Poliitikot pohtivat kansalaisaloitteiden allekirjoitusmäärän nostoa (äänestys)

[Rokka]

Kokoomuksen Kalle Jokinen on valmis nostamaan allekirjoitusrajaa, koska nykyinen allekirjoitusmäärä ei ole kovin suuri.

"Silti noin 5,5 miljoonaa suomalaista on jättänyt allekirjoittamatta aloitteen, vaikka siihen olisi ollut mahdollisuus."

Muumi mikä perustelu. Tuo Jokinen on ääliö.   

Perustelu on muutenkin täyttä tuubaa. 5,5 miljoonalla suomalaisella ei ole nettitunnistautumiseen mahdollisuuksia.

Voiko samalla periaatteella vaikuttaa myös maahanmuuttopolitiikkaan? Teenpä kansalaisaloitteen, jossa vaaditaan lisää pakolaisia Suomeen. Allekirjoittaneita tulisi ehkä jokunen tuhat. Tästä voi tehdä johtopäätöksen, että suurin osa, (5,5 miljoonaa suomalaista - allekirjoittaneet), suomalaisista ei halua lisää pakolaisia.

[Alaric]

https://www.aamulehti.fi/uutiset/onko-50-000-nimea-paljon-vai-vahan-kansalaisaloitteiden-on-koettu-parantavan-demokratiaa-200805205 (12.3.2018)

Onko 50 000 nimeä paljon vai vähän? – Kansalaisaloitteiden on koettu parantavan demokratiaa

Suomessa on voinut tehdä kansalaisaloitteita noin viiden vuoden ajan. Pääasiassa verkkosivuston kautta sähköisellä allekirjoituksella tehtävät aloitteet ovat vakiinnuttaneet paikkansa Suomessa. Aloitteita on tehty reilu 700 kappaletta ja 18 on päätynyt eduskuntaan saakka. Uusimpana tulokkaana on lisäksi aloite maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta.

Luvut tarkoittavat sitä, että noin 2–3 prosenttia kansalaisaloitteista on rikkonut vaadittavan 50 000 allekirjoituksen rajan.

(...)

Ainakaan aiemmissa tutkimuksissa määrää ei ole pidetty ongelmallisena. Esimerkiksi Turun yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa on todettu, että kansalaisaloitteesta on tullut tärkeä kansalaisten poliittisten mielipiteiden ja vaateiden ilmaisukanava.

50 000 nimen keräämistä ei ole ainakaan aiemmin koettu liian suureksi urakaksi.

–Mikä määrä on liikaa? Suomen kansalaisaloitteiden allekirjoitusvaatimus on hyvää keskitasoa kansainvälisesti. On olemassa tiukempia ja vähäisempiä rajoja. Kansanedustajat voivat kokea, että aloitteita tulee liikaa, pohtii Turun yliopiston valtio-opin professori Maija Setälä.

Setälä oli mukana tekemässä Turun yliopiston tutkimusta kansalaisaloitteista.

–Mahdollisuus tehdä allekirjoituksia sähköisesti on lisännyt lukumäärää. Se helpottaa osallistumista esimerkiksi nuorten kohdalla, hän sanoo.

Eduskuntaan 3–5 aloitetta vuodessa

Oikeusministeriön eri lähteistä viime vuonna keräämässä selvityksessä todetaan, että viime vuosina eduskuntaan on päätynyt vuosittain noin 3–5 kansalaisaloitetta.

–Uudet, suoraan vaikuttamiseen tähtäävät osallistumismuodot, kuten kansalaisaloite, ovat tutkimusten mukaan lisänneet kiinnostusta yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja tyytyväisyyttä demokratian toimivuuteen, selvityksessä sanotaan.

Riskiksi todetaan kuitenkin se, jos aloitteiden allekirjoittajat kokevat, ettei eduskunta käsittele kunnolla aloitteita. Esimerkiksi lukuisat hylkäyspäätökset voivat aiheuttaa sen, että kansalaiset tuntevat ennemmin pettymystä kuin luottamusta eduskuntaan. Kansalaisaloitteiden muutosvoimaan voidaan asettaa suuria odotuksia.

(...)

[Nikolas]

Nykyisellään kansalaisaloitteet eivät paranna demokratiaa, mutta se hyvä puoli tässä järjestelyssä on, että se totuttaa suomalaisia ajatukseen. Kansanäänestykset olisivat seuraava luontainen kehitysaskel.

[repo]

https://www.kansalainen.fi/etta-semmoinen-edustuksellinen-demokratia/

Kolumnit
Että semmoinen edustuksellinen demokratia

12.3.2018 19:46
Janne J. M. Muhonen

Viime viikosta lähtien on puhututtanut eduskunnan puhemiesneuvoston näkemys siitä, että kansalaisaloitteiden laadinta ja vaadittavan allekirjoittajamäärän saavuttaminen on tällä hetkellä liian helppoa. Esille on otettu allekirjoittaneiden määrän korottaminen, jotta kansalaisaloitteita olisi nykyistä haastavampi saada eduskuntakäsittelyyn. Ainakin puhemiesneuvosto siis kavahtaa suoraa demokratiaa.

Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen kehottaa laittamaan jäitä hattuun:

    "- Mielestäni on pikemminkin positiivista, että Suomessa kansalaiset ovat aktiivisia ja pyrkivät vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin eri tavoin. Kansalaisaloite on yksi uusi väline, joka antaa mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon muutoinkin kuin jättämällä neljän vuoden välein jonkin lipun uurnaan, Ojanen sanoo."

Viimeaikaisista merkittävin on työttömyysturvan aktiivimallia vastustanut kansalaisaloite, joka luovutettiin taannoin eduskunnan käsiteltäväksi saavuttaen lähes kolme kertaa niin paljon allekirjoittajia kuin mikä on käsittelyn edellyttämä 50 000 kappaletta.

Kyseessä on kiistatta kaikkien aikojen kehnoimmin valmisteltu laki. Paitsi että se on perustuslain vastainen, eivät TE-toimistot vieläkään tiedä, mitkä palvelut täyttävät aktiivisuusvelvoitteen. Ensimmäisen kerran leikkuri sivaltaa työttömiä työnhakijoita ensi kuun alussa.

Siksipä sen vastustus on erityisen kivuliasta eliitin edustajalle, joka myy vaikka lähiomaisensa sekä puolet parillisista sisäelimistään pimeille markkinoille kuin myöntää erehtyneensä pahanpäiväisesti.

[...]
On myös syytä asettaa tuo 50 000 allekirjoittanutta perspektiiviin sellaisten maiden kesken, joissa kansalaisaloite on ollut käytössä Suomea pidemmän aikaa. Suomessa on tunnetusti asukkaita reilut 5,5 miljoonaa. Sveitsissä, suoran demokratian mallimaassa, on asukkaita vajaat 8,5 miljoonaa ja aloitteen läpimeno vaatii 100 000 allekirjoittanutta. Hyvin pitkälti samassa mittakaavassa ollaan.

Alankomaissa asukkaita on yli 16 miljoonaa ja kansalaisaloitteen käsittelyyn otto edellyttää ainoastaan 40 000 äänioikeutettua allekirjoittanutta, jotka ilmoittavat nimensä sekä syntymäaikansa. Parlamentti tarkastaa jälkikäteen henkilötodistusten kopioista satunnaisotannoin, että allekirjoittajat ovat äänioikeutettuja.

[...]
Rivien välistä on luettavissa se ylimielisyys, joka on suomalaiselle poliittiselle eliitille kovin leimallinen: "vaikka me kansanedustajat edustammekin teitä, kansa, älkää nyt suurin surminkaan häiritkö työtämme murheillanne – saivatpa ne miten paljon kannatusta hyvänsä".

Närkästynyt esiintulo ajoittui hupaisasti samaan ajankohtaan, kun kansalaisaloite kansanedustajien sopeutumiseläkkeen poistamiseksi saavutti tarvittavan määrän allekirjoittaneita.

Väkisinkin ajautuu pohtimaan, että kyseinen aloite on saanut monet nykypäättäjistä huolestumaan siitä, että kovalla tohinalla läpi runnottu aktiivimalli saattaa piakkoin koskea heitä itseään, jotta saisivat leipänsä päälle muutakin särvintä kuin ylähuulen.

Tällaisessa edustuksellisessa demokratiassa elämme.

(Linkistä kolumni kokonaan, korostukset lainauksessa minulta.)

Korjaus: typo