2018-04-18 Harkimo ja Jungner perustavat uuden poliittisen liikkeen: Liike Nyt

[AcastusKolya]

Kyllä pitää vastustaa sellaista työperäistä maahanmuuttoa, jossa mamu ei ole nettoveronmaksaja. Samaten pitää vastustaa sellaista opiskelumamutusta, jossa opiskelija ei sitoudu Suomeen ja opettele suomea. Minunkin koulussa (amk) oli suurin osa ulkkareista sellaisia, jotka sanoivat suoraan, että valmistuttuaan lähtevät muualle. Tai sitten laitetaan ulkkareille sellaiset lukukausimaksut, että veronmaksajat jäävät plussalle.

Ihan muistin virkistykseksi: TE-palveluitten sivulla on syyskuulle päivätty tieto, että syyskuussa työttömiä työnhakijoita oli 281 000. Että siinä hae-wonillekin työvoimapulaa.

[viisitoista]

On tärkeämpiäkin asioita kuin talous. Se jolle talous on kaikki kaikessa on likainen materialisti vailla mitään käsitystä korkeammista arvoista.

[Väestönvaihtaja]

Samaten pitää vastustaa sellaista opiskelumamutusta, jossa opiskelija ei sitoudu Suomeen ja opettele suomea.

Tälläiset vaatimukset ovat kohtuuttomia. Ei suomalaisetkaan opiskelijat sitoudu jäämään Suomeen.

Työttömyys ei ole ristiriidassa työvoimapulan kanssa.

[Pallopääkissa]

Tai sitten laitetaan ulkkareille sellaiset lukukausimaksut, että veronmaksajat jäävät plussalle.

Lukukausimaksut ulkomaisille opiskelijoille. Se on sivuseikka kuka maksaa, onko se opiskelija itse, hänen vanhemmat, se koulu jossa hän on ulkomailla kirjoilla, hänen kotimaavaltio, tai saako hän stipendin.

[Golimar]

Samaten pitää vastustaa sellaista opiskelumamutusta, jossa opiskelija ei sitoudu Suomeen ja opettele suomea.

Tälläiset vaatimukset ovat kohtuuttomia. Ei suomalaisetkaan opiskelijat sitoudu jäämään Suomeen.

Työttömyys ei ole ristiriidassa työvoimapulan kanssa.

Taidatkin olla niitä Vartiaisen opetuslapsia.

[tweet]1191574211497738240[/tweet]

https://twitter.com/filsdeproust/status/1191574211497738240

[Pallopääkissa]

Kyllä pitää vastustaa sellaista työperäistä maahanmuuttoa, jossa mamu ei ole nettoveronmaksaja.

Työperäinen maahamuutto pitäisi lopettaa. Se voidaan korvata määräaikaisilla työluvilla. Työluvan kesto olisi sidottu työsuhteen kestoon. Kun työsuhde päättyy, eikä määräajan kuluttua aloita uutta työsuhdetta, on palattava takaisin kotimaahansa. Työlupa ei oikeuttaisi julkisiin palveluihin eikä tulonsiirtoihin eikä kunnan vuokra-asuntoon. Olisi työnantajan vastuulla järjestää asunto ja kustantaa terveyspalvelut.

[Shemeikka]

Samaten pitää vastustaa sellaista opiskelumamutusta, jossa opiskelija ei sitoudu Suomeen ja opettele suomea.

Tälläiset vaatimukset ovat kohtuuttomia. Ei suomalaisetkaan opiskelijat sitoudu jäämään Suomeen.

Ei ole mitään syytä antaa samoja oikeuksia suomalaisille ja Suomessa opiskeleville ulkomaalaisille.

[AcastusKolya]

Pallopääkissas ehdotus 803 on juuri se oikea.

On muuten todellista hölmölöisten hommaa kouluttaa veronmaksajien rahoilla muitten maitten veronmaksajia hyödyttävää väkeä. Yhtä viisasta kuin hirtettävä antaa hirttäjälleen hirttonarunsa.

[justustr]

Tai sitten laitetaan ulkkareille sellaiset lukukausimaksut, että veronmaksajat jäävät plussalle.

Lukukausimaksut ulkomaisille opiskelijoille. Se on sivuseikka kuka maksaa, onko se opiskelija itse, hänen vanhemmat, se koulu jossa hän on ulkomailla kirjoilla, hänen kotimaavaltio, tai saako hän stipendin.

Lukukausimaksut on toki ihan kannatettavia, mutta niiden taloudellinen hyöty on lopulta olematon mikäli opiskelija poistuu maasta heti valmistumisensa jälkeen. Paljon tärkeämpää olisi saada opiskelija työllistymään Suomessa. Ehkä lukukausimaksut voisi jotenkin sitoa siihen: jos jäät töihin riittävän pitkäksi aikaa niin maksut palautetaan/kompensoidaan tjmv. Tanskassa on käsittääkseni jotain tämän tapaista käytössä.

[justustr]

Kyllä pitää vastustaa sellaista työperäistä maahanmuuttoa, jossa mamu ei ole nettoveronmaksaja.

Työperäinen maahamuutto pitäisi lopettaa. Se voidaan korvata määräaikaisilla työluvilla. Työluvan kesto olisi sidottu työsuhteen kestoon. Kun työsuhde päättyy, eikä määräajan kuluttua aloita uutta työsuhdetta, on palattava takaisin kotimaahansa. Työlupa ei oikeuttaisi julkisiin palveluihin eikä tulonsiirtoihin eikä kunnan vuokra-asuntoon. Olisi työnantajan vastuulla järjestää asunto ja kustantaa terveyspalvelut.

Kannatettava idea matalapalkka-aloilla. Noinhan monissa itä-Aasian maissa toimitaankin. Sen sijaan korkeasti koulutettu asiantuntijaporukka kiertää kaukaa maat jotka asettaa moisia rajoituksia.

Olennaista on tarkastella maahanmuuttajan nettovaikutusta yhteiskunnalle. Kun Suomeen tulee töihin vaikka erikoislääkäri niin tietenkin yhteiskunta voi tarjota kaikki palvelut ja silti nettovaikutus on rajusti plussalla.

[Pallopääkissa]

Lukukausimaksun idea olisi se että se on varotoimenpide siltä varalta ettei opiskelija jää Suomeen töihin. Tällä lukukausimaksulla saataisiin vältettyä se että turhaan kustannettaisiin opiskelijan koulutus, mikäli hän lähtee heti pois. Päästään edes plus miinus nolla tilanteeseen.

Jos hän jäisi Suomeen töihin, tällöin hänen maksamat verot olisivat plussaa jos hän on oikeissa töissä yksityisellä sektorilla. Tämä siis edellyttäen että hän maksaa veroja, muttei saa käyttää julkisia palveluita eikä hänelle makseta yhteiskunnan tulonsiirtoja eikä hänelle anneta kunnan vuokra-asuntoa.

Vaikka ulkkari jäisikin Suomeen töihin opintojen jälkeen, hänelle tulee myöntää vain määräaikainen työlupa, joka on voimassa työsuhteen ajan. Jos työ loppuu eikä uutta, tule, on poistuttava maasta.

[JP73]

Ruotsinkielisellä kanavalla Hjallis kurmoottaa ja sivaltaa sanan säilällä RKP:n änkyttävää edustajaa tiistain maahanmuuttoväittelyssä.

https://arenan.yle.fi/audio/1-1479418

[viisitoista]

Jungner on typerän omahyväinen, patologisen pinnallinen globalisti-elitisti. Mutta ainakin hän ottaa liberalisminsa sen verran vakavasti ettei suostu komppaamaan Antifaa:

[tweet]1462488917261885458[/tweet]

[Riukulehto]

[tweet]1519302653657952258[/tweet]

[Roope]

Sananvapauden hautajaiset - liput liehuu saloissa. Sain kenkää Liike Nytistä mielipiteideni takia.

En katsonut, mutta Liike Nythän ei ole koskaan ilmoittanut olevansa mielipidevapauden puolesta vaan päinvastoin linjannut poikkeuksellisen tarkkaan, mitä mieltä asioista saa olla ja sanoa heidän joukossaan.

[JoKaGO]

Sananvapauden hautajaiset - liput liehuu saloissa. Sain kenkää Liike Nytistä mielipiteideni takia.

En katsonut, mutta Liike Nythän ei ole koskaan ilmoittanut olevansa mielipidevapauden puolesta vaan päinvastoin linjannut poikkeuksellisen tarkkaan, mitä mieltä asioista saa olla ja sanoa heidän joukossaan.

Täydellisessä maailmassahan juttu pitäisikin olla noin, kaikkien puolueiden kohdalla!
Mutta kun meillä on Kokoomus joka ajaa ainakin kaksilla rattailla, sitten meillä on SDP -PHYI- joka ajaa muutamilla rattailla ja sitten on kesKUSTA, joka on täysi tuuliviiri ...
Vassareille nauraa naurimaan aidatkin 

Siispä, on helppo olla äänestäjä, voi valita joka virheät tai Perussuomalaiset, niin saa mitä tilaa.

[Roope]

Poliittista näytelmää ja ääntenkalastusta kiinnostavampaa olisi tietää Liike Nytin rahoittajat. Toimistotilaa Helsingin keskustassa ja neljää täyspäiväistä työntekijää ei makseta nettikolehdilla.

Niinpä tietysti.

HS selvitti: Liike Nyt pahasti velkaantunut Harkimon yhtiölle – Asian­tuntija pitää järjestelyä "lievästi erikoisena"

Puheenjohtaja Harry Harkimo näyttää hallitsevan velkavivulla koko tuhannen jäsenen puoluetta. Korruptiota ja johtamisen etiikkaa tutkinut emeritusprofessori pitää poikkeuksellista sidosta puoluedemokratian kannalta ongelmallisena.

LIIKE NYT -puolue näyttää rahoituksensa valossa entistä vahvemmin kansanedustaja Harry "Hjallis" Harkimon henkilökohtaiselta projektilta. Puheenjohtaja näyttää hallitsevan velkavivulla koko tuhannen jäsenen puoluetta.

Vuonna 2018 perustettu ja seuraavana vuonna puolueeksi rekisteröity Liike Nyt on HS:n selvityksen mukaan velkaantunut rajusti Harkimon yritykselle. Puolueella on lainaa lähes 830 000 euroa.

Velka on vuosien varrella vain kasvanut. Vielä vuoden 2019 lopussa sitä oli noin 660 000 euroa.

Liike Nytin rahoitusrakenne on täysin poikkeuksellinen, sillä tavanomaisesti puolueet ottavat esimerkiksi vaaleja varten lainaa rahoituslaitoksista.

[...]

PUOLUERAHOITUSLAIN valossa järjestely vaikuttaa jossain määrin kyseenalaiselta.

Suorana tukena rahoitus ei olisi mahdollinen, sillä lain mukaan yksittäinen taho saa antaa puolueelle korkeintaan 30 000 euroa vuodessa.

Poikkeuksen sääntöön tekevät puolueen viralliset lähiyhteisöt, kuten nuoriso- tai naisjärjestö. Liike Nytin puheenjohtajan oma osakeyhtiö ei ole tällainen lähiyhteisö.

Kuinka realistista on, että Liike Nyt voisi maksaa velkansa takaisin Harkimolle?

Puolueen tulot koostuvat lähes kokonaan Harkimon kansanedustajapaikan tuomasta puoluetuesta. Kuluvalle vuodelle tuki on noin 180 000 euroa. Omaa varainhankintaa puolueella on ollut hyvin niukasti, vuonna 2020 alle 10 000 euroa.

Harkimo myöntää itsekin HS:lle, ettei vastaavaa rahoitusta saisi markkinoilta kuten pankeista ja ettei hän välttämättä koskaan saa rahojaan takaisin.

Hänen mukaansa 826 691 euron rahoitus on järjestetty lainamuotoisena, koska "ei ole muita vaihtoehtoja". Harkimo sanoo, että "yritys ei voi lahjoittaa tuollaisia summia".

"Eihän tuota puoluetta olisi pystyssä, jos en olisi lainannut niitä rahoja."

[...]

Harkimon mukaan rahat Liike Nytille on otettu suoraan yhtiön kassasta ja varoja on käytetty palkkojen lisäksi vaaleihin.

"Se on kymmenen vuoden laina, ja sitä voi pidentää, jos haluaa. Jos puolue pystyy joskus maksamaan sen lainan takaisin, sitten se maksaa."

"En minä siksi niitä ole lainannut, että minä haluan ne takaisin sieltä."

Harkimo pohtii, että jos puolue menestyy ensi vuoden eduskuntavaaleissa, se voi ryhtyä maksamaan velkaa takaisin hänen yritykselleen.

"Jos me saamme kymmenen kansanedustajaa, niin saammehan me vaikka kuinka paljon rahaa."

Hän kiistää, että järjestelyssä olisi kysymys suoraa tukea rajoittavan lainsäädännön kiertämisestä. Hänen mielestään laina on aina lainaa, saa rahat takaisin tai ei.

Kuka päättää laina-ajan pidentämisestä?

"Sehän pitää päättää... yritys... minun pitää päättää."

On siis sinun päätettävissäsi, pidennetäänkö laina-aikaa vai ei?

"No, mikä ongelma se on? Jos se laina pystytään maksamaan takaisin, sitten se maksetaan. Jos sitä ei pystytä maksamaan takaisin, minä häviän ne rahat."

Millaisessa tilanteessa lainaa ei pystytä maksamaan takaisin?

"Jos puolue tippuu pois eduskunnasta, lainat pitää alaskirjata. Koska sitten puolueella ei ole minkäännäköisiä tuloja."

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTON (VTV) tehtäviin kuuluu valvoa puolueiden rahoitusta. Jos VTV epäilee, että tukia muutetaan keinotekoisesti lainoiksi, se voi tutkia sopimusten aitoutta pyytämällä lainaan liittyviä asiakirjoja ja muita tietoja.

"Sen osoittaminen, että jokin laina olisi vain näennäinen, on erittäin vaikeaa. Mitään yleistä nyrkkisääntöä ei ole olemassa, vaan ratkaisut muodostuvat tapauskohtaisesti", sanoo ylitarkastaja Jonna Carlson.

Rajaa ei ole myöskään koskaan koeteltu esimerkiksi oikeudessa.

[...]

RAHAT Liike Nytin toimintaan tulevat samasta yhtiöstä, joka on saanut myyntituottoja venäläisten kanssa tehdyistä kaupoista.

Vuonna 2013 Hjallis Promotion myi Hartwall-areenan (nykyisin Helsinki-halli) osakkeet venäläisille Gennadi Timtšenkolle ja Roman Rotenbergille. Tilikauden päätteeksi Harkimon yrityksen oma pääoma oli noussut lähes 13 miljoonaan euroon aiemmasta noin 830 000 eurosta.

[...]

KORRUPTIOTA ja johtamisen etiikkaa tutkinut emeritusprofessori Ari Salminen muistuttaa yleisesti, ettei puolue voi olla mikään perheyritys.

"Julkinen puolue toimii puoluelainsäädännön alla. Siksi on pyritty rakentamaan järjestelmät niin, että puoluerahoitus on avointa ja kontrolloitua."

[...]

Puolue kertoo verkkosivuillaan, että "perustajien rahoitus on ollut isossa osassa rahoittamassa Liike Nytin toimintaa". Lainajärjestelystä ei mainita mitään.

Salmisen mukaan on selvää, että Liike Nytin on pitänyt kertoa lainoituksesta puoluerahoitusta valvovalle VTV:lle.

"Tarkoituksena on, että kansalaiset voivat aidosti arvioida puolueiden toimintaa."

DEMOKRATIAN toimivuuden kannalta Salminen pitää lainajärjestelyä "lievästi erikoisena".

"Että puolueen pitää saada tulevaisuudessa 7–10 kansanedustajaa, jotta velat saadaan kuitattua. Eettisestä näkökulmasta puolueen pitäisi pitkällä aikavälillä pysyä pystyssä omilla varoillaan."

[...]

Liike Nytin ylin päättävä elin on puoluekokous, joka on seuraavan kerran koolla kesäkuun 18. päivänä.

Harkimo on toiminut puolueensa puheenjohtajana alusta asti.

ENTÄ jos puolueen jäsenet haluaisivat joskus vaihtaa puheenjohtajaa tai muuttaa linjaa Harkimon tahdon vastaiseksi? Millaisen riskin tiukka taloudellinen sidos yhteen henkilöön tuo mukanaan?

Emeritusprofessori Salminen pitää puoluedemokratian kannalta ongelmana sitä, että puolue näyttäisi olevan ison lainan kautta yhden henkilön näpeissä. Harkimolla on mahdollisuus vaatia velat maksuun.

"Yksi henkilö voi päättää, pidentääkö hän laina-aikaa vai ei. Hän voi pidentää tai olla pidentämättä sitä oman arvionsa mukaan. Voiko kukaan muu käytännössä päättää puolueen asioista?" Salminen kysyy.

"Kaikki tietävät puolueessa, että jos lainarahoitus vedetään pois, toiminnaltakin menee pohja pois."

Harkimo itse ei näe järjestelyssä mitään ongelmaa myöskään puoluedemokratian kannalta. Hänen mukaansa on "höpö höpöä" ajatella, että hän yhtenä puolueen jäsenenä hallitsisi koko puoluetta velan avulla.

"Miksi tuo menisi noin? Olen henkeen ja vereen mukana ja haluan tehdä tästä isomman puolueen."

Helsingin Sanomat 24.5.2022

Näillä näkymin seuraavissa eduskuntavaaleissa kansanedustajasaldo on nolla ja puolue kaatuu velkoihin. Vai onko eduskunnasta jättäytymisestä puhunut Harkimo jo kääntänyt takkinsa seuraavan kauden suhteen?

Lainajärjestely on niin räikeää lain kiertämistä kuin olla voi, mutta siihen ei näköjään aiota puuttua.

[ikuturso]

Onko jollekulle ollut hetkeäkään epäselvää se, että Liike Nyt on Harkimon henkilökohtainen poliittinen ristiretki, joka juontaa kaunasta kokoomukselle, koska siellä ei kuunneltu järjen ääntä. Yhteen diktatuuriin ei mahdu kahta diktaattoria. Nimenomaan sanelupolitiikan vuoksi Hjallis kokoomuksen jätti. HS:

Kokoomuksen kansanedustaja Hjallis Harkimo kertoi jättävänsä puolueen. Harkimon mukaan puolueen eduskuntaryhmässä ei tehdä päätöksiä ja puoluetta johdetaan itsevaltaisesti.

Nyt Hjallis on yrittänyt näyttää, että vaikka puolue on yhden miehen taskussa - kuten jääkiekkojoukkue - siellä silti voi kukin pelaaja pelata parasta peliään valmennusjohdon määräämään suuntaan.

Mutta peanuts tommoinen vajaa miljoona on, jos verrataan jonkun SAK:n tukea demareille. Rahallinen, poliittinen, asiantuntijatuki, tilat, medianäkyvyys, lakimiehet.... Tokko demarit kaikesta maksaa täyttä hintaa, ja SAK lihoo verosta vapautetuilla jäsenmaksutuloilla. Vieläkö jossain työpaikoilla liiton jäsenyys on ehto?

Kyllähän se haiskahtaa, että maailmanympäripurjehtijan eliittipenskan bisnesmiehen jäähallin ostavat oligarkit ja saamallaan rahalla Hjallis alkaa pyörittää poliittista liikettä. Mutta toisaalta melko avoimin kortein Hjallis on koko Liike Nyt:in olemassaolon aikana pelannut. Ei ole kähminyt itseään vaan halutessaan kompannut niin hallitusta kuin oppositiotakin.

-i-

[Pentecost]

Liike Nytin rahoitusrakenne on täysin poikkeuksellinen

Muut puolueet sitten kuppaavatkin veronmaksajia ja vaikkapa vuokralla-asujia erilaisten verovapaiden himmeleiden kautta. Puhumattakaan erilaisista yhdistyksistä ja säätiöistä, joista fyrkkaa irtoaa erilaisiin tarpeisiin vaalien aikana ja muutenkin.

Olen ollut tekemässä vaalimainontaa parillekin Vanhalle Puolueelle ja rahaa löytyy. Mieleen tulee kerta kun kysyin, että kuka maksaa sangen kalliin ehdokkaan vaalikirjan, kun siihen ei vaalibudjetissa ollut rahaa. Vastaus oli, että kyllä rahaa on ja älä sinä huoli! Lasku lähetettiin sitten jollekin nevehööd yhdistykselle.

Harkimo sentään laittaa oman yrityksensä rahaa omaan poliittiseen aktiivisuuteensa eli omaa jotain selkärankaa. Ei tuo nyt ainakaan pisnesmielessä miltään järkevältä päätökseltä näytä.

Ja väitän, että niillä muilla Vanhoilla Puolueilla on vielä härkimmät tavat rahoittaa omaa puuhasteluansa, vaikka niitä ei kukaan haluakaan tonkia. Tonkiminen kun loppuisi toimittelijan potkuihin mitä todennäköisimmin.

[repo]

Tämä oli HS:ltä varmaan vastuullista journalismia ja hyvin merkityksellistä ajatellen Liike Nyt:in ja Harkimon vaikutusta Suomen poliittisessa päätöksen teossa. No ainoa merkitys on, että sillä saadaan jokunen Kokoomukseen kyllästynyt äänestäjä takaisin ruotuun. Informaatiovaikuttamista kenties, onhan HS oman suurieleisen julistuksensa mukaan maailman vapainta lehdistöä - myös informaatiovaikuttamaan.

Itse pitäisin merkityksellisempänä juuri suurten puolueiden Kokoomuksen, Keskustan ja SDP:n sisällä vaikuttavien velkavipujen paljastamista. Keskustasta en viitsi edes mitään sanoa. Se on yhtä varmasti vivutettu kuin kaksi muutakin. Kuten SAK:n ja SDP:n vivutuksesta, niin Kokoomuksesta yritin löytää tosi vanhaa juttua, kuinka Kokoomus olisi ollut taloudellisen vararikon partaalla ennen Kataisen tuloa puheenjohtajaksi. En löytänyt juttua. Voihan juttu ollut aikanaan kirjoitettu informaatiovaikuttamisen hengessä. Kuitenkin sen jälkeen kun Katainen tuli valtaan alkoi monista pienistä asioista syntyä vaikutelma, että Kokoomus on vahvasti vivutettu - tai joidenkin näkymättömänä pysyvien tahojen taskussa. Ilmeisin näistä tahoista oli ja on edelleen EK. Osin näin on ollut aina, mutta jotain vahvistusta tapahtui Kataisen astuttua remmiin ja vielä enemmän sen jälkeen poliitikko Häkämies hyppäsi EK:n johtajan pallille. No samaa on harrastettu myös SDP/SAK:ssa (mm. SAK:n ex-puheenjohtaja ministeriksi) tai Keskustassa (Heikki Haavisto ex-MTK-pomo ministeriksi ja muita).

Parhaat pikkupalat Kokoomuksen vivuttamisesta antoi Kimmo Sasi esiintymällä lex-Nokian asiamiehenä sekä ruotsinkielisen säätiörahan rauhoittelijana, kun Kokoomuksen puoluekokous meni tekemään  väärän päätöksen. Onhan näitä ollut muitakin, mutta nämä tulee itselle toistuvasti ensimmäisenä mieleen.

Mutta jäädään nyt odottamaan Helsingin Sanomilta tai YLEltä vastuullista journalismia, missä on Persujen vivutus - tietysti Putiniin. Halla-ahokin meni niin pahasti muistelemaan Halosen ja Tuomiojan kautta 2000-luvulla, että pakko on tulla jotain vastuullisilta toimittajilta ja tutkijoilta.

[Totti]

HS selvitti: Liike Nyt pahasti velkaantunut Harkimon yhtiölle – Asian­tuntija pitää järjestelyä "lievästi erikoisena"

Puheenjohtaja Harry Harkimo näyttää hallitsevan velkavivulla koko tuhannen jäsenen puoluetta. Korruptiota ja johtamisen etiikkaa tutkinut emeritusprofessori pitää poikkeuksellista sidosta puoluedemokratian kannalta ongelmallisena.
...
Vuonna 2018 perustettu ja seuraavana vuonna puolueeksi rekisteröity Liike Nyt on HS:n selvityksen mukaan velkaantunut rajusti Harkimon yritykselle. Puolueella on lainaa lähes 830 000 euroa.

Helsingin Sanomat 24.5.2022

...

Lainajärjestely on niin räikeää lain kiertämistä kuin olla voi, mutta siihen ei näköjään aiota puuttua.

Noh, en nyt osaa olla erityisen huolissani tästä kuviosta. Sehän ei lopulta poikkea kovinkaan paljon siitä, että maalaispankit työntävät lainaa kepun vaalikassaan tai demarit lypsää rahoja ammattiliitoilta. Kyllä muidenkin puolueiden lainat perustuvat puhtaasti henkilökohtaisiin suhteisiin vaikka riski siirretäänkin pankin omistajille.

Oikeastaan tässä on pienempi korruptio-ongelma kun pankkilainoissa koska puolueen päätoimija lainaa tosiasiassa omia rahojaan eikä muiden rahoja omalle puolueelleen. Tämän myötä puolue ei voi korruptoida rahoittajaa samalla lailla kun jos rahoitus tulisi sisäpiirin ulkopuolelta. Harkimo kun tuskin alkaisi tarjoamaan itselleen poliittisia etuja vedoten omaan lainaansa.

Liike Nyt kaatuu ja seisoo Harkimon kanssa oli lainaa tai ei, joten lainakytkös ei ole mikään erityinen demokratiaongelma, jossa kansanvalta jotenkin murenisi jos Harkimo alkaa perimään lainoja takaisin. Lainan periminen tarkoittaa käytännössä puolueen lakkauttamista konkurssin kautta. Se ei tosin olisi ensimmäinen puolue, joka kaatuu velkoihinsa.

LN:n lainakuvio ei näyttäisi olevan varsinaisesti lain vastainen. Puoluerahoituslaissa kun ei puhuta lainoista mitään. Hesarin skandaalijuttu perustuukin olettamukseen, että laina voitaisiin tulkita tosiasialliseksi lahjoitukseksi Harkimon firmalta. Juridisesti tällainen väite ei kestä oikeudessa ellei ole olemassa joku lainasopimus, jossa Harkimo jo etukäteen suostuu antamaan lainan anteeksi.

Minusta tässä moralisoidaan tätä kuviota ja yritetään tehdä ongelmasta suurempi kun se on. LN:n lainakuvio on jopa moraalisesti kestävämpi kun muiden puolueiden monimutkaiset rahakytkökset erinäisiin tukijärjestöihin ja rahoittajiin. Olisi jopa suotavaa, että puolueen aktiivit itse rahoittaisivat toimintansa Harkimon tavoin sen sijaan, että pummataan rahoja sekä veronmaksajilta että ulkoisilta rahoittajilta, joiden kautta väistämättä syntyy korruption mahdollisuus.

Todettakoon lopuksi, että juttuni ei ollut minkäänlainen kannanotto LN:n politiikan tai Harkimon puolesta.

[Roope]

Liike Nyt kaatuu ja seisoo Harkimon kanssa oli lainaa tai ei, joten lainakytkös ei ole mikään erityinen demokratiaongelma, jossa kansanvalta jotenkin murenisi jos Harkimo alkaa perimään lainoja takaisin. Lainan periminen tarkoittaa käytännössä puolueen lakkauttamista konkurssin kautta. Se ei tosin olisi ensimmäinen puolue, joka kaatuu velkoihinsa.

Pienen, vaikutusvallaltaan aika mitättömän porukan veivaus keskenään ei ehkä ole yleisellä tasolla erityinen demokratiaongelma, mutta esimerkiksi tällainen taloudellinen riippuvuus rikkoo periaatteessa sitä vastaan, mitä edellytetään puolueen päätöksenteon demokraattisuudelta. Yhteiskunnan kannalta ei varmaan ole niin suurta väliä, onko Harkimo kukkulansa kumoamaton kunkku, mutta puoluelaki tulkintoineen on toinen juttu.

LN:n lainakuvio ei näyttäisi olevan varsinaisesti lain vastainen. Puoluerahoituslaissa kun ei puhuta lainoista mitään. Hesarin skandaalijuttu perustuukin olettamukseen, että laina voitaisiin tulkita tosiasialliseksi lahjoitukseksi Harkimon firmalta. Juridisesti tällainen väite ei kestä oikeudessa ellei ole olemassa joku lainasopimus, jossa Harkimo jo etukäteen suostuu antamaan lainan anteeksi.

Olisi mielenkiintoista ja perusteltua koetella asia oikeudessa. Harkimo myönsi tuossa itsekin, että kyseessä on tosiasiallisesti lahjoitus, jota ei tarvitse maksaa takaisin.

[Jorma M.]

Totta kai Hesari kritisoi LiikeNytin rahoitusta, koska jokainen promille pois kokoomukselta vituttaa Hesaria.

Kääntäen, itseäni ei Harkimon säätelyt kiinnosta yhtään. Niin kauan kuin se on Kokoomukselta pois, niin peukku Hjallikselle.

[Titus]

HS: USA halusi Harry Harkimon pakotelistalle
MATTI LEPISTÖ
JULKAISTU 04.09.2022 | 09:47
PÄIVITETTY 04.09.2022 | 09:48
Suurlähettilään mukaan Suomen hallinnosta välitetty huolestunut viesti pelasti liikemiehen.

Suurlähettiläs Daniel Fried kertoo Helsingin Sanomille, että Yhdysvallat halusi liikemies Harry Harkimon pakotelistalleen, kun vuoden 2015 keväällä maa listasi venäläisoligarkkeja liiketoimissa auttaneita henkilöitä.

Suomessa käytiin samaan aikaan eduskuntavaaleja, joissa Harkimo nousi kokoomuksen kansanedustajaksi. Nykyisin hän toimii Liike Nytin puheenjohtajana ja kansanedustajana.

Washingtonissa oli HS:n mukaan huomattu Harkimon tiivis yhteys presidentti Vladimir Putinin lähipiiriin kuuluviin Gennadi Timtšenkoon ja Rotenbergin oligarkkiperheeseen Hartwall-areenan ja jääkiekkojoukkue Jokereiden kautta.

Suurlähettiläs Fried oli tuolloin vastuussa Yhdysvaltain ulkoministeriön pakotepolitiikasta.

– En muista häntä koskevia seikkoja spesifisti. Mutta yleisesti ottaen me jahtasimme Putinin kätyreitä sekä näiden kätyreiden edustajia ja liikekumppaneita, hän kertoo HS:lle.

Hän kertoo, että USA halusi arvostuksen eleenä "kuunnella tarkalla korvalla Suomea siitä, mitkä pakotteet olisivat sellaisia, että niistä olisi enemmän haittaa kuin hyötyä."

Suomen hallinnosta välitettiin Frieden mukaan viestiä, että Harkimon listaaminen voisi vaikeuttaa toimintaa Jokereissa, josta Harkimo omisti enemmistön.

– Meille esitettiin huoli siitä, että jos hänet laitetaan pakotelistalle, se tuo ongelmia urheilujoukkueelle. Muistan ajatuksen siitä, että joukkueen ja urheiluhallin toiminnan alasajo saattaisi vaikuttaa kielteisesti yleiseen mielipiteeseen Suomessa.

Suurlähettiläs kertoo, että ilman hallinnosta välitettyä viestiä Harkimo olisi luultavasti joutunut pakotteiden alaiseksi.

https://www.verkkouutiset.fi/a/hs-usa-halusi-harry-harkimon-pakotelistalle

Kukahan on ollut tämän puollon takana ? Kummola&co ?

noh, vieläkään ei olisi myöhäistä 

[Atte Saarela]

https://www.verkkouutiset.fi/a/hs-usa-halusi-harry-harkimon-pakotelistalle

Kukahan on ollut tämän puollon takana ? Kummola&co ?

noh, vieläkään ei olisi myöhäistä 

Se hesarin juttu on kuulemma Paavo Teittisen kirjoittama joten ei sitä kannata ottaa välttämättä kovin todesta.

[Roope]

Se hesarin juttu on kuulemma Paavo Teittisen kirjoittama joten ei sitä kannata ottaa välttämättä kovin todesta.

Kovin ohkaiselta pohjalta pitkälle meneviä vihjauksia, kun lähteenä käytetty Yhdysvaltain ulkoministeriön Daniel Fried ei muista kovinkaan paljon.

Helsingin Sanomat: Yhdysvallat halusi Harry Harkimon pakotelistalle jo vuosia sitten, mutta sitten joku puuttui peliin – Kuka pelasti Harkimon? 4.9.2022

Yle: HS: Yhdysvallat olisi halunnut Harkimon pakotelistalle vuonna 2015, mutta Suomesta puututtiin asiaan 4.9.2022

Ei "puututtu".

Hän [suurlähettiläs Daniel Fried] sanoo muistavansa keskustelut, joita pakotelistojen valmistelun yhteydessä käytiin. Hänen mukaansa presidentti Barack Obaman hallinto tiedosti pakotteiden iskevän lujaa myös Suomen talouteen ja arvosti Suomen sitoutumista niihin.

Arvostuksen eleenä Yhdysvallat "halusi kuunnella tarkalla korvalla Suomea siitä, mitkä pakotteet olisivat sellaisia, että niistä olisi enemmän haittaa kuin hyötyä", Fried sanoo.

"Meillä oli tiettyä liikkumavaraa pakotteiden suhteen, ja me käytimme sitä Suomea kuunnellen."

Friedin mukaan Suomen hallinnosta välitettiin hänelle viestiä, että Harkimon listaaminen voisi vaikeuttaa toimintaa Jokereissa, josta Harkimo omisti enemmistön.

"Meille esitettiin huoli siitä, että jos hänet laitetaan pakotelistalle, se tuo ongelmia urheilujoukkueelle. Muistan ajatuksen siitä, että joukkueen ja urheiluhallin toiminnan alasajo saattaisi vaikuttaa kielteisesti yleiseen mielipiteeseen Suomessa."

Kuka tai mikä taho tätä viestiä tarkalleen ottaen välitti?

Fried sanoo, ettei enää muista. Hän neuvotteli pakotteista Helsingissä ja Washingtonissa. Hän pitää selvänä, että tapasi ainakin Suomen ulkoministeriön edustajia. Friedin mukaan Harkimon pakotelistaukseen liitetty huoli kerrottiin hänelle todennäköisesti kasvotusten.

Fried sanoo, että kukaan ei suoraan toivonut, että Harkimo henkilönä säästetään pakotelistaukselta.

"Suomesta tullut argumentti liittyi mahdollisiin tahattomiin seurauksiin. Ja me ymmärsimme argumentin."

Yhdysvallat oli kuitenkin aikeissa laittaa Harkimon pakotelistalleen?

"Kyllä olimme."

Miksi?

"En muista häntä koskevia seikkoja spesifisti. Mutta yleisesti ottaen me jahtasimme Putinin kätyreitä sekä näiden kätyreiden edustajia ja liikekumppaneita."

Voiko todeta, että jos Suomen valtion edustaja ei olisi viestinyt teille jääkiekkojoukkueeseen ja suomalaisten yleiseen mielipiteeseen liittyvää huolta, Yhdysvallat olisi lisännyt Harkimon pakotelistalleen?

"Kyllä. Minusta noin voi todeta", Fried sanoo muutaman sekunnin miettimisen jälkeen.

Oligarkkien halliyhtiö vältti listauksen samasta syystä: Yhdysvaltoihin välitettiin viestiä, että Jokereiden pelipaikan sulkeminen olisi suututtanut suomalaiset.

[Köhösen Keijo]

Muistatteko, kun Sanoma Trade Oy veti Hjalliksen oikeuteen, kun heitä harmitti niin paljon, että heidät pelattiin ulos Hartwall Areenan myynnistä venälälisille? Muuten hävisivät sen kaiken lisäksi.  Ei se mitään ei muista kukaan muukaan.

[Siili]

Muistatteko, kun Sanoma Trade Oy veti Hjalliksen oikeuteen, kun heitä harmitti niin paljon, että heidät pelattiin ulos Hartwall Areenan myynnistä venälälisille? Muuten hävisivät sen kaiken lisäksi.  Ei se mitään ei muista kukaan muukaan.

Tässä muistin virkistystä:

https://www.google.com/search?q=sanoma+trade+harkimo&rlz=1C1VDKB_fiFI999FI999&oq=sanoma+trade+harkimo&aqs=chrome..69i57j33i160.7361j0j4&sourceid=chrome&ie=UTF-8

[Möhömaha]

[tweet]1566328432564264961[/tweet]

[Roope]

Se hesarin juttu on kuulemma Paavo Teittisen kirjoittama joten ei sitä kannata ottaa välttämättä kovin todesta.

Kovin ohkaiselta pohjalta pitkälle meneviä vihjauksia, kun lähteenä käytetty Yhdysvaltain ulkoministeriön Daniel Fried ei muista kovinkaan paljon.

Helsingin Sanomat: Yhdysvallat halusi Harry Harkimon pakotelistalle jo vuosia sitten, mutta sitten joku puuttui peliin – Kuka pelasti Harkimon? 4.9.2022

Yle: HS: Yhdysvallat olisi halunnut Harkimon pakotelistalle vuonna 2015, mutta Suomesta puututtiin asiaan 4.9.2022

Ei "puututtu".

Teittisen vihjailujuttu ei lähtenyt oikein lentoon kuten Rydmanin tapauksessa, mutta elää edelleen hyvien ihmisten somessa taivasteluna, miksi näin vakava tapaus jätetään selvittämättä, kun taas pääministeri Marinia kiusataan turhan takia.

Pekka Haavisto: Ulkoministeriö selvittää onko Harkimoa koskevista pakoteväitteistä jäänyt jälkiä – "Jos jollakin on muistitietoa, toivon, että sellaiset henkilöt tulevat esiin"

Ulkoministeriö aikoo tutkia, onko sillä hallussaan virallista tietoa kansanedustaja Harry Harkimon (liik) väitetystä täpärästä pakotepelastumisesta liki vuosikymmenen takaa.

Helsingin Sanomat uutisoi sunnuntaina, että kansanedustaja Harry Harkimo (liik.) olisi haluttu laittaa Yhdysvaltain pakotelistalle Venäjän vuonna 2014 tekemän Krimin valtauksen jälkeen. Asiasta kertoo lehdelle muun muassa Yhdysvaltain entinen suurlähettiläs Daniel Fried, joka vastasi tuolloin Yhdysvaltain pakotepolitiikasta.

Friedin kertoo Helsingin Sanomille saaneensa Suomen hallinnosta välitetyn viestin, jonka mukaan Harkimon laittaminen pakotelistalle voisi vaikeuttaa toimintaa jääkiekkojoukkue Jokereissa, josta Harkimo omisti enemmistön.

"Meille esitettiin huoli siitä, että jos hänet laitetaan pakotelistalle, se tuo ongelmia urheilujoukkueelle. Muistan ajatuksen siitä, että joukkueen ja urheiluhallin toiminnan alasajo saattaisi vaikuttaa kielteisesti yleiseen mielipiteeseen Suomessa." Fried sanoi HS:lle.

[...]

Demokraatti kysyi nykyiseltä Suomen ulkoministeriltä Pekka Haavistolta (vihr.) ollaanko ulkoministeriössä kiinnostuneita selvittämään kuka Harkimon asiaa oli mahdollisesti ajanut.

[...]

Selvittääkö ministeriö mitä tässä on tapahtunut?

– Ulkoministeriön virkamiehillä ei ole mitään muistikuvaa tästä asiasta. Varmasti he tulevat käymään dokumentteja läpi, että löytyykö jotakin vanhaa mustaa valkoisella. Tietooni sellaista ei ole tullut.

PITÄISIKÖ TÄMÄ SELVITTÄÄ? Tässähän on kyse myös prosessista miten ministeriö jatkossa hoitaa vastaavia tapauksia?

– Yleensä asioista jää paperille joku jälki ja silloin asiaa pystytään selvittämään. Asioissa, joissa jollakin on ollut joku alustavassa vaiheessa ollut aie, se ei ole välttämättä päätynyt paperille asti. Sen enempää en osaa tästä sanoa. Mutta totta kai ulkoministeriössä selvitetään onko tästä jäänyt mitään dokumenttia.

Mitä ajattelet suomettumispuheidenkin kannalta, että millainen kuva ulkoministeriön toiminnasta jää, jos asia jää pimentoon?

– En halua omaa ministeriötäni sen enempää arvostella. Uskon, että siellä on tehty pakoteasioissa mitä on voitu. Kun Krimin valtauksen jälkeinen pakotekeskustelu käytiin 2014, muistan keskustelua ulkoasiainvaliokunnan jäsenenä. Oli debatteja siitä kohdistuvatko pakotteet oikein, mutta siinäkään yhteydessä en muista, että olisi sivuttu sitä, että Suomeen olisi kohdistunut jotakin tämäntyyppisiä vaatimuksia.

Demokraatti 8.9.2022