Leena Krohn: Sananvapaus kaventunut – Tilanne pahempi kuin 1970-luvulla

[Alaric]

Kirjailija Leena Krohn menestyi hyvin kyselyssä, jossa etsittiin Suomen merkittävimpiä ajattelijoita.

Internetistä huolimatta sananvapaus on Leena Krohnin mielestä viime vuosina kaventunut. Syinä ovat mm. poliittinen islam, överiksi mennyt poliittinen korrektius ja näennäisliberaalisuus.

Nykyään juuri kukaan ei Krohnin mukaan uskalla enää tehdä Muhammed-pilakuvia ja tämän päivän valtavirtaan sopimattomia näkemyksiä, joista ihminen pannaan tilille, etsitään jopa vuosien ellei vuosikymmenien takaa, myös kaunokirjallisuudesta.

Leena antaa "älymystölle" huutia ja kertoo myös mielipiteensä ihmisoikeusloukkauksista:

Ei voi myöskään olettaa, että kaikki ulkomaalaisten palautukset omiin kotimaihinsa olisivat ihmisoikeusloukkauksia.

Virkistävää näkemystä. Koskahan alkavat persuleimakirveet heilua?

https://yle.fi/uutiset/3-10377777 (18.9.2018)

Kirjailija Leena Krohn: "Sananvapaus kaventunut – Tilanne pahempi kuin 1970-luvulla"

Suomessa on näennäisliberaalia suvaitsemattomuutta, kirjailija Leena Krohn sanoo. Krohn menestyi A-studion kyselyssä Suomen merkittävimmistä ajattelijoista.

Leena Krohn sai kirjailijoista eniten mainintoja, kun A-studio kysyi Suomen merkittävimpiä ajattelijoita.

Ajattelijan kuvaan sopii, että Krohn ei hakeudu parrasvaloihin. Tämäkin haastattelu tehtiin sähköpostitse.

– Merkittävää on sellainen ajattelu, jolla on kestävää vaikutusta ja joka johtaa hyödylliseen toimintaan, tutkimukseen tai tekoihin. Toisinaan myös teoista, vaikkapa väkivallasta, pidättymiseen, Krohn luonnehtii.

(...)

Millainen ajattelu on erityisen tärkeää juuri nyt?

–Itsenäinen, mikä tarkoittaa sitä, että luottaa enemmän omiin havaintoihinsa ja kokemuksiinsa totuutta etsiessään kuin siihen, mitä naapurustossa pidetään totena.

–Rohkeus valita, kun on valinnan paikka, eikä jäädä istumaan kahdelle tuolille. Hälyn, myös mediahälyn suodattaminen. Kysymysten esittäminen, myös itselleen: Voinko ehkä erehtyä?

Krohnista on turha kuvitella, että niin sanottu älymystö on aina oikeassa.

–Päinvastoin, usein on jouduttu myöhemmin toteamaan, että se on ollut niin pahan kerran väärässä, että sitä voisi ihan syystä kutsua älyttömystöksi.

(...)

–1990-luvulla valitettiin yleisesti, että Suomessa ei keskustella. Niin ei nyt voi väittää.

Uusi teknologia on mahdollistanut kenen tahansa osallistumisen julkiseen keskusteluun reaaliajassa.

–Vihapuheeksi kutsutusta ilmiöstä huolimatta tämä mahdollisuus on demokratian kannalta eduksi.

"Poliittinen korrektius on vahingollista kirjallisuudelle"

Internetistä huolimatta sananvapaus on Leena Krohnin mielestä viime vuosina kaventunut. Yksi syy siihen on poliittinen islam.

– Mikään media ainoassakaan länsimaassa ei enää uskalla toimia Charlie Hebdon tavoin. Pilakuvat profeetasta on piirrelty.

Sananvapautta rajoitetaan myös poliittisen korrektiuden ja liberaaliuden nimissä.

– Tilanne on minusta pahempi kuin 1970-luvulla, jolloin sananvapautta myös laajasti rajoitettiin, Leena Krohn sanoo.

– Harkitsemattomia ja tämän päivän valtavirtaan sopimattomia näkemyksiä, joista ihminen pannaan tilille, etsitään jopa vuosien ellei vuosikymmenien takaa, myös kaunokirjallisuudesta.

Krohn on samaa mieltä amerikkalaisen kirjailijan Lionel Shriverin kanssa siitä, että poliittisesti korrekti sensuuri on kirjallisuudelle vahingollista.

Shriver sai lähteä kirjallisuuspalkinnon raadista, kun hän arvosteli poliittista korrektiutta kirjankustantamisessa.

"Suomessa on kvasiliberaalia suvaitsemattomuutta"

Krohnin mielestä sananvapautta rajoitetaan nyt myös antamalla ihmisille potkuja töistä heidän puheidensa vuoksi.

Krohn kutsuu ilmiötä "kvasiliberaaliksi suvaitsemattomuudeksi".

Siitä ovat Krohnin mukaan esimerkkejä Pori Jazzin toimitusjohtajan ja Teatterikorkeakoulun lehtorin erottamiset työstään.

(...)

"Yleistynyt puhetapa mitätöi todellisia ihmisoikeusloukkauksia"

Krohnia hämmästyttää julkisessa keskustelussa yleistynyt tapa nimetä ihmisoikeuskysymyksiksi aivan eri tasolle kuuluvia ongelmia.

– Kasvojen peittämiskielto julkisuudessa, kuten viimeksi Tanskassa, ei ole ihmisoikeusrikkomus.

–Ei voi myöskään olettaa, että kaikki ulkomaalaisten palautukset omiin kotimaihinsa olisivat ihmisoikeusloukkauksia.

Tällainen puhetapa mitätöi Krohnin mielestä todellisia ihmisoikeusloukkauksia.

(...)

[l'uomo normale]

Muistan hänen kirjansa 'Vihreä vallankumous' jossa lapset valtasivat suljetun puiston joka haluttiin hävittää. Muutoin olisin voinut kuvitella Leena Krohnin jo kuolleen. Syrjäänvetäytyminen pintajulkisuudesta on ilmeisesti mahdollistanut Krohnille mahdollisuuden ajatella vapaammin.

[Jepulis]

Olipa kerrankin tyhjentävästi sanottu joltain sellaiselta, jota ei pidetä lähtökohtaisesti maahanmuuttokriittisenä tai monikulttuurin vastaisena.

Sananvapaus on tärkein demokratian elementti. Voikin hämmästellä, että ns. "älymystöstä" vain aniharva on edes havainnut tätä demokratian peruskiven selvää viimeaikaista keikuttamista. Timo Vihavainen on tietysti pitänyt aihetta yllä usein, nyt Leena Krohn ja joskus tämän suuntaista kirjoitteli esim. Eija-Riitta Korhola.

Väittäisin, että asian toteaminen, siis sananvapauden rapautumisen havaitseminen, on hyvä mitta sille onko "älymystöoletettu" oikeastaan älykäs lainkaan. 

[Eisernes Kreuz]

Tuollaisilla ajatuksilla on varmasti jo lähtökohtaisesti tiedostavien piirien ulkopuolella.

Hyvin harva kirjailija tai muu ns. älymystön edustaja uskaltaa nykyään julkisesti poiketa virallisesta totuudesta, varsinkaan omalla nimellään. Pitää ihan tosissaan miettiä, jotta keksisi useampia tuollaisia henkilöitä.

[Micke90]

Krohnin mielestä mikään muu innovaatio, edes kirjapaino, ei ole muuttanut niin nopeasti, niin paljon ja niin monien elämää kuin internet.

Silti löytyy ihmisiä, jotka eivät ymmärrä Internetin perusolemusta, johon kuuluu olennaisena osana sananvapaus. Facebook, Google yms. kehittävät kaikenmaailman algoritmeja "vihapuheen" jne. seulomiseksi. Olemme todellakin vielä lapsenkengissä sananvapauden suhteen.

[Supernuiva]

Tilanne on pahempi kuin 1970-luvulla ja pahenee entisestään. Viimeksi tänään kuulin väitteen, että nykyisessä hallituksessa on yksi henkilö, joka on ollut menneisyydessä kommunisti. Tietääkö joku paremmin?

[Kim Evil-666]

Leena Krohn pitäisi saada eduskuntaan pitämään pölvästeille palopuheen ja kertomaan heille, että he itse asiassa ovat suurin yksittäinen syy sananvapauden kaventumiselle.

Kun typerien ihmisten tyhjänpäivisille kotkotusille annetaan massiivinen painoarvo lutkuttaen joka suuntaan ainoastaan ääntenkalastuksen takia, on lopputulos nykyisenkaltainen hulluus, joka jyrää läpi Euroopan.

Krohn on piristävä poikkeus eliitin-, sekä elitistisen kulttuuriväen ja median hysteerikkojen joukossa. Erityisen hänestä tekee se, että hän uskaltaa ajatella "ääneen". Ajatusten lopputulema on jokaiselle itselleen rehelliselle ja ajatteluun kykenevälle ihmiselle ilmeinen.

[RP]

Syrjäänvetäytyminen pintajulkisuudesta on ilmeisesti mahdollistanut Krohnille mahdollisuuden ajatella vapaammin.

Vietetyt 70-vuotissyntymäpäivät varmaan myöskin auttavat.

[Maastamuuttaja]

Sananvapautta kaventavista tahoista mainittakoon äärioikeusoppineet ja heitä ymmärtävä äärimedia, joita ei tarvinne tässä eritellä.

[Joku Roti]

Mielenkiintoisia näkemyksiä, sillä Leena Krohnin pikkusisko sattuu olemaan Irina Krohn...

[MW]

Mielenkiintoisia näkemyksiä, sillä Leena Krohnin pikkusisko sattuu olemaan Irina Krohn...

..että isosisko on aina fiksumpi ja elämää nähneempi.

[guest1783]

Mielenkiintoisia näkemyksiä, sillä Leena Krohnin pikkusisko sattuu olemaan Irina Krohn...

No ei sentään, etäisempiä sukulaisia ovat, vaikka samaan Krohnin tiede- ja kulttuurisukuun kuuluvat. Leenan sisko on graafikko Inari Krohn.

Leena Krohn on parhaita elossa olevia suomalaisia kirjailijoita. Kirkkaan ja tiiviin ilmaisun mestari.

[Ernst]

Tästä Krohnin ihmisoikeuskannasta pidin:

"Yleistynyt puhetapa mitätöi todellisia ihmisoikeusloukkauksia"
Krohnia hämmästyttää julkisessa keskustelussa yleistynyt tapa nimetä ihmisoikeuskysymyksiksi aivan eri tasolle kuuluvia ongelmia.

– Kasvojen peittämiskielto julkisuudessa, kuten viimeksi Tanskassa, ei ole ihmisoikeusrikkomus.

–Ei voi myöskään olettaa, että kaikki ulkomaalaisten palautukset omiin kotimaihinsa olisivat ihmisoikeusloukkauksia.

Tällainen puhetapa mitätöi Krohnin mielestä todellisia ihmisoikeusloukkauksia.

[Histon]

Miten YLE voi kirjoittaa näin neutraalin jutun Leena Krohnin kaltaisesta väärinajattelijasta? Onko YLE:n toimituksessa viimein havahduttu siihen, että Suomalaisessa yhteiskunnassa on tuulet taas muuttumassa? YLE:hän on historiallisesti ollut hyvä mukautumaan aina vallalla olevaan hegemoniaan kuten Suomettuminen, Taistolaisuus ja viimeisimpänä Intersektionaalinen feminismi. Onko seuraavana vuorossa Perussuomalaisuus? 

https://yle.fi/uutiset/3-11893828

Kirjailija Leena Krohnin mukaan elämme uuden suvaitsemattomuuden aikakautta, jota ruokkivat poliittinen islam ja sosiaalisen median sanktiot

Leena Krohnin tuore Mitä en koskaan oppinut -kirja kartoittaa ilmiöitä koneälystä uussuvaitsemattomuuteen.

– Sananvapaus säilyy, jos sitä uskalletaan käyttää. Se ei säily, jos mukaan astuu itsesensuuri.

Näin toteaa kirjailija Leena Krohn, joka käsittelee uudessa Mitä en koskaan oppinut -esseekokoelmassaan (Teos, 2021) muun muassa sananvapauden nykytilaa. Mutta tarkastellaan sananvapauden kipupisteitä hieman myöhemmin.

Kirjailija-filosofi Leena Krohnin laaja tuotanto kurkistelee usein tulevaisuuteen ja käsittelee ihmisen ja koneen yhä syvenevää ja myös ongelmallistuvaa suhdetta. Krohn ryhtyi kirjoittamaan keinoälystä, neuroverkoista, kyborgeista ja biomekaniikasta jo 1990-luvun alkupuolella.

Toinen pääteema Krohnin tuotannossa on todellisuuden ja tietoisuuden rajanvedot sekä yliluonnolliset ilmiöt. Esimerkiksi Umbra-romaanissa (1990) oli mukana tietokone, joka tunsi pelkoa siinä missä ihminenkin. Tribar-esseekokoelmassa (1993) Krohn kirjoitti muun muassa tutkimusmatkailija Alexandra David-Néelistä, joka oli perehtynyt tiibetinbuddhalaisuuteen ja oppinut luomaan ajatuksen voimalla vierelleen henkiolennon.

Tällaisten teemojen syvällinen pohdiskelu on muovannut Finlandia-palkitusta Leena Krohnista (s. 1947) eräänlaisen kulttikirjailijan, jonka joidenkin vuosikymmenten takaista tuotantoa ei ole saatavilla oikein missään. Tai jos on, siitä joutuu maksamaan kohtuullisia rahasummia.
[...]
Mitä en koskaan oppinut -teoksessa Leena Krohn jakaa kriittisiä sivalluksia useampaan suuntaan, ja etenkin tämän hetken keskusteluilmapiiri saa osansa.

Krohnin mielestä "turvallisen tilan" ja "kulttuurisen omimisen" kaltaisia ilmaisuja voidaan käyttää myös sanan- ja ajattelunvapauden kuristamiseen.

Krohn kirjoittaa myös, että "filosofisesti se näkemys, että ihmisen sukupuoli on mielessä eikä lihassa ja materiassa, edustaa äärimmäistä idealismia." Tämän perusteella hän näkee, ettei sukupuoli voi olla yksinomaan tahdon tai mielen asia, eikä kehittynyt pelkästään sosiaalisena konstruktiona eli rakennelmana.

Viime aikoina on keskusteltu kiihkein äänenpainoin siitä, kuka saa esittää ja ketä. Äskettäin Simpsonit-sarjassa vuosikymmeniä työskennellyt ääninäyttelijä Harry Shearer siirtyi sivuun tohtori Hibbertin roolista, koska tämä on musta. Piirrossarjassa valkoihoinen ei voi enää toimia värillisen hahmon äänenä. Kirjassaan Krohn kysyy, kuuluuko nykyvaatimuksiin se, että esimerkiksi pedofiilia esittävän näyttelijän pitää olla itsekin pedofiili.

Nykyinen sananvapauden tila vertautuu Krohnin mielestä 1970-luvun hurjimpiin ja fanaattisimpiin taistolaisaikoihin, jolloin pahin julkinen etikettivirhe oli neuvostovastaisuus, eli silloisen totalitaristisen naapurimaamme Neuvostoliiton kritisoiminen.

Taistolaisuus oli kommunismin ihanuutta julistanut poliittinen liike, jolla oli runsaasti kannatusta etenkin kulttuuriväen keskuudessa. Taistolaisten tyyliin kuului painostaa muita ajattelemaan samalla tavalla.

1970-luvun Suomessa oli taistolaisten vihaamia toisinajattelijoita, nyt meillä on "väärinajattelijoita". Leena Krohnin mukaan keskusteluilmapiirin on vallannut uusi etiketti, jonka rikkomisesta seuraa sanktioita.

Esimerkiksi Yhdysvalloista Eurooppaan rantautunut cancel-kulttuuri pyrkii asettamaan boikottiin henkilöitä, joiden mielipiteet koetaan vääriksi tai loukkaaviksi. Pahimmissa tapauksissa yksi ainoa sana tai ilmaisu on vienyt työpaikan tai tehnyt ihmisestä hylkiön.

– Sananvapauteen vaikuttaa tällä hetkellä sosiaalinen paine, konformismi eli yksilön mukautuminen enemmistön mielipiteeseen, poliittinen korrektius sekä itsesensuuri. Jos eksyy kovin kauaksi mielipidekäytävän ulkopuolelle, siitä seuraa sosiaalisia sanktioita. Ja ne riittävät hiljentämään monet, koska tällaiset sanktiot heilauttavat ihmisen marginaaliin.

Sormi huulilla -esseessä Krohn luettelee esimerkkejä vääristä mielipiteistä saaduista sanktioista. Harry Potter -kirjailija J.K. Rowling on leimattu vaaralliseksi fundamentalistiksi ja transfoobikoksi, koska hän on todennut, että ne, joilla on kuukautiset, ovat naisia.

Aino-triptyykin paikka Ateneumin seinällä on #metoo-liikkeen hengessä kyseenalaistettu, koska teoksessa vanhempi mies lähentelee nuorempaa naista. Kirjailija Lionel Shriver heivattiin ulos naiskirjailijoille suunnatun Mslexia-julkaisun järjestämän kirjallisuuspalkinnon tuomaristosta vain siksi, että hän erehtyi sanomaan poliittisen korrektiuden olevan kirjallisuudelle vahingollista.

– Se, että pitäydytään puhumasta joistakin asioista ja valitaan hiljaisuus, on jo uhka sinänsä. Minua esimerkiksi ihmetyttää, että vaikka ilmastonmuutoksen ja muiden tätä planeettaa vaivaavien ongelmien perimmäinen syy on liiallinen väestönkasvu, tämä asia yleensä vaietaan kuoliaaksi, Krohn toteaa.

Leena Krohn pitää sananvapauden pahimpana globaalina uhkana poliittista islamia, joka pyrkii brutaalein keinoin tukahduttamaan kaiken sitä kohtaan suunnatun kritiikin. Vuonna 2015 poliittisen islamin nimissä murhattiin kaksitoista satiirilehti Charlie Hebdon työntekijää.

Viime lokakuussa islamisti leikkasi pään irti ranskalaisopettaja Samuel Patylta, joka oli käyttänyt perustuslakiin kirjattua sananvapauttaan ja näyttänyt oppitunnilla pilakuvia profeetta Muhammedista.

– Tällä hetkellä äänessä ovat tahot, jotka julistavat intersektionaalista feminismiä ja cancel-kulttuuria, mutta jotka eivät halua sanoa mitään poliittisesta islamista, Leena Krohn ihmettelee.

Intersektionaalisuudessa useiden tekijöiden, kuten sukupuolen ja ihonvärin, oletetaan vaikuttavan yksilön asemaan sortavasti. Krohnin mukaan intersektionaalisessa feminismissä kuten aikoinaan taistolaisuudessa on naiivia ihanteellisuutta ja puhdasmielistä halua etsiä oikeudenmukaisuutta.

– On kuitenkin surullista ja traagista, että kun halutaan suitsia ja tuhota vanhaa suvaitsemattomuutta, siirrytäänkin uuden suvaitsemattomuuden aikakauteen.

Kirjassaan Krohn siteeraa Charlie Hebdon pilapiirtäjää Junia, joka on sanonut, että sananvapaus, sekularismi ja oikeus jumalanpilkkaan eivät ole vanhentuneita arvoja.

– Toivon, että hän on oikeassa. Olisi traagista, jos nämä arvot ovat jotenkin vanhentuneet.

[Tabula Rasa]

Ongelma on edelleen siitä että ainoastaan virallinen älymystö, leenat mukaanlukien toimivat määrittävänä tekijänä totuudelle, riippumatta siitä mikä tekee oikeasti parasta ajattelutyötä ja kenen määritelmä on kestävin.

[JT]

Ongelma on edelleen siitä että ainoastaan virallinen älymystö, leenat mukaanlukien toimivat määrittävänä tekijänä totuudelle, riippumatta siitä mikä tekee oikeasti parasta ajattelutyötä ja kenen määritelmä on kestävin.

Leena Krohn on arvokas piikki kulttuurisuvaitsevaiston lihassa. Muistan, kun Krohn sanoi v. 2004 Teemu Mäestä, että "Mäki on edelleen eläinrääkkääjä, ei taiteilija tai ajattelija".

Jos jollakin on rohkeutta siinä porukassa sanoa, että keisarilla ei ole vaatteita, niin se saattaa alkaa eskaloitumaan. Krohn on jo tarpeeksi iäkäs, että pelkäisi enää sanoa sanottavaansa. Ja siellä porukassa on aika monta muutakin iäkästä, joilla saattaa olla jotain omaakin sanottavaa.
Nuoret paskahousut ei toki vieläkään uskalla. Asuntolaina ja apurahaduuni kun estää oman ajattelun.

[Almost human]

@Histon , miten Yle voi kirjoittaa näin puolueettoman jutun Leena Krohnista? Kannattaa painaa mieleen toimittaja Jussi Mankkisen nimi. Mies on aiemmin kirjoittanut mm. tällaista: Nykyfeminismistä on solidaarisuus kaukana https://yle.fi/uutiset/3-7689203