YLE - rahoitus veroista vai vapaaehtoisuudella?

[nutsy]

170 000€ verorahaa valoihin,

(...)

"Hintavahan se on"
Teos valikoitui sisäänkäyntiin suunnittelukilpailun kautta suorahankintana.

– Kyseessä on teknistaiteellinen asia, niin ei voi pelkästään kilpailuttaa halvinta.

– Eihän tuota voi halvaksi väittää, hintavahan se on. Mutta pitää muistaa, että se on myös isokokoinen eli neliöhinta ei muodostu kovaksi, Yli-Äyhö toteaa. Teoksen pinta-ala on 400 neliömetriä.

Veronmaksaja, joka ei koskaan käy Ylellä vieraana, saattaa ajatella, että miksi näinkin kallis taideteos on hankittu sisäänkäynnille julkisista varoista?

– Onhan se paljon rahaa, ei sitä käy kiistäminen. Julkisivut pitää laittaa kuntoon joka talossa. Lähtökohta oli hyvin karu betoniseinä ja jos sitä lähtee ehostamaan, se maksaa joka tapauksessa, Yli-Äyhö sanoo.

Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila ihmetteli viikonloppuna Twitterissä, miksi liikenne- ja viestintäministeriö maksaa Kaarina Hazardin ja Mikko Roihan 10-osaisesta kännykkävideosarjasta 50 000 euroa. Hän pitää Ylen sisäänkäynnin taideteosta perusteltuna. (...)

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/b9d9249f-80ef-4d49-9769-45ed49d2a7d3_u0.shtml

On varmaan hieno ja suorahankinta olisi varmaan perusteltua jos kyseessä olisi yksityinen yhtiö. Verorahoilla tehtävät hankinnat pitäisi mielestäni kuitenkin kilpailuttaa, myös taideteosten valmistuttaminen. Suunnitelman jälkeen urakalle etsitään halvin osaava tekijä kilpailutuksella. Suunnittelusta ja toteutuksesta voidaan maksaa eri tahoille.

Muiden rahoilla laiskuus on vain niin helppoa.

[Jorma M.]

170 000 eurolla saataisiin Hurstin toiminta pyörimään yli kolminkertaisesti.

Uusi halpispääsisäänkäynti piti perustaa (ja hakata valoihin rahaa) koska vanha pääsisäänkäynti on niin nolo. Sitä koristavat VR:n ja muiden firmojen valtavat mainokset.

Iso Paja rakennettiin alle 30 vuotta sitten mielisairaaseen monumenttityyliin, minkä jälkeen rakennus oli koko ajan täynnä vuoto-, sisäilma- yms. ongelmia. Muutama vuosi sitten Yle tyhjensi koko rakennuksen ja ahtoi työntekijät sardiinirasiatyyppisesti muihin rakennuksiin. Ja samaan aikaan Yle hajotti tai myi monia muita Pasilan rakennuksiaan. Tonttien ja rakennusten määrä on supistunut puolella.

Lopputulos oli että samaan aikaan kun Yle on tehnyt perkeleesti rahaa pakkoverotuksella ja pakkoluvilla, on se saanut perkeleesti rahaa myös vuokraamalla ulos Ison Pajan ja muiden Pasilan rakennustensa sisältä paljon muitakin tiloja. Ja silti raha ei meinaa riittää mihinkään, koska pitää tehdä niin paljon kallista paskaa ja monikulttuurifasismia. Ja uusintojen uusintojen uusintoja. Ja työllistää kolmanneksen firman henkilöstöstä ruotsinkielisten toimintojen tekohengitykseen joko suoraan tai välillisesti. (Ehkä päinvastoin kuin muualla yhteiskunnassa, on ankkalammen vaikutusvalta Ylen sisällä kasvanut 2000-luvulla.)

Toisaalta, nykyinen pakottamisrahoitus on voimassa niin kauan kuin Ylen kulloinenkin johto tekee Suomen hallitusvaihdosten yhteydessä aina verivalan uuden pääministerin kanssa. Eli suostuu palvelemaan ja ottamaan kuivaa kakkoseen niin kuin Yle on tehnyt Sipilän-Stubbin/Orpon kanssa keväästä 2015.

[Fiftari]

On se hienoa että kun on käsi toisen taskussa niin voi törsätä miten huvittaa. Jos kerran yle vuokraa kiinteistöjä tai muuta materiaalia niin ne tulot pitäisi sitten vähentää yleverosta pois.

Jos kansalaisella olisi vuokratuloja ja joutuisi sossun luukulle hakemaan tukea(verovaroin tuettu) niin silloin kyllä nuo tulot vähennetään tuesta. Mutta kun yle pyörii eräänlaisella sossun tuella niin mitään ei vähennetä.
Maksukortin taakse vain ja verovaroin voidaan tukea uutisia ja ehkä se joka itsenäisyyspäivänä esitettävä tuntematon.

[Kukko]

YLEn rekrytoinnissa ei koulutusta arvosteta, pitää olla "hyvä tyyppi". On se hienoa rahoittaa tuollaista puljua puolella miljardilla veroeurolla.

Miksi Yleisradio halveksii koulutusta?

Yliopistolla kuohuu. Nuoret journalistiikan opiskelijat niin Jyväskylän kuin Tampereen yliopistossa miettivät, onko heidän halullaan kouluttautua arvoa. Mielen mylläkän aiheutti Yle.

"Mä oon käynyt varmaan Helsingin yliopistolla pelkästään vessassa kerran", Ylen toimittaja kehuu koulutuspohjaansa Yleisradion rekrytointivideolla.

Yle hakee videolla uutis- ja ajankohtaistoimintaan kesätoimittajia. Videon otsikkona on: "Pitävätkö nämä 5 väitettä Ylen Uutisista paikkansa. Yleläiset vastaavat."

Videolla kumotaan uskomusta, että Ylen toimittajaksi pääsisivät vain journalistiikan opiskelijat tai ylipäätään yliopisto-opiskelijat.

.....

Ylen rektytointivideo on tyylilajiltaan hauskutteleva mutta silti sitä ei voi ohittaa vain vitsinä ja hauskanpitona. Kyse on viestistä, jonka Yleisradio haluaa välittää nuorille. Videosta huokuu koulutuksen kyseenalaistaminen ja halveksinta.

Videolla halutaan luoda kuvaa rennosta työpaikasta, jossa ihmisillä on vapautta ja tilaa luovuudelle eikä työ paina päälle. Suuri viesti tuntuu olevan, että nyt halutaan "hyviä tyyppejä".

"HYVÄT TYYPIT" OVAT olleet menneisyydessäkin Ylen palkkauspolitiikan linja. Yleisradio rekrytoi 1950–1980-luvuilla vain todella hyviä tyyppejä. Heitä olivat oikean puolueen jäsenkirjan omaavat ihmiset. Työtaidoilla tai koulutuksella ei ollut niin väliä, kun puolueet valvoivat reviirejään yhtiössä. Tiedonvälitys koettiin poliittisesti tärkeäksi asiaksi hallita. Oikea näkökulma oli oleellisempaa kuin oikea tieto.

Yleisradion toimitukset olivat pilailun kohteena, sillä likikään kaikki toimittajat eivät tainneet tehdä edes kuukausittain juttuja. Yle oli suuri virasto, jossa oli väkeä jopa vahtimaan toisiaan.

Myös Ylen johto valittiin tiukan poliittisesti. Tämä on muuttunut.

Ylen toimitusjohtajaksi valittiin keväällä 2018 Merja Ylä-Anttila. Hänet tunnetaan "hyvänä tyyppinä" ja Suomen parhaiten verkottuneena ihmisenä. Hän on poliitikkojen läheinen ystävä ja talouselämän huippujohtajien likeinen tuttava. Hän on taustatilaisuuksissa sosiaalinen, hymyilevä ja myötäilevä.

Ylä-Anttila on koulutukseltaan ylioppilas Hämeenlinnan Kaurialan lukiosta vuodelta 1979 ja valtio-opin opinnot aloittanut valt.yo.

Ylen uutisten vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen on Jyväskylän yliopiston kasvatti, mutta maisteriksi asti hän ei saanut lukujaan vietyä. Jokinen on hum. kandi. Jo aiemmin mainittu Räisänen on yhteiskuntatieteiden maisteri Tampereen yliopistosta.

REIPAS, JOPA ROISI tyyli näyttää olevan rekrytoinnissa Ylen linja.

Ylen nuorisomedioiden päällikkö Antti Hirvonen haki tiistaina Facebookissa julkaistulla tekstillä videontekijöitä Ylelle (kirjoitusasu on alla virheineen alkuperäinen):

"Emme etsi poppooseemme mitään turhia kikkailija. kunhan vain osaat takoa kontenttia ihan kyrpänä. journalistinen tyylimme on raikasta ja uudistavaa uutissisältöä tyyliin immortal. omaa sisältöä on tukkukaupalla...perkeleen synkkää. tule tiimiimme jos sinua kiinnostaa undergroundisuus ja kontentin kreaaminen."

Hirvosen työpaikkailmoituksen tyylilaji oli noukittu räväköistä bändi-ilmoituksista. Ylen Kioskin sisällön tyyliksi päällikkö Hirvonen määritteli "vitun kiinnostavaa journalismia".

REKRYVIDEOT JA työpaikkailmoitukset pakottavat miettimään, mitä arvoja Yle edistää. Vetääkö Yle koulutuksen vessasta alas? Jos ennen yliopistokoulutuksen saaneet osaavat ihmiset jäivät valitsematta Yleisradioon sen takia, että sinne piti olla puolueen jäsenkirja, niin nyt koulutettuja tai kouluttautuvia syrjitään muilla arvoilla.

Jyväskylän yliopiston journalistiikan koulutuksesta maan suurin media Yle ottaa ensi kesäksi ilmeisesti vain kaksi toimittajaopiskelijaa kesätöihin. Helsingin Sanomiin ja Ilta-Sanomiin palkataan yhteensä 15 Jyväskylän journalistiikan opiskelijaa ja Keskisuomalaiseen toistakymmentä.

Meuhkaaminen ja väärä tieto leviävät somessa. Jotenkin toivoisi, että uutistoimituksissa olisi osaamista ja arvostelukykyä. Koulutus voi sitä lisätä toimittajiinkin. Laatumediasta ei soisi tulevan somea eikä tiedonvälityksestä vessassakäyntiä.

Maksamme veroina Ylen toiminnasta 500 miljoonaa vuodessa. Ylen palkkauslinjausten jälkeen tulee mieleen, olisiko siitä sittenkin 200 miljoonaa paremmassa käytössä vanhusten hoidossa.

"Suomen parhaat fasiliteetit tehdä ihan mitä vaan," toimittaja tiivistää Ylen rekryvideon lopulla viestinsä. On se hienoa, että Yle mahdollistaa aivan kaikenlaista.

https://www.ksml.fi/paakirjoitus/nimella/Miksi-Yleisradio-halveksii-koulutusta/1336768?fbclid=IwAR0Z-gCoXXTjJnx46g0yEbtUYcoXVnnZw7OhPwmF6HtOPoJrfDeNHsE9ItU

Ja tuossa tuo kirjoituksessa mainittu rekryvideo

Pitävätkö nämä 5 väitettä Yle Uutisista paikkaansa? Yleläiset vastaavat
https://www.youtube.com/watch?v=ES7Kd_bIjoY