2018-09-01 MTV: Oikeusministeri Häkkänen maahanmuutosta, Pennasesta ja PS:stä

[Roope]

MTV Uutisextra - Oikeusministeri Antti Häkkänen 1.9.2018 (10 min)

Suurin osa haastattelusta oli perussuomalaisten maahanmuuttolinjausten torjumista, mutta MTV nosti nettiin ainoastaan kohdan, jossa oikeusministeri Häkkänen moitti Aino Pennasta ja Vihreiden johtoa. Häkkäsen maahanmuuttolinjauksista ei mainita mitään.

MTV: Oikeusministeri Antti Häkkänen tuomitsee vihreiden Touko Aallon Aino Pennasen puolustamisesta: "Oikeusvaltion ja demokratian halventamista"
MTV: Häkkänen: Kukaan ei ole lain yläpuolella (2 min)

Häkkäseltä loputtomine väistöineen varsin nilkkimäinen esitys, jonka samanmielinen toimittaja syöttöineen mahdollisti.

(0:20-4:50)

Toimittaja Vesa Kallionpää
Hallitus sai muutama päivä sitten valmiiksi budjettiesityksensä, ja oppositiosta on tullut jo runsaasti kritiikkiä aiheesta jos toisestakin. Muun muassa Perussuomalaiset tyrmäsivät tuon hallituksen kaavailun helpottaa työperäistä maahanmuuttoa. Miksi pitäisi päästää helpommin ulkomaalaisia Suomeen töihin?

Antti Häkkänen, oikeusministeri
Meillä on tällä hetkellä aika suuri työvoimapula itse asiassa monissa yrityksissä. Eli yritykset raportoi ympäri Suomea pohjoisesta etelään ja idästä länteen siitä, että ei oikein löydetä työvoimaa, vaikka samaan aikaan kasvu käy kovana. Eli meillä on samaan aikaan ihmisiä työttömänä, mutta toisaalta meillä on työvoimapulaa. Tätä työvoimapulaa voidaan tietysti helpottaa monilla koulutuksen toimenpiteillä ja täsmäkoulutuksella ja muulla, mutta sit toisaalta me tarvitaan samaan aikaan myös tätä ulkomaalaista työvoimaa tiettyihin työtehtäviin. Ja sen takia tätä nyt helpotetaan jonkin verran, että suomalainen talouskasvu ei rupea sakkaamaan ja pysähtymään siihen, ettei löydy työvoimaa.

Toimittaja
Selvä. Aikaisemmin Siniset vastustivat tätä. Ovatko he nyt mukana tässä hankkeessa?

Antti Häkkänen, oikeusministeri
Kyllä tässä on hallituspuolueet yhteisesti. Näkee sen tärkeänä, että jonkin verran pitää pystyä nopeuttamaan näitä työlupien saamista Suomeen, ettei ne jonot ole niin pitkiä, kuin tällä hetkellä on. Eli kaikki puolueet on varmaan saaneet selvää viestiä ympäri Suomea yrityksiltä, että kasvua voitaisiin jatkaa ja taloutta vahvistaa ja työllisyyttäkin vahvistaa, jos saataisiin työntekijöitä lisää.

Toimittaja
Perussuomalaisille ei kelpaa oikein minkäänlainen maahanmuutto, eikä varsinkaan tämä turvapaikkamaahanmuutto. Puheenjohtaja Halla-aho on vaatinut hiljattain tämmöisen haittamaahanmuuton täydellistä kieltoa, ja hän määrittelee haittamaahanmuuton muun muassa maahanmuutoksi islamilaisista maista. Miltä tuo kuulostaa?

Antti Häkkänen, oikeusministeri
Mä en lähde nyt ottamaan kantaa mihinkään tavallaan eri maitten tilanteeseen. Suomi on kantanut oman osansa vastuuta tässä humanitäärisessä maahanmuutossa, on auttanut hädänalaisia ihmisiä ja käsittelee sitten asianmukaisesti myös nämä turvapaikkahakemukset. Ja ne keillä ei ole oikeutta tähän maahan sitten jäädä, niin heidät sitten tehokkaasti ja pikaisesti palautetaan kotimaahan tai sinne lähtömaahan. Tässä täytyy olla vähän sydän lämpimänä ja samaan aikaan järki kirkkaana, eli se, keillä on oikeus jäädä Suomeen, niin heille paikka suotakoon, mutta sitten ne, keillä ei ole oikeutta, niin nyt sitten koitetaan mahdollisimman tehokkaasti saada kotiinpaluu järjestettyä.

Toimittaja
Perussuomalaiset pitävät Suomen suhtautumista lepsumpana kuin monissa muissa maissa, ja heidän mielestään tämä seuraava hyöky pitää pysäyttää rajoille. Miten otatte tämän kritiikin vastaan?

Antti Häkkänen, oikeusministeri
Varmasti kaikki osapuolet, kaikki puolueet ainakin, tunnistaa ja tietää sen, että ainoa järkevä ratkaisu kokonaisuuteen on se, että Euroopan Unionin piirissä löydetään parempi yhteinen turvapaikkapolitiikka, parempi kontrolli myös Euroopan unionin rajoille. Eli saadaan se kokonaisuus hallintaan paremmin Euroopan tasolla. Se, että yksittäinen maa pelkästään tekisi tiettyjä toimenpiteitä, niin se ei ole pitkäjänteisesti kestävä ratkaisu. Se on ihan varmaa, että siirtolaisuusliikkeen edessä ei kannata olla liian sinisilmäinen. Eli järjestäytynyt yhteiskunta lähtee siitä, että asiat tapahtuu hallitusti, eikä niin, että ihmiset vaeltelee päämäärättömästi eri puolilla Eurooppaa maata vaihtaen. Sen takia esimerkiksi pakolaiskiintiöjärjestelmä on järkevämpi ja parempi niiden ihmisten kannalta, mutta sitten myös tämän maan kannalta, joka vastaanottaa heitä. Eli se on järjestelmällisempi mekanismi, jossa tutkitaan, onko henkilöllä oikeasti tarve tähän turvapaikkaan, ja sen jälkeen henkilö siirretään sitten sinne.

Toimittaja
Perussuomalaisten Halla-ahon mielestä Geneven sopimusta ainakin Suomessa tulkitaan liian laveasti. Voiko sitä tulkita muutenkin kuin miten sitä nyt tulkitaan?

Antti Häkkänen, oikeusministeri
Kyllähän tietysti lakeja voi tulkita monella tapaa, mutta tämä on hyvin vallitseva tulkintakanta Euroopassa, mitä Suomikin noudattaa tässä ja viime kädessä tuomioistuimet tekee sitä tulkintaa. Eli voi olla erilaisia sävyjä, mutta kyllä oikeusvaltiossa viime kädessä oikeusistuimet tekee ratkaisut siitä, että mitä voimassaolevat säädökset tarkoittaa. Sitä ei tehdä puoluetoimistolla sitä tulkintaa.

Perussuomalaiset eivät tyrmänneet työlupien käsittelyajan lyhentämistä vaan 700 euroa kuussa tienaavien ulkomaalaisten työntekijöiden houkuttelun Suomeen päästämällä heidät heti suomalaisen sosiaaliturvan piiriin. Hallituksen uusien päätösten vaikutus kasvuun ja työvoimapulaan on joka tapauksessa täysin marginaalinen, kun Häkkänen maalaa isolla pensselillä kuvaa koko talouskasvun sakkaamisen estämisestä.

Halla-aho ei ole vaatinut islamilaisten maiden maahanmuuton kieltämistä.

Häkkäsen viittaus turvapaikkahakemusten "asianmukaiseen käsittelyyn" ja "oikeuteen jäädä Suomeen" väistää sen, että Suomi voisi edelleen vaikuttaa valtavasti humanitaaristen oleskelulupien myöntämiskynnykseen ja sitä kautta vähentää humanitaarisen maahanmuuton määrää, mutta ei tee sitä. Kielteisen päätöksen saaneiden "tehokkaat ja pikaiset" palautukset kotimaihin eivät ole toimineet.

Häkkänen väisti kokonaan kysymyksen Suomen muita maita lepsummasta turvapaikkapolitiikasta vaatimalla yhteistä EU-politiikkaa, koska yksittäisen maan ratkaisut eivät hänen mielestään ole pitkäjänteinen ratkaisu. Ensinnäkin ei ole mitään syytä olla tekemättä Suomea auttavia omia päätöksiä, vaikka jokin yhteinen ratkaisu saataisiin aikaan joskus myöhemmin. Viivyttely Suomen muita maita löysemmän politiikan purkamisessa vahingoittaa meitä joka päivä. Toiseksi, EU:n nykyinen suunnitelma on Suomea ja Eurooppaa syvästi vahingoittava, kun siinä yritetään painostaa jäsenmaat niille vahingolliseen maahanmuuttoon. Suomen pitäisi vastustaa hanketta, ei tukea sitä, kuten hallitus tekee. Kiintiöpakolaisjärjestelmän laajentamiselle tai edes ylläpitämiselle ei ole minkäänlaisia järkeviä perusteita, jos tavoitteena on mahdollisimman monen ihmisen auttaminen.

Toimittaja ja Häkkänen veivät keskustelun Geneven sopimuksen tulkintaan ja "vallitsevaan tulkintakantaan", vaikka sillä ei ole tekemistä esimerkiksi sen kanssa, että Suomen hyväksymisprosentit ovat olleet tänä vuonna jopa moninkertaisesti Ruotsia ja Tanskaa suurempia. Syy ei ole Geneven sopimuksen tulkinnassa, joka lienee aika yhdenmukainen ainakin Pohjoismaissa, vaan eri maiden hallitusten tekemissä muissa turvapaikkapoliittisissa valinnoissa, jollaisten mahdollisuutta Häkkänen ei halua myöntää.

Hallitus voi halutessaan kääntää Suomen turvapaikkapolitiikan tiukkuudessaan aivan toiseen asentoon ilman, että yleiseurooppalaiset kansainvälisten sopimusten tulkinnat tulevat tielle. Ei ole esitetty mitään pakottavaa syytä, jonka vuoksi Suomen käytäntöjen pitäisi olla niin paljon jo Ruotsia ja Tanskaakin löysempiä.

[ikuturso]

En jaksa kaivaa äänitettä. Olin kuuntelevinani samaa ministeriä YLE:llä, joka veti nuo geneven pakolaissopimusten arvostelun jotenkin demokratian vastaiseksi toiminnaksi persuilta.

Ikään kuin demokraattisesti valitun hallituksen tekemiä diilejä ei saisi arvostella koska demokratia.

Tai sitten kuuntelin vain V8:n laulua ja karkeiden renkaiden ulvontaa. (Pitääkö pistää Jarlalle fingerpori-vinkki: Miksi maasturimiestä harmitti? Kun karkeat renkaat ulvoivat - ja sitten karkeaa kieltä puhekupliin renkaille)

-i-

[Roope]

Olin kuuntelevinani samaa ministeriä YLE:llä, joka veti nuo geneven pakolaissopimusten arvostelun jotenkin demokratian vastaiseksi toiminnaksi persuilta.

Milloin? En huomannut Areenassa mitään kuvaukseen sopivaa.

[Jaska Pankkaaja]

Tämä tulee olemaan taktiikka tulevaisuudessa ja entistäkin voimakkaampana: toimittelija syöttelee etukäteisformaatin pohjalta kysymyksia ja suoria agendaa tukevia valheita Puolueen (kok-vas) poliitikoille ja välillä lähikuvaa toimittelijan tai "puolettoman" siantuntijan naamanvääntelystä. Jussin esiintymiset TVeessä minimoidaa ja vastaukset peitetään ulinalla. Tätä showta tukemaan on valjastettu koko media valeuutisineen ja naurettavine yhdistelyineen Hitleriin jne. Puolueen kannalta ikävät uutiset täältä ja maailmalta vaietaan niin pieteetillä kuin on mahdollista ja mahdollisuuksien mukaan valehdellaan sattumuksista suoraan päin katsojien naamaa. Kakkosketju; kirkko, sale, viihdetaiteilijat jne komppaa tätä sirkusta apinan raivolla.

Ja tämä on se makoisa pulla johon suomilaiset sitten tukehtuvat, valitettavasti..   

No, rinteen nyrkissä on iso kivi ja monikin teeveeperuna saa tuta sen naamassaan jo lähivuosina. Ihan oikein.

[n.n.]

Minkähän takia Häkäseltä tentataan perussuomalaisten maahanmuuttokantoja, eikä joiltain perussuomalaiselta? Kyselläänkö jatkossa perussuomalaisilta vihreiden kantoja ydinvoimaan ja vihreiltä rkp:n kantaa pakkoruotsin lopettamiseen?

[Blanc73]

Toimittaja
Perussuomalaisille ei kelpaa oikein minkäänlainen maahanmuutto, eikä varsinkaan tämä turvapaikkamaahanmuutto. Puheenjohtaja Halla-aho on vaatinut hiljattain tämmöisen haittamaahanmuuton täydellistä kieltoa, ja hän määrittelee haittamaahanmuuton muun muassa maahanmuutoksi islamilaisista maista. Miltä tuo kuulostaa?

Toimittelijan peppukipeyden voi suorastaan aistia rivien välistä. 

[Roope]

YouTubessa kooste Häkkäsen puheenvuoroista tällaisessa:

Häkkänen Helsingin Sanomien suuressa pakolaiskeskustelussa: EU:n tulevaisuus horjuu heikon päätöksentekokyvyn takia

07.04.2016

Helsingin Sanomien suuressa pakolaiskeskustelussa analysoidaan kansainvälisen oikeuden sopimuskokonaisuuksien kykyä hoitaa siirtolaiskriisiä, kriisin alkusyitä, Turkki–EU-sopimusta, Geneven pakolaissopimuksen toteutumista. Entä miltä näyttää EU:n päätöksentekokyky ja tulevaisuus? Keskustelemassa ovat Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri Kristiina Kumpula, akatemiaprofessori Martti Koskenniemi, suurlähettiläs Pekka Hyvönen ja kokoomuksen kansanedustaja Antti Häkkänen.

Mahtanut olla melkoinen keskustelu tuolla kokoonpanolla, mutta YouTube-koosteessa tosiaan vain Häkkäsen kommentit.

Vaikka keskustelu on yli kahden vuoden takaa, kansanedustaja Häkkänen esitti jo tuolloin samoilla argumenteilla ja sanankäänteillä samoja EU-ratkaisuja kuin nyt oikeusministerinä.

Häkkänen myötäili professori Koskenniemeä, vähätteli tuolloin solmittua Turkki-sopimusta väliaikaiseksi ja ihmisoikeudellisesti ongelmalliseksi ja halusi Euroopan pakolaisongelman ratkaisuksi kiintiöpakolaissiirtoja leireiltä ja "juurisyihin puuttumista".

[Ari-Lee]

Juurisyihin puuttuminen tarkoittaisi vieraan itsenäisen valtion hallinnon asioihin puuttumista. Käytännössä ensipelissä se tarkoittaisi pakotteita ja eristämistä. Ennen pakotteita ja eristämistä tulisi kysymykseen kehitysavun lopettaminen tyystin tyrantien hallitsemiin diktatuureihin. Miksi häkkäs mykkäset eivät sano tätä ääneen jos se kerran on heidänkin mielestään asialistalla ja se olisi vahvaa päätöksen tekoa.

Juurisyihin puuttumisen kumoaa taas leirit, joilta raijataan roskasakkia Eurooppaan. Ensipelissä olisi tärkeintä tehdä selväksi, että ei ole olemassa mitään pakoreittiä Euroopan alueelle.

[Uuno83]

Juurisyyt miksi Afrikasta tullaan Eurooppaan on elintasokuilu ja mahdollisuus päästä tänne. Uskooko joku että noi poistuu koskaan kokonaan tai edes tarpeeksi paljon?

Eurooppa kehittyy myös. Afrikan pitäisi kehittyä nopeammin, jotta kuilu poistuisi. Oikeasti monin paikoin se kasvaa koko ajan ja tulee kasvamaan aina.

Afrikassa on valtava väestö. 0,1% Siitä tänne aiheutaisi jo kaaoksen.

Maahanmuuttajat ei ole koskaan olleet köyhimpiä. Tekemällä Afrikasta rikkaamman maastamuutto itseasiassa kasvaa ja jopa moninkertaistuu, kun ihmisille tulee taloudellinen ja fyysinen mahdollisuus lähteä Eurooppaan. Lisäksi "hyvä" koulutus antaisi ihmisille vain enemmän tietoa meistä ja uskoa pärjäämisestä myös Euroopassa.

[tyhmyri]

^Suurin koskaan toiminut köyhyyttä onnistuneesti poistanut organisaatio on Kiinan kommunistinen puolue. Kiinan nousu menestykseen ja ostovoimaltaan maailman selvästi suuremmaksi taloudeksi on esimerkki siitä kuinka temppu tehdään.

Mikäli afrikkalaisten elintaso nousisi seuraavan 20v aikana suhteellisesti saman verran kuin kiinalaisten elintaso edellisen 20v aikana, niin ei sieltä kovinkaan montaa tulijaa olisi. Porukka keskittyisi tekemään rahaa omassa maassaan.

Kyllä minä uskon siihen, että jos Afrikka rikastuu niin penteleesti, niin maahanmuutto johonkin kylmään ja pimeään persläpeen nimeltä Suomi loppuu. Miksi mennä maahan, jossa on mykkiä ihmisiä, inhottava ilmasto, monimutkainen lainsäädäntö ja monta muuta kivaa piirrettä, kun voi jäädä omaan maahan tekemään rahaa.

[jka]

^Suurin koskaan toiminut köyhyyttä onnistuneesti poistanut organisaatio on Kiinan kommunistinen puolue. Kiinan nousu menestykseen ja ostovoimaltaan maailman selvästi suuremmaksi taloudeksi on esimerkki siitä kuinka temppu tehdään.

Sanoisin että tuo oli enneminkin yksittäistapaus ihmiskunnan historiassa, eikä enää toistettavissa millään keinoilla. Kiina käytti sen aikaikkunan kun länsimaat tarvitsi halpoja ihmiskäsiä hilavitkuttimien tuotantoon optimaalisesti hyväkseen ja sai kasvatettua keskiluokkaa kaupungeissa yli kriittisen massan että pärjää jo jotenkuten omillaan.

Mutta enää ei tarvita edes kiinalaisia käsiä hilavitkuttimien tuotantoon, puhumattakaan afrikkalaisista. Hilavitkuttimetkin tekee jatkossa robotit. Eli enää ei ole, eikä tule mitään mahdollisuuksia työllistää halpatyövoimaa niin että siitä voisi koskaan syntyä oikeaa keskiluokkaa. Päinvastoin keskiluokka tulee katoamaan länsimaistakin joten sellaista ei voi enää edes teoriassa syntyä kehitysmaihin vaikka tehtäisiin mitä tahansa.

Kehitysmaat ovat tuomittuja ikuiseen köyhyyteen. Vasta geenimanipulaatio voi teoriassa mahdollisesti tasoittaa erot. Nykyisten afrikkalaisten työlle ei ole eikä tule kysyntää enää koskaan kuten kiinalaisten työlle vielä tuli vähän aikaa.

[tyhmyri]

^Itse olen hieman epäileväinen robottien loistaviin kykyihin nähden. Ainakin tähän asti niiden tuottavuus on ollut yllättävän alhainen. Mutta voin aivan hyvin olla väärässä tulevaisuuden suhteen, ei olisi ensimmäinen kerta.

Toisaalta, jos olen väärässä, niin Skynet will kill us all. Tuolloin maahanmuuttokysymyksen merkittävyys katoaa.

[jka]

^Itse olen hieman epäileväinen robottien loistaviin kykyihin nähden. Ainakin tähän asti niiden tuottavuus on ollut yllättävän alhainen. Mutta voin aivan hyvin olla väärässä tulevaisuuden suhteen, ei olisi ensimmäinen kerta.

Toisaalta, jos olen väärässä, niin Skynet will kill us all. Tuolloin maahanmuuttokysymyksen merkittävyys katoaa.

Jos robotit parantaa tuottavuuttaan ainoastaan nopeammin kuin afrikkalaiset niin se jo riittää tekemään afrikkalaiset työttömiksi ikuisiksi ajoiksi. Tällainen tuottavuuden parannus ei ole kovin haasteellinen tulevaisuudenkuva seuraavaksi 100 vuodeksi.

Muuten, aina jaksetaan hehkuttaa miten Afrikassa on nopeaa kasvua tälläkin hetkellä. Mutta noissa hehkutuksissa on aina se vika että seurataan nimellistä BKT:ta joka nousee pelkästään koska väkiluku kasvaa ihan tolkuttomasti. Ostovoimakorjattu BKT per nuppi joka on oikea elintason kasvun mittari kertoo että Afrikan maat jäävät kokoajan jopa jälkeen länsimaista.

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_GDP_(PPP)_per_capita_growth_rate

Tuolta voi laittaa maat järjestykseen 1991-2016 kehityksen mukaan. Afrikan maat ja muut kehitysmaat loistaa häntäsijoilla, ei todellakaan kärkisijoilla. Eli sensijaan että otettaisiin kiinni länsimaita kuten "virallinen agenda" antaa ymmärtää jäädään oikeasti kokoajan jälkeen ja parhaimmillaankin roikutaan nykyisesssä elintasoerossa. Kiinan 10% kasvu on ainoa jolla edes teoriassa voidaan länsimaat saavuttaa. Siihen ei kykene kuin ... Kiina konsistentisti. Joku kehitysmaa rykäisee silloin tällöin saman kasvun kertaluonteisena mutta sitten taas pyyhitään orastava kehitys kokonaan pois seuraavana vuonna.

[Porcius]

Ainoa tapa jolla afrikkalaiset voivat poistaa elintasokuilun on massiivinen eugeniikkaohjelma, jolla afrikkalaisten keskimääräinen älykkyysosamäärä nostetaan länsimaiselle tasolle. Richard Lynn ja Tatu Vanhanenhan esittivät tämän aikoinaan kahdessa kirjassaan. Yhtäkään järkevää vasta-argumenttia ei kuulunut; natsia ja rasistia kyllä huudeltiin.

[Jorma M.]

Ainoa tapa jolla afrikkalaiset voivat poistaa elintasokuilun on massiivinen eugeniikkaohjelma, jolla afrikkalaisten keskimääräinen älykkyysosamäärä nostetaan länsimaiselle tasolle. Richard Lynn ja Tatu Vanhanenhan esittivät tämän aikoinaan kahdessa kirjassaan. Yhtäkään järkevää vasta-argumenttia ei kuulunut; natsia ja rasistia kyllä huudeltiin.

Tatu esitti kiihkottomasti ja selkeästi tätä älykkyysosamääräongelmaa.

Seurauksena oli että Hesarin Tommi Nieminen teki Tatusta dementiapotilaan ja pilkkasi tätä mm. koska haastattelussa tämä oli kesällä  kotipihallaan avojaloin. Samaan aikaan Tatun poika, vajaa kaksimetrinen runkkari ja Suomen pääministeri sanoutui isästään julkisesti irti.

[tyhmyri]

Kiinan 10% kasvu on ainoa jolla edes teoriassa voidaan länsimaat saavuttaa. Siihen ei kykene kuin ... Kiina konsistentisti. Joku kehitysmaa rykäisee silloin tällöin saman kasvun kertaluonteisena mutta sitten taas pyyhitään orastava kehitys kokonaan pois seuraavana vuonna.

Kehitysmaan kasvuprosentin ei tarvitse olla kuin jatkuvasti hieman suurempi kuin länsimaiden, niin elintasoero poistuu. Aikaa se tosin tuppaa ottamaan.

Kiinan vahvuus on pitkälti se, että maassa on toimivat instituutiot. Systeemi toimii. Afrikassa tai Etelä-Amerikassa ei monessakaan maassa ole toimivia instituutioita. Kiinan vahvuutta kuvastaa myös se, että edes Maon mielipuolisuus tai sitä edeltänyt käytännössä hävittyjen sotien sarja (ooppiumisodista alkaen) eivät kyenneet romuttamaan kaikkea.

Toisaalta kyllähän noita onnistuneita kehitysmaita on muitakin kuin Kiina. Viro (kieltämättä rajua hidastumista havaittavissa), Venäjä (jossain määrin), Singapore, Japani, Etelä-Korea, Taiwan jne. Itse asiassa ilman talouspakotteita Iran olisi todennäköisesti onnistujien joukossa.

Samalla hyvä esimerkki siitä kuinka asiat voidaan mokata ihan Euroopassa on Ukraina. Ilman Venäjän sekaantumistakin maassa asiat menivät päin prinkkalaa. Ihan omin voimin. Ukrainan ja monen Afrikan maan välillä on minusta aika merkittäviä yhtäläisyyksiä.

Afrikasta pitäisin Etiopiaa vahvana ehdokkaana onnistujaksi. Valtiolla olla aika mukavasti perinteitä ja järjestelmä toimii ainakin jossain määrin.

Onnistuneiden maiden osalta on minusta kiinnostavaa, että yhteiskunnan instituutioiden toimivuus on oleellinen osa onnistumista. Ihmisoikeuksien polkeminen ei tarkoita sitä, että systeemi ei toimisi. Se ei vain toimi tavalla, josta pitäisimme.

[jka]

Kiinan 10% kasvu on ainoa jolla edes teoriassa voidaan länsimaat saavuttaa. Siihen ei kykene kuin ... Kiina konsistentisti. Joku kehitysmaa rykäisee silloin tällöin saman kasvun kertaluonteisena mutta sitten taas pyyhitään orastava kehitys kokonaan pois seuraavana vuonna.

Kehitysmaan kasvuprosentin ei tarvitse olla kuin jatkuvasti hieman suurempi kuin länsimaiden, niin elintasoero poistuu. Aikaa se tosin tuppaa ottamaan.

Aikaa tuppaa ottamaan niin paljon että näennäisellä elintason nousulla ei ole enää mitään merkitystä minkään ongelman ratkojana. Jos katsotaan tuollaista GDP (PPP) per capita $2000 kehitysmaata ja verrataan sitä vaikka Saksaan $50000 niin jos kehitysmaa kykenee kolminkertaiseen kasvuun Saksaan verrattuna niin elintason kiinniotto kestää 120 vuotta. Tähän ei ole tilastojen mukaan kyennyt oikeastaan mikään muu kehitysmaa kuin Kiina ja Intia viimeisen 30 vuoden aikana. Eli realistisempi kaikista optimistisinkin skenaario olisi ainoastaan kaksinkertainen kasvu. Silloin ollaankin jo aikahaarukassa 220 vuotta ja nyt siis puhutaan siitä kaikista optimistisimmasta skenaariosta johon kehitysmaat ovat realistisesti kyenneet parhaimmillaan.

Tuolla aikahaarukalla ei ole enää mitään merkitystä yhtään mihinkään varsinkin kun otetaan huomioon että niiden muutaman harvan kehitysmaan rinnalla jotka tuohon optimiskenaarioonkin ehkä kykenee on iso kasa maita jotka ei ole viimeisen 30 vuoden aikan esittäneet yhtään mitään kasvua, puhumattakaan parempaa kasvua kuin länsimaat. Edellä linkkamassani listassa on iso kasa maita joiden elintaso on tällä hetkellä reaalisesti huonompi kuin vuonna 1991. Eli ovat ainoastaan jääneet jälkeen elintasossa jo kohta 30 vuotta.

Kiina on rykinyt 10% kasvua jo 1960-luvulta lähtien ja on vieläkin reaalielintasossa vasta luokkaa kolmasosassa länsimaiden alintasoa ja puolet edes Viron elintasoa. Jopa Kiinalla tekee tiukkaa saada länsimaat kiinni järjellisessä ajassa. Sanotaan seuraavan 50 vuoden aikana. Edes Intia ei tähän tule koskaan kykenemään. Eli kyllä se vaatisi tuota 10% kasvua jotta kehitysmaiden talouskavun varaan voisi asettaa ylipäätään minkään ongelman ratkaisua. Kaikissa muissa skenaarioissa ongelmat kasvaa nopeammin kuin talous kasvaa.

[Ernst]

Lineaarisen kasvun oletus ja siitä lasketut "kiinnisaamisvuodet" eivät ota huomioon minkäänlaisia kriisejä saati romahduksia. Herra paratkoon, jos optimistisin "laskelma" enustaa BKT:ssa Afrikan saavan Saksan kiinni 220 vuodessa, siinä on sovellettu vain yhden tieteenalan vain yhtä suuntausta eli aritmetiikkaa.  Sillä ei jättimantereen ja pitkän aikavälin ennusteessa kovin hyvin pärjätä. Kaiketi se BKT:n laskemista varten kerättävä aineisto pitäisi koota vertailtavalla tavalla.

Taloustiedekin on oikeastaan vain niukkuuden psykologiaa, ja tuon aritmetiikan ymppääminen mukamas jotain selittämään kertoo taas siitä, mitä nimitellään populismiksi. Monimutkainen kysymys, yksinkertainen mutta vain toiveisiin tai tunne-elämään liittyvä metodi & ratkaisuehdotus. Matemaatikoillakin saati näillä laskentaa harrastavilla on toiveita ja tunne-elämää. Myös töissään.

Sixten Korkman lausahti A-studiossa tänään ihan totuuslauseen: populismin tarjoama yksinkertainen ratkaisu voi olla myös oikea. 

[tyhmyri]

Aikaa tuppaa ottamaan niin paljon että näennäisellä elintason nousulla ei ole enää mitään merkitystä minkään ongelman ratkojana. Jos katsotaan tuollaista GDP (PPP) per capita $2000 kehitysmaata ja verrataan sitä vaikka Saksaan $50000 niin jos kehitysmaa kykenee kolminkertaiseen kasvuun Saksaan verrattuna niin elintason kiinniotto kestää 120 vuotta. Tähän ei ole tilastojen mukaan kyennyt oikeastaan mikään muu kehitysmaa kuin Kiina ja Intia viimeisen 30 vuoden aikana. Eli realistisempi kaikista optimistisinkin skenaario olisi ainoastaan kaksinkertainen kasvu. Silloin ollaankin jo aikahaarukassa 220 vuotta ja nyt siis puhutaan siitä kaikista optimistisimmasta skenaariosta johon kehitysmaat ovat realistisesti kyenneet parhaimmillaan.

Meillähän on muutama hyvä esimerkki siitä kuinka noustaan ikuisesti köyhäksi tuomitun kehitysmaan tasolta kohtuullisen hyviin asemiin. Hyviä esimerkkejä ovat Suomi, Japani ja Norja. Tosin kolmikon kaikilla jäsenillä tempun tekeminen on vienyt aikaa sellaiset 120 vuotta.

Suomen osalta tempun ovat mahdollistaneet ensisijaisesti seuraavat tekijät:

• Voimakas teollistuminen, josta suuri osa valtion tietoista teollistamispolitiikkaa
• Väestön koulutus- ja osaamistason voimakas kasvu (tietoinen koulutuspolitiikka ja muun muassa ilmaiset tutkinnot)
• Innokkuus uusien teknologioiden ja toimintatapojen hyödyntämiseen ja kehittämiseen (se kuuluisa suomalainen insinöörimentaliteetti)
• Yleinen tuottavuuden kasvu (joka pitkälti seurausta edellisistä)

Kyllä, tuohon nousuun mennyt se 120 vuotta. Mutta Suomi oli 120v sitten kehitysmaa, jonka väestö oli heikosti koulutettua, innovaatiot olemattomia, teollisuutta ei käytännössä ollut ja kaikenlainen tuottavuus ala-arvoista.

Suomen matkalla on ollut jokunen romahdus ja läjä erilaisia kriisejä. Mutta temppu on onnistunut.

Olet aivan oikeassa siinä, että isot positiiviset muutokset eivät tapahdu muutamassa vuodessa eikä vuosikymmenessäkään.

Suomen noususta ja sen syistä kiinnostuneiden kannattaa lukaista Arto Kokkinen: On Finland's Economic Growth and Convergence with Sweden and the EU15 in the 20th Century. Tutkimuksessa on aika mainiosti valotettu niitä tekijöitä, jolla ainakin yksi umpiköyhä kehitysmaa, Suomi, nostettiin/nousi kehittyneiden maiden joukkoon.

Nousu on siis mahdollista, mutta se vaatii aikaa ja toimivia instituutioita sekä tietoista politiikkaa.

[jka]

Meillähän on muutama hyvä esimerkki siitä kuinka noustaan ikuisesti köyhäksi tuomitun kehitysmaan tasolta kohtuullisen hyviin asemiin. Hyviä esimerkkejä ovat Suomi, Japani ja Norja. Tosin kolmikon kaikilla jäsenillä tempun tekeminen on vienyt aikaa sellaiset 120 vuotta.

Juu, mutta nämäkin keissit ovat aikalailla samassa sarjassa kuin Kiinakin. Maat käyttivät aikaikkunan jossa tuo oli mahdollista täydellisesti hyväkseen. Kaikkien maiden tuotteille oli kasvava globaali kysyntä juuri nuo viimeiset 120 vuotta. Enää edes nämä maat eivät pärjäisi kasvussa ollenkaan jos tukeutuisivat myös seuraavat 120 vuotta siihen millä viimeisen 120 vuoden kasvu tapahtui. Eli aikaikkuna meni tässäkin.

Tulevaisuuden kasvu ja jo tämänkin hetken kasvu tapahtuu aineettomissa hyödykkeissä ja palveluissa. Se, joka ei kykene tuottavuuden kasvuun tässä putoaa auttamattomasti kelkasta.

Afrikkassa ja kaikissa muissakaan kehitysmaissa ei ole enää mitään muuta kiinnostavaa kuin raaka-aineet. Pelkällä raaka-aineiden myynnillä ei länsimaita saada koskaan kiinni. Öljyllä saatiin vähän aikaa, mutta enää ei saataisi edes öljyllä. Kehitymaiden pitäisi pystyä tekemään kerralla loikka moderniin aineettomia hyödykkeitä ja palveluita tuottavaan teollisuuteen jättämällä kaikki välivaiheet pois jolla Suomi nousi jaloilleen. Hyvin vaikea nähdä että se on millään tavalla mahdollista. Kouluttamattomasta metsäjuntista saatiin Suomessa helposti laivanrakentaja teollisuuteen tai paperikoneenpyörittäjä. Kouluttamattomasta metsäjuntista ei saada innovatiivista koodaria joka keksii seuraavan facebookin.

[tyhmyri]

Tulevaisuuden kasvu ja jo tämänkin hetken kasvu tapahtuu aineettomissa hyödykkeissä ja palveluissa. Se, joka ei kykene tuottavuuden kasvuun tässä putoaa auttamattomasti kelkasta.

Henkilökohtaisesti pidän tuota ajatusta aineettomien hyödykkeiden ja palveluiden ratkaisevasta roolista varsin kyseenalaisena. Ihmisten täytyy syödä, ihmisten täytyy saada lääkkeitä, heidän täytyy asua jossain, he tarvitsevat vaatteita yms. Energian tarve ei sekään ole ainakaan vähentymässä. Ennemminkin energian tarve tulee vain kasvamaan. Ei tarvita kovinkaan kummoisia häiriöitä, niin se materiaalinen tuotanto nousee arvoon arvaamattomaan.

Uskallan väittää, että ihan perinteinen materiaalinen tuotanto ei tule menettämään rooliaan.

Kieltämättä on totta, että mikäli kaikki menee nykyisellä tavalla eikä mitään kriisejä tule, niin aineettomien hyödykkeiden rooli tulee todennäköisesti olemaan suuri. Mutta toisaalta voisin lyödä vetoa, että nykyisen kaltainen kasvumalli on tullut tiensä päähän.

Nykyinen resurssien käyttö on kestämätöntä jo nyt. Voi vain kuvitella mitä sen jatkossa.

[jka]

Tulevaisuuden kasvu ja jo tämänkin hetken kasvu tapahtuu aineettomissa hyödykkeissä ja palveluissa. Se, joka ei kykene tuottavuuden kasvuun tässä putoaa auttamattomasti kelkasta.

Henkilökohtaisesti pidän tuota ajatusta aineettomien hyödykkeiden ja palveluiden ratkaisevasta roolista varsin kyseenalaisena. Ihmisten täytyy syödä, ihmisten täytyy saada lääkkeitä, heidän täytyy asua jossain, he tarvitsevat vaatteita yms. Energian tarve ei sekään ole ainakaan vähentymässä. Ennemminkin energian tarve tulee vain kasvamaan. Ei tarvita kovinkaan kummoisia häiriöitä, niin se materiaalinen tuotanto nousee arvoon arvaamattomaan.

Uskallan väittää, että ihan perinteinen materiaalinen tuotanto ei tule menettämään rooliaan.

Kieltämättä on totta, että mikäli kaikki menee nykyisellä tavalla eikä mitään kriisejä tule, niin aineettomien hyödykkeiden rooli tulee todennäköisesti olemaan suuri. Mutta toisaalta voisin lyödä vetoa, että nykyisen kaltainen kasvumalli on tullut tiensä päähän.

Nykyinen resurssien käyttö on kestämätöntä jo nyt. Voi vain kuvitella mitä sen jatkossa.

No juuri tuonhan takia aineettomien hyödykkeiden ja palveluiden kasvu on ainoa mahdollisuus tulevaisuudessa koska nykyinen reaalihyödykkeiden ja reaalipalveluiden kasvumalli on tullut tiensä päähän. Maapallo ei kestä rajatonta reaalista kasvua. Aineetonta kasvua se kestää taas käytännössä rajattomasti.

Tämän hetken 10 arvokkaimman yrityksen listalla on 9 jotka tuottaa käytännössä pelkkiä aineettomia hyödykkeitä ja palveluita. Se ainoa joka roikkuu vielä mukana on ExxonMobil. Vielä vuonna 2000, siis jopa edellisen teknokuplan huipulla, sama lista oli täysin käänteinen. Ainoastaan yksi joka tuotti aineettomia hyödykkeitä ja palveluita ja 9 jotka tuotti reaalisia.

[MW]

Jep. Jossain vaiheessa taas huomataan, että aineeton on aiheetonta, kunhan buumi hälvenee.

Minä en juuri euroakaan uhraa millekään -bookeille tai -grameille. En ole kirjautunut. Ei ole aikaa, saati mielenkiintoa. Olkaa vaan huulet töröllä siellä tähteämässä. EVVK.

Taas hillo pyörii odotusten, eikä tulosten ympärillä. Nopeat tilit, kaiketi, mutta ei kestä.

[jka]

Jep. Jossain vaiheessa taas huomataan, että aineeton on aiheetonta, kunhan buumi hälvenee.

Minä en juuri euroakaan uhraa millekään -bookeille tai -grameille. En ole kirjautunut. Ei ole aikaa, saati mielenkiintoa. Olkaa vaan huulet töröllä siellä tähteämässä. EVVK.

Taas hillo pyörii odotusten, eikä tulosten ympärillä. Nopeat tilit, kaiketi, mutta ei kestä.

Niinno. Jos katsotaan asiaa siitä kaikista raadollisimmasta ja vähiten valehtelevasta perspektiivistä. Kuinka paljon tulosta (riihikuivaa fyffeä) jää viivan alle per työntekijä. Tällöin reaalitaloudessa pyörivillä firmoilla ei ole enää mitään jakoa edes 100 parhaan joukkoon.

Toki jos saadaan sellainen kriisi aikaiseksi että reaalihyödykkeistä tulee pulaa niin tilanne muuttuu kokonaan. Kuinka todennäköistä tuollainen on kun puhutaan länsimaisista talouksista? Vaikka sellainen hetkellisesti tulisikin niin ei se kestä ikuisesti. Historiallisesti sitten öljykriisin mikään kriisi ei ole aiheuttanut sitä että reaalihyödykkeistä tai palveluista olisi ollut pulaa. Päinvastoin viimeaikaisissa lamoissa noista on massiivinen ylitarjonta, jopa öljystä.

[sancai]

Kyllä, tuohon nousuun mennyt se 120 vuotta. Mutta Suomi oli 120v sitten kehitysmaa, jonka väestö oli heikosti koulutettua, innovaatiot olemattomia, teollisuutta ei käytännössä ollut ja kaikenlainen tuottavuus ala-arvoista.

Tämä on täysi myytti. Vuonna 1880 Suomen kansasta jo 98% oli lukutaitoisia. Suomi oli Venäjän keisarikunnan ylivoimaisesti lukutaitoisin alue ja maailman ensimmäisten lukutaitoisten maiden joukossa. Erityisen köyhäkään Suomi ei ollut, vaan jo 1800-luvulla Suomen bkt/hlö oli Pohjois- Itä-Euroopan keskitasoa. Joidenkin lähteiden mukaan Suomi oli 1800-luvun puolivälissä jopa BKT:lla mitattuna rikkaampi kuin Ruotsi.

[tyhmyri]

Kyllä, tuohon nousuun mennyt se 120 vuotta. Mutta Suomi oli 120v sitten kehitysmaa, jonka väestö oli heikosti koulutettua, innovaatiot olemattomia, teollisuutta ei käytännössä ollut ja kaikenlainen tuottavuus ala-arvoista.

Tämä on täysi myytti. Vuonna 1880 Suomen kansasta jo 98% oli lukutaitoisia. Suomi oli Venäjän keisarikunnan ylivoimaisesti lukutaitoisin alue ja maailman ensimmäisten lukutaitoisten maiden joukossa. Erityisen köyhäkään Suomi ei ollut, vaan jo 1800-luvulla Suomen bkt/hlö oli Pohjois- Itä-Euroopan keskitasoa. Joidenkin lähteiden mukaan Suomi oli 1800-luvun puolivälissä jopa BKT:lla mitattuna rikkaampi kuin Ruotsi.

Kiinnostavaa. Itse perustan oman väitteeni tutkimukseen Arto Kokkinen: On Finland's Economic Growth and Convergence with Sweden and the EU15 in the 20th Century. Olet varmasti valmis kertomaan nuo "jotkin lähteet". Mielelläni luen asiasta lisää.

[jka]

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_regions_by_past_GDP_(PPP)_per_capita

Suomen elintaso keikkui tuon mukaan luokkaa 30-40% maailman huippumaiden elintasosta jo 1700-1800-luvuilla. Tuon parempia ei oltu vielä edes 1950-luvulla. Vasta 1970-luvun jälkeen ollaan ostovoimakorjattuna päästy lähemmäs maailman kärkeä kuin oltiin jo 1800-luvulla.

Suomi oli 1900-luvun vaihteessa jo yli tuplasti korkeammalla kuin Afrikan valtiot. Todelliset kehitysmaat ovat tälläkin hetkellä 90% huippumaiden alapuolella.  Ei ainakaan tuon mukaan Suomea voi varsinaisesti kehitysmaana pitää millään ajanjaksolla.

[tyhmyri]

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_regions_by_past_GDP_(PPP)_per_capita

En vakavassa mielessä tuota Wikipedian juttua lähteenä. Pelkkä mittaamisongelma on aika ikävä.

Joka tapauksessa suurella mielenkiinnolla odotan todistelua sille, että Kokkisen tutkimuksessaan esille tuoma tilanne ja sen jälkeiset prosessit eivät pidä paikkaansa. En kuitenkaan ajattele, niin sanotusti, pidättäväni hengitystäni todistelua odottaessani.

Toisaalta tämä palsta on kunnon todistelulle aivan väärä paikka. Mikäli taustalla olevan mittariston kykenee osoittamaan virheelliseksi, niin sillä saa mainetta ja kunniaa ilman, että kertoo kirjoittavansa Hommafoorumille.

[jka]

Tuossa Kokkisen tutkimuksessa on täysin samat luvut kuin tuossa wiki-taulukossa. Lähtötaso vuonna 1870 oli palttiarallaa Suomi $1100, maailman kärki $2700.

Nopeasti kun tuota selasin niin ei siinä varsinaisesti todisteta että Suomi oli täydellinen kehitysmaa vuonna 1870 samoilla mittareilla kuin kehitysmaat ovat tällä hetkellä. Tuohan tekee vain aikasarjatutkimusta läpi 1900-luvun. Suomen kehittymisen aikasarjoja ei enää suhteutua muihin maihin. Varsinkaan niihin jotka oli Suomen alapuolella. Suomen lähtötaso oli tottakai huono, mutta ei todellakaan millään mittareilla suhteellisesti yhtä huono kuin nykyisillä oikeilla kehitysmailla. Jos Suomi oli 1870 kehitysmaa niin mitä ne Afrikan maat silloin sitten oli. Ne oli silloinkin reilusti Suomen takana.

Kyllä minusta nimitys kehitysmaa pitää jättää niille joiden takana ei ole enää mitään.

[tyhmyri]

Kyllä minusta nimitys kehitysmaa pitää jättää niille joiden takana ei ole enää mitään.

Olet oikeassa. Käyttämäni kehitysmaamäärittely ei vastaa sitä määrittelyä, joka kehitysmaalle nyt on syytä antaa nykytilanteessa.

Toisaalta vuoden 1870 tilanteen arviointi monen nykyisen kehitysmaan osalta on lähes mahdotonta. Itse asiassa voi aivan perustellusti heittää väitteen, jonka mukaan Suomen elintaso ei ollut 1870 mainittavasti parempi kuin tuolloin itsenäisten Afrikan maiden elintaso (lyhyt lista, kieltämättä, taitaa sisältää vain Liberian ja Etiopian). Teollistumattomien maiden (Suomi oli tuolloin de facto teollistumaton) elintasoerot olivat lähtökohtaisesti suhteellisen vähäisiä.

Suomen nousu on ollut monella mittarilla ilmiömäistä. Siitä emme liene erimielisiä.

Kiinnostavaa tässä kuviossa on se, että suhteellisen vähäiset elintasoerot vuodelta 1870 ovat revähtäneet monta kertaluokkaa suuremmiksi ajan kuluessa. Mikäli siirtomaakuviot (joilla on ollut suuri, mutta ei ainoa vaikutus) jätetään pois, niin Afrikan tapauksessa huono hallinto on mielestäni ehdottomasti vahvimpia tekijöitä. Kieltämättä myös ulkoisten toimijoiden sekaantuminen on vaikuttanut asiaan monessa tapauksessa.

[Tunkki]

Väittävät että Suomessakin oli kehitysmaatason köyhyyttä vielä 1960-luvun alussa, tyyliin torppa ja 11 lasta joista yhdelle oli kengät. Syrjäseuduilla Kainuussa.

[jka]

Toisaalta vuoden 1870 tilanteen arviointi monen nykyisen kehitysmaan osalta on lähes mahdotonta. Itse asiassa voi aivan perustellusti heittää väitteen, jonka mukaan Suomen elintaso ei ollut 1870 mainittavasti parempi kuin tuolloin itsenäisten Afrikan maiden elintaso (lyhyt lista, kieltämättä, taitaa sisältää vain Liberian ja Etiopian). Teollistumattomien maiden (Suomi oli tuolloin de facto teollistumaton) elintasoerot olivat lähtökohtaisesti suhteellisen vähäisiä.

Vaikea sanoa oikeasta elintasoerosta. Tuo wikin taulukko pitänee paikkansa että ppp gdp per nuppi oli Suomessa $1100 ja Afrikassa keskimäärin $500. Jos katsoo samaa suhdetta nykypäivänä niin löytyy esim. Romania joka on luokkaa puolet Suomesta tällä hetkellä. Oliko elintasoero efektiivisesti sama vuonna 1870 Suomen ja Afrikan välillä kuin tällä hetkellä Suomen ja Romanian välillä?

Monella mittarilla ja varsinkin subjektiivisesti voidaan väittää että Suomen ja Romaniankin elintasoerot ovat lopulta aika vähäisiä vaikka BKT:ssä on 100% ero.

[tyhmyri]

Oliko elintasoero efektiivisesti sama vuonna 1870 Suomen ja Afrikan välillä kuin tällä hetkellä Suomen ja Romanian välillä? Monella mittarilla ja varsinkin subjektiivisesti voidaan väittää että Suomen ja Romaniankin elintasoerot ovat lopulta aika vähäisiä vaikka BKT:ssä on 100% ero.

Erityisesti historiallisen datan osalta elintasoeron mittaaminen on hankalaa. Se ei ole helppoa nykyisenkään datan osalta. Hyväksi esimerkiksi käy juurikin aikaisemmin mainittu Kiina.

Henkilökohtaisen näkemykseni mukaan Kiina on todelliselta taloudelliselta suorituskyvyltään tällä hetkellä tuntuvasti USA:n vastaavaa suurempi. Perustelen näkemystäni sillä, että Kiinan maaseudulla eläminen on käsittämättömän halpaa. Kiinan maaseudulla asuu yhä 42% väestöstä (vuoden 2017 tilasto). Mutta toisaalta tuon maaseutuväestön ansiotaso on suhteellisen vaatimaton kaupunkiväestön ansiotasoon verrattuna, joten sen uuden iPhonen ostaminen on maaseutuväestölle mahdoton temppu. Samalla kuitenkin myös kaupunkiväestö pärjää, siis jos sitä iPhone-laitetta ei osteta, yllättävän pienellä rahamäärällä.

Toisin sanoen kiinalaisten reaalinen ostovoima on yllättävän suuri. Oman arvioni mukaan Kiinan talous on reaalisesti jo tällä hetkellä tosiaan tuntuvasti USA:n taloutta suurempi. Tuosta on kyllä melkoinen matka siihen, että yksittäisen kiinalaisen elintaso olisi edes sen romanialaisen elintason luokkaa (keskimäärin siis).

[jka]

Aika selvää on että Kiina jyrää USA:n. Kiinassa on neljä kertaa enemmän populaa. Vaikka yli puolet asuisikin edelleen maaseudulla niin silti kiinalaisissa kaupungeissa asuu jo nyt tuplasti enemmän porukkaa kuin koko USA:ssa on yhteensä. Ei tällaisia numeroita vastaan voi taistella mitenkään nyt kun Kiina on saanut systeeminsä toimimaan. Pelkästään yliopisto-opiskelijoita Kiinassa on enemmän kuin USA:ssa ja EU:ssa yhteensä.

[tyhmyri]

Pelkästään yliopisto-opiskelijoita Kiinassa on enemmän kuin USA:ssa ja EU:ssa yhteensä.

Jep. Kiina julkaiseen jo nyt enemmän tieteellisiä tutkimuksia luonnontieteiden ja tekniikan aloilta kuin USA ja EU yhteensä. On jollain tavoin koomista kuvitella että Kiina ei olisi myös tieteessä ja tekniikassa johtava maa tulevaisuudessa.

Tuttu taloushistorioitsija (australialainen) tuumasi, että Kiina vain palauttaa itselleen sen aseman, joka sillä oli ennen 1800-luvulla alkanutta aallonpohjaa. Kiinan monituhatvuotisessa historiassa tuossa kohden vain sattui sellainen 150-200v pitkä aallonpohja. Nyt Keskinen valtakunta on tehnyt paluun.

[migri]

Helppo juttu.

Vertaa vain mitä on tapahtunut Kiinassa vuosien 1980 - 2018 välisenä aikana ja vaikka... Afrikassa.

EU on kohta Kiinan suuntaan rähmällään ja lakki kourassa. Kiina tuskin antaa muuta apua kuin ostaa infran ym. hyödylliset jutut halvalla pois ja alkavat laskuttamaan. Eurooppalaiset vielä itse tuhoaa vaurautensa ilman että kiinalaisten pitää vaivautua. Nauravat vielä päälle.

Hyvä linkki Afrikan uutisiin Kiinan perspektiivistä:
https://www.scmp.com/news/world/africa