2017-10-22 HS: Lapsille monikulttuurisuus on arkea

[Micke90]

Olenko mä mun valkoisen ihon takia jotenkin oikeampi suomalainen kuin Felix, joka on kumminkin asunut Suomessa neljä vuotta pidempään kuin mä? Me molemmat synnyttiin muualla: Felix tansanialaisessa jättikaupungissa ja mä saksalaisessa pikkukylässä. Me katsotaan netistä saksalaisia ja suomalaisia tubettajia, me kirjoitetaan Whatsappiin molemmilla kielillä, ja joskus myös englanniksi.

Te kumpikaan ette ole suomalaisia. Ette oikeasti ettekä leikisti.

[akez]

Alla HS-juttu:

Suomi on moniarvoinen maa, jos katsoo uusia lastenkirjoja – Kirjoissa vieraillaan esimerkiksi vastaanottokeskuksessa

Suomalainen yhteiskunta näyttäytyy uusissa lastenkirjoissa moniarvoisena ja monikulttuurisena. Lastenkirjan lapsi ei nykyisin määrittele leikkikavereitaan ihonvärin ja kulttuuritaustan kautta.

Näin tarjotaan luontevasti ja pingottamatta kaikille lapsille mahdollisuus samastua kirjojen keskushenkilöihin. Elämäntapojen ja juurien merkitystä valotetaan vaikkapa päiväkotiryhmän, perheen tai asuinpaikan kautta.

Mitenkäs tämä juttu silloin viime kerralla? Menikö lopulta poskelleen silloinkin?

Neuvostopropaganda

(...)
Lasten indoktrinointi

Kommunistipropagandan tärkeä päämäärä oli luoda uusi ihminen. Koulut ja kommunistiset nuorisojärjestöt kuten neuvostopioneerit ja Komsomol, yrittivät poistaa lapset "pikkuporvarillisesta" perheestä ja indoktrinoida heidät kollektiiviseen elämäntapaan.

Erään koulutusteoreetikon mukaan lapset olivat kuin pehmeää vahaa, heistä pitäisi muotoilla kommunisteja ja heidät piti kansallistaa. "Velvoittaa äiti antamaan lapsensa neuvostovaltiolle – se on tehtävämme.".

Lenin-setä-propaganda alkoi jo lastentarhoista. Vladimir Leninistä tehtiin lapsille jumalan kaltainen hahmo Neuvostoliiton perustajana. Lapsiin tartutettiin ajatus, että he olivat mukana maailmanvallankumouksessa, joka on tärkeämpää kuin perhesiteet. Pavlik Morozov, joka petti isänsä salaiselle poliisille (NKVD), nostettiin suureksi esikuvaksi.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Neuvostopropaganda

EDIT lisätty linkki

[Pentecost]

Pavlik Morozov oli oikeasti hieman jälkeenjäänyt pikkupoika. Koko tarina oli pelkkää neukkulapropagandaa.

Toki moista ihailevia aatteen ihmisiä ajatus vanhempansa ilmiantavasta lapsesta elähdyttää edelleen.

[Micke90]

Toki moista ihailevia aatteen ihmisiä ajatus vanhempansa ilmiantavasta lapsesta elähdyttää edelleen.

https://youtu.be/b54FmJ4nezM

#Poliisileijona #SuomenPoliisi #Vihapuhepoliisi

[Bwana]

Siinä ei liene mitään väärää, jos osa suomalaiskirjailijoista/taiteen tuottajista valitsee monikulttuurisen lähestymistavan jutussa esitettyjen esimerkkitapausten mukaan; entä sitten kun tätä aletaan vaatia jonkinasteisena taiteen tekemisen normina silloin kun se on lapsille suunnattua. Taiteen tulee olla niin ei-kantaa ottavaa tai kantaa ottavaa oikeiden asioiden puolesta, että se menettää merkitystään tunteita nostattavana taiteena, joka koskettaa yleisöänsä. Ja mitä taidetta se oikeastaan enää silloin on.

Maailmanhistoriassa ensimmäisiä esimerkkejä tästä lähetymistavassa nähtiin faaraoiden Egyptissä, jossa kaavamainen ihmis- ja jumalhahmojen esittäminen meni kaiken edelle. Se oli se valtanarratiivi. Sen ajan egyptiläiset taiteillijat osasivat aivan hyvin piirtää ja maalata esim. ihmisen luonnollisen näköiseksi, osasivathan he tehdä ihmisistä aivan esittävän näköisiä rintakuviakin. Taide oli tuolloinkin kahlittu palvelemaan vallan näkökulmaa. Eikä se sitten enää taidetta ollutkaan. Näitä esimerkkejä on taidehistoriassa useita, tunnetuimpina varmaankin Aatun Saksa ja sen taideihanteet vs. "rappiotaide" kera Setä Joosen ja sosialistisen realismin.

Ei mitään uutta Auringon alla.

[Brandis]

Jatkan tähän samaan ketjuun, sillä koen, että perinteemme ovat osa kulttuuriamme ja ko. artikkelissa pohditaan sitä, mikä on säilyttämisen arvoista tuleville sukupolville.

Mikä on perinteessä olennaista ja kestävää?

Opettaja-lehden kolumnissa ajatushautomo Demoksen konsultti Mirja ­Hämäläinen tekee havaintoja omista reaktioistaan, kun hän lukee lapselleen satuja, jotka hän aikuisena jo tuntee.

"Kun esittelen niitä lapselleni, tunnen että hän oppii samalla minusta."

"Kokemuksen pilaa vain harmittavan usein se, että törmään satuhetkissä myös epämukavaan oloon."

"Tajuan, että tarinoissa on opetettu minulle asenteita ja arvoja, joista ei ole ollut mitään hyötyä yksityiselämässä, opiskelussa eikä työssä."

"Tuttavani kertoi, että hänelle haitallisimpia ovat olleet 'ne tyttökirjojen sankarittaret Tiinasta Annaan, jotka vihasivat matematiikkaa'. Kuinka monta luonnontieteiden ja tekniikan osaajaa tässäkin on menetetty?"

"Nykyään kirjoitetaan onneksi huimia määriä uusia satuja ja tarinoita, joissa asetelmia käännetään ympäri ja vanhoja roolimalleja uudistetaan."

"Kasvatan lastani tulevaisuutta varten. Hän kasvaa maailmassa, jossa uteliaisuus, resilienssi ja empatia tulevat olemaan entistä tärkeämpiä."

"On tietenkin ymmärrettävää ja inhimillistä, että minulla on tarve siirtää kulttuuriani ja oppimaani eteenpäin. Uskon silti, että viisautta on se, että pystyy erottamaan perinteestä olennaisen ja kestävän."

Kauppalehti Option kolumnissa lehden New Yorkin -kirjeenvaihtaja Emil Elo toppuuttelee internetin ylistystä.

"Nykyään tiedon levittäminen tarkoittaa sitä, että etsitään Googlella omaan mielipiteeseen sopiva kyselytutkimus ja ihmetellään, miksi vastapuoli ei vain niinku tajua."

"Mikäli halutaan oikeasti paaluttaa omaa tietämystä muiden silmissä, niin kuvataan pimeän pakettiauton takaosassa kolmen tunnin sekava Youtube-video, jossa kerrotaan, että Mark Zuckerberg on lisko ja sosiaalidemokraattinen puolue ihmisen asialla."

"Esimerkiksi rokotteita ja syöpähoitoja vastustavat ihmiset anelevat muita ihmisiä 'ajattelemaan omilla aivoillaan'. Miksi haluaisin ajatella omilla vajavaisilla ­aivoillani rokotteiden toimivuutta? Sen takia joku toinen on käynyt 25 vuotta koulua, että hän tekee ajattelutyön puolestani."

"Uskon, että tiedon arvostus etenee sykleissä kuin olkatoppaukset ja populismi. Tällä hetkellä rekrytoimme ihmisiä, jotka kertovat olevansa 'nopeita oppimaan' eli googlaamaan."

"Koulutuksen merkitys kuulemma vähenee, kun tulevaisuutta ei voi mukamas opettaa."

"Netissä pörrääminen on helppoa, kirjastossa keskittyminen vaikeaa. ­Google antaa ymmärtää, että maailma on yksinkertainen, kun se on monimutkainen. Wikipediasta saadut nippelifaktat eivät auta, kun jäsennetään kokonaisuuksia ja rakennetaan uutta."

HS.

Pidin siitä mitä tämä artikkeli käsittelee ja mihin keskeisiin kysymyksiin se yrittää vastata tai ainakin herättelemään ajattelua siitä, mikä on säilyttämisen arvoista. Lastenkirjallisuuden kautta siirrämme eteenpäin ikiaikaisia oppeja, enkä minä ainakaan koe, että niiden oppien merkitys himmenisi tai muuttaisi merkitystään mitenkään ajan kuluessa. Yhtä ajankohtaisia ne ovat nyt kuin ovat olleet koskaan. Mutta hyvä kysymys silti on miettiä minkälaisia taitoja nykyajan lapsi tarvitsee tulevaisuudessaan, yhä muuttuvassa maailmassa.

[foobar]

Paradoksaalista tuossa "populismissa" on se, että sen vastasykli vaikuttaisi koostuvan lähinnä maanisesta dogmatismista. En usko että populismilla olisi juurikaan menestymisen mahdollisuuksia ellei vastavoima olisi kommunismin kaltainen - tai oikeastaan useimmiten sen uuteen valeasuun puettu - voima jonka ainut tavoite on osoittaa reaalitodellisuus aatetta heikommaksi ja sen edessä taipuvaksi.

Dogmatismissa uskotaan vaikka kappaleiden tippuvan ylöspäin kunhan tällä uskolla nähdään saatavan itselle tarpeeksi etua. Populismia on hulluuden ollessa kovimmillaan todeta että näyttävät ne oikeasti tippuvan alaspäin, ainakin jos odotat hetken. Tylsäähän se toki on, mutta nolous vältetään jollain käsittämättömällä itsepetoskimaralla jolla uskotellaan että oikeasti ei ainakaan itse tullut tehtyä mitään yhteiskunnallisesti haitallista.

[Brandis]

Entäpä suomalaiseen kansanperinteeseen kuuluvat viisaudet ja osaaminen, ovatko ne tulevaisuudessa enää merkittävä osa opetettavaa historiaa? Jos tavoitetila on vain pärjätä tulevaisuuden monikulttuurisessa yhteiskunnassa.

[Paawo]

Lapsille monikulttuuri on todellakin arkea. Väkivalta ja heikomman sorto ovat heillä sisäänrakennettuina, aivan kuten muidenkin eläinten penikoilla. Koska luonto ja luonnon lait.

Sivistys ja kasvatus ovat useimmat meistäkin erottaneet luonnollisesta monikulttuurista, kenet jo lapsuudessa ja kenet aikuiseksi tulon kynnyksellä. Osa ihmiskunnasta kuitenkin elää vielä elämäänsä monikulttuurisesti, yleensä tosin sen seurauksena valvottuina.