YLE - rahoitus veroista vai vapaaehtoisuudella?

[Pullervo]

Leena Meren ehdotus Riikka Purran kyselytunnilla ja Matias Turkkilan blogi aiheesta. Eli rahoitetaanko Yleä jatkossa edelleen pakkoverolla vai laitetaanko se maksukortin eli vapaaehtoisuuden taakse?

https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaisten-eduskuntaryhman-puheenjohtaja-ylen-ohjelmat-maksukortin-taakse-maksavat-haluavat-katsoa-vapautetaan-kaikista-maksuista/

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja: Ylen ohjelmat maksukortin taakse – "Ne maksavat, jotka haluavat katsoa ja muut vapautetaan kaikista maksuista" (17.8.2018)

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri ehdottaa, että Yleisradion tuotannosta tehtäisiin maksullista siten, että ne jotka haluavat seurata Ylen ohjelmia, maksavat siitä ja ne, jotka eivät näitä ohjelmia tarvitse, vapautetaan kaikista maksuista.

Perussuomalaisten kyselytunnille monet olivat lähettäneet Leena Merelle kysymyksiä koskien Yleisradiota.
Mitä ajattelet Yleisradiosta?

– Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on tavannut Ylen toimittajia. Olemme esitelleet itsemme ja olemme kertoneet puolueesta. Vaikka meihin on suhtauduttu tapaamisissa ihan asiallisesti, emme siitä huolimatta ole juurikaan päässeet kertomaan ajatuksiamme Ylen kanavissa.

– Kun olemme maininneet perussuomalaisten heikosta näkyvyydestä eduskunnan kyselytunneilla, niin vastaus on ollut se, että kaikki puolueet valittavat siitä. Voidaan kuitenkin melko tarkasti osoittaa, että ei meidän kannanottoja ole Ylessä paljoa näkynyt, Meri sanoo.

Hän toteaa, että vaikka perussuomalaisten viesti ei menekään läpi Ylen kanavilla, puolueen käytössä on muitakin tiedotuskanavia kuten some.

(...)

Yle-veron aika on ohi

Ylen toiminta rahoitetaan kansalaisilta kerättävällä Yle-verolla. Meri pitää järjestelyä vanhentuneena ja esittää, että Ylen ohjelmatuotanto tulisi siirtää maksukortin taakse.

– Minusta olisi järkevää, että Ylestä tehtäisiin maksullinen siten, että ne, jotka haluavat seurata Ylen ohjelmia, maksavat siitä ja ne, jotka eivät tarvitse Yleä, niin heidän ei myöskään tarvitsisi maksaa. Hätätiedotteet ja vastaavat toki täytyisi edelleen tarjota kaikille.

Meren esittämässä uudistuksessa Ylen tulot väistämättä laskisivat rajusti. Meri näkee tässä kuitenkin myös hyviä puolia.

– Yle joutuisi sitten monipuolisemmin huomioimaan ohjelmatuotannossaan, mitä kansalaiset todella haluavat.

http://matiasturkkila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259610-yle-maksukortin-taakse

Yle maksukortin taakse (17.8.2018)

Perussuomalaisten eduskuntaryhmyri Leena Meri ehdottaa Ylen ohjelmien siirtämistä maksukortin taakse. ne jotka haluavat seurata Ylen ohjelmia, maksavat siitä ja ne, jotka eivät näitä ohjelmia tarvitse, vapautetaan kaikista maksuista. Olen samaa mieltä. Tässä asiasta pari ajatusta. 

+++

Suomessa on käytännössä eduskunnan hallinnoima mediamonopoli, joka yrittää nimensäkin puolesta uskotella ajavansa Yle(-istä) etua.

Yle onnistuu tehtävässään huonosti. Kuten monopolit aina, se on tehoton ja hidasliikkeinen eikä onnistu tärkeimmässä tehtävässään, tasapainoisen informaation välittämisessä kansalaisille.

Elettiin sitten millä vuosikymmenellä hyvänsä, Ylen tarjonta on jatkuvasti ollut poliittisesti värittynyttä. Kulloisistakin suhdanteista on ollut kiinni, mihin suuntaan tiedotusta on kulloinkin reivattu. Kaikkein törkeimmät tapaukset on nähty marxilaisen Hella Wuolijoen ja keskustalaisen Eino S. Revon aikana. Muina vuosikymmeninä on puikoissa tyypillisesti ollut SDP:n, keskustan tai kokoomuksen politrukki.

Tämän päivän suomalaiset saavat "nauttia" erittäin vahvasti politisoituneesta uutisoinnista, jossa mylvii punavihreän systeemivasemmistolaisuuden ääni. Maailmantuska avaa tunnekanavan, hymyilevä porvari tarjoaa kaupallisia ratkaisuja kivun lievittämiseen. Poliittinen win-win, ellet sitten satu kuulumaan porukkaan, jonka on tarkoitus maksaa koko lysti.

+++

Terveen demokratian välttämätön peruspilari on riippumaton media. Eduskunnan alaisuuteen ja suurimpien puolueiden tosiasialliseen nimitysvaltaan kytketty mediamonopoli ei ole sellainen.

Massiivisen Ylen poliittinen ohjailu on helppoa, ja vihoviimeisenä typeryytenä Yle kytkettiin budjettirahoituksen liekanaruun.

Terve, nykyaikainen demokratia tarvitsee moniäänisen, monesta vahvasta ja itsenäisestä toimijasta koostuvan mediaekosysteemin. Yle ei ole tällainen ekosysteemi vaan sen vastakohta.

Yle on vuosikymmenten ajan ollut vallanpitäjien keino jättää huomiotta konsensuksen ulkopuoliset äänet ja pitää ainoina relevantteina yhteiskunnallisina keskustelijoina niiden puhuvien päiden harvalukuinen kaarti, joka puskee miljoonien suomalaisten olohuoneisiin joka ikinen päivä.

Järjestely on nerokas. Vallanpitäjien kannalta.

Mutta se jättää katveeseen ne, jotka eivät hyödy puolue-establishmentin mukaisen maailmankuvan tarjoamista kiiltokuvarooleista.

[Syämmistynyt]

Kyllä pienen kielialueen maassa tarvitaan ei-kaupallinen yleisradioyhtiö, siitähän ei ole kysymys, vaan siitä, että nykyisellään YLE:ssa on töissä vain yhden mielipiteen propagandan tuottajia.  Toimittajat ja tuottajat vaihtoon.  Tarvitaan puolueetonta ja neutraalia tiedonvälitystä suomeksi ja suomalaisten vinkkelistä katsottuna.  Ylikansallista viihdehuttua pukkaa kyllä joka tuutista, ja se se vasta kansan tyhmistää, ei yleisradioyhtiö sinänsä.

-Edith Typo-

[snap]

Mielestäni valtion tehtävä ei ole nykypäivänä tuottaa ja jaella viihdettä.

Ylestä voisi yhtiöittää suurimman osan, myydä sen eniten tarjoavalle ja jättää pienellä organisaatiolla toimivan valtion virallisen tiedotuskanavan: yksi tv-kanava ja yksi radiokanava, joista tulisi valtion virallista tiedotusta, eduskunnan istuntoja, linnan juhlat ja ehkä hiukan jotain opetuksellista/yleissivistävää ohjelmaa. Jäljelle jäävän mini-Ylen voisi rahoittaa suoraan valtion budjetista ja Yle-veron lakkauttaa.

Pois myyty viihde-Yle voisi toteuttaa rahoituksensa miten parhaaksi katsoo. Tällöin valtion kontolle ei jäisi maksukorttien myyntiin, jakeluun, laskutukseen, logistiikkaan, jne. liittyvää ylimääräistä työtä.

[Jorma M.]

Yle on symbolisesti ja kansantaloudellisesti märkivä haava Suomessa.

Äärimmäinen "because I can!"-ilmiön ilmentymä.

Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen Yle oli jonkin ajan mölyt mahassaan, mutta 2000-lukuun tultaessa alkoi taas perkeleellinen sisällissodan lietsonta. Yle on takuumies kaikelle yksipuoliselle ja vääristelevälle mediatoiminnalle. Verenmakuinen EU:n, rikkaiden, suomisyöjien, matujen ja punavihreiden agendan ajo.

Tämän päivän pääuutislähetys:

1. Siniset haluavat auttaa pitkäaikaistyöttömiä (= persut eivät auta, älä äänestä julmia persuja)
2. Afganistanissa tilanne pahenee (= turvapaikanhakijoita ei saa palauttaa, älä äänestä julmia persuja)

Maksakoot omilla rahoillaan tätä vihanlietsontaa ken haluaa. Mutta EI pakkoverolla.

[guest14935]

Ylestä voisi yhtiöittää suurimman osan, myydä sen eniten tarjoavalle ja jättää pienellä organisaatiolla toimivan valtion virallisen tiedotuskanavan: yksi tv-kanava ja yksi radiokanava, joista tulisi valtion virallista tiedotusta, eduskunnan istuntoja, linnan juhlat ja ehkä hiukan jotain opetuksellista/yleissivistävää ohjelmaa. Jäljelle jäävän mini-Ylen voisi rahoittaa suoraan valtion budjetista ja Yle-veron lakkauttaa.

Aika pitkälti samaa mieltä olen, päälle kuusikymmenvuotiaille voisi suunnata, tai mikä sitten olisi sopiva ikä, joilla ei kaikilla nettiä ole.
Yleiset tiedotteet, pääuutiset yms.
Tietysti olisi hyvä jos olisi olemassa puolueeton yleissivistävä yle, mutta ei sellaista aikaan saada koska poliitikot tahtovat määrätä omat agendansa sinne kuitenkin.

Yle on

Juu nykyisellään siitä on enempi haittaa kuin hyötyä.

[newspeak]

Aivan sama vaikka alkaisivat keräämään osan tuotoistaan mainosrahoituksella.

[Kattomies]

Mielestäni valtion tehtävä ei ole nykypäivänä tuottaa ja jaella viihdettä.

Sitten ei Suomessa oikein yhtään elokuvaa, tv-sarjaa tai viihdeohjelmaa voida tehdä, muutamia poikkeuksia lukuunottamatta, jos sitten niissäkin ei-tuetuissa vasta öyhötystä on, esim. salatut elämät.

Ei, että Ylen nykylinjaa kannattaisin.

[anatall]

Minulle kelpaisi oikein hyvin maksukortti-versio. En katso Yleltä muuta kuin urheilun arvokisat ja harvakseltaan ajankohtais- ja dokumenttiohjelmia, nekin liki poikkeuksetta areenasta.

[snap]

Mielestäni valtion tehtävä ei ole nykypäivänä tuottaa ja jaella viihdettä.

Sitten ei Suomessa oikein yhtään elokuvaa, tv-sarjaa tai viihdeohjelmaa voida tehdä, muutamia poikkeuksia lukuunottamatta, jos sitten niissäkin ei-tuetuissa vasta öyhötystä on, esim. salatut elämät.

Tämä asia on Yle-keskusteluissa usein esillä Ylen nykymallia puoltavana argumenttina.

Ymmärrän, että monet näkevät suomalaisen kulttuurin tukemisen valtion tehtäväksi. Muuta kulttuuria tuotetaan pienissä valtiosta riippumattomissa yksiköissä (yksittäiset taiteilijat, yhdistykset, pienehköt yritykset, ym), eikä valtion massiivisessa byrokratialaitoksessa. Tuottavien yksiköiden toiminta rahoitetaan pitkälti apurahoilla ja vastaavilla. Kotimaisen kulturellin tv-tuotannon osalta voisi siirtyä samaan malliin, jos pääosa kansasta kokee sen edelleen valtion tehtäväksi. Kyllä kotimaista tv-kulttuuria voi tuottaa muutenkin kuin Yle-mallilla.

[John Johnson]

Kyllä mä säilyttäisin Ylen ihan kaikille ilmaisena kansalaiskanavana, mutta kanavamäärää, ulkomaalaisia tv-sarjoja ja erityisesti urheilua saisi rajoittaa. Jos ei maksukanavat kelpaa urheiluhulluille, niin voi voi.

Televisiolähetys alkaa olemaan jo aikansa elänyt juttu ja katselu on ainakin omassa ikäryhmässäni nykyään enemmän nettipainotteista. Samalla tavoin nettiradio toimii jo niin hyvin että käytännössä mitkä tahansa urheilukisat tai puheohjelmat voi kuunnella kytkemällä kännykkä äänentoistoon.

Jopa Alex Jones tulee netistä!

[JNappula]

Puolue joka ajaa YLE:n lakkauttamista on vahvoilla ääneni saajaksi. Mekin rouvan kanssa maksetaan 326 € vuodessa tästä mokutuksesta ja kommunismin edistämisestä. En lue itse koskaan YLE:n nettisivuja, enkä käytännössä katso telkkaria ollenkaan. YLE:n ajankohtaisohjelmien katsominen aiheuttaisi niin rajua verenpaineen nousua ja vitutusta etten uskaltaisi sellaista edes terveyssyistä yrittääkään.

Ne ohjelmat mitä katselen katson yleensä Netflixistä/Viaplaysta omaan tahtiini.

[Brandis]

Tahtoisin myös ajatella, että Yleisradio säilytetään ja sitä vielä tarvitaan yleissivistävänä kanavana, vaikka se onkin hoitanut ko. tehtäviään viime vuosina luokattoman huonosti. Niin moni muu hyvä asia on mennyt maahanmuuton edistämispyrkimysten mukana, kehitystä on ollut sääli katsoa sivusta. Voidaanko suuntaa vielä muuttaa ja pelastaa Yleisradioyhtiö? Jotenkin epäpolitisoimalla se.

[Rauno Murju]

Yleisradio takaisin lupamaksulle ja budjetista höylätään aluksi 4/5 osaa pois.

Yksi tv-kanava ja muutama radiokanava saa riittää nykyisessä mediamurroksen jälkeisessä maailmassa.

[DuPont]

Vaikea valinta. Haluaisin sinänsä hyvää yhteiskunnallista (objektiivista, puolueetonta) tiedonvälitystä...

[Supernuiva]

Ylen tarjonta on tällä hetkellä varsin runsasta, jopa liian. Onneksi yksi televisiokanava jo lopetettiin, mutta on niitä vieläkin liikaa vain noin viiden miljoonan tarpeisiin. Suomessa oli muistaakseni vuonna 1984 vain kaksi (2) kotimaista radiokanavaa ja kaksi (2) kotimaista valtakunnallista televisiokanavaa. Tätä taustaa vasten on selitettävissä, miksi joillekin paikkakunnille rakennettiin hyvin kattava kaapeli-tv-verkko ja perustettiin paikkakunnallisia televisiokanavia. Ainakin yhdessä pikkukaupungissa on edelleen aktiivinen paikallistelevisio, vaikka monista suuremmista kaupungeista ne on jo lakkautettu katsojapulan vuoksi pois. Lapissa jopa TV2 alkoi näkyä vasta joskus 1980-luvun loppupuolella, näin muistelen.

Suomen väkiluku on edelleen suunnilleen sama kuin tuolloin, eikä tuohon aikaan oltu vielä keksitty kestävyysvajetta. Ylen kanavista MTV3 oli vuokrannut osan lähetysajasta, olisiko ainakin yksi kolmasosa ollut kahdella kanavalla MTV:n ohjelma-aikaa? Nuorisolle voi tulla yllätyksenä se, että nykyaikana Ylen tarjonta on katsojamääriin suhteutettuna tällä hetkellä hyvin paljon suurempaa kuin aiemmin tiedonvälityksen "monopolivuosina". (Ei nettiä, satelliittilautaset harvinaisia, jne...) Televisio-ohjelmaa ei lähetetty tuolloin kellon ympäri, aamupäivisin oli koulu-tv, sitten tauko ja illalla lähetys päättyi puoleen yöhön mennessä.

Ruotsin vastaava SVT toimii 10 miljoonan asukkaan maassa kahdella televisiokanavalla, nyt täytyy kuitenkin tunnustaa, että radiokanavien lukumäärästä minulla ei ole tarkkaa tietoa. Miksi pienempi ja köyhempi Suomi on päättänyt tuhlata rahaa ylisuhteiseen mediatuotantoon verovaroilla?

Oma ehdotukseni on selkeästi vapaaehtoisuuden pohjalta lähtevä. Ei mitään Yleisradioveroja, vaan maksukortti. Valtion budjetista voitaisiin rahoittaa osa uutistoiminnasta hyvin pienimuotoisesti, lähinnä objektiivista tiedonvälitystä silmälläpitäen. Tosin, kuka valvoo tuon objektiivisuuden toteutumisen? Nykyisellään kyse on vasemmistovirheästä propagandatuutista, tosin sellaisia ovat myös Alma, Sanoma ja monet muut kaupalliset mediat. Näkisin niin, että subjektiivisesti tuotetut uutiset rahoitettaisiin valtion budjetista kaikille avoimiksi ja muutoin tarjonta olisi maksukortin takana. Yksi budjettivaroin rahoitettu radiokanava riittäisi ja se voisi olla Yle Puhe, muut kanavat pystyisivät toimimaan myös kaupallisesti. Kustannukset tästä yhdestä radiokanavasta eivät olisi suuren suuria. Televisiossa vain jotkut lähetykset näkyisivät ilman maksukorttia, muutoin suurin osa tarjonnasta olisi maksun takana. Väitän edelleen, että hyvästä oltaisiin valmiita maksamaan. (Lisäksi ainakin 1980-luvulla tuntui olevan kuolemansynneistä suurin viettää vapaa-aikaansa katsomalla televisiota, vaikka tuolloin ohjelmat olivat parempia kuin nykyään. Jos maksukorttiteknologia olisi ollut jo tuolloin saatavilla, olisi silloinen ajan henki toteuttanut muutoksen maksukortista.)

Jääkiekko-otteluiden, jalkapallon ja muiden urheilutapahtumien televisiointioikeudet ovat hinnoiteltu siten, että ei ole enää reilua maksattaa näkyvyyttä sellaisilla ihmisillä, jotka eivät näitä katso.

Kotimainen televisiotuotanto toimisi myös maksuaikakaudella, sillä tästä on hyvänä esimerkkinä Alman ja Sanoman omistamat televisiokanavat. Myös mainosrahoitteisesti voidaan tehdä kotimaisia sarjoja. Yleisradion viihdetuotannon taso on myös laskenut verrattuna 1980-lukuun, sillä missä ovat nykyajan artturisakarit, täydet tankit, siskopuolikuut ja muut vastaavat?

Tarjonnan vähentyminen voisi myös nostaa laatutasoa, koska tällöin kukaan ei tuottaisi sisältöä vain sisällöntarpeen vuoksi. Kerralla voi katsoa rajallisella aikaresurssilla vain yhtä ohjelmaa, joten mitä hyötyä on siitä, jos usealla kanavalla on samanaikaisesti näkyvillä keskinkertaista huonoutta, jos vaihtoehtona olisi yhdellä kanavalla hyvää laatua?

Kenenkään työ- tai opiskeluelämässä mukana olevan ihmisen aikaresurssit eivät mahdollista tuntikaupalla kestävää mediakulutusta. Aika olisi käytettävä viisaasti ja hyödyllisesti, yhtään kulutettua minuuttia ei voi saada myöhemmin takaisin. Tästä johtuen korostan edelleen sitä, että vain laatua tulisi lähettää. Väitän ihan sydämeni pohjasta, että mediatalojen jotkut työntekijät tiedostavat sydämessään sen, että he tekevät vain tienatakseen - eivät tehdäkseen mediakuluttajien kannalta parasta mahdollista lopputulosta.

[Tabula Rasa]

Varsin yksinkertaista. Pelkästään valtiollinen tiedotus joka myös lakimuutoksella voidaan säätää kaikkien kaupallisten toimijoiden huolehdittavaksi lupaehdoissa. Eli tyyliin merisää, liikenne ja onnettomuudet yms turvallisuustiedot +hallituksen välittämät viestit. Nykyistä yleä ei tarvita ollenkaan.

Tämä johtuen siitä ettei sellainen kuin luotettava ja puolueeton tiedonvälitys näytetä saavan aikaan kun punikit ovat niskan päällä, ja kun tilanne tulee kääntymään, en usko että tuo olisi sen luotettavampi, vaan propagandamylly. Tuo on ihmisten aivopesun väline jonka tahdon pois kaikkien poliitikkojen vallasta. Eli kertakaikkiaan loppu. Ylen työntekijät voivat tehdä ohjelmaa ohjelmakortille jos haluavat. Mutta sitä ei tule saada tehdä ylen tai minkään valtiollisen instanssin nimissä.

[guest14935]

Vaikea valinta. Haluaisin sinänsä hyvää yhteiskunnallista (objektiivista, puolueetonta) tiedonvälitystä...

Se pitäisi alusta alkaen rakentaa. Lähtisi siitä että koulutus tähtäisi siihen eikä propagandaan kuten nykyisin.
Sitä odotellessa voisivat toimittajat valita sellaisista jotka ei ole niitä hommia tehneet.
Miten tuo sitten muissa maissa toimii, onko missään puolueetonta julkista.

[ismolento]

Mielestäni valtion tehtävä ei ole nykypäivänä tuottaa ja jaella viihdettä.

Sitten ei Suomessa oikein yhtään elokuvaa, tv-sarjaa tai viihdeohjelmaa voida tehdä, muutamia poikkeuksia lukuunottamatta, jos sitten niissäkin ei-tuetuissa vasta öyhötystä on, esim. salatut elämät.

Tämä asia on Yle-keskusteluissa usein esillä Ylen nykymallia puoltavana argumenttina.

Ymmärrän, että monet näkevät suomalaisen kulttuurin tukemisen valtion tehtäväksi. Muuta kulttuuria tuotetaan pienissä valtiosta riippumattomissa yksiköissä (yksittäiset taiteilijat, yhdistykset, pienehköt yritykset, ym), eikä valtion massiivisessa byrokratialaitoksessa. Tuottavien yksiköiden toiminta rahoitetaan pitkälti apurahoilla ja vastaavilla. Kotimaisen kulturellin tv-tuotannon osalta voisi siirtyä samaan malliin, jos pääosa kansasta kokee sen edelleen valtion tehtäväksi. Kyllä kotimaista tv-kulttuuria voi tuottaa muutenkin kuin Yle-mallilla.

Ns. tuottavien yksiköiden jopa yksilöiden toimintaa ohjaavat erilaiset apurahalautakunnat, joiden koostumuksesta pitkälti riippuvat yksiköiden toiminnan tulokset. Kannattaakin tutustua noiden apurahoja myöntävien pitkälti poliittisten lautakuntien jäsenistöön. Veikkaan, että vasemmisto ja vihreät ovat niissä enemmistönä. Tahtoo sanoa, että esimerkiksi mitään EU- tai maahanmuuttokriittistä aineistoa ei pääse julkisuuteen, vaikka sanan- ja mielipiteenvapaus pitäisi perustuslainkin mukaan vallita. Korkeintaan omalla kustannuksella voi saada nykyisen poliittisen konsensuksen vastaista tai sitä arvostelevaa tekstiä julkaistua.

[snap]

Ns. tuottavien yksiköiden jopa yksilöiden toimintaa ohjaavat erilaiset apurahalautakunnat, joiden koostumuksesta pitkälti riippuvat yksiköiden toiminnan tulokset. Kannattaakin tutustua noiden apurahoja myöntävien pitkälti poliittisten lautakuntien jäsenistöön. Veikkaan, että vasemmisto ja vihreät ovat niissä enemmistönä. Tahtoo sanoa, että esimerkiksi mitään EU- tai maahanmuuttokriittistä aineistoa ei pääse julkisuuteen, vaikka sanan- ja mielipiteenvapaus pitäisi perustuslainkin mukaan vallita. Korkeintaan omalla kustannuksella voi saada nykyisen poliittisen konsensuksen vastaista tai sitä arvostelevaa tekstiä julkaistua.

Sepä. Olen itse niin "äärioikeistolainen", että mielestäni kaikki tuollaiset valtiolliset apurahojen jakelut pitäisi Ylen ohella lakkauttaa ja antaa kaiken kulttuurituotannon löytää itse oma rahoituksensa, jos kysyntää sille ilmenee.

Kuitenkin näen apurahojen jakelun pienempänä pahana, kuin nykyisen Yleisradion. Niinpä olisin valmis hyväksymään apurahamallilla toimivan kotimaisen tv-tuotannon "välivaiheen" ratkaisuna nykymuotoisen Yleisradion lakkauttamisen jälkeen.

Tuleeko mieleen muita mahdollisesti fiksumpia tapoja rahoittaa kotimaista tv-kulttuuria kuin seuraavat?
1) Nykymuotoinen Yleisradio.
2) Pienten, riippumattomien toimijoiden tuotannon rahoittaminen valtion kirstusta annettavalla rahalla.
3) Markkinaehtoinen malli, jossa valtion rahoja ei kulttuurin rahoittamiseen käytetä, vaan rahoitus tulee kuluttajilta, sponsoroinnista, yms.

[Tavan]

Yleisradio delenda est

Jahka yle on tuhottu sekä kansakunnan henkinen terveys ja elinvoima palautettu, voidaan miettiä jonkun uuden kansallisen median perustamista puhtaalle pöydälle.

Silloin pitää varmistaa, että uusi yle sitten nojaa puhdaoppiseen fennomaniaan ja juurevaan traditionalismiin samalla vimmalla kuin nykyinen yle on vihkiytynyt mädätykseen ja kulttuurimarxismiin.

Hälläväliä-"ideoiden vapaat markkinat" ajatteluun ei ole jatkossa varaa. Instituutio, joka ei aktiivisesti vihkiydy oikeistolaisuuteen, valuu vääjäämättä kohti mädätystä. Tämä on yhteiskunnallisen entropian vankkumaton laki.

[Blanc73]

[tweet]1032958546495856640[/tweet]

[Archaeopteryx]

Ruotsin vastaava SVT toimii 10 miljoonan asukkaan maassa kahdella televisiokanavalla, nyt täytyy kuitenkin tunnustaa, että radiokanavien lukumäärästä minulla ei ole tarkkaa tietoa. Miksi pienempi ja köyhempi Suomi on päättänyt tuhlata rahaa ylisuhteiseen mediatuotantoon verovaroilla?

Wikipediasta:

Ruotsissa Sveriges Television SVT ja Sveriges Radio ovat erilliset toimijat. SVT:llä on viisi valtakunnallista tv-kanavaa: pääkanavat SVT1-2, uutiskanava SVT24, opetus- ja tiedekanava Kunskapskanalen ja lastenkanava SVTB. SVT24 ja SVTB jakavat saman kanavapaikan.

SR:llä on neljä valtakunnallista radiokanavaa ja 27 aluelähetystä.

Ylellä taas on neljä televisiokanavaa (Teema/Fem jakavat saman kanavapaikan), kuusi valtakunnallista radiokanavaa (Radio 1, YleX, Suomi, Puhe, X3M, Vega), 17 maakunta- ja 4 alueradiota, Vegan (ruotsinkielinen kanava) 5 alueradiota, Mondo, Sámi Radio (saame), Klassinen ja Sat 1-2.

Suomessa on väestömäärään nähden täysin ylimitoitettu, erityisesti ruotsinkielistä minimalistoa ylipalveleva tv- ja radiotarjonta. Kun lisäksi koko firma on pakattu täyteen vesimelonitoimittajia, koko lafkan voisi lakkauttaa samantien ja perustaa uuden pienemmillä resursseilla - ja järkevämmällä sisällöllä.

Niin urheilun suurkuluttaja kuin olenkin, sen voi kokonaisuudessaan siirtää mainosrahoitteisille ja maksukanaville.

[Java]

^ Juu, en katso yleltä kuin urheilua ja olen kyllä valmis maksamaan urheilun katsomisesta, mutta en muusta Ylen tarjonnasta! YLE romukoppaan vaan..

[Paawo]

Yleläistä lähestymiskulmaa en minäkään tarvitse yhtään niin mihinkään.

TV:tä en ylipäätään katso kuin vanhuksiksi luokiteltavien ihmisten luona kyläillessä toisella silmällä sen pauhatessa olohuoneessa virallista totuutta sen aikaa kun hereillä ovat.

Radiota on joskus pakko kuulla, ei kuunnella, työpaikalla. Uutisia seuraan muutaman valhemedian nettivuilta, yleensä kännykän näytöltä. Paperinen paikallislehti tulee ainakin toistaiseksi postilaatikkoon, koska ei sisällä mokutusta kuin parin pakollisen sivun verran vuodessa. Jos mokutuksen tai muun poliittisen peopagandan määrä tuosta kasvaa tai koostumus tihenee loppuu kestotilaus viipymättä.

Ilman Ylenantoa kykenen elämään aivan täysipainoista elämää. Silti joudun sitä suht merkittävällä panoksella rahoittamaan. Kiitos Leena Meri ja PS, olette suomalaisen asialla.

[Jepulis]

Mielestäni valtion tehtävä ei ole nykypäivänä tuottaa ja jaella viihdettä.

Sitten ei Suomessa oikein yhtään elokuvaa, tv-sarjaa tai viihdeohjelmaa voida tehdä,

Mihin ohjelmien tekemisessä tarvitsee Ylen valtaisaa puolen miljardin organisaatiota? Suorempina tilauksina tekeville tuotantoa tarjoaville käsille saataisiin helposti ainakin moninkertaisesti tuotantoa esille ja samalla Ylen tukahduttava markkinavaikutus poistuisi.

Myöskään emme tarvitse ketään valitsemaan mediaan yksinoikeuspuolueita, joiden agenda on ainoa tornista suollettu totuus. Nykyinen tilanne on demokratian irvikuva. Se joka hallitsee sanaa, käytännössä vesittää vastapuolensa vaalityön kerta toisensa jälkeen, koska pienikin prosentti harhautettuja ihmisiä riittää kallistamaan vaa'an.

Kuluttajat tuskin suostuisi maksamaan omasta aivopesustaan loputtomasti. Kannatan ehdottomasti Ylen maksullisuutta ja pakkopropagandan poistoa.

[MW]

YLE:n saisi lanata pelkäksi uutistoimitukseksi, tolkun toimittajilla. Massiiviset irtisanomiset, siis.

Yksi kanava. Kotimaisen TV-tuotannon tjsp. tilaa ja asemaa voi miettiä sitten myöhemmin.

Jos tilausta on, rahoituskin yleensä järjestyy.

EDIT: puolet turvapaikanhakijoiden aiheuttamista kustannuksista voitaisiin rahoittaa YLEn lakkauttamisella.

[sivullinen.]

Monien muiden tavoin kannatan Ylen säilyttämistä, mutta sen budjetin leikkaamista rajusti. Kaksinollaa pois eli prosentti nykyisestä riittäisi jo ihan hyvin ja olisi jopa liikaa. Silloinkin Ylen budjetti olisi vielä yli 10 miljoonaa euroa eli enemmän kuin vapaan lehdistön -- niin lehtien, radion, televion kuin myös netin -- kaikkien toimijoiden budjetit nyt yhteensä.

En kuitenkaan muiden hompanssien ja esityksen laatineiden persuedustajien tavoin näe ratkaisua yksittäisenä Eduskunnan päätöksenä. Kyse on nimittäin huomattavasti laajemmasta ilmiöstä. Ja varmaan arvaattekin ilmiön nimen olevan sosialismi. Sosialismia voidaan toteuttaa valtiokapitalismin kautta, kuten tehtiin 1970-80 -luvuilla Neuvostoliitossa ja nyt Eurostoliitossa. Yli 90% Suomen taloudestakin pyörii valtion -- ja kuntien ja Eurostoliiton ja näiden välikäsien -- kautta. Siinä ongelma ja ratkaisu on sosialismin lakkauttaminen.

Yle on siis vain pisara sosialismin meressä. Sanomalehdet elävät valtion "innovaatiotukien" avulla ja Ylen suurin kilpailja mtv myytiin juuri Telialle, joka on Ruotsin valtion "sijoitusomaisuutta". Muu talous on yhtä tiukasti valtion hallussa. Jos Suomessa olisi markkinatalous ja vapaata lehdistöä, ei Yle siinä sivussa haittaisi ketään. Amerikassakin on PBS, joka on hyvä lisä laajaan tarjontaan. Kyllä markkinatalousmaassakin kuuluu julkisen sektorin osuuden taloudesta olla vähintään 10%.

Näin Ylen kohtalokin on täysin sidoksissa Eurostoliiton kohtaloon -- ja Eurostoliitto on hajoamassa --. Minusta Yleä ei kannata erillisenä kohtana käsitellä lainkaan. Tärkeämpää olisi hoitaa nyt Eurostoliiton hajoaminen hyvin loppuun eli eutanasiaan. Minkälainen julkisen palvelun joukkotiedotusväline olisi hyvä Eurostoliiton jälkeisessä Suomessa?

[Blanc73]

Ylen toimittelija suorittaa vahvasti Twitterissä...
[tweet]1033341476045029379[/tweet]

[l'uomo normale]

https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/de9e3920-815b-4a31-9cf8-649c8058269a_pk.shtml

...Suomessa yksittäiset poliitikot ja puolueet heräävät aika ajoin siihen, että Ylen rahoitus on liian suuri ja tehtävät liian laveasti määriteltyjä. Muutamia työryhmätöitä lukuun ottamatta Ylen toimintaan ei kuitenkaan ole puututtu.

Markkinoihin ja kilpailuun nähden ylisuuri yleisradioyhtiö ei kuitenkaan ole mikään luonnonlaki. Esimerkiksi Tanskassa paikallinen yleisradioyhtiö DR ilmoitti tällä viikolla supistavansa toimintaa merkittävästi sen jälkeen, kun sen rahoitusta oli leikattu parillakymmenellä prosentilla. Säästöjen jälkeen DR:n vuotuinen rahoitus on noin 360 miljoonaa euroa vuodessa. Suomen Yle porskuttaa liki 520 miljoonalla.

Supistusten takana on Tanskan hallituspuolueiden mediapoliittinen sopimus, jossa yleisradioyhtiö patistetaan keskittymään sellaisiin sisältöihin, joita yksityiset yritykset eivät tarjoa ja välttämään kilpailua yksityisten toimijoiden kanssa. DR:n pääjohtajan Maria Rørbye Rønnin mukaan muutokset ovat kyllä dramaattisia mutta oikean suuntaisia....

Iltalehden pääkirjoitustoimittaja jättää mainitsematta, että Tanskan rahoitusleikkauksen alullepanijana oli ratkaisevassa määrin myös äärilaitaoikeistopopulistinen Tanskan kansanpuolue.

[l'uomo normale]

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/b9d9249f-80ef-4d49-9769-45ed49d2a7d3_u0.shtml

Yle on hankkinut uuden taideteoksen pääsisäänkäynnilleen Helsingin Pasilassa. Teos maksoi noin 170 000 euroa.

Teoksessa on satoja LED-valopisteitä.

– Se on elävä valopinta, jossa tulee näkyviin Ylen logo esimerkiksi puoli yhdeksän uutisten aikaan, kertoo valosuunnittelija Mia Erlin WSP Design Studiosta....

....– Yleisradio on muuttanut paljon pienempiin tiloihin ja säästänyt miljoonia kiinteistöistään ja luopunut muun muassa Isosta Pajasta. En näe mitään pahaa siinä, että Yleisradion -myös suomalaisen merkittävän kulttuurilaitoksen - sisäänkäyntiä voi markkeerata suomalaisella taiteella kaikkien Yleisradiossa vierailevien sekä alueella asuvien iloksi, Ylä-Anttila toteaa.

[nutsy]

170 000€ verorahaa valoihin,

(...)

"Hintavahan se on"
Teos valikoitui sisäänkäyntiin suunnittelukilpailun kautta suorahankintana.

– Kyseessä on teknistaiteellinen asia, niin ei voi pelkästään kilpailuttaa halvinta.

– Eihän tuota voi halvaksi väittää, hintavahan se on. Mutta pitää muistaa, että se on myös isokokoinen eli neliöhinta ei muodostu kovaksi, Yli-Äyhö toteaa. Teoksen pinta-ala on 400 neliömetriä.

Veronmaksaja, joka ei koskaan käy Ylellä vieraana, saattaa ajatella, että miksi näinkin kallis taideteos on hankittu sisäänkäynnille julkisista varoista?

– Onhan se paljon rahaa, ei sitä käy kiistäminen. Julkisivut pitää laittaa kuntoon joka talossa. Lähtökohta oli hyvin karu betoniseinä ja jos sitä lähtee ehostamaan, se maksaa joka tapauksessa, Yli-Äyhö sanoo.

Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila ihmetteli viikonloppuna Twitterissä, miksi liikenne- ja viestintäministeriö maksaa Kaarina Hazardin ja Mikko Roihan 10-osaisesta kännykkävideosarjasta 50 000 euroa. Hän pitää Ylen sisäänkäynnin taideteosta perusteltuna. (...)

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/b9d9249f-80ef-4d49-9769-45ed49d2a7d3_u0.shtml

On varmaan hieno ja suorahankinta olisi varmaan perusteltua jos kyseessä olisi yksityinen yhtiö. Verorahoilla tehtävät hankinnat pitäisi mielestäni kuitenkin kilpailuttaa, myös taideteosten valmistuttaminen. Suunnitelman jälkeen urakalle etsitään halvin osaava tekijä kilpailutuksella. Suunnittelusta ja toteutuksesta voidaan maksaa eri tahoille.

Muiden rahoilla laiskuus on vain niin helppoa.

[Jorma M.]

170 000 eurolla saataisiin Hurstin toiminta pyörimään yli kolminkertaisesti.

Uusi halpispääsisäänkäynti piti perustaa (ja hakata valoihin rahaa) koska vanha pääsisäänkäynti on niin nolo. Sitä koristavat VR:n ja muiden firmojen valtavat mainokset.

Iso Paja rakennettiin alle 30 vuotta sitten mielisairaaseen monumenttityyliin, minkä jälkeen rakennus oli koko ajan täynnä vuoto-, sisäilma- yms. ongelmia. Muutama vuosi sitten Yle tyhjensi koko rakennuksen ja ahtoi työntekijät sardiinirasiatyyppisesti muihin rakennuksiin. Ja samaan aikaan Yle hajotti tai myi monia muita Pasilan rakennuksiaan. Tonttien ja rakennusten määrä on supistunut puolella.

Lopputulos oli että samaan aikaan kun Yle on tehnyt perkeleesti rahaa pakkoverotuksella ja pakkoluvilla, on se saanut perkeleesti rahaa myös vuokraamalla ulos Ison Pajan ja muiden Pasilan rakennustensa sisältä paljon muitakin tiloja. Ja silti raha ei meinaa riittää mihinkään, koska pitää tehdä niin paljon kallista paskaa ja monikulttuurifasismia. Ja uusintojen uusintojen uusintoja. Ja työllistää kolmanneksen firman henkilöstöstä ruotsinkielisten toimintojen tekohengitykseen joko suoraan tai välillisesti. (Ehkä päinvastoin kuin muualla yhteiskunnassa, on ankkalammen vaikutusvalta Ylen sisällä kasvanut 2000-luvulla.)

Toisaalta, nykyinen pakottamisrahoitus on voimassa niin kauan kuin Ylen kulloinenkin johto tekee Suomen hallitusvaihdosten yhteydessä aina verivalan uuden pääministerin kanssa. Eli suostuu palvelemaan ja ottamaan kuivaa kakkoseen niin kuin Yle on tehnyt Sipilän-Stubbin/Orpon kanssa keväästä 2015.

[Fiftari]

On se hienoa että kun on käsi toisen taskussa niin voi törsätä miten huvittaa. Jos kerran yle vuokraa kiinteistöjä tai muuta materiaalia niin ne tulot pitäisi sitten vähentää yleverosta pois.

Jos kansalaisella olisi vuokratuloja ja joutuisi sossun luukulle hakemaan tukea(verovaroin tuettu) niin silloin kyllä nuo tulot vähennetään tuesta. Mutta kun yle pyörii eräänlaisella sossun tuella niin mitään ei vähennetä.
Maksukortin taakse vain ja verovaroin voidaan tukea uutisia ja ehkä se joka itsenäisyyspäivänä esitettävä tuntematon.

[Kukko]

YLEn rekrytoinnissa ei koulutusta arvosteta, pitää olla "hyvä tyyppi". On se hienoa rahoittaa tuollaista puljua puolella miljardilla veroeurolla.

Miksi Yleisradio halveksii koulutusta?

Yliopistolla kuohuu. Nuoret journalistiikan opiskelijat niin Jyväskylän kuin Tampereen yliopistossa miettivät, onko heidän halullaan kouluttautua arvoa. Mielen mylläkän aiheutti Yle.

"Mä oon käynyt varmaan Helsingin yliopistolla pelkästään vessassa kerran", Ylen toimittaja kehuu koulutuspohjaansa Yleisradion rekrytointivideolla.

Yle hakee videolla uutis- ja ajankohtaistoimintaan kesätoimittajia. Videon otsikkona on: "Pitävätkö nämä 5 väitettä Ylen Uutisista paikkansa. Yleläiset vastaavat."

Videolla kumotaan uskomusta, että Ylen toimittajaksi pääsisivät vain journalistiikan opiskelijat tai ylipäätään yliopisto-opiskelijat.

.....

Ylen rektytointivideo on tyylilajiltaan hauskutteleva mutta silti sitä ei voi ohittaa vain vitsinä ja hauskanpitona. Kyse on viestistä, jonka Yleisradio haluaa välittää nuorille. Videosta huokuu koulutuksen kyseenalaistaminen ja halveksinta.

Videolla halutaan luoda kuvaa rennosta työpaikasta, jossa ihmisillä on vapautta ja tilaa luovuudelle eikä työ paina päälle. Suuri viesti tuntuu olevan, että nyt halutaan "hyviä tyyppejä".

"HYVÄT TYYPIT" OVAT olleet menneisyydessäkin Ylen palkkauspolitiikan linja. Yleisradio rekrytoi 1950–1980-luvuilla vain todella hyviä tyyppejä. Heitä olivat oikean puolueen jäsenkirjan omaavat ihmiset. Työtaidoilla tai koulutuksella ei ollut niin väliä, kun puolueet valvoivat reviirejään yhtiössä. Tiedonvälitys koettiin poliittisesti tärkeäksi asiaksi hallita. Oikea näkökulma oli oleellisempaa kuin oikea tieto.

Yleisradion toimitukset olivat pilailun kohteena, sillä likikään kaikki toimittajat eivät tainneet tehdä edes kuukausittain juttuja. Yle oli suuri virasto, jossa oli väkeä jopa vahtimaan toisiaan.

Myös Ylen johto valittiin tiukan poliittisesti. Tämä on muuttunut.

Ylen toimitusjohtajaksi valittiin keväällä 2018 Merja Ylä-Anttila. Hänet tunnetaan "hyvänä tyyppinä" ja Suomen parhaiten verkottuneena ihmisenä. Hän on poliitikkojen läheinen ystävä ja talouselämän huippujohtajien likeinen tuttava. Hän on taustatilaisuuksissa sosiaalinen, hymyilevä ja myötäilevä.

Ylä-Anttila on koulutukseltaan ylioppilas Hämeenlinnan Kaurialan lukiosta vuodelta 1979 ja valtio-opin opinnot aloittanut valt.yo.

Ylen uutisten vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen on Jyväskylän yliopiston kasvatti, mutta maisteriksi asti hän ei saanut lukujaan vietyä. Jokinen on hum. kandi. Jo aiemmin mainittu Räisänen on yhteiskuntatieteiden maisteri Tampereen yliopistosta.

REIPAS, JOPA ROISI tyyli näyttää olevan rekrytoinnissa Ylen linja.

Ylen nuorisomedioiden päällikkö Antti Hirvonen haki tiistaina Facebookissa julkaistulla tekstillä videontekijöitä Ylelle (kirjoitusasu on alla virheineen alkuperäinen):

"Emme etsi poppooseemme mitään turhia kikkailija. kunhan vain osaat takoa kontenttia ihan kyrpänä. journalistinen tyylimme on raikasta ja uudistavaa uutissisältöä tyyliin immortal. omaa sisältöä on tukkukaupalla...perkeleen synkkää. tule tiimiimme jos sinua kiinnostaa undergroundisuus ja kontentin kreaaminen."

Hirvosen työpaikkailmoituksen tyylilaji oli noukittu räväköistä bändi-ilmoituksista. Ylen Kioskin sisällön tyyliksi päällikkö Hirvonen määritteli "vitun kiinnostavaa journalismia".

REKRYVIDEOT JA työpaikkailmoitukset pakottavat miettimään, mitä arvoja Yle edistää. Vetääkö Yle koulutuksen vessasta alas? Jos ennen yliopistokoulutuksen saaneet osaavat ihmiset jäivät valitsematta Yleisradioon sen takia, että sinne piti olla puolueen jäsenkirja, niin nyt koulutettuja tai kouluttautuvia syrjitään muilla arvoilla.

Jyväskylän yliopiston journalistiikan koulutuksesta maan suurin media Yle ottaa ensi kesäksi ilmeisesti vain kaksi toimittajaopiskelijaa kesätöihin. Helsingin Sanomiin ja Ilta-Sanomiin palkataan yhteensä 15 Jyväskylän journalistiikan opiskelijaa ja Keskisuomalaiseen toistakymmentä.

Meuhkaaminen ja väärä tieto leviävät somessa. Jotenkin toivoisi, että uutistoimituksissa olisi osaamista ja arvostelukykyä. Koulutus voi sitä lisätä toimittajiinkin. Laatumediasta ei soisi tulevan somea eikä tiedonvälityksestä vessassakäyntiä.

Maksamme veroina Ylen toiminnasta 500 miljoonaa vuodessa. Ylen palkkauslinjausten jälkeen tulee mieleen, olisiko siitä sittenkin 200 miljoonaa paremmassa käytössä vanhusten hoidossa.

"Suomen parhaat fasiliteetit tehdä ihan mitä vaan," toimittaja tiivistää Ylen rekryvideon lopulla viestinsä. On se hienoa, että Yle mahdollistaa aivan kaikenlaista.

https://www.ksml.fi/paakirjoitus/nimella/Miksi-Yleisradio-halveksii-koulutusta/1336768?fbclid=IwAR0Z-gCoXXTjJnx46g0yEbtUYcoXVnnZw7OhPwmF6HtOPoJrfDeNHsE9ItU

Ja tuossa tuo kirjoituksessa mainittu rekryvideo

Pitävätkö nämä 5 väitettä Yle Uutisista paikkaansa? Yleläiset vastaavat
https://www.youtube.com/watch?v=ES7Kd_bIjoY