2018-09-26 Yle: Puolueiden maahanmuuttonäkemykset

[Roope]

Yle selvitti puolueiden maahanmuuttonäkemykset: Suurin osa lisäisi paperittomien palveluita – vain kaksi puoluetta kieltäisi naisilta burkat

Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat ottivat kantaa kymmeneen polttavaan maahanmuuttokysymykseen – tutki puolueiden kannat.

Pitäisikö kiintiöpakolaisia ottaa Suomeen nykyistä enemmän vai vähemmän?

Entä tulisiko naisen kasvot peittävän burkan käyttö Suomessa kieltää?

Pitäisikö kehitysapua lisätä tai laittomasti maassa oleskeleville tarjota nykyistä paremmat terveyspalvelut?

Maahanmuuttokysymykset ovat nostaneet viime vuosina päätään ja kannatelleet erityisesti populistipuolueita vaalimenestykseen eri puolilla Eurooppaa, viimeksi Ruotsissa. Tämä on pakottanut kaikki puolueet pohtimaan linjauksiaan tarkoin.

Yle kysyi kannat kymmeneen maahanmuuttopoliittiseen kiistakysymykseen eduskunnan yhdeksältä puoluejohtajalta. Sairaslomalla olevan puheenjohtajan Touko Aallon sijaan vihreiden vastaukset antoi eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen.

Tässä jutussa puheenjohtajien vastauksia käsitellään heidän edustamiensa puolueiden kantoina.

Pakolaiskiintiön kasvattaminen saa tukea

Suomi ottaa tänä vuonna 750 kiintiöpakolaista. Tämä on ollut perusluku koko vuosituhannen ajan, mutta eduskunta voi tarvittaessa päättää lisäkiintiöstä. Vuosina 2014 ja 2015 kiintiöpakolaisia otettiin 1 050 Syyrian sodan vuoksi.

Kyselyn tulos osoittaa, että viiden puolueen johtajat kasvattaisivat Suomeen otettavien kiintiöpakolaisten määrää. Monet heistä näkevät kiintiöpakolaisten vastaanottamisen hallituimpana vaihtoehtona pakolaisten vastaanottamiselle.

– Tällä hetkellä nämä ihmiset pyrkivät kumiveneissä Välimeren yli ja maksavat ihmissalakuljettajille. Siksi haluan nostaa pakolaiskiintiön 2 500:aan, kirjoittaa RKP:n Anna-Maja Henriksson.

Myös vasemmistoliitto ja vihreät nostaisivat määrän 2 500:aan. Keskusta ja kokoomus eivät määrittele toivottua kiintiön kokoa, mutta kasvattaisivat sitä nykyisestä.

– Apu voidaan kohdentaa sitä eniten tarvitseville, haavoittuville ryhmille. Tämän takia koko EU:ssa pitäisi siirtää painopistettä rajalta haun sijaan kiintiöpakolaisjärjestelmiin, kirjoittaa Kokoomuksen Petteri Orpo.

Siniset tyytyisi nykytasoon. Samoin kristillisdemokraatit ja SDP, joskin niistäkin molemmat pitävät kiintiön kasvattamista mahdollisena tietyin ehdoin.

– Kiintiöpakolaisuudesta tulisi pyrkiä tekemään tulevaisuudessa Eurooppaan suuntautuvan pakolaisuuden pääasiallinen väylä. Jos tässä onnistutaan, on myös pakolaiskiintiön nostaminen nykyisestä tasosta mahdollista, SDP:n Antti Rinne kirjoittaa.

Vain perussuomalaisten Jussi Halla-aho ottaisi kiintiöpakolaisia nykyistä vähemmän, koska "Suomen kiintiö väestön kokoon suhteutettuna on poikkeuksellisen suuri".

Rinne ja Orpo: Turvapaikanhaku EU:n ulkopuolelle

Perussuomalaiset ja siniset, sekä suurista puolueista SDP ja kokoomus vastaavat myöntävästi kysymykseen, pitäisikö turvapaikanhaku järjestää ensisijaisesti Euroopan ulkopuolella. Esimerkiksi järjestelykeskuksissa, joiden perustamista EU on päättänyt selvittää.

Perussuomalaisten Halla-aho katsoo, että turvapaikanhaun siirtäminen EU:n ulkopuolelle vähentäisi Euroopan houkuttelevuutta "elintasosiirtolaisille". Sinisten Sampo Terhon mukaan se hillitsisi "hallitsematonta muuttoliikettä Euroopan halki".

SDP:n Rinne ja kokoomuksen Orpo pehmentävät kantaansa perusteluissaan.

– Järjestelykeskukset turvapaikanhakijoiden kauttakulkumaissa voisivat olla osa uudenlaista EU-tason kiintiöpakolaisjärjestelmää, kirjoittaa Orpo.

Rinne painottaa, että EU:n ulkopuolisten leirien hyvät olosuhteet olisi ensin varmistettava, eikä muita reittejä tulleita turvapaikanhakijoita palautettaisi näille leireille.

Viisi puoluejohtajaa katsoo, että hakuprosessia ei tule ensisijaisesti siirtää pois EU:n alueelta. Vihreiden Krista Mikkosen mukaan esityksessä järjestelykeskuksista on "ratkaisemattomia ongelmia". Samaa mieltä on vasemmistoliitto.

– Päävastuun pakolaisten vastaanotosta kantavat jo tällä hetkellä kriisialueiden lähimaat. Ratkaisu ei voi olla se, että EU vielä entuudestaan pyrkii ulkoistamaan omaa vastuutaan, perustelee vasemmistoliiton Li Andersson.

RKP, kristillisdemokraatit ja keskusta katsovat, että järjestelykeskuksista olisi hyötyä, mutta eivät pidä EU:n ulkopuolelta tapahtuvaa turvapaikanhakua ensisijaisena mahdollisuutena.
...

Yle 26.9.2018

Puheenjohtajien kaikki vastaukset ja perustelut (pdf)

Nykyisin Suomi ottaa kiintiöpakolaisia 750-1050 vuosittain. Mikä olisi sopiva vuosittainen määrä kiintiöpakolaisille?

1. Vähemmän kuin nykyisin (1kpl):
Jussi Halla-aho, perussuomalaiset
"Kiintiöpakolaisjärjestelmä on kansainvälisesti poikkeuksellinen, ja Suomen kiintiö väestön
kokoon suhteutettuna poikkeuksellisen suuri. Pakolaisten vastaanottaminen on
kustannustehoton tapa puuttua globaaliin pakolaisongelmaan".

Näin on, eikä tuohon ole juuri lisättävää.

3. Enemmän kuin nykyisin (5kpl):
Anna-Maja Henriksson, RKP
"Pakolaisten määrä maailmassa ei tule vähentymään, päinvastoin. Humanitäärinen kriisi
Syyriassa, Irakissa ja osa Afrikan maissa on hälyttävä. Meillä on jo olemassa tapoja, joilla
voimme turvallisesti auttaa ihmisiä hädän keskellä. Tällä hetkellä nämä ihmiset pyrkivät
kumiveneissä Välimeren yli ja maksavat ihmissalakuljettajille. Siksi haluan nostaa
pakolaiskiintiön 2 500:aan".

Pakolaiskiintiö ei vaikuta Välimeren ylittävien määrään, koska kyse on eri ihmisistä. Ylivoimaisesti suurin osa Italiaan saapuvista ei edes olisi oikeutettu turvapaikkaan.

Li Andersson, Vasemmistoliitto
"Vasemmistoliitto on esittänyt pakolaiskiintiön nostoa aluksi 2500:aan. Kiintiöpakolaisten
vastaanottaminen on hallittu keino auttaa haavoittuvimmassa asemassa olevia pakolaisia
tarjoamalla turvallinen reitti suojeluun. Suomella on pitkä kokemus kiintiöpakolaisten
vastaanotosta mutta historiallisesta pakolaistilanteesta huolimatta kiintiö on jämähtänyt
750:een, mikä se on ollut koko 2000 luvun kahta poikkeusvuotta lukuun ottamatta.
Kiintiöpaikkoja on maailmanlaajuisesti tarjolla vain murto-osa tarpeesta, ja suurimman
vastuun pakolaisten vastaanotosta kantavat köyhät ja kehittyvät maat".

Suurin osa pakolaisista asuu köyhien ja kehittyvien maiden alueella, mutta länsimaat rahoittavat suurimmaksi osaksi vastaanoton, eivät valtiot itse. Esimerkiksi Ugandassa länsimaiden pakolaisille antamaan apuun on kytketty myös paikallisille asukkaille annettava tuki.

Juha Sipilä, Keskusta
"Keskusta on valmis nostamaan pakolaiskiintiötä. Tämän tekisimme erityisesti YK:n ja sen
instituutioiden kanssa. Kiintiön nosto edellyttää yhteistä eurooppalaista järjestelmää, jossa
on huomioitu rajojen parempi toimivuus, tehokkaammat palautukset, toimiva Schengenjärjestelmä,
hätätilanteiden varalle taakanjaon mekanismi sekä suuremmat panostukset
pakolaisuutta aiheuttavien ongelmien hoitoon. Hädänalaisia ihmisiä on autettava ja
lähempänä heidän kotiseutujaan".

Petteri Orpo, kokoomus
"Jo olemassa olevan kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta voidaan apu kohdentaa sitä eniten
tarvitseville, haavoittuville ryhmille. Tämän takia koko EU:ssa pitäisi siirtää painopistettä
rajalta haun sijaan kiintiöpakolaisjärjestelmiin. Vuonna 2017 EU:n jäsenmaat ottivat
yhteensä vain noin 24 000 kiintiöpakolaista suoraan leireiltä. Samaan aikaan vuonna 2017
EU:n jäsenmaat myönsivät noin 0,5 miljoonalle turvapaikan".

Toisin sanoen Sipilän ja Orpon mukaan turvapaikanhakijoiden turvapaikanhaku ja liikkuminen Euroopassa voidaan estää osittain tai jopa kokonaan. Kun turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset ovat käytännössä täysin eri ihmisiä, niin miksi nykyisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän alasajoon – joka siis on Sipilän ja Orpon mukaan aivan mahdollista – pitäisi kytkeä pakolaiskiintiöiden kasvattaminen?

Krista Mikkonen, Vihreät
"Maailmassa on enemmän pakolaisia kuin koskaan sitten toisen maailmansodan. Yli 65
miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa, ja heistä suurin osa, 84 prosenttia, elää
kehitysmaissa. Kasvattamalla pakolaiskiintiötä voimme lisätä turvallisia ja hallittuja väyliä
pakolaisille hakeutua turvaan. Vihreät on esittänyt pakolaiskiintiön nostoa 2 500
henkilöön".

Rajallisten resurssien maailmassa on välttämättä tehtävä valintoja. Pakolaisten auttaminen länsimaihin asuttamalla on kallein ja tehottomin auttamisen muoto. Pakolaiskiintiöt edustavat siksi vain järjetöntä moraaliposeerausta.

HS: "Syyrialainen maksaa Berliinissä sata kertaa enemmän kuin Syyriassa" – Maailman ruokaohjelman johtajan mukaan pakolaisuudelle on vaihtoehto, ja se on ruoka 19.9.2018

Pitäisikö EU:n turvapaikanhakuprosessi hoitaa ensisijaisesti EU:n rajojen ulkopuolella, esimerkiksi ehdotetuissa järjestelykeskuksissa?

1. Kyllä (4kpl):
Jussi Halla-aho, perussuomalaiset
"Turvapaikkajärjestelmä houkuttaa elintasosiirtolaisia, koska Eurooppaan päässeitä ei
käytännössä pystytä palauttamaan, vaikka se saisivat kielteisen päätöksen. Prosessin
siirtäminen EU:n ulkopuolelle vähentäisi tätä houkutustekijää".

Ei missään nimessä pitäisi. Se tarkoittaisi luopumista Suomen omasta turvapaikkapolitiikasta, koska turvapaikkapäätökset tekisi jokin muu taho kuten EASO tai UNHCR. Lisäksi EU:n rajojen ulkopuoliset turvapaikanhakukeskukset romahduttaisivat Eurooppaan hakeutumisen kustannukset ja riskit, jolloin tulijoiden määrä olisi nopeasti miljoonia. Maailmassa on satoja miljoonia liikkeelle lähdettyään turvapaikkakriteerit täyttäviä ihmisiä.

Sampo Terho, Sininen tulevaisuus
"Siniset ovat jo pitkään vaatineet turvapaikkaprosessin siirtämistä EU:n rajojen
ulkopuolelle. Näin hallitsematonta muuttoliikettä Euroopan halki ei pääse syntymään,
turvapaikanhakijat eivät katoa viranomaisilta ja Välimeren hengenvaarallinen
ihmissalakuljetus lakkaa".

EU-suunnitelman mukaan tulijat jaettaisiin EU-maihin. Jos keskusten kautta pääsisi laillisesti Eurooppaan, tulijavirrat kasvaisivat nopeasti hallitsemattomiksi.

Ihmissalakuljetus ei suinkaan lakkaisi, sillä suuri osa nykyisistä tulijoista on laittomia siirtolaisia. Jos turvapaikanhakijoiden siirrot takkuilisivat, ihmissalakuljetus tuskin edes vähenisi.

Petteri Orpo, kokoomus
"Euroopan unionin tulisi ottaa nykyistä isompi rooli maahanmuuttopolitiikassa ja kehittää
kiintiöpakolaisjärjestelmää edelleen YK:n kanssa. Eurooppa-neuvoston linjaamat
järjestelykeskukset turvapaikanhakijoiden kauttakulkumaissa voisivat olla osa uudenlaista
EU-tason kiintiöpakolaisjärjestelmää".

Miksi ihmeessä luotaisiin nykyisille UNHCR:n pakolaisleireille päällekkäinen järjestelmä, joka vielä houkuttelisi yhä useampia ihmisiä lähtemään liikkeelle?

Antti Rinne, SDP
"Tällä hetkellä turvapaikan hakeminen Euroopasta on Euroopan ulkopuolella todella
vaikeaa, ellei mahdotonta. Tämä tekee järjestelmästä erittäin hallitsemattoman, aiheuttaa
tuhansien ihmishenkien menetyksen ja karsii pakolaisten joukosta pois heikoimmat ja
haavoittuvimmassa asemassa olevat. Jos olemassa olevilla pakolaisleireillä
mahdollistetaan turvapaikan haku ja sitä kautta lailliset väylät suojelun tarpeessa oleville
ihmisille, tilanne kyetään pitämään huomattavasti nykyistä paremmin hallinnassa ja
suojelua tarvitsevien ihmisten, esimerkiksi perheiden kannalta inhimillisempänä. Tämä
edellyttää sitä, että turvaa hakevien ihmisten elämä on myös Euroopan ulkopuolisilla
leireillä inhimillistä ja ihmisarvoa kunnioittavaa. Jos suojelua hakeva ihminen on muita
reittejä tullut Eurooppaan, en näe järkevänä, että ihmisiä aletaan palauttaa EU:n
ulkopuolisiin keskuksiin. Pakolaisleirien olosuhteiden heikkeneminen oli yksi syy vuoden
2015 pakolaistilanteessa Euroopassa".

Turvapaikan hakeminen Euroopan ulkopuolelta ei ole vaihtoehto hallitsemattomuudelle tai tuhansien ihmishenkien menetykselle, koska turvapaikkaan oikeutettujen määrä olisi niin suuri, että Eurooppaan sijoittaminen olisi mahdotonta. Pelkästään syyrialaisia on noin 20 miljoonaa.

Turvapaikkajärjestelmän laajentaminen pakolaisleireille ei ole mielekästä, koska hakijoilla olisi jo pakolaisstatus.

Pakolaisleirien olosuhteiden heikkeneminen ei ollut mitenkään merkittävä syy vuoden 2015 pakolaiskriisiin, mutta sekin puhuu sen puolesta, että rahat ja resurssit on käytettävä tehokkaasti leireillä eikä tehottamasti länsimaiden turvapaikka- ja kiintiöpakolaisjärjestelmässä. Euroopan maat ovat avustaneet syyrialaisten pakolaisten leirejä murusilla siitä summasta, joka on käytetty ja käytetään Eurooppaan viime vuosina tulleiden syyrialaisten elättämiseen.

2. Ei (5kpl):
Anna-Maja Henriksson, RKP
"Turvapaikkaprosessia olisi järkevintä hoitaa sekä EU:n rajojen sisällä, että ulkopuolella.
Emme ehkäise ihmissalakuljetusta rakentamalla muuria Euroopan ympärille. Me teemme
sen luomalla turvallisia teitä Eurooppaan. Siksi haluamme ottaa käyttöön humanitäärisen
viisumin, jolla on mahdollista matkata laillisesti Eurooppaan hakemaan turvapaikkaa. Yhtä
tärkeää on auttaa ihmisiä siellä, missä on hätä. Kehitysavun tasoa tulisi selkeästi nostaa,
jotta voimme tukea yhteiskuntia eri haasteissa. Esimerkiksi koulutuksen kautta voidaan
pitkällä tähtäimellä vaikuttaa merkittävästi yhteiskuntarauhaan ja ympäristön kestävään
kehitykseen. Meidän täytyy kuitenkin vastata myös tämänhetkiseen avuntarpeeseen.
Haluamme, että EU perustaa väliaikaisia rekisteröintikeskuksia maihin, jossa on suuri
turvapaikanhakijoiden paine".

Ei pidä luvata sellaista, mitä ei pysty toteuttamaan. Vaikka humanitaarinen viisumi rajattaisiin vain pahimpiin ongelmamaihin, tulijoita olisi helposti miljoonittain. Suomiko heidät ottaisi vastaan?

Kehitysavulla voidaan tehdä kaikenlaista hyvää, mutta kehitysapu ei vähennä liikkuvuutta vaan lisää sitä. Nykyisellään Suomen kehitysapumäärärahojen tasoa suurempi kysymys pakolaisten kannalta on sen suuntaaminen etupäässä muille kuin pakolaisille. Kehitysapua puolustellaan pakolaisten auttamisella, mutta alle kymmenesosa avusta suunnataan pakolaisille.

Li Andersson, Vasemmistoliitto
"Olisi tärkeää, että sotaa ja vainoa pakenevat eivät joutuisi turvautumaan
ihmissalakuljetukseen ja vaarallisiin reitteihin, vaan tarvitaan turvallisia reittejä ja EU-maiden
sitoutumista vastuunjakoon. Turvapaikanhaun ulkoistaminen EU:n ulkopuolisiin
maihin esimerkiksi Pohjois-Afrikkaan sisältää kuitenkin vakavia ihmisoikeusriskejä.
Esimerkiksi Libyasta raportoidaan turvapaikanhakijoiden kidutuksesta ja ihmiskaupasta, ja
on täysin epäselvää, miten EU pystyisi turvaamaan ihmisoikeuksia kunnioittavat
olosuhteet ja laadukkaan turvapaikkaprosessin kolmansissa maissa. Päävastuun
pakolaisten vastaanotosta kantavat jo tällä hetkellä kriisialueiden lähimaat. Ratkaisu ei voi
olla se, että EU vielä entuudestaan pyrkii ulkoistamaan omaa vastuutaan".

Turvallisten reittien lisääminen ei vähentäisi ihmissalakuljetusta ja vaarallisia reittejä, koska ne lisäisivät liikkeelle lähtevien määrää. Jotta väheneminen näkyisi, tulemisen pitäisi olla lähes kokonaan vapaata ja esteetöntä. Eurooppa ei kestäisi sitä.

Päävastuun pakolaisten vastaanotosta kantavat länsimaat, jotka rahoittavat vastaanottoa sekä omissa maissaan että kriisialueiden lähimaissa.

Krista Mikkonen, Vihreät
"Esitetyssä mallissa on paljon ratkaisemattomia ongelmia. Ehdotuksella sysätään vastuuta
EU:n ulkopuolelle sen sijaan, että puututtaisiin todelliseen ongelmaan eli jäsenmaiden
välisen sitovan ja reilun vastuunjaon puuttumiseen. Sen aikaansaaminen olisi rajavaltiona
Suomenkin etu. Turvapaikkamenettelyn tulee perustua ihmisoikeuksien kunnioittamiseen.
Lisäksi on luotava laillisia ja turvallisia reittejä suojaan".

Jäsenmaiden pakottaminen turvapaikanhakijasiirtoihin ei ole minkään jäsenmaan etu, koska se vain lisäisi tulijoiden määrää. Turvapaikanhakijasiirtojen järkevyyttä voi peilata vuoden 2015 tapahtumiin. Olisi käynyt vielä paljon huonommin kuin kävi, jos tulolle ei olisi pystytty panemaan stoppia.

Tulisiko paperittomille eli laittomasti Suomessa oleskeleville tarjolla olevia terveydenhoitopalveluita laajentaa tai supistaa nykytilanteesta?

1. Supistaa: paperittomille ei tulisi tarjota terveyspalveluita (1kpl):
Jussi Halla-aho, perussuomalaiset
"Maahanmuuttosäädökset menettävät merkityksensä, jos palvelut ja muut edut tarjotaan
myös säädöksiä rikkoville".

Näinhän se on.

Anna-Maja Henriksson, RKP
"Jokainen ihminen on yhtä arvokas siitä huolimatta, onko heillä passi tai oleskelulupa.
Siksi paperittomilla on oltava oikeus terveydenhoitoon. Voimme myös ehkäistä sairauksien
leviämistä Suomessa oleville paremmin, jos ihmisille tarjotaan rokotuksia".

Ihmisten yhtäläinen arvo ei edellytä laittomasti maassa oleskeleville samoja terveyspalveluita kuin mitä maassa laillisesti oleskelevat saavat.

Li Andersson, Vasemmistoliitto
"Oikeus ihmisarvoon ja terveyteen kuuluu kaikille maahanmuuttostatuksesta riippumatta ja
perusoikeudet turvaavat kaikkia Suomessa olijoita. Tätä ei listattu vaihtoehtoihin, mutta
paperittomille henkilöille tulisi turvata lailla oikeus välttämättömiin sosiaali- ja
terveydenhuollon palveluihin, kun nyt vain ns. kiireellistä hoitoa tarjotaan. Tämä vastaisi
nykyistä Helsingin mallia ja viime vaalikaudella annettua hallituksen esitystä, joka pääsi
vaalikauden lopussa raukeamaan yhden kansanedustajan kikkailun vuoksi. Käsite
"laittomasti maassa oleva" on nykyhallituksen vakiintuneen termin "paperittomat" sijasta
käyttämä asenteellinen termi, ja käsitteet eivät ole synonyymeja. Paperittomuus ei
myöskään katoa eväämällä ihmisiltä tarpeellinen hoito. Oikea-aikainen hoito on myös
järkevää taloudellisesta ja kansanterveydellisestä näkökulmasta".

Vakiintunut termi "laittomasti maassa oleva" toteaa neutraalisti ja täsmällisesti henkilön statuksen, kun taas "paperiton" on vasemmistolaisten aktivistien muutama vuosi sitten lanseeraama sievistelevä propagandatermi, joka ei edes tarkoita mitään täsmällistä.

Laittomasti maassa olevien terveyspalvelujen laajentaminen ei ole taloudellisesti järkevää, kun se toimii vetotekijänä ja kannustimena jäädä laittomasti Suomeen. Muutenkin tehottomasti toimiviin käännytyksiin yhdistettynä vaikutus on tuhoisa.

Tulisiko kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden liikkumisvapautta rajoittaa siksi ajaksi, kun he odottavat maasta poistamista?'

2. EI (6kpl)
Anna-Maja Henriksson, RKP
"Emme voi rajata ihmisten vapautta, jos he eivät ole tehneet mitään väärää tai laitonta.
Jokaisella on oikeus hakea turvapaikkaa. Jos ei turvapaikkaa saa, hänet tulee poistaa
maasta".

Kyllä me voimme. Anna-Maja Henriksson esitti vain oman mielipiteensä, sillä esimerkiksi kansainväliset sopimukset eivät estä Suomelta käännytettävien liikkumisen suurempaa rajoittamista.

Tulisiko rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamisen olla nykyistä helpompaa?

Juha Sipilä, Keskusta
"Pidän voimassa olevaa lainsäädäntöä riittävänä. Ulkomaalaisen karkottamisen
edellytyksistä Suomessa on säädetty ulkomaalaislaissa siltä pohjalta kuin Suomea sitovat
kansainväliset sopimukset, EU-oikeus ja Suomen perustuslaki määrittävät reunaehdoiksi.
Niistä Suomi ei voi poiketa. Suomesta rikosperusteisen karkottamisen edellytykset on
määritelty laissa tarkkarajaisesti. Lisäksi rikosperusteinen karkottaminen voi perustua vain
lainvoimaiseen päätökseen. Ketään ei palauteta hengenvaarallisiin olosuhteisiin".

Sipilä antaa ymmärtää, että ulkomaalaisten rikollisten karkottamista ei voisi helpottaa, koska kansainväliset sopimukset, EU-oikeus ja Suomen perustuslaki eivät anna myöten. Se ei ole totta.

Tämän vahvistaa myös Antti Rinne omassa vastauksessaan:

Antti Rinne, SDP
"Kyllä ja ei. Rikoksiin syyllistyneiden osalta karkottaminen on tosiasiassa tehty laissa jo
pitkälti niin helpoksi kuin kansainvälisen oikeuden asettamissa rajoissa on mahdollista.
Kuitenkin ainakin vankilaan tuomittujen siirtämistä kotimaahansa kärsimään
rangaistustaan olisi joissain tapauksissa mahdollista ja perusteltua nopeuttaa ja
sujuvoittaa".

Tulisiko EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevan työvoiman tarveharkinnasta luopua?

Jussi Halla-aho, perussuomalaiset
"Ruotsi on ainoa OECD-maa, joka on poistanut saatavuusharkinnan, ja kokemukset ovat
olleet huonoja. Kyse on kehitysmaista tulevan vähän koulutetun tai kouluttamattoman
halpatyövoiman maahantulon sallimisesta".

Siinähän se tuli sanottua.

Li Andersson, Vasemmistoliitto
"Vasemmistoliitolla ei ole yhtenäistä kantaa ulkomaalaisen työvoiman
saatavuusharkintaan. Nykyiseen käytäntöön liittyy ongelmia ja epäjohdonmukaisuutta. On
järjetöntä, että järjestelmä rajoittaa jo Suomessa oleskelevienkin henkilöiden työllistymistä
tai työpaikan vaihtoa. Näiltä osin saatavuusharkinta tulisi lieventää tai poistaa. Keskeistä
olisi joka tapauksessa turvata työntekijöiden oikeudet niin että työntekijöiden
hyväksikäytölle ei jäisi tilaa. Valvontaa tulee tehostaa, alipalkkaus pitäisi kriminalisoida,
luottamusmiesten tiedonsaantioikeuksia tehostaa ja työntekijöiden suojaamiseksi
työehtosopimusten rikkomiselta pitää säätää ryhmäkanneoikeus".

Ei siitä niin kauan ole, kun Vasemmistoliitolla oli hyvin selkeä kanta, että saatavuusharkintaa ei saa poistaa. Taisi olla Paavo Arhinmäen puheenjohtajuus, joka muutti linjan.

Kyllä (5kpl)
Anna-Maja Henriksson, RKP
"Suomi tarvitsee lisää osaajia. Tarveharkinnan poistaminen mahdollistaa työntekijöiden
palkkaamisen aloille, joilla nyt vallitsee osaavan työvoiman pula. Erityisesti useat start up -
yritykset kärsivät tarveharkinnasta, joka tekee osaajien rekrytoinnista kallista, vaikeata ja
byrokraattista. Suomen tulisi poistaa työllistymisen esteet maahanmuuttajilta".

Tarveharkinta ei koske osaajia. Tarveharkinta ei koske työvoimapula-aloja. Tarveharkinta ei koske start up -yrityksiä, ellei kyse ole jostain todella kummallisesta virityksestä.

Sari Essayah, Suomen Kristillisdemokraatit
"Tarveharkintaa tulisi nykyisestään lieventää, koska useilla aloilla on työvoimapula ja
yrityksillä vaikeuksia löytää työntekijöitä. Kokonaan tarveharkinnasta luopumista en
henkilökohtaisesti kannata, sillä siitä on seurannut lieveilmiöitä mm. Ruotsissa".

Kuten sanottu, tarveharkinta ei koske työvoimapula-aloja. Se ei myöskään koske lainkaan lähes puolen miljardin ihmisen EU-aluetta, joten työnantajilla on mistä ammentaa.

Juha Sipilä, Keskusta
"Kyllä, Keskusta on valmis asteittain luopumaan tarveharkinnasta. Koko Suomessa on
monilla aloilla jo nyt pulaa osaavasta työvoimasta. Tulevaisuudessa tilanne ei tule
helpottumaan, koska työmarkkinoille siirtyy vuosittain vähemmän uusia työikäisiä kuin
sieltä eläköityy. Suomessa myös syntyvyys on huolestuttavan alhaisella tasolla.
Menestyäkseen kansainvälisessä kilpailussa osaavasta työvoimasta Suomen on kyettävä
houkuttelemaan tehokkaasti työvoimaa maahan sekä hyödyntämään täällä jo asuvien
osaamista paremmin".

Tarveharkinta ei koske osaajia eikä työvoimapula-aloja.

Krista Mikkonen, Vihreät
"On selvää, että Suomessa tarvitaan ulkomaista työvoimaa parhaan osaamisen
saamiseksi ja väestörakenteen ikääntymisen seurauksena. Tarveharkinnasta luopuminen
olisi helpotus monille yrityksille. Yrityksille on tärkeää, että niillä on mahdollisuus rekrytoida
nopeasti ja helposti juuri sellaisia osaajia, joita ne tarvitsevat. Tarveharkinta on pitkä ja
byrokraattinen prosessi, joka vaikeuttaa rekrytoimista ja voi haitata suomalaisten yritysten
kansainvälistymistä ja kehittymistä".

Tarveharkinta ei koske parhaan osaamisen työvoimaa, eikä sen poistamisella vaikuteta väestörakenteeseen.

Tarveharkinta on vain pieni osa pitkää ja byrokraattista oleskelulupaprosessia.

Petteri Orpo, kokoomus
"Kaikissa Suomen maakunnissa vähintään kolmannes toimipaikoista kertoo tällä hetkellä
keskeiseksi kasvun esteeksi työvoimapulan. Kun huomioidaan myös Suomen
huoltosuhteen kehitys viime vuosina, on selvää, että tarvitsemme nykyistä enemmän
ulkomaista työvoimaa. Kysymys ei kuitenkaan saa olla työehtojen dumppaamisesta vaan
jatkossakin työnantajien taustat ja työehtojen lainmukaisuus pitää tarkistaa".

Tarveharkinta ei koske työvoimapula-aloja.

Tarveharkinnan poistaminen ei helpota todellista huoltosuhdetta, sillä se lisäisi lähinnä minimipalkan molemmin puolin työskenteleviä ulkomaalaisia, jotka ovat yhteiskunnan nettosaajia.

Tulisiko ulkomailla syntyneiltä kaksoiskansalaisilta evätä pääsy sotilasvirkoihin?

Tulisiko peruskouluissa olla yläraja sille, kuinka suuri osa oppilaista voi olla maahanmuuttajia / maahanmuuttajien lapsia?

Anna-Maja Henriksson, RKP
"Kaupunkien tulee kuitenkin tehdä järkevää asumispolitiikkaa, joka toimii segregaatiota
vastaan. Kaavoituksen ja rakentamisen tulee noudattaa kaikessa tasavertaisuutta ja tasa-
arvoa sekä huomioida yhteiskunnan moninaisuus ja ihmisten tarpeet elämän eri
tilanteissa".

Asumispolitiikalla ja kaavoituksella ei pystytä vaikuttamaan koulujen muutosvauhtiin tällä maahanmuuton tasolla kuin minimaalisesti.

Ainoa oikeasti toimiva keino on vaikuttaa maahanmuuton määrään ja laatuun maahanmuuttopolitiikalla.

Sari Essayah, Suomen Kristillisdemokraatit
"Lähikouluperiaatteen mukaan lapsilla on oikeus lähikouluun ja asuinalueiden
segregaatioon vaikutetaan eniten hyvällä asuntopolitiikalla. Maahanmuuttajalapsien kielen
opiskelu nopeutuu, kun luokissa on tarpeeksi kieltä äidinkielenään hallitsevia. Valmistavat
luokat ja riittävä määrä kouluavustajia nopeuttavat kielenoppimista ja opetukseen mukaan
pääsemistä".

Asuntopolitiikalla ei pystytä vaikuttamaan koulujen muutosvauhtiin tällä maahanmuuton tasolla kuin minimaalisesti.

Kääntäen Essayah sanoo, että maahanmuuttajalapsien kielen opiskelu hidastuu, kun luokissa on yhä vähemmän kieltä äidinkielenään hallitsevia.

Valmistavien luokkien ja kouluavustajien määrän lisääminen käy kalliiksi, mutta ei pysäytä kehitystä.

Li Andersson, Vasemmistoliitto
"Koulujen eriytymistä pitää ehkäistä muilla keinoin, kuten kaavoituspolitiikalla. Myös
maahanmuuttajataustaisten lasten varhaiskasvatukseen osallistumista pitää pystyä
lisäämään ja aikaistamaan. Tämä taas liittyy yhtä lailla naisten työssäkäyntiin ja
perhevapaajärjestelmään. Erilainen kohtelu varsinkin sillä perusteella, että henkilö on
maahanmuuttajien lapsi, olisi syrjivää".

Koulujen yleistä kehitystä ei pysäytetä kaavoituspolitiikalla.

On hullua vauhkota syrjivyydestä, kun maahanmuuttajien lapsilla on omat taustastaan johtuvat erityisongelmat.

Juha Sipilä, Keskusta
"Esimerkiksi asuntopolitiikan keinoin kaupunkien ja kuntien pitää huolehtia siitä, että
ihmisten asuinympäristössä ja kouluissa on lapsia erilaisista taustoista".

Niin varmaan voidaan tehdä, mutta sillä ei estetä kouluja muuttumasta maahanmuuttajaenemmistöisiksi.

Petteri Orpo, kokoomus
"Olisi kohtuutonta estää lähikouluperiaatteen toteuttaminen erillisellä säännöllä.
Ehdottomasti on kuitenkin tärkeää varmistaa, ettei mistään lähiöstä tule vain yhden
taustan omaavien asuttamaa. Tämä pitää kuitenkin huomioida laajemmin
asumispolitiikassa sekä esimerkiksi koulupiirijaoissa".

Eli sama tavoite yritettäisiin saavuttaa toisin keinoin. Se ei kuitenkaan onnistuisi, sillä asumispolitiikan ja koulupiirijakojen kanssa viilaamisen vaikuttavuus loppuu nopeasti, kun maahanmuutto on nykyisenlaista.

Tulisiko burqan, kasvot ja vartalon kokonaan peittävän asun käyttö kieltää julkisilla paikoilla Suomessa?

Jussi Halla-aho, perussuomalaiset
"Tällaiset vaatekappaleet edistävät musliminaisten eriytymistä valtavirtayhteiskunnasta ja
ylläpitävät vääristynyttä naiskuvaa".

Ei vastaväitteitä.

Anna-Maja Henriksson, RKP
"Olisi hankalaa vetää tarkka raja siihen, mikä pukeutuminen on liian peittävää ja mikä ei"

Ei sen vaikeampaa kuin lain tulkinta muutenkaan.

Petteri Orpo, kokoomus
(Ei perustelua)

Pitääkö Suomen nostaa kehitysavun määrä YK:n tavoitetasolle 0,7 prosenttiin BKT:sta?

Li Andersson, Vasemmistoliitto
"Kehitysyhteistyöbudjettia on korotettava huomattavasti vuosittain siten, että lähivuosina
saavutetaan 0,7 prosentin bruttokansantulo-osuus. Bruttokansantulo-osuuden ohella
oleellista on, miten rahat käytetään. Rahoitusta tulisi kohdentaa enemmän
kansalaisyhteiskunnan tukemiseen, köyhimpiin maihin ja monenkeskisille järjestöille.
Kehitysyhteistyövaroin ei pitäisi tukea sellaista toimintaa, jossa on keskeisesti kyse
kaupallisen yritystoiminnan edistämisestä tai joka on ristiriidassa kestävän kehityksen
tavoitteiden ja periaatteiden kanssa. Yksityisen sektorin toiminnan tukemiseen pitää päteä
samat velvoitteet avoimuudesta, raportoinnista, todennettavuudesta ja kehitysvaikutuksista
kuin muuhun kehitysyhteistyövaroin rahoitettuun toimintaan".

Eli enemmän puuhasteluun ja vähemmän pakolaisille.

Juha Sipilä, Keskusta
"Keskusta lähtee siitä, että Suomen on tavoiteltava määrätietoisesti ja suunnitelmallisesti
0,7 prosentin tasoa pitkällä tähtäimellä. Väestönkasvu kehitysmaissa sekä
ilmastonmuutoksesta johtuva kuivuus ja ruokapula aiheuttavat entistäkin laajemmilla
alueilla levottomuuksia, konflikteja ja pakolaisuutta. Pakolaisongelman hoitaminen ja
hallinnassa pitäminen on mahdollista vain monenkeskisellä kansainvälisellä yhteistyöllä ja
ennen muuta hakemalla ratkaisua pakolaisuuden syvällä oleviin juurisyihin".

Miten kehitysapu vaikuttaa "pakolaisuuden syvällä oleviin juurisyihin"?

Petteri Orpo, kokoomus
"Kehitysavulla on tärkeä rooli myös maahanmuuton juurisyihin vaikuttamisessa ja tätä
työtä on tarpeen jatkossakin jatkaa. Kehitysavun määrärahojen suunta on käännettävä
ylöspäin jo seuraavalla vaalikaudella. En näe kuitenkaan realistisena 0,7 prosentin
tavoitteen saavuttamista vielä seuraavan hallituskauden aikana, sillä se merkitsisi satojen
miljoonien vuositason lisäystä kehitysavun määrään samaan aikaan kun meillä on tarpeita
myös muualla"

Tutkijoiden mukaan (mm. Siirtolaisuusinstituutin johtaja Tuomas Martikainen viime viikolla) kehitysapu lisää liikkeelle lähtemistä ja maahanmuuttoa. Se vaikuttaa siis "maahanmuuton juurisyihin" kielteisesti. Jos Orpo haluaa vähemmän maahanmuuttoa, hänen pitäisi vastustaa kehitysavun lisäämistä.

Antti Rinne, SDP
"Mahdollisimman nopeasti tulevaisuudessa. Köyhimpien maiden kehityksen tukeminen ja
globaalin eriarvoisuuden vähentäminen on paitsi arvokysymys, myös Suomen omissa
intresseissä. Nykymaailmassa kurjuus ja konfliktit toisella puolella palloa heijastuvat
nopeasti myös tänne esim. pakolaisten muodossa. Ongelmien ennaltaehkäiseminen ja
pakolaisuuden juurisyihin puuttuminen on parasta ulkopolitiikkaa mitä voimme tehdä.
Kehitysrahoituksen tasainen ja kestävä nousu 0,7 % bruttokansantuotteesta muutaman
vaalikauden aikana rakennetaan uskottavalla suunnitelmalla ja siihen vaalikauden
ylittävällä sitoutumisella."

Haastan Rinteen tai kenet tahansa osoittamaan tai edes loogisesti perustelemaan, että kehitysapumäärärahojen korottaminen vähentää Suomeen tulevien pakolaisten määrää. Tutkijoiden konsensus on, että kehitysapu lisää liikkeelle lähtevien määrää.

[kylähullu]

Pelottavaa luettavaa ja vielä pelottavampaa on tieto että ihmiset äänestää näitä urpoja.

[Micke90]

Kyselyn tulos osoittaa, että viiden puolueen johtajat kasvattaisivat Suomeen otettavien kiintiöpakolaisten määrää. Monet heistä näkevät kiintiöpakolaisten vastaanottamisen hallituimpana vaihtoehtona pakolaisten vastaanottamiselle.

Tuo pitikin paikkansa vuoteen 1989 asti. Sen jälkeen kiintiöpakolaisia on otettu rajan yli lontivien elintasoturistien lisäksi. Vuodesta 1990 alkaen ei ole ollut perusteita koko pakolaiskiintiön olemassaololle.

[akez]

Juha Sipilä, Keskusta
"Keskusta on valmis nostamaan pakolaiskiintiötä. Tämän tekisimme erityisesti YK:n ja sen
instituutioiden kanssa. Kiintiön nosto edellyttää yhteistä eurooppalaista järjestelmää, jossa
on huomioitu rajojen parempi toimivuus, tehokkaammat palautukset, toimiva Schengenjärjestelmä,
hätätilanteiden varalle taakanjaon mekanismi sekä suuremmat panostukset
pakolaisuutta aiheuttavien ongelmien hoitoon. Hädänalaisia ihmisiä on autettava ja
lähempänä heidän kotiseutujaan".

Yhteinen EU-järjestelmä, joka huomioi rajojen paremman toimivuuden tarkoittaa ilmeisesti näitä EU:n 10.000 rajavartijaa, jotka eivät koskaan kykenisi valvomaan mitään rajoja, vaan toimimaan pelkästään sisäänheittäjinä ja kapsäkin kantajina, koska nykyisellä EU-komissiolla ei ole useiden indikaatioiden nojalla pienintäkään aikomusta lopettaa vapaata rajojen yli lampsimista. Esim. EU on julistanut Libyan "turvattomaksi satamaksi", jolloin kaikki mereltä tavatut on toimitettava Eurooppaan. Toisekseen, niin kauan kun rajan laittomasti ylittänyt tai sitä yrittänyt voi kiinni jäädessään lausua aina taikasanan "asylum", jolla pääsee vokkiin odottelemaan turvapaikkahakemuksen käsittelyä vuosikausiksi, niin silloin kaikelta rajavalvonnalta putoaa välittömästi pohja pois, kun optiona on vielä tämän lisäksi se, että turvapaikkahakemuksen voi monissa EU-maissa jättää jo rajalla. Silloin ei ketään pystytä enää pysäyttämään. Kaikki pääsevät näin aina Eurooppaan. Ainostaan kansallisin ratkaisuin jotkin maata ovat saaneet tuohon jotakin rotia. Esim. Ranskan käännytykset takaisin suoraan rajoilta. Nyky-EU:lta näitä toimia on turha odottaa.

Tehokkaammat palautukset: Eivät toimi nytkään. Juuri ketään ei saada poistettua maasta muuten kuin vapaaehtoisesti. Miten Sipilä ajatteli toteuttaa tehostamisen. Sitenkö, että laitetaan kielteisen päätöksen saaneet talteen odottamaan inspiroitumista vapaaehtoiseen paluuseen, kun samaan aikaan Mykkänen on jakelemassa työlupia kielteisen päätöksen saaneille? Vai miten tämä tehostaminen tapahtuu?

Toimiva Schengen-järjestelmä: Se toimii erittäin hyvin rikollisten kannalta. Heille paratiisi on jo toteutunut maan päällä. Tavallisten kansalaisten turvallisuus on samalla heikentynyt radikaalisti (mm. kv. asuntomurto- ja muut varaskoplat). Miten Sipilä parantaisi Schengenin toimivuutta? Kieltämällä sisärajojen sulkemisen edes tilapäisesti?

Taakanjakomekanismi hätätilanteiden varalta: Silloin meillä olisi EU-komission julistama jatkuva hätätila päällä. Pykälät tähän ovat jo valmiina (mass influx), näitä ei vain ole vielä taidettu aktivoida ja soveltaa tähän mennessä. Kun puskaradio sitten kuulee tästä, niin se levittää tiedon hyvin nopeasti pitkin kehitysmaita ja sitten tarvitaan enää vain matujen joukkorynnäkkö jossakin (Espanjan Melillan tapaan). Sipilän ajatus tarkoittaa sitä, että silloin tulijat jaetaan heti pitkin Eurooppaa sen sijaan, että nämä laitettaisiin saman tie takaisin, kuten tosinaan tehdään jo Melillassa Espanjan ja Marokon välisen sopimuksen nojalla.

Suuremmat panostukset pakolaisuutta aiheuttavien ongelmien hoitoon: Sanoisin, että suurimman lisäpanostuksen tuohon ovat velvollisia tekemään konfliktin aiheuttaneet pääpukarit, kuten esim. rauhannobelisti obama, joka oli erittäin vahvassa roolissa mm. Syyrian sisällissodan aiheuttamisessa rahoittamalla, aseistamalla, kouluttamalla ja tukemalla vallankumousoppositiota (jotkut väittävät obaman luoneen koko vallankumousopposition geopoliittisista syistä), joista osa loikkasi sitten Isiksen riveihin ja vei samalla saamansa aseet mukanaan. USA:n liittolaiset rahoittivat myös suoraan Isistä (olihan sekin vallankumouksen asialla, jolloin se palveli myös obaman intressejä). 

Hädänalaisia ihmisiä on autettava ja lähempänä heidän kotiseutujaan: Tästä olen samaa mieltä.

Petteri Orpo, kokoomus
"Jo olemassa olevan kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta voidaan apu kohdentaa sitä eniten
tarvitseville, haavoittuville ryhmille. Tämän takia koko EU:ssa pitäisi siirtää painopistettä
rajalta haun sijaan kiintiöpakolaisjärjestelmiin. Vuonna 2017 EU:n jäsenmaat ottivat
yhteensä vain noin 24 000 kiintiöpakolaista suoraan leireiltä. Samaan aikaan vuonna 2017
EU:n jäsenmaat myönsivät noin 0,5 miljoonalle turvapaikan".

Mitäköhän Orpo pitäisi tehdä, jotta voitaisiin auttaa samalla rahalla mahdollisimman suurta määrää "eniten apua tarvitsevia ja haavoittuvia". Missä näiden henkilöiden auttaminen on halvinta ja kustannustehokkainta? Eurooppaan kuljettamalla, vai jollakin muulla ratkaisulla? Missä kulttuurierot aiheuttavat vähiten kitkaa? Missä kolme sokeaa arabisiskosvanhusta, jotka tarvitsevat 24/7 tulkkausapua on parasta hoitaa? Rovaniemelläkö, vai jossakin arabikulttuuriin kuuluvalla alueella, jossa kieli ja tavat ovat samat.

Voisiko Orpo sattumoisin olla niin, että koko kiintiöjärjestelmä on aikoinaan luotu moraaliposeerausta ja -pönöttämistä varten, kunnes sitten eräät tahot huomasivat sen myös hyväksi bisnekseksi, jolla voi mukavasti ja vaivatta ansaita elantonsa, ja järjestäytyivät intressiryhmäksi lobbaamaan poliitikkoja, jotka itse eivät ole asiaa sen kummemmin ehtineet ajatella?

Painopisteen siirto rajalta haun sijaan kiintiöpakolaisjärjestelmiin: Ei toimi nykysysteemillä, jota kukaan ei ole tosiasiassa muuttamassa, ei EU, ei edes Orpo. Sen sijaan systeemi palvelisi erittäin mainiosti EU-komission, sekä eräiden EU-eliittien, pyrkimystä lisätä maahanmuuttoa kehitysmaista rajat kaatamalla, kuten on suoraan luettavissa Mykkäsen puheista:

Mykkänen twitterissä: Orban ei kannata satojen tuhansien ihmisten ottamista vuosittain Eurooppaan turvaan pakolaisleireiltä @VilleNiinisto ,minä kannatan. Pelkään, että nykyinen rajan yli tulemiseen perustuva turvapaikanhaku kääntää liian monet eurooppalaiset pelon kautta vastustamaan turvan antamista

[ämpee]

Kyselyn tulos osoittaa, että viiden puolueen johtajat kasvattaisivat Suomeen otettavien kiintiöpakolaisten määrää. Monet heistä näkevät kiintiöpakolaisten vastaanottamisen hallituimpana vaihtoehtona pakolaisten vastaanottamiselle.

Kuinka ollakkaan tuolle pakolaisuudelle ja heidän haalimiselleen ei nähdä laisinkaan vaihtoehtoa.
Otetaan joko kiintiön perusteella tai otetaan muuten vaan, käytännössä otetaan muuten vaan ja kiintiö vielä siihen päälle.

Vuosittainen kiintiö tarkoittaa sitoutumista pysyvään pakolaisuuteen, eli Suomen kuvaan maailmasta kuuluu oleellisena osana pakolaisuus.

[Bwana]

Haastan Rinteen tai kenet tahansa osoittamaan tai edes loogisesti perustelemaan, että kehitysapumäärärahojen korottaminen vähentää Suomeen tulevien pakolaisten määrää. Tutkijoiden konsensus on, että kehitysapu lisää liikkeelle lähtevien määrää.

Konsensuksesta en osaa sanoa mitään enkä nyt oikein haastamaankaan lähde sillä samoilla linjoilla tässä ollaan.

Tuo ei ole kuitenkaan ihan noin suoraviivainen juttu, sillä aika usein noissa tutkimuksissa puhutaan enimmäkseen kehityksestä, ei pelkästään kehitysavusta. Tämä voi olla hiustenhalkomista mutta noissa on eronsa. Nykymuodossaan apu näyttäisi rohkaisevan lisää lähtijöitä/sillä ei ole "mixed migraatioon" niin isoa hillitsevää vaikutusta, jos mitään, kuin väitetään. Klassinen esimerkkihän tästä voisi olla avustuksella koulutettu sairaanhoitaja lokaaleita tarpeita varten, joka sitten paperit kourassaan suuntaa muualle paremman liksan perässä. Tuo ulkomaan liksa jeesaa sitten kyllä kotosalla mutta mahdollistaa samalla jonkun muun lähtemisen jne. Chicagossa on enemmän eritrealaisia lääkkäreitä kuin Eritreassa... Nälkä kasvaa syödessä, samoin kunnianhimo kun mahdollisuuksien määrä kasvaa.

Akuutti apu eli "ruokaa nälänhätään" vähentää tuosta tilanteesta vaeltamaan lähtevien määrää.

On todettu että kun jokin maa/alue saavuttaa middle incomen, putoaa laillisia reittejä lähtevien määrä jossain määrin. Kotona on jo tarpeeksi hyvä olla ja toisaalta sitten lähtijät ovat koulutetumpia. Middle incomeen on toki aivan helevetillinen matka suurimmalla osalla Afrikan maista eli avun muutokset suuntaan tai toiseen eivät todennäköisesti tee suvea tai talvea lähtijöiden määrään, puoleen tai toiseen. Sitten on toki afrikkalaisten hallintojen tendessi siirtää omia tehtäviään NGO:ille jotta gepardipipolle jää enemmän fyrkkaa pyssyihin... "Afrikka afrikkalaisille" ei sitten toisaalta taas tule myöskään toimimaan sillä nämähän ryntääväät Kiinana sun muiden saudien kolonisoitaviksi ja taaskaan ei mikään muutu mutta länsitoimijoilla ei ole edes sitä vähää vaikutusvaltaa.

Aika mahdottomista yhtälöistähän näissä puhutaan. Suo siellä, vetelä housuissa.

Suurin osa afrikkalaisista ei kuulu noihin "laillisiin" lähtijöihin vaan he yleensä lähtevät joko turvallisuuden- tai taloudellisten mahdollisuuksien puuttumisen vuoksi. Näissä on sitten avulla vähän tehtävissä. Tai no, onhan noita "right to livelihood"-ompelukoneenkäyttökursseja ja ne aika usein toimivatkin lokaalisti/oikeasti "haavoittuvien" (kuurot/rammat/yms) parissa. Makrotasolla niillä ei ole mitään merkitystä, ei varsinkaan afrikkalaisessa "heti mulle kaikki tänne nyt"-impulsiivisessa ilmapiirissä, niin makro- kuin mikrotasolla. Lyhyellä aikavälillä avulla aikaan saadut taloudelliset mahdollisuudet voivat toimia nuorten lähtöä hillitsevinä tekijöinä köyhissä maissa. Pitkällä aikavälillä tästä ei ole tosiaan varmaa näyttöä.

Lopetaan tai lisätään apua, aivan sama niin kauan kun Euroopassa ei ole toimivaa ja tarpeeksi uskottavaa (jokainen saa miettiä itse mitä tuollaisen rajavalvonnan pitäisi tarkoittaa) ulkorajavalvontaa.

[Kim Evil-666]

Koko kiintiöpakolaisjärjestelmä on täysin nyrjähtänyt. Sen kasvattaminen entisestään se vasta nyrjähtänyttä onkin, varsinkin silloin, kun kiintiöpakolaiset edustavat maailman kehittymättömimpää ainesta. Kumulatiiviset vaikutukset ovat vuosien saatossa, sanoisinko maata romahduttavat, eikä ongelman alkulähde näe "vähäisintäkään päivänpaistetta", vaan seurauksena aurinko himmenee myös hulluutta tukevien maiden horisontissa.

Paperittomien palveluiden lisääminen rinnastuu rikoksen valkopesuun, jossa kustannukset ja kaikkinaiset seuraamukset langetetaan vastaanottavien maiden veronmaksajien niskaan. Herää kysymys, millä oikeudella nämä maailmanhalaajat jakelevat muiden rahoja niitä ansaitsemattomien taskuihin ja siinä samassa tekevät itse miljardiluokan bisneksiä ihmisoikeusjargonin mustiin käärinliinoihin puettuna.

Lisäksi on järjenvastaista edes puhua mistään kiintiöpakolaisista, kun Euroopassa vaeltaa miljoonia tänne kuulumattomia henkilöitä ja joiden edesottamukset ovat olleet jo tähän mennessä Euroopalle mittaluokassaan kolossiaaliset, niin rahassa kuin kaikessa muussakin kuviteltavissa olevassa.

En olisi koskaan uskonut näkeväni aikaa, jolloin "omat" koittavat kaikin keinoin luoda kaaosta omiensa joukkoon. Se on kuitenkin todellisuutta, enkä oikein jaksa uskoa tämän päättyvän kovinkaan hyvin kenenkään kannalta.

Eurooppaan- ja läntiseen maailmaan on kehittynyt uusi valtauskonto, joka kaikessa sekopäisyydessään on vaarallisempi kuin muut uskonnot yhteensä. Se näyttää pyhittävän kaikki mahdolliset keinot päämäränsä saavuttamiseksi. Kotoisessa maassamme on kosolti uuden uskonnon piispa-ehdokkaita ja tunku kalifiksi kalifin paikalle on kova.

Tajuavatkohan nämä pösilöt lainkaan, että he ovat itse rakentamassa omaa tuhoaan. Orwellkin olisi kateellinen rakenteilla olevan dystopian kokonaisvaltaisuudesta. Valkoinen eurooppalainen on ylimielisyydessään ja omahyväisyydessään, sekä ylitsepursuavassa ahneudessaan kadottanut jotakin oleellista. Se on kussut omille juurilleen, eikä kusta ole omiaan pitämään elämänpuuta elinkelpoisena.

[Ajattelija2008]

Jos EU (poisluettuna Britannia) ottaisi kiintiöpakolaisia suhteessa väkilukuun yhtä paljon kuin Suomi (750), niin se olisi 59 000 ihmistä vuodessa ja auttaisi hädänalaisia paljon paremmin kuin 300 000 laittoman siirtolaisen ottaminen vuodessa.

EU ottaa nyt noin 25 000 kiintiöpakolaista vuodessa Kai Mykkäsen väitteen mukaan.

Tässä taas yksi esimerkki siitä, että Saksa ja EU eivät ole halunneet auttaa hädänalaisia, vaan ottaa laittomia siirtolaisia. Ne 20 000 hukkumista Välimereen olivat harkittua toimintaa EU:n taholta.

[akez]

2. Ei (5kpl):
Anna-Maja Henriksson, RKP
"Turvapaikkaprosessia olisi järkevintä hoitaa sekä EU:n rajojen sisällä, että ulkopuolella.
Emme ehkäise ihmissalakuljetusta rakentamalla muuria Euroopan ympärille. Me teemme
sen luomalla turvallisia teitä Eurooppaan. Siksi haluamme ottaa käyttöön humanitäärisen
viisumin, jolla on mahdollista matkata laillisesti Eurooppaan hakemaan turvapaikkaa. Yhtä
tärkeää on auttaa ihmisiä siellä, missä on hätä. Kehitysavun tasoa tulisi selkeästi nostaa,
jotta voimme tukea yhteiskuntia eri haasteissa. Esimerkiksi koulutuksen kautta voidaan
pitkällä tähtäimellä vaikuttaa merkittävästi yhteiskuntarauhaan ja ympäristön kestävään
kehitykseen. Meidän täytyy kuitenkin vastata myös tämänhetkiseen avuntarpeeseen.
Haluamme, että EU perustaa väliaikaisia rekisteröintikeskuksia maihin, jossa on suuri
turvapaikanhakijoiden paine".

Ei pidä luvata sellaista, mitä ei pysty toteuttamaan. Vaikka humanitaarinen viisumi rajattaisiin vain pahimpiin ongelmamaihin, tulijoita olisi helposti miljoonittain. Suomiko heidät ottaisi vastaan?

... ja mahtaakohan anna maja tietää, kuinka monta halukasta sieltä mahdollisesti olisi tulossa? Ai ei? No, asiaa on kyllä tutkittu ja lukujakin löytyy. Mikä mahtaa olla anna majan konkreettinen ehdotus ja tapa hoitaa nämä asiat alla olevan suuruusluokan luvuilla? Otetaan vain sen verran, että tämän sektorin maahanmuuttobisnes voi myös jatkossa pulleasti, vai jotakin muuta? Missä mahtaa anna majan mielestä kulkea raja, jonka jälkeen vastuussa olevia poliitikkoja voidaan alkaa jo syyttää joukkotuhonnasta, jonka pykälät on jo implementoitu myös Suomen lakeihin?

Gunnar Heihnsohn
"Islamilaisessa maailmassa ei ole 'tyttöystäviä'"

Ei työtä, ei seksiä: Keskustelu sosiologi Gunnar Heinsohnin kanssa Kölnin tapahtumista, frustroituneista pakolaismiehistä, koskemattomista muslimitytöistä ja länsimaisista naisista saaliseläiminä.

Die Welt 15.1.2016 juttu saksaksi

(...)
Heinsohn: Totta, se on ymmärrettävää, että he, joille oma maa ei anna mitään mahdollisuuksia aseman (position) saavuttamiseksi, haluavat ryhtyä elintasopakolaisiksi. Jos heillä ei kuitenkaan ole mahdollisuuksia ryhtyä tähän, niin syntyy vaara, että he aloittavat taistelun kotimaissaan niitä vastaan, joilla on asema. Ja silloin heidän kotimaistaan tulee sotatoimialueita. Ja kaikista noiden maiden asukkaista tulee tälle mantereelle saapuessaan suojaan ja turvapaikkaan oikeutettuja henkilöitä. Tämä on nyt vasta alkuvaiheissaan olevan massamaahanmuuton tausta. Todellinen mittakaava tulee olemaan sadoissa miljoonissa.

Die Welt: Miten päädytte näihin lukuihin?

Heinsohn: Tämä voidaan laskea suhteellisen tarkasti. Me tiedämme, että Marokon, Indonesian ja Etelä-Afrikan välisellä alueella asuu noin kaksi miljardia ihmistä. Heiltä kysyttiin, haluavatko he jäädä, vai lähteä. Noin 500 miljoonaa henkilöä haluaisin mieluummin lähteä alueelta. Jos toive muuttaa pois maasta säilyy tällä tasolla, niin silloin on odotettavissa, että Eurooppaan vuoteen 2050 mennessä pyrkivien määrä on noin 1,2 miljardia ihmistä.

Die Welt: Mihin kyselytutkimukseen te viittaatte?

Heinsohn: Kyseessä on Gallup Oy:n vuonna 2009 tekemä tutkimus. Se on vielä optimistinen. Se tehtiin jo ennen öljyn hintaromahdusta, ennen arabien sisällissotia, ennen Boko Haramia jne. Sen jälkeen on julkaistu Qatarin  Arabitutkimus- ja politiikkakeskuksen 12 arabimaassa vuonna 2015 tehdyn asennetutkimuksen tulokset. He kysyivät myös, kuinka moni arabi haluaisi poistua kotimaistaan. Heidän määränsä oli 35%. Vuonna 2009 luku oli vielä 23%.
(...)

Prof. Heinsohn: Matu-vyöry lopettaa Euroopan vuoteen 2050 mennessä

On helpompaa sanoa syövänsä yhdeltä istumalta vaikka kymmenen hevosta, kuin tehdä se käytännössä.

EDIT typo

[Roope]

Mitäköhän Orpo pitäisi tehdä, jotta voitaisiin auttaa samalla rahalla mahdollisimman suurta määrää "eniten apua tarvitsevia ja haavoittuvia". Missä näiden henkilöiden auttaminen on halvinta ja kustannustehokkainta? Eurooppaan kuljettamalla, vai jollakin muulla ratkaisulla? Missä kulttuurierot aiheuttavat vähiten kitkaa? Missä kolme sokeaa arabisiskosvanhusta, jotka tarvitsevat 24/7 tulkkausapua on parasta hoitaa? Rovaniemelläkö, vai jossakin arabikulttuuriin kuuluvalla alueella, jossa kieli ja tavat ovat samat.

Li Andersson lausui asiasta eilen Ylen tv-uutisissa, että kiintiöpakolaisjärjestelmä on tehokkain järjestelmä hädässä olevien ihmisten auttamiseen. Tämä ei ollut mikään harkitsematon lipsahdus, vaan Andersson toisti saman sanasta sanaan ruotsiksi ruotsinkielisissä tv-uutisissa.

Anderssonin väite ihmisten Suomeen asuttamisen tehokkuudesta hädässä olevien ihmisten auttamisessa on absurdiudessaan röyhkeä. Viime viikolla Suomessa vieraillut Maailman ruokaohjelman pääjohtaja David Beasley linjasi, että pelkkä syyrialaisen turvapaikanhakijan ruokahuolto maksaa Berliinissä satakertaisesti sen mitä Syyriassa. Suunnilleen sama suhdeluku esiintyy toistuvasti YK:n ja tutkijoiden arvioissa siitä, kuinka paljon enemmän pakolaisten auttaminen maksaa länsimaissa lähtöalueisiin verrattuna.

[Bwana]

Mitäköhän Orpo pitäisi tehdä, jotta voitaisiin auttaa samalla rahalla mahdollisimman suurta määrää "eniten apua tarvitsevia ja haavoittuvia". Missä näiden henkilöiden auttaminen on halvinta ja kustannustehokkainta? Eurooppaan kuljettamalla, vai jollakin muulla ratkaisulla? Missä kulttuurierot aiheuttavat vähiten kitkaa? Missä kolme sokeaa arabisiskosvanhusta, jotka tarvitsevat 24/7 tulkkausapua on parasta hoitaa? Rovaniemelläkö, vai jossakin arabikulttuuriin kuuluvalla alueella, jossa kieli ja tavat ovat samat.

Li Andersson lausui asiasta eilen Ylen tv-uutisissa, että kiintiöpakolaisjärjestelmä on tehokkain järjestelmä hädässä olevien ihmisten auttamiseen. Tämä ei ollut mikään harkitsematon lipsahdus, vaan Andersson toisti saman sanasta sanaan ruotsiksi ruotsinkielisissä tv-uutisissa.

Anderssonin väite ihmisten Suomeen asuttamisen tehokkuudesta hädässä olevien ihmisten auttamisessa on absurdiudessaan röyhkeä. Viime viikolla Suomessa vieraillut Maailman ruokaohjelman pääjohtaja David Beasley linjasi, että pelkkä syyrialaisen turvapaikanhakijan ruokahuolto maksaa Berliinissä satakertaisesti sen mitä Syyriassa. Suunnilleen sama suhdeluku esiintyy toistuvasti YK:n ja tutkijoiden arvioissa siitä, kuinka paljon enemmän pakolaisten auttaminen maksaa länsimaissa lähtöalueisiin verrattuna.

Laitan taas tähän laskukaavan vuoden 2015 tiimoilta. 36 000 * 15 000 / 35 000 * 80.

Tulos noin 1 235 000 ei muutu, vaikka se ei aivan samaan vastaakaan kuin mitä Li tuossa valehtelee. Tuo kaava pitää sisällään järjestyksessä Suomeen tulleet huilipaikkailijat, heidän pelkästä vastaanotostaan per capita hs:n mukaan aiheutuneet kustannukset dollareissa, keskimääräisen koulublokin hinta dollareissa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja yhteen blokkiin säällisesti mahtuvien oppilaiden määrä.

Tulos 1 235 000 on pelkästään vuonna 2015 läpsyttelijöiden SUOMEN vastaanottokuluilla hypoteettisesti kouluun (ja sitä kautta ns. lähtömaiden tilannetta parantaneiden) saatujen Saharan eteläpuolisten lasten määrä.

Meikäläisestä alkaa tuntua, että meille puhutaan niin totta kuin voidaan...

edit: Bergules muuten. Normaalisti tuon hintaisessa koulublokissa on kaksi-kolme 80:n oppilaan tilaa, riippuen vähän maasta. Elikkäs komento takaisin: Semmoinen kaksi ja puoli miljoonaa on se vähimmäinen oikea vastaus.

[akez]

Krista Mikkonen, Vihreät
"Esitetyssä mallissa on paljon ratkaisemattomia ongelmia. Ehdotuksella sysätään vastuuta
EU:n ulkopuolelle sen sijaan, että puututtaisiin todelliseen ongelmaan eli jäsenmaiden
välisen sitovan ja reilun vastuunjaon puuttumiseen. Sen aikaansaaminen olisi rajavaltiona
Suomenkin etu. Turvapaikkamenettelyn tulee perustua ihmisoikeuksien kunnioittamiseen.
Lisäksi on luotava laillisia ja turvallisia reittejä suojaan".

Ihan näin uteliaisuudesta haluaisin krista mikkosen selvittävän kaikille, miten meille syntyy vastuu kriiseistä ja konflikteista, jotka tapahtuvat muilla mantereilla Euroopan ulkopuolella, jos emme ole olleet mukana tuottamuksellisesti niitä aiheuttamassa? Vai onko kristalla tiedossa jotakin julkisuudelta vielä piilossa olevaa raskauttavaa aineistoa, joka johtaisi jotkut poliitikoistamme edesvastuuseen aina Haagia myöten?

Näin yleisestihän on niin, että jos Ville tappaa Kallen, niin syyllinen siitä ei ole täysin ulkopuolinen Pekka, ja vastuutakin voidaan vierittää ulkopuolisille vain silloin, kun on osoitettavissa, että he ovat olleet tuottamuksellisesti osallisina tapahtuneeseen. Vai löytyykö "vihreässä maailmassa" aina ensin vastuunkantaja ja syyllinen, ja se riittää, eikä perusteluja ja todisteluja enää sitten tarvita?

Miten tässä vihreiden sapluunassa on sitten konkreettisesti huomioitu tämän maan asukkaiden kansalais- ja ihmisoikeudet? Kun kaikkea ei voi saada samalla kertaa, niin menevätkö silloin muilta mantereilta tulleiden oikeudet - väistämättä syntyvien konfliktitilanteiden sattuessa - maan kansalaisten oikeuksien edelle? Entä silloin, jos maan kansalaisten rauha, elinympäristö, elinolosuhteet ja turvallisuus, sekä yleinen järjestys vaarantuvat valtavien hallitsemattomien tulijavolyymien johdosta? Miten "vihersapluuna" ratkaisee silloin ongelmat?

EDIT typo

[akez]

Tässä puolueiden näkemysten vertailukohdaksi Italian sisäministerin laatima uusi maahanmuuttoa koskeva säädös, jonka tarkoituksena on parantaa maan turvallisuutta. Italialaiset ovat hyvin perillä hallitsemattoman maahanmuuton aiheuttamista ongelmista, joten vähänkin kaukonäköinen hallitus huomioi tarkkaan nämä parannusesitykset, sillä ne kohdistuvat suoraan niihin seikkoihin, jotka jollakin aikavälillä muuttuvat (isoiksi) ongelmiksi myös täällä. Myös Italian kansalaiset kannattavat ja haluavat näitä uudistuksia, mikä näkyy siinä, että Salvinin Lega-puolue nousi äskettäin mielipidemittauksissa maan suurimmaksi puolueeksi. Merkelin reseptillä, jota meilläkin suurin osa puolueista näyttää sokeasti seuraavan, pääsee vain ajanmittaan kannatuksen alamäkeen, mutta kukin tehköön itse valintansa - asema vallankahvassa ja maan johdossa, vai ulkomaalaisten "ihmisoikeudet"; maata johtava puolue, vai maailmoja syleilevä hyväntekeväisyysjärjestö ilman todellista valtaa ja Bill Gatesin säätiön suunnattomia varallisuusresursseja.

Salvinin säädöksen sisältö julkaistiin: Uudet maahanmuuttoa ja turvallisuutta koskevat normit

Ministerineuvoston hyväksymä säädös lopettaa humanitaaristen oleskelulupien myöntämisen kotimaahan palauttamisen estyessä

Il Giornale 24.9.2018 juttu italiaksi

Ministerineuvosto hyväksyi yksimielisesti Salvinin säädöksen ja parlamentti tulee pian käsittelmään sen sisällyttämistä lakiin. Sisäministeriön on tehnyt jo kuukausien ajan työtä tämän parissa.

Jo viime päivien aikana oli vuotanut ulos joitakin huhuja kahdesta dokumentista, jotka myöhemmin yhdistettiin ennen ministerineuvostoon vientiä. Kaikki ne turvallisuutta ja maahanmuuttoa koskevat uudistukset, joita Legan johtaja on kehunut vuolaasti:

Oleskeluluvat

Turvapaikanhakijoiden oleskeluluvat. Lega on nostanut asian esille ja Salvini on myös puhunut useaan otteeseen samasta asiasta: "Humanitaarisia syitä" koskeva kategoria poistuu ja tilalle tulevat muut "erikoistapaukset", joissa maahantulijalle ei ole myönnetty kansainvälistä suojelua tai pakolaisstatusta, mutta hän voi silti jäädä Italiaan. Kyse on "luonteeltaan humanitaarisiin tarpeisiin perustuvista tilapäisistä" oleskeluluvista. Niitä voidaan myöntää "erityistä siviilikuntoisuutta osoittaneille henkilöille", törkeän työssä tapahtuneen riiston kohteeksi joutuneille, kotiväkivallan uhreille, sekä poikkeuksellisten luonnononnettomuuksien johdosta ja terveydellisistä syistä, tai poikkeuksellisen haavoittuvien tapauksien kohdalla". 

Palautuskeskukset

Ennakko-odotusten mukaisesti toteutui se, että ulkomaalaisten maksimisäilytysaikaa palautuskeskuksissa pidennettiin. Sen pituus nousi nykyisestä 90 päivästä aina 180 päivään. Tämän myötä toivotaan voitavan lisätä laittomasti tulleiden charter-palautuslentoja kotimaihinsa. Lisäksi uusia palautuskeskuksia voidaan perustaa nopeammin jo valmiiksi sovittujen menettelytapojen puitteissa. Lisäksi laittomasti tulleet voidaan pitää säilössä rajan läheisyydessä "rakennuksissa, jotka ovat käytettävissä yleisen turvallisuuden varmistamiseksi tilanteissa, joissa palautuskeskuksia ei ole käytettävissä". Näin voidaan jatkaa aina karkotuksen vahvistamiskuulemiseen ja maastapoistamisen toteutumiseen asti.

Turvapaikanhakijoiden säilytysaika hotspoteissa pysyy edelleen 30 päivässä, mutta sitä voidaan jatkaa 180 päivään asti, jos kyseisen "henkilön identiteetti on pystytty selvittämään". Karkotettu ulkomaalainen ei voi palata takaisin Italiaan, eikä Schengen-alueelle. Siksi ulkomaalaisen tunnistustiedot välitetään myös muille EU-maille sen estämiseksi, että hän tulisi uudelleen takaisin.

Kansainvälisen suojelun lakkauttaminen

Salvinin säädös sisältää myös niiden rikosnimikkeiden määrän kasvattamisen, jotka johtavat automaattiseen turvapaikkahakemuksen hylkäämiseen tai turvapaikkastatuksen lakkauttamiseen, jos maahantulija on jo sellaisen saanut. Näihin rikoksiin kuuluvat: Väkivaltaiset seksuaalirikokset ja huumeiden valmistukseen, kauppaamisen ja hallussapitoon, sekä henkilökohtaiseen käyttöön liittyvät rikokset. Lisäksi mukana ovat ryöstöt ja kiristykset, jotka ovat tähän asti olleet relevantteja vain törkeinä rikoksina suoritettuina. Rikoslistalla ovat myös viranomaisten uhkailu tai heihin kohdistuva väkivalta, pahoinpitelyt ja törkeät pahoinpitelyt, naisten sukupuolielinten silpomisrikokset ja varkaudet (myös asunnoista), joissa raskauttavana tekijänä on ollut aseiden tai huumeiden hallussapito. Säädösuudistuksen perusteluna on se, että "turvapaikkaa hakeva ei saa tehdä rikoksia".

Jäähyväiset "lomaileville pakolaisille"

Usein esiintyy sellaista, että kansainvälistä suojelua saaneet saattavat palata takaisin kotimaahansa. Nykyinen laki sallii tämän. Mutta miksi sotaa tai vainoa paennut henkilö haluaisi palata takaisen sinne mistä hän pakeni? Tästä syystä maahamuuttajasäädös sisältää "kansainvälisen suojelun lakkauttamisen" niissä tapauksissa, joissa on palattu takaisin kotimaahan. Mikä on säädösmuutoksen motiivi? Palaaminen on "viite pakolaisen halusta palata takaisin kotimaahansa tai niiden olosuhteiden muutoksesta, jotka johtivat toissijaisen suojelun myöntämiseen".

Turvapaikkahakemusten jättämisen tiukentaminen

Turvapaikkahakemusten uusintakäsittelyn välttämiseksi sisäministeriö on varannut mahdollisuuden "evätä henkilöltä oikeus oleskella Italiassa turvapaikkahakemuksen käsittelyn ajan". Jos maahantulija joutuu rikostutkintaan, joka voisi johtaa kielteisen päätöksen saamiseen tai hänet on jo tuomittu ensimmäisessä oikeusasteessa, niin komissio voi keskeyttää turvapaikkahakemuksen käsittelyn.

Lisäksi otetaan käyttöön "nopeutettu menettely raja-alueilla niiden henkilöiden osalta, jotka jättävät turvapaikkahakemuksen rajalla tai transit-alueella sen jälkeen kun heidät on otettu kiinni rajatarkastusten kiertämisen tai niiden välttämisyrityksen johdosta". Niiden henkilöiden osalta, joilla on jo karkotuspäätös Italiasta, ei tulla kuitenkaan edes ottamaan huomioon uusia turvapaikkahakemuksia, koska on oletettavissa, että se on tehty vain ja ainoastaan Italiasta karkottamisen estämiseksi.

SPRAR-järjestelmä vain pakolaisia varten ja ilmainen oikeusapu

SPRAR-järjestelmä[1] ei "katoa". Se säilyy, mutta se palautetaan takaisin aiempaan hyötykäyttöön. Se voi siten ottaa vastaan vain kansainvälistä suojelua saaneita ja alaikäisiä, mutta ei enää tavallisia turvapaikanhakijoita. Vastaanottoa pyytävät eivät saa enää tähän asti käytössä ollutta henkilökohtaista rekisteröintiä, eikä tarjolla ole enää ilmaista lakimiehen antamaa oikeusapua tapauksissa, joissa "valitus todetaan prosessointikelvottomaksi tai muuten epäasialliseksi".

Kansalaisuuden peruuttaminen

Kaikki Italian kansalaisuuden saaneet maahanmuuttajat, joiden tilillä on todennettuja terrorismirikoksia ja niihin lopullinen tuomio, tulevat menettämään Italian kansalaisuuden. Tähän kohtaan, jota kritisoitiin eniten valmistelutyön aikana, löydettiin ratkaisu siten, että kansalaisuuden peruuttaminen tapahtuu tasavallan presidentin säädöksellä sisäministerin esityksestä 3 vuoden sisällä tuomion lainmukaisuuden astuttua voimaan. Siten presidentti toimii takaajana estämässä mahdollista säädöksen väärinkäyttöä.

---

[1]SPRAR: Ensivastaanoton jälkeinen turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten toisen portaan suojelujärjestelmä, jota hoitavat julkista rahoitusta saavat paikallisviranomaiset, sekä ei-valtiolliset järjestöt. Järjestelmä koostuu pienemmistä vastaanottokeskuksista, jotka tarjoavat apua ja integrointipalveluja. Järjestelmä toimii erilaisten suurlaitosten rinnalla.

2009-04-01 Italia: Välimeren vaarat ja Lampedusan liikenne (yhdistetty)

[Alaric]

Täällä ei näköjään ollutkaan vielä "rodullistettujen" Fem-R -ryhmän kannanottoa. Mukana mm. eduskunta-avustajina toimivat nitisijät Nitin Sood ja Brigita Krasniqi.

https://twitter.com/HommaFI/status/1045244896142127104

[tweet]1045244896142127104[/tweet]

http://www.fem-r.fi/fem-r-median-tuottama-maahanmuuttokeskustelu-yllapitaa-rasismia-kannanotto-ylen-uutiseen-maahanmuutosta-ja-sen-kuvastoon/ (27.9.2018)

FEM-R: MEDIAN TUOTTAMA MAAHANMUUTTOKESKUSTELU YLLÄPITÄÄ RASISMIA — KANNANOTTO YLEN UUTISEEN MAAHANMUUTOSTA JA SEN KUVASTOON

Fem-R peräänkuuluttaa medialta vastuullisempaa ja asiakeskeisempää maahanmuuttokeskustelua, jossa ruskeat ihmiset eivät ole ainoastaan passiivisia kohteita, joista valkoiset ihmiset puhuvat. Ylen uusin artikkeli koskien maahanmuuttoa (Yle selvitti puolueiden maahanmuuttonäkemykset: Suurin osa lisäisi paperittomien palveluita – vain kaksi puoluetta kieltäisi naisilta burkat) jatkaa vanhaa kaavaa, jossa maahanmuuttokeskustelussa sivuutetaan kokonaan rodullistettujen omat huolenaiheet ja keskitytään pohtimaan maahanmuuttoa lähtökohtaisesti valkoisesta näkökulmasta.

Fem-R:n puheenjohtaja Brigita Krasniqi kertoo: "Ylen artikkelissa käsitellään edustakuntapuolueiden kantoja maahanmuuttoon, mutta se jättää käsittelemättä keskeisiä aiheita, jotka ovat erityisen tärkeitä yhdenvertaisuuden ja rodullistettujen suomalaisten kannalta. Toimittaja ei ole kysynyt puolueiden mielipidettä esimerkiksi lakialoitteeseen, jolla kielletään järjestäytynyt rasismi tai pitäisikö kotouttamiseen panna lisäresursseja. Sen sijaan artikkelissa selvitetään puolueen kantoja burkan kieltämiseen, joka ei ole ajankohtainen tai poliittisesti relevantti aihe. Fem-R painottaa, että toimittajan valinta kysyä burkasta, mutta ei rasismista, osoittaa kuinka media ohjaa yhteiskunnallista keskustelua."

Fem-R:n toinen puheenjohtaja Nitin Sood jatkaa: "Suomalainen media on mukisematta omaksunut äärioikeiston käyttämän retoriikan, jota toistetaan varauksetta. Median tuottama maahanmuuttokeskustelu ylläpitää rasistista asetelmaa, jossa meidät rodullistetut tehdään näkymättömäksi ja meiltä riistetään meidän toimijuus puhumalla meistä ilman meitä. Medialla on valtava rooli yhteiskunnallisten asenteiden muokkaamisessa, mutta tällä hetkellä suomalainen media epäonnistuu täydellisesti käsittelemään maahanmuuttoa vastuullisesti ja toiseuttamatta. Jokainen maahanmuuttokeskustelu, jonne kutsutaan ns. maahanmuuttokriittinen henkilö, on erävoitto rasismille."

Fem-R tuomitsee yksiselitteisesti artikkelissa käytetyn alkuperäisen kuvaston, jolla lietsotaan vastakkainasettelua ja luodaan uhkakuvia niqabia käyttävistä ihmisistä. Kuvassa niqabiin pukeutunut ihminen on asettu kaikkien puoluejohtajien keskelle. Kuvaston tarkoituksena on selvästi herätellä tunteita ja luoda mielikuvaa, että tämä ihminen on maahanmuuton ilmentymä.

(...)

[Roope]

Haastan Rinteen tai kenet tahansa osoittamaan tai edes loogisesti perustelemaan, että kehitysapumäärärahojen korottaminen vähentää Suomeen tulevien pakolaisten määrää. Tutkijoiden konsensus on, että kehitysapu lisää liikkeelle lähtevien määrää.

Tuo ei ole kuitenkaan ihan noin suoraviivainen juttu, sillä aika usein noissa tutkimuksissa puhutaan enimmäkseen kehityksestä, ei pelkästään kehitysavusta. Tämä voi olla hiustenhalkomista mutta noissa on eronsa.

Ihan hyvä tarkentaa. Yksinkertaistin hyväksymällä annettuna kehitysavun lisäämistä vaativien poliitikkojen käsityksen, että kehitysapu lisää kohdemaissa "kehitystä" (mikä ei ole itsestäänselvyys), mikä taas heidän mukaansa pitäisi ihmiset aloillaan. Todellisuus on monimutkaisempi, mutta yksinkertaistukseni tarkoitus oli osoittaa poliitikkojen tavoitteiden ja vaatimusten ristiriitaisuus.

Kehitysavun lisääminen ei monistakin syistä vähennä ainakaan automaattisesti tänne tulevien määrää, eikä tulijamäärän vähentämistä ole edes asetettu kehitysaputoimien tavoitteeksi. On vain tehty (väärä) oletus, että tänne tulevien ihmisten määrä korreloisi lähtömaiden olojen kanssa, joten kun kehitysapu parantaa oloja, lähtijöitä on vähemmän. Tämä käsitys on siis virheellinen.

5:56:30
Tuomas Martikainen, Siirtolaisuusinstituutin toimitusjohtaja
"Kaikkein köyhimmät eivät nitkahda mihinkään, korkeintaan naapurikylän puolelle. Se väkijoukko globaalista väestöstä, joka on liikkuvinta, on globaalisti katsoen keskituloiset. Ne, jotka ovat jo nousseet köyhyydestä eteenpäin etsivät erilaisia mahdollisuuksia elämällensä. Eli siinä mielessä esimerkiksi kehitysapukeskusteluissa esiin nostettu seikka, että autetaan niitä kaikkein köyhimpiä siellä, missä he ovat, niin he eivät lähde mihinkään, ei pidä paikkaansa. Vaan juuri kun heitä autetaan, niin silloin se mahdollistaa sen, että tulijoita on mahdollisesti enemmän kuin aikaisemmin."

Integration 2018, Day 2 19.9.2018

[Roope]

Yle luonnollisesti jatkaa aiheesta tiedustelemalla yliopistotutkija Tuija Saresman ja väitöskirjatutkija Erna Bodströmin mielipiteitä puolueiden puheenjohtajien maahanmuuttovastauksista.

Yle: Tutkijoiden mukaan vaalit näkyvät Ylen maahanmuuttokyselyssä: Ristiriitaisuuksia, äänten kalastelua ja yllätyspehmoilua 27.9.2018

Sen lisäksi pääministeri Juha Sipilä vastasi "ei" kysymykseen, pitäisikö EU:n turvapaikkaprosessi hoitaa ensisijaisesti EU:n rajojen ulkopuolella, esimerkiksi järjestelykeskuksissa.

Sipilä sanoi syyskuun alussa Ylen Ykkösaamussa, että suurin osa Suomeen 2015–2016 tulleista turvapaikanhakijoista "oli liikkeellä taloudellisten syiden takia".

– Olisiko tässä pientä pehmentelyä verrattuna kommentteihin, joissa hän on puhunut haittamaahanmuutosta. Tässä tuli Sipilän pehmeämpi puoli esille, Saresma sanoo.

Sipilä ei tietääkseni ole puhunut yhdessäkään kommentissaan haittamaahanmuutosta. Siitä seurannut meteli tuskin olisi jäänyt huomaamatta.

Väitöskirjatutkija Erna Bodström puolestaan ihmettelee, miksi Sipilä vastaa näin ja kulkee samaan aikaan EU-kokouksissa pohtimassa vakavasti järjestelykeskusten perustamista.

Sipilä vastasi kysymykseen "ei", mutta perustelut vastasivat paremminkin "kyllä"-vastausta.

Bodström muistuttaa myös hallituksen päättäneen, että pakolaiskiintiötä ei nosteta. Se pidetään 750:ssä.

– Selitykseksi ei riitä, että siniset ovat hallituksessa. Keskusta ja kokoomus ovat suuria puolueita. Tässä on selvä ristiriita, Bodström sanoo.

Ei välttämättä ole ristiriitaa, sillä Keskusta ja Kokoomus ovat asettaneet pakolaiskiintiön nostamiselle ehtoja. Tosin aika varmasti nämä ehdot unohtuvat seuraavassa hallituksessa.

Populismi vie Eurooppaa. Ruotsidemokraatit voitti vaalit ja Italiassa populistit perustivat populistihallituksen. Se hämmentää perinteisiä puolueita.

Populismia tutkineen Tuija Saresman mukaan tämä näkyy puoluejohtajien vastauksissa.

– Vastauksista paistaa se, että muutkin puolueet ovat lähteneet mukaan perusuomalaisten maalaamaan maailmaan, jossa maahanmuutto on se suurin uhka ja tärkein kysymys, vaikka se muiden puolueiden mielestä ei sitä olisikaan.

Saresman kuvaus ei vastaa puheenjohtajien vastauksia. Päinvastoin, Halla-ahoa ja Terhoa lukuun ottamatta muut puheenjohtajat vähättelevät maahanmuuton merkitystä ja vaikutuksia ja aikovat jatkaa turvapaikkapolitiikassa suoraan siitä, mihin keväällä 2015 jäätiin, kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Ristiriitoja löytyy myös perussuomalaisten ja sinisten ajattelusta. Molemmissa puolueissa on käytetty puheenvuoroja siitä, että pakolaisuuden "juurisyihin" pitäisi puuttua.

– Silti kumpikaan puolue ei halua nostaa kehitysapua, tutkija Erna Bodström sanoo.

En ole huomannut perussuomalaisten käyttäneen puheenvuoroja "pakolaisuuden juurisyihin puuttumisesta". Olisin pannut merkille noin idioottimaisen ilmaisun. Tuohan on Sipilän, Orpon ja vihreiden käyttämää kieltä, kun he haluavat väistää raja- ja turvapaikkapolitiikasta puhumisen. Ei ole sellaisia "pakolaisuuden juurisyitä", joihin voisimme millään merkittävällä tavalla "puuttua".

Eikä myöskään ole ristiriitaa. Kehitysavun nostamisella ei vähennetä liikkeelle lähtevien määrää. Pakolaisia voidaan auttaa paremmin moninkertaistamalla humanitaarisen avun osuus nykyisten kehitysapumäärärahojen sisällä sekä minimoimalla turvapaikkamaahanmuutto, jonka kustannuksista osa lasketaan kehitysapumenoiksi.

[Roope]

Ylen kysely oli jälleen yksi hukattu mahdollisuus synnyttää keskustelua Suomen maahanmuuttopolitiikan valinnoista ja valintojen seurauksista. Ei puhettakaan sellaisesta.

Kysymykset olivat vääriä, kuvat olivat vääriä ja aihekin oli väärä.

[tweet]1044950221975945217[/tweet]

Voi kauhistus. Kysymyksellähän annetaan ymmärtää, että koulujen muuttuminen maahanmuuttajavaltaisiksi olisi jonkinlainen ongelma. Kuten sen on havaittu olevan niin kantaväestölle kuin myös "siirtolaistaustaisille" itselleen, joiden tunteita Andersson haluaa niin kovasti suojella.

Li Andersson itse esitti tähän "koulujen eriytymiseksi" nimeämäänsä ilmiöön ratkaisuksi "kaavoituspolitiikkaa", ikään kuin sillä pystyttäisiin estämään maahanmuuttajien määrän kasvu. Eikä ihme, sillä keskusteluketjusta käy ilmi, että Andersson kieltäytyy viimeiseen asti tunnustamasta ilmiötä ongelmaksi. Eihän suomalaislastenkaan määrää rajoiteta ulkomailla, ja sitä paitsi maahanmuuttajatkin ovat suomalaisia. Toimittaja Saska Saarikoski komppaa, että "Kysymys maahanmuuttajalapsista on puhdasta suomalaista maakuoppa-ajattelua, kuten koko Ylen kysely."

[tweet]1044950593461276674[/tweet]

Uhkaava, salaperäinen ja joukosta poikkeava. Mielikuva on Anderssonin omasta päästä. Kuvahan (alkuperäinen, sittemmin vaihdettu) liittyi puheenjohtajille esitettyyn kysymykseen kasvojen peittämisen kieltämisestä.

[tweet]1044978700742266880[/tweet]

On sikäli ajankohtaista, että lapsikiintiöistä ja burkista käydään keskustelua muualla Euroopassa, joiden kehitystä Suomi viiveellä seuraa. Sveitsiläiskantoni kielsi muutama päivä sitten kasvot peittävät huivit.

Sen sijaan on vaikea nähdä ajankohtaisina kyllä/ei-kysymyksiä rasismin vähentämiseen tai kotouttamisen parantamiseen liittyvistä lakimuutoksista. En muista Vasemmistoliiton esittäneen sellaisia.

Ylen kysely maahanmuutosta puhuttaa – Andersson: "Yhteiskunnallisen ilmapiirin kiristymiseen herää viimeistään siinä vaiheeessa"

Ylen keskiviikkona julkaisema kysely puolueiden maahanmuuttokannoista nostatti pientä kuohuntaa Twitterissä. Sinänsä kysely ei paljastanut puolueiden näkökulmista mitään uutta, mutta enemmän kummasteltiin sen sävyä ja kuvitusta.

Jutun pääkuva on sittemmin vaihdettu, mutta aluksi siihen oli puoluejohtajien naamojen lisäksi laitettu muslimi mustassa niqab-kaavussa. Yle ei pyytänyt kuvaa anteeksi, mutta vaihtoi sen vähin äänin.

[...]

Eduskuntavaaleihin on toki vielä monta kuukautta aikaa, mutta hieman kehnolta näyttävät suurten tiedotusvälineiden teemat. Maahanmuutosta saa toki juttuja, joita jaetaan ja klikataan, mutta seuraavissa vaaleissa on tärkeämpiäkin aiheita.

Olisi toivottavaa, että helteiden päättyminen ei veisi huomiota ilmastonmuutokselta. Tällä hetkellä olemme matkalla helvettiin ensimmäisessä luokassa. Tuo matka on vielä mahdollista pysäyttää, mutta se vaatii rohkeita tekoja. Niistä voisi kysyä puoluejohtajilta, ei siitä, saako ihminen pukeutua johonkin asuun julkisella paikalla.

Iltalehden puoluejohtajatentissä ilmastonmuutosta ei käsitelty lainkaan, sen sijaan maahanmuutosta puhuttiin yli 20 minuuttia.

Kansan Uutiset 27.9.2018

Kiinnostaisi kuulla, millä mittarilla ilmastonmuutos on suomalaisten kannalta eduskuntavaalien teemaksi tärkeämpi aihe kuin maahanmuutto, jonka vaikutukset ovat olleet viime vuosina suuria ja konkreettisia ja jonka riskejä ja haittoja voisimme vähentää helposti ja nopeasti yksinkertaisilla lakimuutoksilla.

[foobar]

Ilmastonmuutos on tämän vuoden ja erityisesti kesän vedätys joka kai ainakin jollain mittapuulla toimi Ruotsissa. Siellä kun kriteerittömän maahanmuuton auvoisuus on kärsinyt täydellisen uskottavuuden menetyksen ja siksi piti löytää jokin uusi tapa argumentoida sellaisten tavoitteiden puolesta jotka eivät kansallista etua palvele. Löydettiin siis ilmastonmuutos, matalaotsaisimmin siksi että kesä oli kuuma.

Nyt Suomessa kai lyödään varsinkin vihervasemmistossa vetoa sen puolesta että talvi olisi säältään jotenkin poikkeukselliseksi selitettävissä. Suuret mediatalot tulevat keksimään kaikki mahdolliset "tutkijat" ja tulkinnat jotka vyöryttävät ilmastonmuutoksen negatiivisia vaikutuksia esiin, ja löytävät ratkaisijoiksi Vihreät, Vasemmistoliiton ja Demarit jotka osaavat yhdistää ilmastonmuutoksen mm. teollisuutta kampittavaan agendaan myös tarpeen ottaa nk. ilmastonmuutospakolaisia vastaan jos heitä ovelle saapuu. Kaikki jotka kyseenalaistavat ilmastonmuutospakolaisuuden argumentoinnin toteamalla että lähtömaiden väestö on elänyt yli kantokykynsä tuplaamalla kokonsa kerran sukupolvessa joko nollataan tai mollataan ideologisin perustein.

Ja niin, minusta ilmastonmuutos on kyllä faktaa. Siitä tehtävät poliittiset johtopäätökset joita usein käytetään muiden agendojen maskaamiseen eivät kuitenkaan ole faktaa, vaan mitä röyhkeintä vedätystä. Suomalaiset päämediat vaikuttavat kuitenkin nyt uskomattoman tiukassa sänkykaveruudessa vihervasemmiston kanssa olevan tekemässä seuraavista vaaleista maailmanparannusvaalit joissa kaiken voi perustella ilmastonmuutoksella. Se onnistuu helposti kun koko mediakenttä ei kykene minkäänlaiseen mielipidediversiteettiin, vaan nyt ilmastonmuutoksen torjunta ja sen hyvin tarkkaan määrittyneet keinot ovat uusi Unelma josta jokainen toimittaja on autuaan yksimielinen muiden kanssa - tai jos ei ole, uranousu jää kyllä siihen ainakin vuosikymmeneksi.

[ämpee]

Ilmastonmuutoksesta kovasti vouhotetaan mutta tosiasia on ettei ihminen kykene ilmastoa säätelemään halujensa mukaan.
Ihmisen osana on sopeutua, kuten aina ennenkin.
Rahat tosin kupataan tyhmiltä.

[Vaniljaihminen]

Ilmastomuutos on tämän agnostisen ajan luoma jumalan korvike. Kaikki on muutettava ilmastomuutoskysymykseksi aivan kuin keskiaikana kaikki oli suhteutettava katolisen kirkon näkemyksiin. Ilmastomuutosta ei voi kumota, tai selittää, mutta mitä vakavammin asiaan suhtautuu, sen enemmän asialleen saa painoarvoa. Ilmastomuutos on vallan väline, tarpeeksi epämääräinen mutta riittävän "katolinen" (kaikkia koskeva).

Jos vuoden keskilämpötila nousee, kysymys on huolestuttavasta ilmaston lämpenemisestä.
Jos vuoden keskilämpötila pysyy samana, kysymys on vain ilmaston luonnollisesta vaihtelusta.
Jos vuoden keskilämpötila laskee, kyse on ilmastomuutoksen aiheuttamasta ilmaston epävakaudesta.

Skeptikko joka ryhtyy tutkimaan ilmaston todellisia oloja, toimii kuin Galileo pudottelemassa kiviä kellotornista. Saa nähdä kielletäänkö siis omat mittaukset ja vain "viralliset" hyväksytään.

[Roope]

Ylen oudot, asenteelliset ja perunakuoppamaiset kysymykset.

Uutta MustReadissa – Mediakritiikki: Ylen maahanmuuttokysely perustui uhkakuville maahanmuuttajista


Yle kysyi puoluejohtajilta maahanmuutosta kymmenen kysymystä, joista vähintään viisi oli asenteellisia. Kysely määritti oudosti maahanmuuttajat ennen muuta pakolaisiksi, vaikka suurin osa maahanmuuttajista tulee Suomeen perheen, työn tai opiskelun takia. Erkka Railon kirjoitus on MustReadin ensimmäinen mediakritiikki.

Mustread 28.9.2018 (maksumuuri)

[tweet]1044964114706182144[/tweet]

[tweet]1044961509963681793[/tweet]

[tweet]1044968321127534593[/tweet]

"Odotan Yleltä tarkkaa kyselyä miten voimme poistaa työperäisen maahanmuuton esteitä sekä kuinka turvata ihmisoikeudet turvapaikkaa hakeville, joiden oikeusturvassa vakavia puutteita oikeusoppineiden mukaan."

Ilmeisesti Ylen pitää selvittää tämä vihreiden puolesta, koska vihreät eivät ole vieläkään täsmentäneet, mitä ja millä perusteella nämä turvapaikanhakijoiden oikeusturvan "vakavat puutteet" ovat ja millaisia lakimuutoksia "ihmisoikeuksien turvaamiseksi" pitäisi tehdä. Aina asian tullessa esille vihreät vain viittaavat vaatimukseensa "riippumattomasta selvityksestä", jollainen jonkun muun pitäisi toteuttaa.

[nutsy]

IL,

Sipilän uusimmat lausunnot maahanmuutosta herättävät ihmetystä keskustassa

Moni keskustan kansanedustaja katsoo, että Sipilän vastaukset olivat turhan vapaamielisiä.


(...)

Sipilä osallistui Yle Uutisten (Yle 26.9.) kyselyyn, jossa selvitettiin puolueiden maahanmuuttokantoja. Vastauksillaan Sipilä asemoi keskustan linjalle, joka kokonaisuudessaan näyttää olevan liberaalimpi kuin esimerkiksi kokoomuksen ja SDP:n linja ja monissa kysymyksissä sama kuin vihreiden linja.

Iltalehden keräämien tietojen mukaan Sipilän lausunnot ovat herättäneet suurta ihmetystä puolueen eduskuntaryhmässä. (...)

Iltalehden saamista vastauksista piirtyy kuva, että Sipilän ajatukset ovat nostattaneet kulmakarvoja eniten niillä edustajilla, jotka tulevat puolueen perinteisiltä vahvoilta tukialueilta eli maakunnista.

Kaikki tämän jutun haastateltavat esiintyvät nimettöminä asian arkaluonteisuuden takia. Muutama ei halunnut kommentoida edes nimettömänä.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/68e41f38-fd28-4738-bd60-adb86999608e_pi.shtml

Ajellaan vaan kaksilla rattailla?

[ISO]

Työperäisen maahanmuuton yhtensä suurena esteenä on haitallinen maahanmuutto.

Sen kustannukset maksetaan verovaroista, ja on tunnettua että Suomessa on liian korkea verotus jotta tänne joku viitsis muuttaa työn perässä.

[ISO]

Seuraavista vaaleista tulee maahanmuuttoon keskittyneet, siitä tuntuvat pitävän huolen ne joilla silloin on eniten hävittävää.

Erinomaista.

[Roope]

Yle luonnollisesti jatkaa aiheesta tiedustelemalla yliopistotutkija Tuija Saresman ja väitöskirjatutkija Erna Bodströmin mielipiteitä puolueiden puheenjohtajien maahanmuuttovastauksista.

Yle hoi! Olisi TOSI hienoa, jos kertoisitte, että maahanmuuttoasioita uutisissanne kommentoiva tutkija on Stop Deportations -aktivisti

Suomen Uutiset on kahdessa aikaisemmassa uutisessaan huomauttanut Yleä siitä, että Stop Deportations -aktivistin käyttö puolueettomana kommentoijana on ongelmallista, ellei tämän taustaa mainita. Nyt huomautamme asiasta kolmannen kerran.

[...]

Syyskuun 27.9.2018. Tänään. Yle uutiset roudaa kolme tutkijaa vetämään kölin alta puolueiden maahanmuuttokantoja ja -kommentteja. Heidän joukossaan on .. yllätys yllätys .. Erna Bodström. Vieläkin yllättävämpää on, että häntä tituleerataan väitöskirjatutkijaksi.

Yle. Ihan oikeasti nyt. Käyttäkää Bodströmiä kommentoijana niin paljon kuin lystäätte, mutta älkää nyt herran jestas tarjoilko meille aktivistia neutraalina tutkijana. Kiitos.

Suomen Uutiset 27.9.2018

[tweet]1045963445781311489[/tweet]

[tweet]1045963449027764224[/tweet]

[tweet]1045963452186066944[/tweet]

Edit:
Bodströmin tutkijan tittelillä laukomat värittyneet ja yksipuoliset näkemykset ja faktavääristelyt ovat asia sinänsä, mutta Suomen Uutisten jutussahan oli kyse vain siitä, että Yle esittää Bodströmin toistuvasti pelkkänä neutraalina asiantuntija-auktoriteettina.

Niissä seitsemässä tapauksessa, joissa olen viitannut täällä Bodströmin eri Yle-esiintymisiin, häneen on viitattu aina tutkijana ja vain kerran mainittu myös aktivistitausta. Ehkä härskein temppu oli esittää Bodström mitenkään taustoittamatta "Helsingin yliopiston tutkijana" tv-haastattelussa kommentoimassa mielenosoittajia ja mielenosoituksen vaatimuksia, joita vastaan hän oli ollut vastamielenosoittamassa.

[pienivalkeapupu]

^ On tuossa liverrusketjussa kaiketi havaittavissa jonkinlaista EOM:ää (eteenpäin on menty), kun suvakki myöntää avoimesti ettei kykene toimimaan objektiivisesti tiedon välittämisen suhteen...

[Siili]

Yle hoi! Olisi TOSI hienoa, jos kertoisitte, että maahanmuuttoasioita uutisissanne kommentoiva tutkija on Stop Deportations -aktivisti

Suomen Uutiset on kahdessa aikaisemmassa uutisessaan huomauttanut Yleä siitä, että Stop Deportations -aktivistin käyttö puolueettomana kommentoijana on ongelmallista, ellei tämän taustaa mainita. Nyt huomautamme asiasta kolmannen kerran.

[...]

Syyskuun 27.9.2018. Tänään. Yle uutiset roudaa kolme tutkijaa vetämään kölin alta puolueiden maahanmuuttokantoja ja -kommentteja. Heidän joukossaan on .. yllätys yllätys .. Erna Bodström. Vieläkin yllättävämpää on, että häntä tituleerataan väitöskirjatutkijaksi.

Yle. Ihan oikeasti nyt. Käyttäkää Bodströmiä kommentoijana niin paljon kuin lystäätte, mutta älkää nyt herran jestas tarjoilko meille aktivistia neutraalina tutkijana. Kiitos.

Suomen Uutiset 27.9.2018

[tweet]1045963445781311489[/tweet]

Ihmettelen kybällä Bodströmin pöyristymistä.  Eihän Suomen Uutiset kritisoinut häntä, vaan se totesi saman kuin Bodström itse, eli että B. ei tutkijana ole objektiivinen.  SU:n kritiikki kohdistui Yleen, joka ei tuonut esiin B:n sidonnaisuuksia. 

Mitä ilmeisimmin B. ei osaa edes analysoida suomeksi kirjoitettua kirjallista materiaalia.  Paha puute tutkijalla.

[kivimies]

Työperäisen maahanmuuton yhtensä suurena esteenä on haitallinen maahanmuutto.

Sen kustannukset maksetaan verovaroista, ja on tunnettua että Suomessa on liian korkea verotus jotta tänne joku viitsis muuttaa työn perässä.

Vihreät tarkoittavat työperäisen maahanmuuton esteillä EU- ja ETA-alueen ulkopuolisen työvoiman tarveharkintaa, joka ei koske yli 3000 euroa ansaitsevia asiantuntijoita.
Tarveharkinta ei estä palkkaamasta työvoimaa, mutta vaatii, että työtä on ensiksi tarjottava Suomessa asuville. Jotkut työnantajat eivät halua tehdä tätä, koska ulkomailta saa paljon halvempaa työvoimaa.

Kyseisen "esteen" poistamisen jälkeen Suomeen saadaan enemmän minimipalkkojen ja laillisuuden rajamailla työskentelevää halpatyövoimaa ja työpaikat jäävät työttömiltä saamatta.

Tämä ei kiinnosta Vihreitä yhtään, koska maahanmuuton määrän maksimointi on heille itseisarvo.

[Roope]

[tweet]1045963445781311489[/tweet]

Tilaisuuden tullen ei sitten ollutkaan sanottavaa:

[tweet]1046387553979502592[/tweet]

[guest12632]

Erna on tyytyväinen, kun sai Matiakselta twiitin. Matias voisi oikeastaan lähettää Ernalle pari jaxuhalia yksärillä joka päivä, niin Ernan ei tarvitsisi enää kerjätä huomiota Ylellä.