Lehti: Ruotsin ex-ministeriä pyydetty Suomen hallituksen neuvonantajaksi

[kyllästynyt]

Vartiainen haluaa myös suurkaupungit ja niskalaukauksen koko kehä III "kurapuolelle"...

[Foundation]

Raportissa ei määritellä, keitä ovat "suurella todennäköisyydellä työllistyvät henkilöt" ja mitä on "onnistunut työperäinen maahanmuutto", mutta esitetään muitta mutkitta EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden tarveharkinnan alasajoa. Ehdotus perustuu puhtaasti teoriaan, vaikka juuri Ruotsista olisi saatavilla myös tuoretta kokemusperäistä tietoa siitä, millaisiin ongelmiin ja väärinkäytöksiin tarveharkinnan poistaminen on johtanut. Anders Borg tuntee asian Ruotsin edellisen hallituksen ministerinä oikein hyvin, joten kyse ei ole voinut olla tiedon puutteesta vaan kirjoittajien agendasta.

Raportissa ei edes yritetä perustella tarveharkinnan poistamisen oletettuja vaikutuksia muuten kuin Vartiaisen jo kuukausia sitten käyttämällä heitolla, että "[tarveharkinnan poistaminen] on epäilemättä myötävaikuttanut vilkkaaseen startup-toimintaan ja edistänyt työllisyyskasvua". Missä lähteistetyt todisteet vaikutuksista, missä mallit tarveharkinnan poistamisen luomien ongelmien ratkaisemiseen? Luokatonta, myötähävettävää.

Tarveharkinnan lopettaminen auttaa paljastamaan nopeammin muut ongelmat ja väärinkäytökset.

[Roope]

Tarveharkinnan lopettaminen auttaa paljastamaan nopeammin muut ongelmat ja väärinkäytökset.

Halpatyövoimaan ja laittomaan siirtolaisuuteen liittyvät ongelmat ja väärinkäytökset ovat jo tiedossa. Niin ne ovat olleet Ruotsissakin. Tarveharkinnan lopettaminen ei lisää tietoa vaan ongelmia ja väärinkäytöksiä.

[Foundation]

Halpatyövoimaan ja laittomaan siirtolaisuuteen liittyvät ongelmat ja väärinkäytökset ovat jo tiedossa. Niin ne ovat olleet Ruotsissakin. Tarveharkinnan lopettaminen ei lisää tietoa vaan ongelmia ja väärinkäytöksiä.

Tarkoitin, että tarveharkintaa voi syyttää ja/tai käyttää poliittisena välineenä niin kauan kuin se on käytössä.

[Roope]

Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö kommentoi raporttia Twitterissä:

– Onhan siellä hyvääkin kamaa, kuten maahanmuutto.

Yle: Borgin ja Vartiaisen raportti sai vaihtelevan vastaanoton: "Kokoomuslainen", "nollatutkimus" 11.3.2015

[Eino P. Keravalta]

Tuore maahanmuuttoa koskeva raportti osoittaa, että maahanmuuttajien työllisyys on lisääntynyt noin 80 000 yksilöllä vuodesta 2000, samalla kuin kotimaassa syntyneiden työllisyyden kasvu on kutakuinkin pysähtynyt.

Työllisyyden kasvu on pysähtynyt, koska työpaikkoja ei ole.

Ja kotimaassa syntyneiden työllisyyden kasvu on pysähtynyt siksikin, että ulkomaalaiset, jotka tekevät samat työt puolet halvemmalla, vievät ne harvatkin työpaikat.

[Roope]

2. Työn tarjonnan lisääminen

Tämä jakso on copy-peistattu Vartiaisen sataan kertaan esittämistä kalvoista, joista olen sinänsä vahvasti samaa mieltä. On todella vakava ongelma, että Suomessa työssäkäyvien määrä ei ole lainkaan kasvanut 25 vuodessa, mutta elätettäviä on tullut lisää puoli miljoonaa. Ruotsissa työvoiman määrä on viime vuosina kasvanut lähes 300 000 hengellä.

Suurin ero on tietysti maahanmuutto. Ruotsi vastaanottaa maahanmuuttajia noin 100 000 vuosittain. Parhaassa työiässä (25-54-vuotiaista) noin 30 prosentilla on ulkomaalaistausta. Silti työllisyysaste on merkittävästi parempi.

Ei siis ihme, että B&V kehottavat luopumaan työntekijöiden maahanmuuton lopustakin tarveharkinnasta. Sehän koskee vain joitakin ammattikuntia. Epäilemättä ajatus on hyvä, jos vastaavasti lisätään resursseja sen valvomiseen, että vaikkapa siivoojiksi tulevia ei riistetä alemmilla palkoilla ja ehdoilla kuin mitä suomalaiset saavat.

Timo Harakka: Himanen 2 11.3.2015

Ruotsin keskimääräinen työllisyysaste on Suomea korkeampi maahanmuutosta huolimatta, ei sen ansiosta. Ruotsin maahanmuuttajien työllisyysaste on nimittäin alempi kuin suomalaisten tai edes Suomen maahanmuuttajien. Ruotsissa syntyneiden ja Ruotsin ulkopuolella syntyneiden työllisyysasteiden ero taas on peräti OECD-maiden suurin.

Mitkään jälkikäteisvalvonnan resurssit eivät pysty estämään halpatyövoiman hyväksikäyttöön ja laittomaan siirtolaisuuteen liittyviä ongelmia, kun maahanmuutto kehittymättömistä maista helpotetaan pelkäksi ilmoitusasiaksi. Ei se onnistunut Ruotsissakaan.

Harakallakin tuli näköjään Borgin ja Vartiaisen raportista mieleen Himanen. Molemmissa raporteissa ainakin se sama piirre, että ne pystyi vajaassa vartissa toteamaan maahanmuuton osalta perustelemattomaksi huuhaaksi.

[Peltipaita]

Tuore maahanmuuttoa koskeva raportti osoittaa, että maahanmuuttajien työllisyys on lisääntynyt noin 80 000 yksilöllä vuodesta 2000, samalla kuin kotimaassa syntyneiden työllisyyden kasvu on kutakuinkin pysähtynyt.

Työllisyyden kasvu on pysähtynyt, koska työpaikkoja ei ole.

Ja kotimaassa syntyneiden työllisyyden kasvu on pysähtynyt siksikin, että ulkomaalaiset, jotka tekevät samat työt puolet halvemmalla, vievät ne harvatkin työpaikat.

Eikä vähiten siksi että ulkomaalaisten työllistymistä tuetaan. Sitten vielä sanotaan että kun ei suomalaiset viitsi tehdä näitä hommia.

[BeerBelly]

Suurin ero on tietysti maahanmuutto. Ruotsi vastaanottaa maahanmuuttajia noin 100 000 vuosittain. Parhaassa työiässä (25-54-vuotiaista) noin 30 prosentilla on ulkomaalaistausta. Silti työllisyysaste on merkittävästi parempi.

Nämä luvut ovat kuuminta hottia eli kuluvan vuoden tammikuulta.

Ruotsissa syntyneiden 25-54-vuotiaiden työllisyysaste: 88,6%

Ulkomailla syntyneiden: 70,5%

http://www.statistikdatabasen.scb.se/pxweb/sv/ssd/START__AM__AM0401__AM0401R/NAKUBefInrUtrJmfM/?rxid=073ecda1-dcc6-48ff-aefd-610b5fca9cea

[Roope]

Panin merkille, että muutamat lehdet nostivat raportista otsikoihin työperäisen maahanmuuton. Samoin Ylen kuuden televisiouutisissa ja Maikkarin seitsemän uutisissa mainittiin maahanmuuton lisääminen jo juttujen esittelyssä, vaikka itse jutuissa asiaa ei käsitelty sanallakaan. Maahanmuutosta ei puhuttu myöskään aamun tiedotustilaisuudessa.

Näyttää siltä, että maahanmuuton kasvattaminen on lähinnä Vartiaisen oma päähänpinttymä. Raportin maahanmuutto-osat olivat sekavaa yhteenvetoa Vartiaisen aiemmista kirjoituksista ja lausunnoista. Borgia aihe ei vaikuta enää ministeriaikojen jälkeen kiinnostavan, mikä onkin Ruotsin tilanteen valossa ymmärrettävää.

Ruotsissa syntyneiden 25-54-vuotiaiden työllisyysaste: 88,6%

Ulkomailla syntyneiden: 70,5%

Ruotsissa syntyneiden työllisyysaste on korkeasta nuorisotyöttömyydestä huolimatta todella hyvä ja maahanmuuttajien taas kehno. On ilmeistä, että ne keinot, joilla ruotsalaiset on kannustettu onnistuneesti töihin, eivät tehoa maahanmuuttajiin. Myöskään maahanmuuttajia varten räätälöidyt tuet ja temput eivät näy purevan Ruotsissa, vaan ne vain lisäävät maahanmuuton kustannuksia.

[Micke90]

Professori: Borgin opit lisäsivät köyhyyttä Ruotsissa

Tukholman yliopiston taloustieteen professori Markus Jäntti on helpottunut siitä, että Borgin ja Vartiaisen talousraportti ei tyrkytä länsinaapurissa toteutettuja talousoppeja sellaisenaan Suomen ratkaisuiksi. Jäntin mukaan niin kutsuttu työlinja ei Ruotsissa ole merkittävästi lisännyt työpaikkoja, mutta on sen sijaan kasvattanut yhteiskunnan eriarvoisuutta.

[Foundation]

Työllisyyden kasvu on pysähtynyt, koska työpaikkoja ei ole.

Ja kotimaassa syntyneiden työllisyyden kasvu on pysähtynyt siksikin, että ulkomaalaiset, jotka tekevät samat työt puolet halvemmalla, vievät ne harvatkin työpaikat.

Yksityisen sektorin työntekijät eivät luo lisää työpaikkoja riittävällä tahdilla.

[Roope]

Raportin suppea maahanmuutto-osuus ei herättänyt kovin paljon keskustelua, kunnollisesta analyysista puhumattakaan, ja sekin lähinnä negatiivista. Jopa Kokoomuksen kansanedustaja Marjo Matikainen-Kallström tyrmäsi aamu-tv:n haastattelussa Vartiaisen ehdotuksen.

Ruotsin entinen valtiovarainministeri Anders Borg ja ekonomisti Juhana Vartiainen julkaisivat eilen ehdotuksensa Suomen talouden parantamiseksi. Esittivätkö he mitään uutta - asiaa kommentoivat eduskunnan talousvaliokunnan jäsenet Marjo Matikainen-Kallström, Kok ja Kaj Turunen, PS

Yle Areena: Mitä Borgin raportista jäi käteen? 12.3.2015

– Nyt esitetään, että vaikkapa tuolta EU:n, ETA-alueiden ulkopuolelta voisi tuoda työvoimaa ilman, että tarjotaan työtä Suomessa oleville työttömille. Tämä on sokea piste Vartiaisen ajattelussa, sanoi Lindtman.

– Ei ole perusteltua, että on avoimet ovet kenen tahansa tulla tänne. Tarveharkinta on paikallaan ja perustelua, sanoi Pekkarinen.

Yle: Pekkarinen: "Maahanmuuton tarveharkinta on paikallaan" 12.3.2015

Vartiaisen vastaus Twitterissä:

Maurin&monen muun sokea piste: luullaan että yhden työllistyminen on toiselta pois.

Vartiaisen sokea piste on luulla (jos edes oikeasti uskoo siihen vaiko vain teeskentelee kuuroa ja tyhmää), että kielitaidottoman ja kouluttamattoman marokkolaisen bussikuskin tai bangladeshilaisen siivoojan tuomisella Suomeen ei ole yhteiskunnalle muita kuin positiivisia vaikutuksia. Twitterissä Vartiaista oikaistiin siitä, että tarveharkinta ei koske ulkomaalaisia asiantuntijoita, kuten raportissa esitetään, mutta Vartiainen ei ollut tätä huomaavinaan.

Tällainenkin kommentti löytyi, mutta en pääse ilman tunnuksia lukemaan:

Anders Borg ja Juhana Vartiainen ehdottavat – työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos tyrmää: "Asiaan voi palata vuosien kuluttua."

Suomen Kuvalehti: Työperäinen maahanmuutto vapautettava? – "Ajankohta on ehdottomasti väärä" 12.3.2015

[Roope]

Pääkirjoitus: Maahanmuutto on vaikea vaaliteema

Maahanmuuttokeskustelussa menevät puurot ja vellit sekaisin.

Iltalehti 22.3.2015

Niinpä menevät, etenkin toimittajilta.

OECD:n laskelmien mukaan maahanmuuton aiheuttamat menot Suomen julkiselle taloudelle olivat vuonna 2011 tuloja pienemmät.

Ei, vaan OECD:n raportin kattavimman laskelman mukaan maahanmuuttajien aiheuttamat aiheuttamat menot olivat Suomessa suuremmat (OECD: International Migration Outlook 2013, taulukko sivulla 159, oikeanpuolimmainen sarake).

OECD esitti raportissa myös pelkistetymmän ns. baseline-laskelman (saman taulukon vasemmanpuolimmainen sarake), jonka viitataan osoittaneen maahanmuuton kannattavaksi, mutta laskelma oli paljon suppeampi, jätti pois 40 prosenttia julkisista menoista, eikä esimerkiksi turvapaikkajärjestelmän kuluja laskettu siinä maahanmuuton kuluiksi. Baseline-laskelman käyttämiselle kattavamman laskelman sijaan ei ole oikein muuta syytä kuin tarkoituksellinen harhaan johtaminen. Itse raportissa kyllä asiaankuuluvasti huomautetaan baseline-laskelman puutteista verrattuna muihin esitettyihin laskelmiin.

Maahanmuutosta käytävää keskustelua vaikeuttaa osaltaan se, että samaan nippuun paketoidaan usein pakolais-, turvapaikka- ja työperäinen maahanmuutto.

Suurin osa maahanmuuttajista tulee Suomeen kuitenkin töihin ja osallistuu yhteiskunnan rakentamiseen. Muun muassa Roviolla on tällä hetkellä Espoossa töissä 38 eri kansallisuutta.

"Vain alle kymmenesosan maahanmuutosta arvioidaan olevan työperäistä (..) vuonna 2009 se oli jälleen alle 10 prosenttia (8,8%)."
Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomus 13/2012, s. 15

Anders Borgin ja Juhana Vartiaisen (kok) raportin mukaan työperäinen maahanmuutto on tärkeä osa ikääntyvän Suomen talouskasvua. Mutta tutkijoiden väite ammutaan heti alas kommentilla että "työllistetään ensin omat työttömät, ennen kuin aletaan hyysätä muun maailman työnhakijoita".

Vartiaisen raportissa ei esitetä arviota maahanmuuton osuudesta Suomen talouskasvussa. Siinä ei myöskään esitetä arviota, mitkä olisivat raportissa ehdotetun tarveharkinnasta luopumisen vaikutukset.

Kun ehdotettu lakimuutos ei perustu oikein mihinkään, ei ole paljon väliä, millä perusteilla se ammutaan alas. Huonotkaan vasta-argumentit eivät nosta huonosti perustelujen väitteiden arvoa.

Kun Suomea verrataan maahanmuuttoa suosivaan Ruotsiin, käy selväksi, että länsinaapurin talous, työllisyysaste ja velan vähyys ovat paljon paremmalla tolalla kuin Suomen. Ruotsin työllisyys on kasvanut vuoden 2010 jälkeen noin 225 000 hengellä, ja kasvusta lähes puolet on ollut maahanmuuttajien työllisyyden kasvua. Samaan aikaan Suomessa työvoima on supistunut, eli yhä pienempi työtä tekevien joukko yrittää vastata hyvinvointipalveluiden rahoittamisesta.

Tässä sekoitetaan vartiaismaisesti asioita keskenään. Ruotsissa kantaväestön ja eurooppalaisten maahanmuuttajien työllisyysaste on hyvä, ja työllisyyden kasvusta lähes puolet on tosiaankin ollut maahanmuuttajien työllisyyden kasvua, mutta EU:n ulkopuolelta tulevien (joita tarveharkinnasta luopuminen koskee) maahanmuuttajien työllisyysaste on surkea. He myös vastaavat työttömien ja työn ulkopuolelle jäävien määrän kasvusta paljon suuremmalla osuudella kuin työllisyyden kasvusta.

EU:n ulkopuolinen kouluttamattomien ihmisten maahanmuutto on ruotsalaiselle yhteiskunnalle rasite, vaikka osa heistä työllistyykin.

Suomen ongelmana on myös se, että investoinnit supistuvat. Vartiaisen mukaan investoinnit supistuvat, koska työvoima vähenee ja kansainväliset yritykset pitävät Suomea maana, jossa ei ole kasvupotentiaalia.

Tämän vuoksi Suomen pitäisi edesauttaa työperäistä maahanmuuttoa ja helpottaa ulkomaisten työntekijöiden palkkaamista.

Vartiainen ei ole perustellut, miksi kansainväliset yritykset haluaisivat rekrytoida Suomeen kouluttamatonta halpatyövoimaa EU:n ulkopuolelta. Sitä paitsi Vartiainen ei halua lisätä vain työperäistä maahanmuuttoa vaan kaikkea työikäisten maahanmuuttoa, koska hänen mukaansa maahanmuuttajien heikko työllistyminen johtuu työmarkkinoiden rakenteellisista ongelmista, ei maahanmuuttajien ominaisuuksista.

Mutta samalla Suomen pitää myös purkaa nykyiset sosiaaliturvan kannustinloukut, jotta työn tekeminen on kaikille Suomessa asuville aina kannattavampaa kuin tukien varassa eläminen.

Tulihan se sieltä. Jos sosiaaliturvan kannustinloukut puretaan siinä mitassa kuin Vartiainen on vihjaillut, ja sen seurauksena kantaväestön työllisyysaste nousee Ruotsin lukuihin, on entistäkin vähemmän tarvetta lisätä kouluttamattoman halpatyövoiman maahanmuuttoa. Etenkin kun yksi Ruotsin opetuksista on, että sosiaaliturvaan tähän asti rakennetut kannustimet eivät toimi samalla tavalla EU:n ulkopuolelta saapuviin kouluttamattomiin maahanmuuttajiin kuin kantaväestöön.

[Roope]

En strategi för Finland ett Lunchseminarium med Anders Borg.

I oktober 2014 bad Finlands statsminister Sveriges tidigare finansminister Anders Borg att tillsammans med politices doktor Juhana Vartiainen sammanställa en rapport med sikte att nästa mandatperiod skissera riktlinjer för Finlands ekonomiska politik.
Rapporten "En strategi för Finland" innehåller en aktuell situationsbild över ekonomin samt tre konkreta förslag som behövs för att ta landet ut ur krisen.
Anders Borg sammanfattar rapportens resultat i ett samtal med Anders Eriksson direktör på Finlandsinstitutet
Finlandsinstitutets lunchseminarium fredagen den 27 mars 2015.

YouTube: En strategi för Finland med Anders Borg (video, 68 min)

Anders Borg esittelee raporttia ja vastaa lopussa muutamaan kysymykseen. Maahanmuuttoa käsitellään välillä 49:00–56:00.

Borgin mukaan Suomeen ei voi syntyä uutta Nokiaa ilman työperäisen maahanmuuton lisäämistä. Tosin sen jälkeen hän toteaa, että uusi Nokia ei muutenkaan mahdu Suomeen tai Ruotsiin, vaan tuotanto on joka tapauksessa hajautettava ympäri maailmaa.

Borg jakaa Ruotsin maahanmuuttopolitiikan kahteen osaan. Toisaalta Ruotsin on oltava turvapaikka konflikteja pakeneville, ja toisaalta sinne on voitava tulla töihin tai opiskelemaan.

Borgin mukaan humanitaarinen maahanmuutto oli aiemmin kaksi kolmasosaa maahanmuutosta, mutta nyttemmin vain puolet, koska työperäinen maahanmuutto on kasvanut räjähdysmäisesti ("exploderat") ja jatkaa nopeaa kasvua. Humanitaarinen maahanmuutto on Ruotsin velvollisuus, johon sillä on varaa. Ruotsin on kannettava vastuuta, koska se selvisi toisesta maailmansodasta kuivin jaloin ja rikastui. Sitä paitsi humanitaarinen maahanmuutto on itse asiassa vain sijoitus, joka muuttuu alkuvaiheen jälkeen voitoksi, koska kaikki maailman luovat keskukset ovat monikulttuurisia.

Borg esittää varsin omaperäisen käsityksen Ruotsin maahanmuuttotilanteesta. Ruotsissahan nimenomaan humanitaarinen maahanmuutto on räjähtänyt, eikä oikeasti ole näkyvissä minkäänlaisia merkkejä, että se muuttuisi ikinä taloutta hyödyttäväksi. Valehteluksikin tuollaista voisi kutsua. No, Borg ei enää ole poliitikko vaan myyntimies, joten hänellä ei ole enää vastuuta puheistaan.

[Roope]

Anders Borgin mielestä Suomen vahvuuksia ovat avoimuus ja teknologiapainoinen kulttuuri. Suomessa on maailman koulutetuinta työvoimaa, ja sellainen tukee yritysten toimintaedellytyksiä.

Borg toistaa aiemman toteamuksensa, että Suomen tulisi helpottaa maahanmuuttoa.

– Kasvuyrityksiä varten tarvitaan ulkomaisia osaajia. Suomeen ei saada maailmanluokan yhtiötä omalla työvoimalla. Teknikkoja ja insinöörejä tarvitaan lisää niihin yrityksiin, joilla on kasvupotentiaalia. Pakolaisuus puolestaan on toinen kysymys, se on poliittinen kysymys, toteaa Borg.

Yle: Borg: Suomen ongelma ei ole velkaantuminen – syy on aivan toinen 9.4.2015

Borg ei selittänyt, miten "Suomen tulisi helpottaa maahanmuuttoa", jotta kasvuyritykset voisivat saisivat ulkomailta lisää "teknikkoja ja insinöörejä" (joista ei kylläkään ole Suomessa pulaa), sillä ainakaan Borgin ja Vartiaisen paheksumalla tarveharkinnalla ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Tarveharkinta ei koske asiantuntijoita, vaan esimerkiksi siivoojia ja ravintolatyöntekijöitä.

Katsoin tuon haastattelun aamu-tv:stä, ja Borg tosiaan väitti, että tarveharkinnasta on luovuttava, jotta Suomi saa "ulkomaisia osaajia" eli "insinöörejä Kiinasta, Intiasta ja Venäjältä". Kun toimittaja totesi, että Suomessa on jo Nokian jäljiltä paljon työttömiä insinöörejä, Borgin vastaus oli, että insinöörejä ei voi olla liikaa, jos Suomi haluaa nousta EU:n johtavien teknologiamaiden joukkoon. Borgin muutkin vastaukset toimittajan kyseenalaistamisiin olivat samaa luokkaa eli täysin luokattomia. Sateentekijänä pidetyn Borgin tietämys näyttää olevan loppujen lopuksi yhtä ohkaista kuin Vartiaisenkin.

Borg yritti väistää Ruotsin pakolaispolitiikan arvioimisen sanomalla sitä "poliittiseksi kysymykseksi". Totta kai se on poliittinen kysymys kuten muukin maahanmuutto, mutta itse asiassa Borg tahtoi sanoa, että se on politiikan yläpuolella oleva kysymys. Mutta jos puhutaan taloudesta ja maahanmuutosta, on aivan välttämätöntä puhua myös virtahevosta Ruotsin olohuoneessa.

[Kulttuurirealisti]

– Kasvuyrityksiä varten tarvitaan ulkomaisia osaajia. Suomeen ei saada maailmanluokan yhtiötä omalla työvoimalla.

Borg ei selittänyt, miten "Suomen tulisi helpottaa maahanmuuttoa", jotta kasvuyritykset voisivat saisivat ulkomailta lisää "teknikkoja ja insinöörejä" (joista ei kylläkään ole Suomessa pulaa), sillä ainakaan Borgin ja Vartiaisen paheksumalla tarveharkinnalla ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Tarveharkinta ei koske asiantuntijoita, vaan esimerkiksi siivoojia ja ravintolatyöntekijöitä.

Katsoin tuon haastattelun aamu-tv:stä, ja Borg tosiaan väitti, että tarveharkinnasta on luovuttava, jotta Suomi saa "ulkomaisia osaajia" eli "insinöörejä Kiinasta, Intiasta ja Venäjältä".

Borg on osittain oikeassa, osittain puhuu aivan täyttä peetä. Ilmeisesti tosiaan on noin, että tarveharkinta ei koske asiantuntijoita. Siispä juuri intialaisten, kiinalaisten tai eurooppalaisten todellisten huippuosaajien tulolle ei pitäisi olla sääntelystä johtuvia esteitä, ehkä jotain hidasteita voi olla. Ja mitään muita tänne ei taloutta parantamaan tarvitakaan. Uskooko joku, että MENA-tulija perustaa seuraavan huippufirman ennen kuin joku suomalainen? Niinpä, en minäkään usko.

Huipputekijöiden maahanmuuttoa rohkaisemaan tarvittaisiin imagollista vetovoimaa, tai taloudellisia kannustimia. Ilmasto ja sijainti eivät tule muuttumaan.

[Foundation]

Ja mitään muita tänne ei taloutta parantamaan tarvitakaan.

(http://www.eduskuntavaalit2015.victoriamedia.fi/wp-content/uploads/2014/06/Olli-eduskunta-2014.jpg)

Kukas nuo tasot sitten kiillottaa.

[Roope]

Talousvuoden 2016 kuusi suurinta riskiä – tässä Anders Borgin lista

Ruotsin entinen valtiovarainministeri Anders Borg on laatinut Maailman talousfoorumille listan riskeistä, jotka vaikuttavat eniten maailmantalouteen vuonna 2016. Suomen kannalta listalta löytyy useampikin riskitekijä.

[...]

Joulukuussa Borg luonnosteli WEF:lle erikoisraportin vuoden 2016 riskitekijöistä, jotka vaikuttavat eniten maailmantalouteen. Riskejä hän luettelee kuusi, ja niistä useampikin saattaa vaikuttaa merkittävästi myös Suomen talouteen.

Riski 1: Poliittinen populismi

Borgin mukaan alkanut vuosi 2016 voi hyvinkin muodostua poliittisen populismin huippuvuodeksi.

Heikko talouskehitys ja yleinen taloudellinen turvattomuus ruokkivat tyytymättömyyttä ja siten populististen liikkeiden kannatusta. Äänestäjille tarjotaan yhä enemmän helppoja ratkaisuja vaikeisiin rakenneongelmiin.

Borg luettelee kylmääviä esimerkkejä, kuten Donald Trump USA:ssa, Jeremy Corbyn ja Nigel Farage Britanniassa, Alexis Tsipras Kreikassa ja Marine Le Pen Ranskassa.

Poliittinen populismi uhkaa Borgin mukaan erityisesti valtioiden kykyä suoriutua pitkän tähtäimen haasteista ja tarvittavista uudistuksista.

Riski 2: Yleinen turvallisuus ja pakolaiskriisi

Yksi alkaneen vuoden merkittävimmistä tapahtumista on Yhdysvaltain presidentinvaali, joka Borgin mukaan määrittelee myös sen, pystyykö USA nousemaan maailmaa ja maailmantaloutta vakauttavaksi tekijäksi.

Toinen yhtä iso riski maailmantaloudelle on Euroopan pakolaiskriisi.

YK:n arvion mukaan viime vuonna Eurooppaan tuli yli miljoona turvapaikanhakijaa. Globaalisti YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on arvioinut, että vuonna 2015 kaikkiaan liki 60 miljoonaa ihmistä joutui jättämään kotinsa. Määrä on 40 prosenttia suurempi kuin vuonna 2014.

Borg muistuttaa, että pakolaismäärän "normalisoituminen" vie vuosia. Pitkällä tähtäimellä maahanmuuton vaikutukset ovat Euroopassa myönteisiä, mutta lyhyellä tähtäimellä maahanmuuttajien integrointi on kova haaste.

...
Riski 3: Britannian kansanäänestys
...
Riski 4: Venäjä, Venäjä, Venäjä
...
Riski 5: Heikko kasvu ja epävakaat markkinat
...
Riski 6: Kiina ja kehittyvät markkinat

Yle 6.1.2016

Populismi paha, yli miljoona turvapaikanhakijaa hyvä.

[ämpee]

Populismiksi leimataan vaihtoehtoinen politiikka, sillä perinteinen politiikka ei anna vaihtoehtoja.
Sosiaaliseksi mediaksi leimataan vaihtoehtoinen media, sillä perinteinen media ei kerro totuutta.
Katupartioksi leimataan vaihtoehtoinen turvallisuuden valvonta, sillä perinteinen turvallisuuden valvonta ei ole riittävää.

[Siili]

Talousvuoden 2016 kuusi suurinta riskiä – tässä Anders Borgin lista

Ruotsin entinen valtiovarainministeri Anders Borg on laatinut Maailman talousfoorumille listan riskeistä, jotka vaikuttavat eniten maailmantalouteen vuonna 2016. Suomen kannalta listalta löytyy useampikin riskitekijä.

,Yle 6.1.2016

Populismi paha, yli miljoona turvapaikanhakijaa hyvä.

Miksi Borgin sepustuksiin pitäisi suhtautua yhtää vakavammalla mielellä kuin esimerkiksi Himasen vastaaviin?

[ruikonperä]

Hallitusohjelma?

[Foundation]

Riski 1: Poliittinen populismi

Riski 2: Yleinen turvallisuus ja pakolaiskriisi

Riski 3: Britannian kansanäänestys

Riski 4: Venäjä, Venäjä, Venäjä

Riski 5: Heikko kasvu ja epävakaat markkinat

Riski 6: Kiina ja kehittyvät markkinat

Feministimiehen riskit ovat aina epämääräisesti muilla mailla.

[hattiwatti]

^^ Itse asiassa tuon listan anti on jo aika vahvasti SSS-sössönsöö hallituksemme vahva priori. Sitä en tiedä onko Borgilla osuutta asiaan, vaan tuleeko lista jostain muualta hänelle ja meille - osoitteesta jonka voin ehkä arvatakin.

"Britannian kansanäänestys" on muuten Paavo Lipposen taannoisen avautumisen huoli, samoin Soini nykyään selittää miten meidän tulee auttaa Britanniaa pysymään unionissa, samoin kuin kai ainakin ulkpolitiikkaan orientoitunut Simon Elokin. Voin hyvin kuvitella mistä suurlähetystöstä tämä toimintaohje-toive tulee.

"Venäjä, Venäjä, Venäjä" on se paha kun pommittaa ISIStä, tehnyt tyhjäksi kehitteillä olevan Erdogan-vetoisen NATO-invaasion joka olisi tuonut muutama miljoona työvoimapulan poistajaa Borgin iloksi Eurooppaan niistä vähemmistöistä jotka olisivat olleet jihadistien joukkomurhalistalla.

" Poliittinen populismi" on tosi tosi paha. Onneksi meidän SSS-hallitus ei moisia harrasta, vaan populismi on vaan ollut keino jolla päästä hallitukseen.-

[Roope]

Sittemmin tapahtunutta: 2017-08-04 Anders Borg juhli rajusti Tukholman saaristossa: esitteli sukuelintään

Lokaa niskaansa saanut Anders Borg toteaa huorittelu-, kikkelinheilutus- ja sukuelintenkourimisaiheesta Höblän toimittajalle, ettei hänellä ole asiaan lisättävää, vaan hän haluaa keskittyä tulevaisuuteen. Niin sitä pitää!

Hbl: Anders Borg: Finland är betydligt starkare än vad jag hade trott 2.7.2018

Sen sijaan Borg puhuu muun muassa Suomen ja Ruotsin sisäpolitiikasta. Borg kehuu, että Suomi on selviytynyt taantumasta nopeammin (!) kuin hän ajattelikaan. Se on johtunut suomalaisesta sisusta.

Anders Borg suosittelee Ruotsin seuraavaan hallitukseen blokit rikkoen demareita ja kokoomusta, jotta siitä tulee ruotsidemokraattien kasvun jälkeen tarpeeksi vahva. Borg sanoo ymmärtävänsä, että niin moni on valinnut ruotsidemokraatit "varovaisen maahanmuuttolinjan" takia, mutta ei pidä puoluetta kovinkaan paljon muista puolueista poikkeavana. Maahanmuutosta huolestuneita on muissakin puolueissa, joten jos demarit ja kokoomus löytävät yksimielisyyden maahanmuutosta, niin "ongelma ratkaisee itse itsensä" (!). Sen jälkeen maahanmuuton "merkitys hiljalleen vähenee" (!).

[Uuno Nuivanen]

Tuo äijähän on täysi pelle. Ei siis ihme että haalittiin Hölmölän pellekerhon neuvonantajaksi.