Eduskuntavaalit 2019 – yleinen keskustelu, tulosseuranta, hallitusneuvottelut

[Lahti-Saloranta]

Mykkänen väittää että kansainvälisyys olisi perussuomalaisille punainen vaate. Isänmaallisuus ja kansainvälisyys eivät ole toisiaan poissulkevia. Toki se "kansainvälisyys" on persuille punainen vaate jos sillä kansainvälisyydellä tarkoitetaan samaa kuin monikulttuurisuudella. Afrikkalaisuus ja lähi-itäläisyys on hyvin kaukana kansainvälisyydestä. Kansainvälisyys ei mielestäni ole sitä että nöyränä otetaan vastaan mitä ylhäältä annetaan ja maksetaan muiden laskut ja siivotaan paskat. Mykkäselle se kansainvälisyy taitaa olla hillotolppa EU:ssa ja sen eteen voikin myydä Suomen itsenäisyyden ja päätösvallan omista asioista.

[Nikolas]

Mykkänen väittää että kansainvälisyys olisi perussuomalaisille punainen vaate.

Mykkäselle ja muillekin kokoomustapeille tiedoksi: Kansainvälisyyteen kuuluu monenlaisia asioita, kuten kaupankäynti, tiedeyhteistyö, kulttuuri, urheilu, diplomatia, puolustusyhteistyö, ympäristöasiat, ihmisoikeudet, turismi ja siirtolaisuus, mainitakseni tässä ensimmäisinä mieleen juolahtaneet. Kuitenkin ainoa puolueiden välillä eripuraa aiheuttanut asia näyttää olevan haittamaahanmuutto, johon Kokoomus suhtautuu ilmeisen fanaattisesti ja Perussuomalaiset taas kriittisesti. Tämä sitten vaikeuttaa puolueiden välistä yhteistyötä ja aiheuttaa arvoristiriitoja.

[Skeptikko]

Vaalitutkimus paljastaa eroja ja yhtäläisyyksiä – verkkouutiset.fi
https://www.verkkouutiset.fi/vaalitutkimus-paljastaa-eroja-ja-yhtalaisyyksia/

Kevään eduskuntavaaleista on julkaistu jo nyt ensimmäisiä tutkimustuloksia.

Kyselytutkimuksessa on selvitetty erilaisten äänestäjäryhmien ja puoluevalinnan yhteyksiä sekä tärkeimmiksi koettuja politiikan aiheita. Åbo Akademin politiikan tutkijoiden julkaisu (16.7.2019) Voting and Public Opinion in Finland on luettavissa kokonaisuudessaan tästä linkistä.
...
He, jotka valitsivat perussuomalaiset, painottivat erittäin tärkeiksi teemoiksi verotusta, vanhustenhuoltoa ja maahanmuuttoa. Ympäristökysymykset ja vähemmistöjen oikeudet saivat vähiten mainintoja perussuomalaisten keskuudessa.
...
Vihreitä ja perussuomalaisia yhdistää kyselytutkimuksen perusteella se, että molempien puolueiden kannattajakunta oli voimakkaasti sukupuolittunut. Perussuomalaisten valinneista kaksi kolmesta on miehiä, kun vastaavasti vihreissä asetelma on päinvastoin. Kaikilla muilla puolueilla erot ovat selvästi vähäisemmät – SDP:llä jopa tasan puoliksi.

Vastaajien asettaminen eri ikäluokkiin osoittaa yhtäläisyyden kokoomuksen ja keskustan välillä. Mitä iäkkäämmästä vastaajajoukosta oli kyse, sitä todennäköisempää oli näiden puolueiden valinta. Esimerkiksi 18–24-vuotiaista joka kymmenes valitsi kokoomuksen, kun yli 70-vuotiaista useampi kuin joka viides.

Päinvastainen tilanne oli vihreillä: mitä nuorempi äänestäjä, sitä todennäköisempi valinta oli vihreät. Peräti yli 30 prosenttia 18–24-vuotiaista vastaajista valitsi vihreät. SDP:n osalta vähiten äänestäjiä löytyi ikäluokasta 25–34-vuotiaat.

Kiinnostavaa on myös se, että perussuomalaisten kannatus jakaantui selvästi tasaisimmin eri ikäluokkien välillä. Puolue oli suosituin puolue yhdessä ikäluokassa; lähes 19 prosenttia 35–54-vuotiaista valitsi perussuomalaiset. Kokoomuksen valitsi tässä ikäluokassa 16,6 prosenttia vastaajista.

[Puskistahuutelija]

^Ihan mielenkiintoinen juttu. Perussuomalaisten kannattajista artikkeli kertoo jo yleisesti tiedossa olleen voimakkaan sukupuolittuneisuuden, mutta myös sen, että perussuomalaisten äänestäjät tulevat tasaisimmin kaikista ikäluokista. Jälkimmäinen on hyvä asia ja kertoo laajasta kannatuksesta miesten keskuudessa, mutta naiskannatus on ollut päänvaiva jo pidemmän aikaa.

Naisten osalta pitäisi saada imua yhä enemmän kohti perussuomalaisia. Nuoret naiset ovat suurelta osin vihreitä, joiden varaan ei hirveästi kannata laskea. Mieluummin kannattaisi kohdistaa tarmo keski-ikäisiin ja sen ylittäneisiin naisiin, joilla on jo jonkin verran elämänkokemusta ja käsitystä maailmanmenosta. Heidän osalta voi löytyä pieni toivo.

[Nikolas]

Naisten osalta pitäisi saada imua yhä enemmän kohti perussuomalaisia.

Hyvinkin tähän aiheeseen liittyvä ketju on jo olemassa: https://hommaforum.org/index.php/topic,126609.0.html

Harmi vaan että se on lukittu.

[Ahmed Ahne III]

Hallitusneuvotteluissa tullaa vääntämään peistä sitten tietysti hallitusohjelman ja talouspoliittisen suunnan lisäksi aika monesta Eduskunnan ulkopuolisesta poliittisesta virkanimityksestä.

Näistä EU-komissaarin paikka tietysti näkyvimpänä. Sen lisäksi avautuu 1.1.2020 paikka Sitran yliasiamiehenä, johon on soviteltu savolaista asiakirjaväärentäjää. Paikka on muuten tänään avautunut hakuun: https://www.personnel.fi/avoimet-tyopaikat/yliasiamies/

Hallituskauden puolivälissä tullee hakuun myös Kelan pääjohtajan paikka, kun nyt 66 vuotias Elli Aaltonen jää eläkkeelle. Kelassa tietysti kaikki muutkin johtajat ovat poliittisesti valittuja.

Edelliseltä ja nyttemmin toimitusministeriöksi muuttuneelta hallitukselta jäi kaksi merkittävää poliittista virkanimitystä avoimeksi kun valtion vienninedistämisorganisaation Business Finlandin toimitusjohtaja sekä sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö jäivät nimittämättä.

Mielenkiintoista seurattavaa tulee myös mahdollisista nykyisen toimitusministeriön ministereiden jatko- tai loppusijoituspaikosta sekä mahdollisista vaalikauden loppupuolella tapahtuvista Suomen Pankin virkanimityksistä.

Pienemmän lukunsa ansaitsevat myös erilaiset valtioenemmistöisten pörssiyhtiöiden johtokuntien nimitykset joihin päästessään substanssiosaamiseltaan vaatimattomat poliitikot tienaavat mukavat lisäansiot edustajanpalkkioidensa lisäksi.

Ja hieman off topic: en tiedä kuinka monelle kansalaiselle oli tiedossa se, että Valtion kehitysyhtiö Vaken toimitusjohtajana nyt toimiva 43 vuotias Taneli Tikka on presidentti Martti Ahtisaaren edesmenneen siskon poika eli Marko Ahtisaaren serkku. Poliittisilla suhteilla alunperin piireihin päässyt, mutta toki sittemmin kyllä omalla panostuksellaan substanssiaan petrannut tapaus.

Ja HS sen juuri vahvisti:

Brysselistä Suomeen palaava Jyrki Katainen hakee Sitran yliasiamieheksi
Katainen on toiminut komissaarina vuoden 2014 eurovaalien jälkeen.

EU-komissaari Jyrki Katainen hakee Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran yliasiamieheksi.
"Lähetin eilen hakemuksen Sitran yliasiamieheksi", Katainen sanoi Helsingissä maanantaina. Hän kertoi tehneensä paljon työtä Sitran kanssa komissaarina ja pitävänsä sitä kiinnostavana paikkana.
"Enempää en asiaa tässä vaiheessa halua kommentoida, kun haku on kesken."

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006121386.html

IS 22.8.2019 22:10

Jyrki Katainen on nousemassa Sitran johtoon
...
Lopullisen päätöksen tekee Sitran hallintoneuvosto syyskuussa. Myös maan hallitusta on informoitu tulevasta nimityksestä, eikä sillä ole ollut asiaan huomauttamista.
...
Eduskunnan alaisen Sitran hallitusta johtaa valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki, Kataisen entinen alainen.

Uudelta Sitran yliasiamieheltä riisutaan syksyllä jonkin verran valtaa Sitraa koskevan lainmuutoksen kautta. Katainen ei esimerkiksi pääse Sitran hallitukseen kuten Mikko Kosonen. Jatkossa Sitra saa myös oman hallintoneuvoston, nyt Sitran hallintoneuvoston tehtävää hoitavat Suomen Pankin pankkivaltuutetut.

Sitran yliasiamies saa parempaa palkkaa kuin Suomen pääministeri, noin 22 600 euroa kuukaudessa.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006213116.html

[Tavan]

^Tuli paha mieli tuota lukiessa. Miten maanpetturin leipä senkun levenee ja paikka auringossa käy aina vaan lämpimämmäksi. Olisi varmaan musertavaa tarkkailla tätä, ellen uskoisi hänenkin lopulta joutuvan Tuomiolle.

[Jorma Teräsrautela]

Antti Rinne kertoo, että kokoomuksen torjuminen hallituskumppanina "ei liity millään tavalla Petteri Orpon kyvykkyyteen" - ja samalla koskettaa sormella nenänpäätään.

Jostain kumman syystä nenänpää ja valehtelu tuntuvat liittyvän yhteen, kuten vaikka Pinocchio -satu osoittaa. Valehtelijalle kasvaa pitkä nenä, valehtelijalle syntyy tietoisuus omasta nenästään.

Tutkijat ovat sitten vahvistaneet asian HS 14.10.2019

TOINEN valehtelijan tyypillinen ele on nenän koskettaminen.

Yhdysvaltalainen neurologi Alan Hirsch ja psykiatri Charles Wolf analysoivat presidentti Bill Clintonin todistusta Monica Lewinskyn tapauksessa, jossa presidentin todettiin olleen suhteessa nuoren avustajan kanssa. Clinton koski valehdellessaan nenäänsä 26 kertaa. Hän ei kosketellut nenäänsä totta puhuessaan.

Tutkijoiden mukaan nenän verisuonet laajenevat ja nenä turpoaa, kun ihminen valehtelee. Se on saatu näkyviin erikoiskameralla. Tämä niin sanottu Pinokkio-vaikutus saa nenänpään kutiamaan, jolloin ihmiselle tulee tarve hieraista sitä.

[Julleht]

Meikäläistä on pidempään funtsituttanu, että miten suomalaisäänestäjät osuvat poliittiselle kartalle, joten pyöräytinpäs aproksimaation miltä näyttää jos katsotaan eduskuntavaaleissa äänestäneitä ja ehdokkaiden positioita poliittisella kartalla. Tulokset kahtenakin värivaihtoehtona liitteissä, kolmannessa tarkat prosentuaaliset jakaumat. Vähemmän yllättäen keskellä oli eniten äänestäjiä, tai ainakin äänestivät keskimmäisissä neliöissä faktorianalyysin perusteella olevia ehdokkaita. Myös sekä vasen-oikea että konservatiivi-liberaali -puoliskot jakautuivat jokseenkin tasan.

Pallerot on skaalattu äänimäärän mukaan, mutta ne on lähinnä esimerkinomainen lisämauste että missä mennään. Pihvi oli äänestäjien jakautuminen kartalle.

---

Sama teknisemmin: Koska tätä ei suoraan oikein voi havainnoida ellei nyt jotain massiivista kyselytutkimusta järjestetä, täytyi mennä kiertoteitse. Löysin faktorianalyysin HS:n kevään eduskuntavaalikoneesta, jonka perusteella kaikki koneeseen vastanneet ehdokkaat oli laitettu siihen perinteiseen poliittiseen kompassiin. Poimin ehdokkaiden xy-positiot, taulukoin ehdokkaiden äänimäärät, viipaloin poliittisen nelikentän kuuteentoista neliöön ja summasin kussakin neliössä olleiden ehdokkaiden äänet yhteen ja jaoin kokonaisäänimäärällä.

Huomioitavana juttuina ehdokkaiden asemoituminen kartalle, sen tekemisessä on käytetty ns. eksploratiivista faktorianalyysia. Lainaan linkatulta sivuita:

Tässä kirjoituksessa tutkitaan Helsingin Sanomien vaalikoneen vastauksia eksploratiivisen faktorianalyysin avulla. Menetelmällä voidaan rakentaa jossakin määrin HS:n omaa "arvokarttaa" muistuttava nelikenttä ehdokkaiden vastauksista, samalla näyttäen puolueiden keskimääräisen sijainnin lisäksi karkeasti minkälaisissa kysymyksissä puolueiden sisällä esiintyy hajontaa.

[...]

Eksploratiivisessa faktorianalyysissä faktoreilla ei ole periaatteessa ennakkoon määrättyä tulkintaa, mutta kysymysten perusteella esimerkiksi julkisten palveluiden yksityistämisen, tuloerojen ja vastikkeellisen sosiaaliturvan kannattaminen selittyvät voimakkaasti x-akselin kuvaamalla piirteellä, eli sitä voitaisiin kuvata jossakin mielessä "oikeistolaisuutena" kuten HS:n arvokartassakin. Toisaalta esitetyt kysymykset ja vastaajapopulaatio vaikuttavat latauksiin: myös esimerkiksi Nato-jäsenyyden valmistelun kannatuksella on vahva "oikealle" vievä lataus, vaikka sen ja yllämainittujen asioiden kannatus eivät välttämättä edellytä tai poissulje toisiaan.

Tällaiset poliittiset kompassit ovat aina suhteessa muihin vastaajiin, ei siis ole olemassa vaikkapa absoluuttisesti määrittyvää keskikohtaa, vaan se määrittyy vastausten perusteella. Kone kattoi noin 95 % vaaleissa annetuista äänistä, snadisti siis puuttuu.

[qwerty]

Ilkka Kanervan tilalle nousee Ville Valkonen.
https://vaalikone.yle.fi/eduskuntavaali2019/4/ehdokkaat/657?lang=fi-FI

[Julleht]

Pieni nekro, mutta liittyypi edellisiin eduskuntavaaleihin olennaisesti.

Laittelin tuossa erään muun projektin tiimoilta Suomen kunnat ns. poliittiseen kompassiin sen perusteella, miten äänestivät eduskuntavaaleissa 2019 verrattuna koko maan keskiarvoon. Aattelin että mikseipä tännekin jos jotakuta vaikka sattuisi kiinnostamaan. Tätä luetaan siis siten, että kunnat ovat suhteessa koko maahan, eli se sijaitsee nollapisteessä ja siihen verrataan. Esimerkiksi Helsinki muiden isojen kaupunkien ohella äänesti keskimäärin hieman liberaalimmin kuin koko maa, pienemmät kunnat vastaavasti hieman keskiarvoa traditionalistisemmin. Sosiaalisella pystyakselilla oli paljon enemmän eroa kuntien välillä kuin vaakasuuntaan kulkevalla talousakselilla.

Puolueiden positiot on poimittu suoraan Chapel Hillin datasta, voisi tehdä vaikka faktorianalyysilla vaalikoneista myös, mutta ei nyt tullut niin tarkkaan neppailtua. Ehkä ensi keväänä! Perusperiaate on, että kunnan palluraa siirretään jokaisen puolueen osalta kyseisen puolueen suuntaan sillä kertoimella miten suuri osa kunnasta ko. puoluetta äänesti. Pallot on väritetty suurimman puolueen mukaan, koot menee annettujen äänien mukaan. Huomattavaa ainakin se, että ison kuvan asteikko on pystysuunnassakin vain [-2,2] kun mahdollinen laajuus olisi [-5,5]. Käytännössä tuo on siis zoomaus keskelle ja kaikki kunnat suht lähellä origoa ovat.

En tiedä kuinka paljon Hommaforum pakkaa ja tiivistää kuvia, mutta jos allaoleva liite on liian suttuinen erotettavaksi niin kuva löytyy myös Google Drivesta tarkempana. Voi ainakin mennä hetki ladata allaoleva liitekuva, sen verran iso on.

[Nuivinator]

^ Emme pakkaa tai tiivistä lainkaan.

[Julleht]

^ Emme pakkaa tai tiivistä lainkaan.

Näyttääkin olevan vallan hyvin erotettavissa myös tuosta. Kiitos tiedosta ja muistetaan jatkoon! Vaikkapa Twitterissä tää on ainainen riesa kun tarkkaa resoluutiota vaativat kuvat muhjuuntuu niiden päässä.

[repo]

Mihin saa valittaa? No tähän ketjuun nyt ainakin. Kun ei ymmärrä, tai ymmärrän kyllä, kun tarkoitus on mahdollisesti vilpillinen.

Oikeusoppinut Peteliuksen Paf-kytkystä: rima kansanedustajan jääviydelle "erittäin korkea"

Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk) ja valtiosääntöoikeuden asiantuntija Pauli Rautiainen arvioivat, että kansanedustaja Pirkka-Pekka Petelius (vihr) ei ole ollut jäävi käsittelemään rahapelilakia. Petelius sai samaan aikaan rahapeliyhtiö Pafilta noin 60 000 euroa vuodesssa.

Kansanedustaja Pirkka-Pekka Peteliuksen (vihr) rahapeliyhtiö Pafilta lisenssisopimuksen kautta saamat korvaukset eivät muodosta jääviyttä, arvioivat eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk) ja oikeustieteen professori Pauli Rautiainen Itä-Suomen yliopistolta.

– Lähtökohta on se, että kansanedustaja ei ole jäävi eduskuntatyössään silloin, kun tehdään lainsäädäntöä. Yrittäjäedustajat saavat osallistua yrittäjän verotusta koskevaan lainsäädäntöön, lääkärit ja opettajat omaa ammattiaan koskevaan lainsäädäntöön, Vanhanen sanoo.

– Samanlaista jääviyttä kuin jääviydellä yleisesti ymmärretään ei ole.

Vanhanen nostaa esiin, että Petelius on myös oikeutettu käsittelemään tekijänoikeusasioita, vaikka saa myös tekijänoikeustuloja aikaisemmista töistään.
[...]

Vanhasen kanssa samoilla linjoilla on myös Pauli Rautiainen, joka työskentelee sosiaalioikeuden yliopistonlehtorina Itä-Suomen yliopistossa ja on erikoistunut muun muassa valtiosääntöoikeuteen.

– Perustuslain mukaan kansanedustaja hän on esteellinen osallistumaan häntä henkilökohtaisesti koskevan asian päätöksentekoon, Rautiainen sanoo.

Asia on kirjattu perustuslain 32 pykälään. Rautiainen sanoo, että asian keskiössä on "henkilökohtaisuuden" käsite. Hän nostaa esiin, että lähinnä sellainen laki, joka koskee yksittäistapausta tai tiettyä yhtiötä voisi muodostaa tällaisen esteellisyyden.
[...]

Vastuu äänestäjille

[...]

– Edustajien tulojen ilmoittaminen on otettu käyttöön, jotta annetaan äänestäjille mahdollisuus arvioida edustajan toimintaa: onko jotain vaikuttumia olemassa vai ei. Mitään muodollis-juridista (ongelmaa) en näe tässä tapauksessa olevan, Vanhanen sanoo.

Iltalehti, 14.10.2022

(Lainauksen korostukset minulta.)

En vain pääse tämä uutisen/jutun yli. Tämä vaikuttaa niin puhtaalta ja valkoiseksi pesulta. Oho! Peteliukselta sattui nyt vain unohtumaan kertoa, että saa tekijänoikeusmaksuja rahapeliyhtiöltä. Lälläslää! Äänestäjän vastuu. Eikö Petelius ole henkilökohtaisen edun saaja rahapeliyhtiöltä ja rahapelilait nimenomaan säätelevät näiden peliyhtiöiden toimintaa. Ei tietenkään ainoastaa Paffin toimintaa. Petelius ja Paf tuskin ovat niin tyhmiä, että julkisesti kertoisivat, mitä Peteliuksen tehtävänä mahdollisesti oli uittaa, tai estää, lainsäädäntöön.

Jotenkin tämäkin keissi on taas niin kovin ristiriidassa myös kansanedustajan sananvapauden kanssa, tai mikäs pykälä perustuslaissa olikaan, joka taviksen mielessä kieltää ryhmäkurin. Mutta mitäs näistä, onneksi on nämä oikeusoppineet valtiosääntöasiantuja professorit yliopistolehtorin tehtävässä selittämässä meille, mikä on oikein ja mikä väärin.

Ja lääkärien sidonnaisuuksista on kuiskuteltu niin pitkään kuin vain muistan. Mutta äänestäjän vastuu.

[M.K]

^

Noh, minusta asia on kyllä hyvin yksinkertainen. Lähtökohtaisesti kansanedustaja ei ole jäävi edustajantyössään. Ja hyvä niin, koska sanoisinpa, että päätösten tekeminen kävisi sen jälkeen Suomessa aika mahdottomaksi.

Toki Peteliuksen Paf-rahoja voi katsoa sitten muusta näkökulmasta. On tietysti selvää, että Petelius on kusettanut ja johtanut harhaan ilmoituksessaan, on yrittänyt pestä likaista, lahjottua rahaa puhtaaksi.

Lopuksi ylipäänsä voisi kysyä, että mitä ihmettä jokin Pirkka-Pekka Petelius tekee eduskunnassa? Miksi me äänestetään eduskuntaan sketsihahmoja?

[repo]

Noh, minusta asia on kyllä hyvin yksinkertainen. Lähtökohtaisesti kansanedustaja ei ole jäävi edustajantyössään. Ja hyvä niin, koska sanoisinpa, että päätösten tekeminen kävisi sen jälkeen Suomessa aika mahdottomaksi.

Kannatan myös yksinkertaisuutta ja ettei sääntöviidakkoa kasvateta tämän kaltaisissa asioissa. En kuitenkaan usko niin äärimmäiseen lopputulemaan, että päätösten tekeminen kävisi mahdottomaksi, jos kansanedustajilta edellytetään itsensä jääväämistä lainsäädäntötyössä, jossa hänellä on ollut tai muutoin osoitettavissa henkilökohtaisia taloudellisia sidoksia.

Jutun ydin olisi minusta se, että vähintään jäädessään kiinni tällaisesta menettelystä kansanedustajalle tulee niin tuntuva seuraamus ettei lainsäändäntötyön ja jonkin pimeäksi jätetyn sidoksen paljastuminen ole riskin veroista. Nyt eduskunnan puhemies ja oikeusoppinut oikein kannustavat Pirkka-Pekan kaltaiseen toimintaan, mitä nyt hieman nuhtelevat ettei PPP tehnyt ilmoituksia ajallaan ja oikein. Muistetaan nyt sekin, että eduskunnan nykyinen puhemies Vanhanen tunnetaan myös lautakasa-Mattina, jolla taas on juurensa Keskustan ja muidekin puolueiden harjoittamaan korruptioon.

Kuinkas se kepu-kansanedustaja Timo Jotain sanoi osuvasti, kansanedustajan sidonnaisuuksista on jotain säädetty, mutta mitä väliä kun seurauksia ei ole tai on tarkoituksella jätetty säätämättä. Ja vaikka olisikin säädetty, suomalaisen yhteiskunnan toiminnan hieman tarkempi seuraaminen on tehnyt selväksi, että säädöksien toimeenpanossa on myös isoa klappia. Ministeri voi perseillä (Haavisto ja ministerivastuu), mutta kansanedustaja ei voi sanoa "vieraslaji" edes pilke silmäkulmassa eduskunnan suuren salin puhujapöntössä.

---

Hieman näkökulmaan laajennusta Sanna Antikaiselta (ps) kannanotto menoon eduskunnassa, kuka ajaa kenenkin asiaa eduskunnassa tai eduskunnasta ulkopuolelle siirtyen.

Antikainen: Saarikon valtiosihteerinimitys, Peteliuksen toiminta arpajaislain uudistuksessa ja ministerien karenssipalkat heikentävät Suomen uskottavuutta korruptiovapaana maana

Lokakuun alussa valtiovarainministeriö tiedotti aiemmin muun muassa toimittajana työskennelleen Katri Makkosen valinnasta valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) valtiosihteeriksi. Makkonen on aiemmin työskennellyt Yleisradiolla toimittajana sekä toiminut tasavallan presidentin viestintäpäällikkönä ja konsulttitalo Miltton Oy:ssä varatoimitusjohtajana.

– Valtiovarainministeri kutsui valtiosihteeriksi entisen toimittajan ja viestintäkonsultin sen sijaan, että palkkaisi henkilön, jolla on näyttöjä talousosaamisesta. Budjettiriihi on ohi, talousarvioesitys annettu eduskunnalle ja ensi vuonna edessä eduskuntavaalit. Herää kysymys, onko nyt aika aloittaa hallituspuolue keskustan imagonkohotus veronmaksajien piikkiin, kun valtionvelka on ennätyksellisellä tasolla ja keskustan suosio pohjalukemissa? perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pohtii.

"Politiikan pyöröovi jatkaa pyörimistään"

Uuden valtiosihteerin valinta osui sattumalta lähes samalle viikolle, kun eduskunnassa puitiin yksityiselle sektorille siirtyvien ministereiden karensseja. Ministereiden erityisavustajilla ja poliittisilla valtiosihteereillä vastaava karenssijärjestelmä on ollut käytössä vuodesta 2017.

– Karenssijärjestelmä on luotu estämään korruptiota, mutta kovapalkkaisiin yksityisen sektorin töihin valuu ministereiden erityisavustajia solkenaan, kyseenalaisista poliittisista virkanimityksistä puhumattakaan. Lobbarit siirtyvät politiikkaan ja poliitikot lobbareiksi ja politiikan pyöröovi se vaan jatkaa pyörimistään vuodesta toiseen.

– Eikö ministereillä ja heidän avustajillaan ole osaamista, jolla he voisivat työllistyä politiikan ulkopuolelle ilman, että työllistymiseen liittyisi poliittisessa tehtävässä saatujen sisäpiiritietojen väärinkäyttö? Antikainen tylyttää.
[...]

Suomen Uutiset, 14.10.2022

[M.K]

mutta kansanedustaja ei voi sanoa "vieraslaji" edes pilke silmäkulmassa eduskunnan suuren salin puhujapöntössä.

Kylläpä voi. Eduskunta antoi äänestyksessään luvan vieraslajipuheille 26.6.2020.