ja osoittaa haluavansa säilyä omaleimaisena ryhmänä.

Moniarvoisuus, monimuotoisuus
Moniarvoisuusajattelun lähtökohta on, että vaikka ihmiset ovat erilaisia, he ovat yhdenvertaisia suhteessa toisiinsa. Erilaisuuden hyväksyminen ovat avaimia syrjimättömyyteen, suvaitsevaisuuteen ja tasa-arvoisuuteen. Moniarvoisuutta lähellä on sana monimuotoisuus, jolla tarkoitetaan erilaisuuden kokemista myönteisenä asiana ja voimavarana.

Monikulttuurisuus
Eri kulttuurisia ja kielellisiä taustoja edustavien ryhmien tasa-arvoinen rinnakkaiselo.

Identiteetti ja toiseus

Arvomaailma
Arvomaailma on yksilön erilaisten arvojen, arvokkaiden asioiden kokonaisuus. Se määrittää, mikä meille on tärkeää ja keskeistä, mikä vähemmän olennaista. Arvomaailma on perusta toiminnallemme, suuntautumiselle maailmassa ja tärkeä identiteetin osatekijä.

Elämänkatsomus
Maailmankatsomuksen osa-alueena on myös elämänkatsomus eli käsitys elämän tarkoituksesta ja mielekkyydestä sekä ihmisen asemasta ja tehtävästä maailmassa. Elämänkatsomus sisältää myös normatiivisen, toiminnalle ohjeita antavan osan.

Ennakkoluulo
Ennakkoluulosta on kysymys, kun on epäeettisesti tai perusteettomasti muodostettu mielipide. Ennakkoluulo perustuu usein puutteelliseen tietoon, jolloin omat päätelmät perustetaan kielteiseen tai myönteiseen tuntemukseen kohteena olevasta asiasta.

Etnosentrisyys
Oman kulttuurin tai tapojen asettamista normaaliksi keskipisteeksi, luonnolliseksi tavaksi olla.

Identiteetti
Identiteetti on ihmisen omakuvan, roolien ja toiminnan kokonaisuus. Siihen liittyy erilaisia ulottuvuuksia, kuten persoonallinen, sosiaalinen, kulttuurinen tai kansallinen identiteetti. Identiteetti ei ole muuttumaton kokonaisuus, vaan se elää ja muokkautuu eri elämäntilanteiden myötä.

Kansallinen identiteetti
Kansallisidentiteetti on osa kollektiivista, yhteisöllistä omakuvaa, jonka perusta on johonkin kansallisuuteen kuuluminen. Se pohjautuu ajatukseen kansasta, saman kielen ja kulttuurin omaavasta väestöstä, esim. suomalaisista.

Kulttuuri-identiteetti
Kulttuuri-identiteetti tarkoittaa identiteettiimme kuuluvia yhteisiä arvoja, historiaa, kieltä, perinteitä, tapoja ym. Kulttuuri-identiteettimme on muovautunut useiden sukupolvien aikana kertyneiden kokemusten ja kulttuuriperinnön muovaamana.

Maailmankatsomus
Maailmankuva ja siihen liittyvät filosofiset näkemykset muodostavat maailmankatsomuksen eli maailmankäsityksen.

Maailmankuva
Maailmankuva on luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa sekä näiden yhteyksiä koskevien oletusten tai tietojen systemaattinen kokonaisuus. Maailmankuva on perusta ihmisen arvojärjestelmälle, moraaliselle ymmärrykselle ja ideologialle. Maailmankuvassa saattaa näkyä myös jako "meihin" ja "muihin".

Mielikuva
Mielikuva tarkoittaa ennakkokäsitystä tai mielleyhtymää havaintojen kohteesta. Se ei vielä tarkoita totta tai perusteltua näkemystä kohteesta.

Persoonallinen identiteetti
Identiteetin yksilöllinen, ainutlaatuinen ulottuvuus. Ihmisen oma persoonallisuus ja omakuva erottaa hänet muista.

Sosiaalinen identiteetti
Identiteetin yhteisöllinen ulottuvuus. Sosiaalisen identiteetin muodostavat ihmisryhmät, joihin kuulutaan, samaistutaan ja joiden kanssa tunnetaan solidaarisuutta. Kyseessä on yksilön paikka yhteiskunnassa ja yhteisöissä. Tällainen on suomalaisessa yhteiskunnassa esimerkiksi ammatti-identiteetti.

Stereotypia
Stereotypia on yksinkertaistettu, leimaava, kapea ja kaavamainen mielikuva, mielipide tai arvio. Se voidaan muodostaa esimerkiksi toisesta ihmisestä, ryhmästä tai kansasta. Suomalaisia on määritelty rehellisiksi, mutta hiljaisiksi, ranskalaisia on kuvattu herkuttelijoiksi ja saksalaisia sotilaallisiksi. Stereotypian ongelma on yksilöllisyyden ja yksilöllisten erojen unohtaminen. Vähemmistöihin liitetään usein stereotypioita.

Toiseus
Toiseus on käsitteenä lähellä erilaisuutta ja tuntematonta. Toiseuden subjektiivinen kokemus muodostuu, kun joitain ihmisiä tai ryhmiä ei huomioida arjen tilanteissa tai asioiden määrittelyssä, vaan heidät jätetään ulkopuolelle. Toiseutta tuottaa myös se, kun ihmisiä ei hyväksytä osaksi "meitä", vaikka he ovatkin läsnä.

Etniset vähemmistöt

Alkuperäiskansa
Kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimuksessa numero 169 määritellään alkuperäiskansoiksi kansat, joille on ominaista, että ne polveutuvat väestöstä, joka maan valloituksen tai asuttamisen tai nykyaikaisten valtionrajojen muodostumisen aikaan asui maassa, ja ovat säilyttäneet kokonaan tai osittain omat sosiaaliset, taloudelliset, kulttuuriset ja poliittiset instituutionsa ja laitoksensa.

Assimilaatiopolitiikka
Assimilaatio eli sulautuminen merkitsee politiikkana pyrkimystä saada vähemmistökulttuurin edustaja omaksumaan enemmistökulttuurin. Koulukasvatus johtaa assimilaatioon silloin, kun kulttuuriseen vähemmistöön kuuluvalle lapselle ei anneta mahdollisuutta säilyttää omaa kulttuuriaan tai äidinkieltään.

Etnisyys
Nykyään etnisyydessä korostetaan ryhmän jäsenten itsensä kokemaa, subjektiivista etnistä identiteettiä. Tänä päivänä etnisyys määritellään tavallisesti niin, että syntyperä, kieli, nimet, sukulaisuus, asuinalue, tapakulttuuri, taloudelliset siteet, uskonto ja taide toimivat etnisen identiteetin tunnusmerkkeinä. Kuitenkaan mikään niistä yksinään ei riitä etnisyyden ainoaksi kriteeriksi. Etnisyys-termin kantasana on kreikan ethnos, joka tarkoittaa sisäisesti enemmän tai vähemmän kiinteää, outoa ja vierasta joukkoa. Tieteelliseen kielenkäyttöön ethnos-sana ilmaantui 1800-luvun puolivälissä tarkoittamaan ihmisryhmää, esimerkiksi kansaa.

Integraatio
Integraatiolla tarkoitetaan sopeutumista, mutta ei sulautumista. Se tulee mahdolliseksi, kun vähemmistöryhmälle tai -lapselle annetaan mahdollisuus säilyttää oma kulttuurinsa ja oppia äidinkieltään. Tällöin pyritään sekä ylläpitämään omia kulttuuriperinteitä että luomaan yhteyksiä enemmistökulttuuriin. Integraation pyrkimyksenä on monikulttuurisuus. Integraatio sekoitetaan valitettavasti usein sulautumiseen, assimilaatioon. Todelliseen integraatioon sisältyy kuitenkin oman kulttuuriperinteen säilyttäminen samanaikaisen yhteiskuntaan sopeutumisen kanssa.

Kiintiöpakolainen
on henkilö, jonka Suomi on vastaanottanut vuosittaisen pakolaiskiintiön puitteissa (resettlement programme).

Kotoutuminen
Prosessi, jossa maahanmuuttajat osallistuvat yhteiskunnan taloudelliseen, poliittiseen ja sosiaaliseen elämään. Kotoutuminen edellyttää samanaikaista sopeutumista sekä vähemmistöltä että valtaväestöltä. Maahanmuuttajien kotoutumista koskeva laki on ollut voimassa vuodesta 1999 lähtien. Työttömänä työnhakijana oleva maahanmuuttaja on kolmen vuoden ajan maahantulostaan työvoimatoimiston kotouttamispalvelujen piirissä. Maahanmuuttajalle laaditaan kotouttamissuunnitelma, jonka tavoite on vahvistaa hänen kielitaitoaan, osaamistaan ja työelämävalmiuksiaan.

Ksenofobia
Ksenofobia tarkoittaa muukalaisvihamielisyyttä tai -pelkoa. Muukalaispelko on kielteistä, aste-eroiltaan vaihtelevaa ennakkoluuloa muualta tulevia tai muuta etnistä ryhmää edustavia ihmisiä kohtaan.

Maahanmuuttaja
Maahanmuuttaja on juridisesti henkilö, joka ei ole Suomen kansalainen. Maahanmuuttaja Suomessa on jonkin toisen maan kansalainen tai kansalaisuutta vailla oleva henkilö, jokta on muuttanut Suomeen asumaan.

Neorasismi (kulttuurirasismi)
Rasismin rinnalle on viime vuosina noussut neo- tai kulttuurirasismin käsite, joka rotujen sijaan puhuu kulttuurien erilaisuudesta ja kehittyneisyydestä. Neorasismin mukaan kulttuurit ovat niin erilaisia, etteivät ne voi elää rinnakkain. Näin ei ns. monikulttuurisuuskaan voi koskaan toteutua.

Pakolainen
Pakolainen on henkilö, joka on kotimaansa ulkopuolella ja jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen, tai poliittisen mielipiteen johdosta.

Rasismi
Rasismilla tarkoitetaan ideologiaa ja uskomuksia, joka jakaa ihmiset eri rotuihin. Jotkut rodut nähdään muita kehittyneempinä, ja se antaa niille oikeutuksen alistaa vähemmän kehittyneihin rotuihin kuuluvia yksilöitä ja ryhmiä. Ominaisuuksien uskotaan myös periytyvän sukupolvelta toiselle. Joskus rasistinen käyttäytyminen on räikeää ja rikollista, joskus hienovaraista ja vaikeasti havaittavaa. Rasistisen käyttäytymisen muodot vaihtelevat myös maasta toiseen.

Segregaatio
Segregaatio tarkoittaa eriytymistä, eriyttämistä tai eristämistä. Etnisiin vähemmistöihin liittyen se voi tarkoittaa enemmistön harjoittamaa eristämistä tai vähemmistön omaehtoista eristymistä.

Siirtolainen
Pysyvästi toiseen maahan asumaan ja työskentelemään muuttanut henkilö.

Turvapaikanhakija
on henkilö, joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Turvapaikkahakemus on jätettävä maahan tullessa tai mahdollisimman pian maahan tulon jälkeen.

Vastaanottokeskus
Vastaanottokeskukset ovat majoituksen, perustoimeentulon ja -palvelut tarjoavia laitoksia, joissa asuminen on turvapaikanhakijalle maksutonta, mikäli hänellä ei ole tuloja tai omia varoja.

Huoltosuhde
Työvoiman ulkopuolella olevan väestön summa jaettuna työllisten määrällä. Työvoiman ulkopuolisiin lukeutuu koko ei-työllinen väestö, eli työttömät, eläkeläiset, lapset ja omaa kotitaloutta hoitavat (esim. kotiäidit). Huoltosuhde kuvaa sitä osuutta väestöstä, jonka työlliset joutuvat elättämään. Huoltosuhteeseen vaikuttaa myös työttömyys: esimerkiksi pahimpana lamavuotena 1993 huoltosuhde oli 1,7 eli sataa työllistä kohti oli 170 ei-työllistä. Väestön ikääntyminen ja eläkeläisten määrän kasvu merkitsee huoltosuhteen pysymistä korkealla tasolla. Työllisyysasteen ohella huoltosuhde on keskeinen hyvinvoinnin mittari. Huoltosuhteesta käytetään myös nimitystä taloudellinen huoltosuhde tai huoltorasite.

Tuossa kai ne tärkeimmät termit. Nuo kun on hallussa, on mokutuspropagandan ymmärtäminen paljon helpompaa..   

[Ernst]

Eikö niille riitä omat uimavuorot suomalaisten uimahalleissa!

Aikuisen oikeesti, niille ei riitä mikään!!!!

[Hoff]

Vastusta Positiivista erityiskohtelua!
Pidä kiinni Etnosentrisyydestäsi!
Olkaamme ylpeitä Kansallisesta identiteettistä ja Kulttuuri-identiteetistä!
Kohtuullista Assimilaatiopolitiikkaa!
Segregaatiota vastaan!


Rasismi -> -ismi -> Eriaroisuutta korostava tapa ajatella

Neo-rasismi -> -ismi (Neorasismin mukaan kulttuurit ovat niin erilaisia, etteivät ne voi elää rinnakkain.) -> Ei eriarvoisuutta -> Ei rasismia


Kaikista naurettavin on tuo Syrjintävapaa alue-kampanja
Kuvitelkaa tilanne; olet intialaisen äidin ja suomalaisen isän lapsi. Olet asunut koko elämäsi Suomessa. Pääset töihin johonkin firmaan, jossa muut työntekijät näyttävät alkuperältääm suomalaisilta. Pian huomaat seinille tulleen suuria lappuja "SYRJINTÄVAPAA ALUE!!" "MEILLE PÄÄSEE KAIKEN VÄRISET!!" "ME EI AJATELLA INTIALAISISTA RASISITISESTI!!" "OLLAAN MULTICULTÛRELLEJÄ!!" Minua ainakin ärsyttäisi..

[thousand sons]

Tuli tuossa kynäiltyä anagrammeja ja ihan pakko postata niitä johonkin  :

monikulttuurisuusaate
ottelu muuntui: raiskaus

positiivinen syrjintä
ärjyi veitsi, ponnistin

assimilaatiopolitiikasta
kotimaisia lapsisotilaita

vastaanottokeskuksen pakolaiset
spekuloivat kaaoksesta, onnea STTK

maahanmuuttajien työttömyysaste
satumaan työyhteisöt; nyt tajuamme

Saa vapaasti käyttää jos keksii käyttöä 

[sangria del vhm]

Horisontaalisuus
Horisontaalisesta lähestymistavasta puhutaan, kun pyritään tunnistamaan kaikelle syrjinnälle yhteisiä piirteitä ja mekanismeja. Erilaisista syrjinnän perusteista huolimatta syrjintäilmiöiden on voitu havaita käsittävän samankaltaisia piirteitä. Samanlaisten syrjinnän piirteiden näkeminen auttaa tunnistamaan myös syrjinnän erityispiirteitä eri ryhmien kohdalla. Horisontaalinen näkökulma voi auttaa tunnistamaan piileviä syrjinnän muotoja sekä näkemään ryhmiä, joiden syrjinnän peruste ei ole yksiselitteisesti määriteltävissä.

Vastaanottokeskus
Vastaanottokeskukset ovat majoituksen, perustoimeentulon ja -palvelut tarjoavia laitoksia, joissa asuminen on turvapaikanhakijalle maksutonta, mikäli hänellä ei ole tuloja tai omia varoja.

Noh huhhuh, olipas litania, tässä kaksi ehdotonta suosikkiani, ensimmäisestä en pystynyt mitenkään ymmärtämään miten se liittyy horisontaalisuuteen, ja jälkimmäisessä tuli erityisesti mieleeni se että kuinka moni turvapaikan hakija oikein maksaa olemisestaan? Tai toisaalta se että jos eivät maksa, mikä kertoo varattomuudesta, niin miten heillä on varaa mennä baariin?

[HDRisto]

Horisontaalisuus
Horisontaalisesta lähestymistavasta puhutaan, kun pyritään tunnistamaan kaikelle syrjinnälle yhteisiä piirteitä ja mekanismeja. Erilaisista syrjinnän perusteista huolimatta syrjintäilmiöiden on voitu havaita käsittävän samankaltaisia piirteitä. Samanlaisten syrjinnän piirteiden näkeminen auttaa tunnistamaan myös syrjinnän erityispiirteitä eri ryhmien kohdalla. Horisontaalinen näkökulma voi auttaa tunnistamaan piileviä syrjinnän muotoja sekä näkemään ryhmiä, joiden syrjinnän peruste ei ole yksiselitteisesti määriteltävissä.

Vastaanottokeskus
Vastaanottokeskukset ovat majoituksen, perustoimeentulon ja -palvelut tarjoavia laitoksia, joissa asuminen on turvapaikanhakijalle maksutonta, mikäli hänellä ei ole tuloja tai omia varoja.

Noh huhhuh, olipas litania, tässä kaksi ehdotonta suosikkiani, ensimmäisestä en pystynyt mitenkään ymmärtämään miten se liittyy horisontaalisuuteen, ja jälkimmäisessä tuli erityisesti mieleeni se että kuinka moni turvapaikan hakija oikein maksaa olemisestaan? Tai toisaalta se että jos eivät maksa, mikä kertoo varattomuudesta, niin miten heillä on varaa mennä baariin?

Toden totta!. Miten ihmeessä horisontaalisuus liityy maahanmuuttoon ja rasismiin?.
Paitsi ehkä. "horisontissa siintää monikulttuurinen, suvaitsevainen yhteiskunta" tai "lähetyssaarnaaja-asento on horisontaalinen, jossa..."

[thousand sons]

Horisontaalisuus
Horisontaalisesta lähestymistavasta puhutaan, kun pyritään tunnistamaan kaikelle syrjinnälle yhteisiä piirteitä ja mekanismeja. Erilaisista syrjinnän perusteista huolimatta syrjintäilmiöiden on voitu havaita käsittävän samankaltaisia piirteitä. Samanlaisten syrjinnän piirteiden näkeminen auttaa tunnistamaan myös syrjinnän erityispiirteitä eri ryhmien kohdalla. Horisontaalinen näkökulma voi auttaa tunnistamaan piileviä syrjinnän muotoja sekä näkemään ryhmiä, joiden syrjinnän peruste ei ole yksiselitteisesti määriteltävissä.

Vastaanottokeskus
Vastaanottokeskukset ovat majoituksen, perustoimeentulon ja -palvelut tarjoavia laitoksia, joissa asuminen on turvapaikanhakijalle maksutonta, mikäli hänellä ei ole tuloja tai omia varoja.

Noh huhhuh, olipas litania, tässä kaksi ehdotonta suosikkiani, ensimmäisestä en pystynyt mitenkään ymmärtämään miten se liittyy horisontaalisuuteen, ja jälkimmäisessä tuli erityisesti mieleeni se että kuinka moni turvapaikan hakija oikein maksaa olemisestaan? Tai toisaalta se että jos eivät maksa, mikä kertoo varattomuudesta, niin miten heillä on varaa mennä baariin?

Toden totta!. Miten ihmeessä horisontaalisuus liityy maahanmuuttoon ja rasismiin?.
Paitsi ehkä. "horisontissa siintää monikulttuurinen, suvaitsevainen yhteiskunta" tai "lähetyssaarnaaja-asento on horisontaalinen, jossa..."

Taidamme tarvita myös termin vertikaalisuus 

[Viimeinen suomalainen]

Realismi ja tosiasioiden tunnustaminen on tainnut mokuttajilta unohtua...