Kysymys oikeistolaisesta ja vasemmistolaisesta talouspolitiikasta

[Lalli IsoTalo]

Onko kaverikapitalismille oma ketju vai sopiiko tämä tänne?

Matias Turkkila: Poliittiset virkanimitykset ovat kaverikapitalistien omia veikkausvoittotarinoita

Päätoimittaja Matias Turkkila pohdiskelee esitelmässään suomalaisen kaverikapitalismin syvintä olemusta. Esitys ei päästä katsojaansa helpolla, mutta sen aikana muotoutuu uudenlainen tapa vastata muun muassa kysymyksiin: miksi asuminen ja liikkuminen on täällä niin kallista, miksi suuryritykset menestyvät ja pienet eivät, millä tavoin kansanvallan puolustusmekanismit on yksi kerrallaan kytketty pois päältä, ja miksi poliittisia virkanimityksiä tehdään.

Matias Turkkila (ps.) kirjoittaa hyväveli-verkoston toimintatavoista Suomen Perustan uutuusteoksessa Veroja, velkaa ja kaverikapitalismia. Turkkila esitteli omaa osuuttaan perjantain Tuumaustunnilla.

Veroja, velkaa ja kaverikapitalismia: https://www.suomenperusta.fi/wp-content/uploads/2018/05/Veroja-velkaa-ja-kaverikapitalismia-PDF.pdf

Turkkila: Luulitko asuvasi markkinatalousmaassa?
https://www.youtube.com/watch?v=UiN-7XVOo3U&t=3s

[Tavan]

Lallin nelikentän mukaan natsit olisivat olleet talouspoliittisesti oikeistolaisia. Natsit olivat oikeistolaisia monessa suhteessa, mutteivät suinkaan talouspoliittisesti. Talouspolitiikan liiallinen tuijottaminen tapaa vääristää sekoittaa oikeiston ja vasemmiston mielekästä ymmärtämistä. Jaottelussa vasemmistoon ja oikeistoon on ennemmin kyse siitä onko ihanteena tasa-arvo vaiko hierarkisuus.

[Lalli IsoTalo]

Lisää nelikenttää. Kuva Matiaksen kirjaosuudesta sivulta 216.

[Lalli IsoTalo]

Lisäsin näihin numerointeja ja luetelmaviivoja.

Yhteistä näille kaikille [monopoleille on]:
1) monopoli- tai lähes-monopoliasema,
2) pakottavalla lainsäädännöllä luotu erikoisasema,
3) epäterve suhde valvojan ja valvotun välillä,
4) yleviin ja yleishyödyllisiin verukkeisiin vetoaminen, 5)
toimijoiden roolit sekaisin.

5. Kaverikapitalismin valttikortti: regulaatiomassa, 236.
"Mitä enemmän sääntelyä, sen parempi meille. Voimme palkata vaikka kokonaisen kerrostalon kerroksen täyteen juristeja ja asiantuntijoita toteuttamaan säädösten vaatimuksia. Pienemmät kilpailijat eivät voi, ja niin ne poistuvat alalta. Mitä korkeampi säädöskuorma, sen vähemmän kilpailua. " 
- Muistinvarainen lainaus erään suomalaisen pörssiyhtiön hallituksen puheenjohtajalta parin vuoden takaa.

6. Kaverikapitalistin hihaässä: vetoa tunteisiin
Regulaatiolla  voidaan  siirrellä  pieniä  ja  keskisuuria  varallisuusmassoja  omien  intressipiirien  eduksi  tai  toisten  piirien  haitaksi.  Mutta  todella  suuriin tempauksiin on otettava tunnetta mukaan. Seuraavassa esitetty malli on koeteltu kaikkialla länsimaissa, ja sitä näkee käytettävän jatku-vasti myös Suomessa. Tempun nimi on Unohdettu Mies - Forgotten Man.
...
... Yale-professori William Graham Sumnerin 1883 julkaisemasta pohdin[ta], joka tunnetaan nimellä Unohdettu mies (engl: "Forgotten man"). Se on ällis-tyttävän käyttökelpoinen ajatusmalli kokonaisuuksien hahmottamiseen vielä  tänäkin  päivänä.  Mallissa  on  neljä  henkilöä,  kutsumme  heitä  ni-millä A, B, C ja X. Malli on seuraavanlainen.

UNOHDETTU MIES • FORGOTTEN MAN

1. Ympäristöään tarkkaileva henkilö A havaitsee, että on olemassa jokin ongelma, jonka takia henkilö X kärsii.

2. A keskustelee B:n kanssa. He ehdottavat uutta lakia, jolla päästään eroon ongelmasta.Uudessa laissa määrätään siitä, miten A, B ja C auttavat X:ää.

C on unohdettu mies, forgotten man. Hän on se, joka aina joutuu maksamaan muiden päätöksistä. C pakotetaan toteuttamaan se, mitä A ja B hyväksi katsovat. Hän ei voi vaikuttaa siihen, miten hänen rahojaan käytetään X:n hyväksi.

On toki hienoa, että A havaitsee muiden ihmisten ongelmia. Ja sekin on oikein, että A ja B auttavat yhdessä X:ää.

3. Mutta C:llä ei ollut asi-assa sananvaltaa. Hänen ainoa roolinsa on auttaa X:ää tavalla, josta A ja B ovat keskenään sopineet. 

4. Koska A ja B voivat sopia asioista keskenään, he voivat palkata toinen toisensa hoitamaan ongelmaa. Tai he voivat esittää järjestön, säätiön tai viraston perustamista, jonka johtoon ja suoritusportaaseen he nimeävät itsensä tai oman viiteryhmänsä jäseniä.

5. Unohdetulla miehellä ei ole juuri toimintamahdollisuuksia. Jos hän protestoi,  A  ja  B  voivat  aina  sulkea  hänen  suunsa  moittimalla  häntä  huonoksi ihmiseksi, koska hän ei halua auttaa hädänalaisia.

Pariisin ilmastosopimusta voi tarkastella monesta eri näkökulmasta.  Yksi  niistä  on  tämä:  ilmastosopimuksen  tarkoituksena  on  pakottaa jokainen hylkäämään nykyinen kulkuvälineensä ja kannustaa häntä hankkimaan uusi.

Lisäksi ilmastovelvoitteiden säntillinen noudattaminen  käytännössä  pakottaa  jokaisen  länsimaiden  ihmisen  varustamaan  kotinsa kalliilla energiansäästölaitteilla. Vanhat romunne eivät enää kelpaa,  hankkikaa  uusia. 

Ei  ole  ihme,  että  teollisuus  on  ympäristöemootioliike vihreiden ohella niin innoissaan ilmastoapokalypsioista, joiden vitsaukset  on  kopioitu  Mooseksen  kirjasta.
- Vedenpaisumus, 
- kärventyminen,
- ötökät,
- maailmanloppu.

Tutun kuuloista?   Lähestytään  kokonaisuutta  Forgotten  Manin  kielellä: 

1. Neuvostojärjestelmän  kaaduttua  isännättömäksi  jääneet  ryhmät  (A)  löytävät  ekoaatteen ja ihastuvat erityisesti sen kiehtovaan todisteluketjuun jonka ydinväite on, että maapallon lämpötila ei pysy vakiona.

2. Monimutkaisilla laskelmilla ennustetaan, että joitain saaria saattaa vuosikymmenten kuluttua jäädä veden alle, jolloin saarten asukkaat (X) luonnollisesti kärsisivät.

3. Ekoliike A ja liike-elämämyönteinen ryhmä (B) löytävät yhteisymmärryksen liittyen korkealentoiseen suunnitelmaan, jossa
- teollisuusmaiden kaikki teknologiasovellukset, tuotantoketjut, liikennevälineet ja energiaratkaisut  menevät  uusiksi, 
- kehitysmaille  lahjoitetaan  sata  miljardia  vuosittaista  ilmastorahoitusta, 
- kehitysmaita  autetaan  siirtymään  vihreään  teknologiaan  sekä 
- länsimaat  ajavat  oman  vanhakantaisen  teollisuutensa alas ja
- käynnistävät uuden ekoteollisuuden veronmaksajien suosiollisella  avustuksella. 

4. B  toimittaa  laitteet,  veronmaksaja  (C)  kustantaa  lystin. 

5. Ympäristösektorin  globaalin  luonteen  varjolla 
- kansallista  päätösvaltaa  siirretään  enenevissä  määrin  globaaleille  päätöksentekomekanismeille,
- globaali tulonjako tasoittuu länsimaiden keskiluokan valtavin uhrauksin.

Toimenpiteiden tavoitelista on hämmästyttävän samanlainen  kuin  sillä  yhteiskuntajärjestelmällä,  jonka  nimiin  A  vannoi  ennen Neuvostoliiton kaatumista.

[Lalli IsoTalo]

7.3.3 Itse itseään valvoen s.251

Suomessa  on  tultu  tilanteeseen,  jossa  finanssialan  toimijat  osallistuvat  finanssialan sääntelyä koskevan lainsäädännön valmisteluun.

Vakuutusyhtiöt osallistuvat vakuutusalan säännösten valmisteluun ja eläkeyhtiöt omaansa. Häntä heiluttaa koiraa. Ilmiö tunnetaan  nimellä  Sääntelijän  kaappaus  (engl:  "Regulatory capture").

Käsitteen kehitti taloustieteen nobelisti George Stigler. Kyse on siitä, että tahot, joita lainsäädännöllä ylipäätään pitäisi valvoa, osallistuvat lainsäädännön valmisteluun vaikuttaen lopputulokseen niin voi-makkaasti, ettei lopputuloksena voi enää puhua valvonnasta vaan suosimisesta.   

Sääntelijän  kaappauksessa  ei  ole  kyse  lainsäädäntöprosessiin  pikkuviasta vaan George Mason - yliopiston Adam Thiereriä lainatakseni suuren mittakaavan poliittisesta ongelmasta, jonka Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson tunnisti jo vuonna 1913. 

Suomessa asiasta ei puhuta lainkaan. .... Sen sijaan, että tilannetta yritettäisiin korjata, akateeminen tutkimus on saanut  rinnalleen  politisoidun  strategisen  tutkimuksen. Tämä  tarkoittaa suomeksi sitä, että yhä kasvava joukko tutkijoita valjastetaan liehittelemään  vallanpitäjien  suosikkihankkeita  ja  verhoamaan  tieteen  kaapuun niitä politisoituja tutkimustuloksia, joilla kansalaisille epäedullisia hankkeita halutaan perustella. 

Poliittiselle järjestelmälle alistettu strateginen tutkimus on lähisukua Ylelle – kumpikaan ei ole aidosti riippumaton vaan kytketty talou-dellisin sitein toimeksiantajaansa.  Tutkimuksen valjastamisesta poliittisiin tarkoituksiin käytetään nimitystä Politicization of science.

[Lalli IsoTalo]

Sovelletaan Forgotten man -teoriaa  sekä  kaksoisfunktioteoriaa  kolmeen erilaiseen keskustan hankkeeseen, s. 258