2017-02-24 Vain harva ulkomaan kansalainen äänestää kuntavaaleissa

[Takinravistaja]

Jos ulkomaan kansalainen voi äänestää Suomessa, kyseessä on järjestelmän virhe ja se pitää korjata heti.

Jos kyseessä on EU-määräys, on erottava EU:sta.

Britanniassa asuva sukulaistyttöni saa Suomen kansalaisena äänestää vain paikallisvaaleissa, ei parlamenttivaaleissa.

[Takinravistaja]

Mikä uutinen tuo on? 90%+ ulkomaan kansalaisista suomessa on sitä nk. haittamaahanmuuttoa. Niitä ei vois vähempää kiinnostaa äänestäminen. Ilmainen raha ja kauniit naiset on ne mitä varten ne täällä pyörii?

Enemmistö mamuista tulee kuitenkin työn, opiskelun tai avioliiton perusteella, vaikka aina kuvitellaan että kyllä ne kaikki on turvapaikanhakijoita.

Suurimmat ulkomaalaisryhmät ovat venäläiset ja virolaiset.

[Eisernes Kreuz]

Paljon isompi ongelma on tällä hetkellä kylläkin se, että yllättävän harvat suomalaiset vaivautuvat enää äänestämään kuntavaaleissa. Nykyään voidaan vain haaveilla 1970- ja 1980-lukujen korkeista äänestysprosenteista.

Siitä tutkijoiden ja puolueiden kannattaisi olla enemmän huolissaan kuin ulkomaalaisten äänestysaktiivisuudesta.

[no future]

Mikä uutinen tuo on? 90%+ ulkomaan kansalaisista suomessa on sitä nk. haittamaahanmuuttoa. Niitä ei vois vähempää kiinnostaa äänestäminen. Ilmainen raha ja kauniit naiset on ne mitä varten ne täällä pyörii?

Enemmistö mamuista tulee kuitenkin työn, opiskelun tai avioliiton perusteella, vaikka aina kuvitellaan että kyllä ne kaikki on turvapaikanhakijoita.

Suurimmat ulkomaalaisryhmät ovat venäläiset ja virolaiset.

Aivot nyrjähtää, kun ei osaa päättää ovatko venäläiset haittamaahanmuuttoa vai kansakunta josta Suomen pitäisi ottaa mallia. 

[-PPT-]

Paljon isompi ongelma on tällä hetkellä kylläkin se, että yllättävän harvat suomalaiset vaivautuvat enää äänestämään kuntavaaleissa. Nykyään voidaan vain haaveilla 1970- ja 1980-lukujen korkeista äänestysprosenteista.

Siitä tutkijoiden ja puolueiden kannattaisi olla enemmän huolissaan kuin ulkomaalaisten äänestysaktiivisuudesta.

Eduskuntavaaleissa äänestäminen itse asiassa on paljon turhempaa sillä suurin osa laeista tulee joka tapauksessa EU:n kautta. Jos eduskunnan ja hallituksenkin lakkauttaisi turhina vanhentuneina instituutioina  niin suurin osa suomalaisista ei lopulta huomaisi mitään eroa entiseen.

[Sydämistynyt]

Miten muka ulkomaan kansalainen voi äänestää missään Suomen vaaleissa? Haloo!

Koska se on kuntalainen.  Niin kuin joku tuossa ylempänä mainitsi, Britanniassakin suomalainen saa äänestää paikallisvaaleissa.

Mutta kyllä pitäisi rajata, että vain esim. EU-kansalaiset niissäkään.  Tässähän alkaa kohta epäillä, että vihervasurit ottaa itselleen joka vuosi 32000 uutta äänestäjää maahan ja turhapaikkahakemusten käsittely kestää sen kaksi vuotta, jonka jälkeen pääsevät suoraan uurnille.

[Mindy]

Miten muka ulkomaan kansalainen voi äänestää missään Suomen vaaleissa? Haloo!

Kuntavaaleissa voi, kunhan on ollut tarpeeksi kauan kunnan asukas. Saanhan minäkin äänestää täällä Hollannissa kuntavaaleissa, mutta Suomessa en saa. Olen kirjoilla täällä Hollannissa, joten minulla ei ole virallista kotikuntaa Suomessa. Paikallisvaaleissa Hollannissa minut lasketaan yhtä paikalliseksi kuin muutkin tämän kaupungin asukkaat. Ja itse asiassa olenkin paikallisempi kuin monet aidot hollantilaiset. Olen asunut vuodesta 2002 lähtien 13 vuotta tässä samassa kaupungissa, siinä missä moni hollantilainen on muuttanut tähän kaupunkiin  muutama vuosi  sitten. Tämä on korkeakoulukaupunki, joten vuosittain tänne tulee uusia asukkaita, joista osa valmistuttuaan jää tänne asumaan. Mutta pitemmän asumisajan lisäksi mukanaoloni työelämässä tekee minusta opiskelijoita oikeutetumman äänestäjän paikallisvaaleissa. Kaupungin veroluonteiset maksut ja monet muut säännökset koskettavat minua enemmän.

Olen Suomen kansalainen ja sellaisena pysyn, joten minulla on äänioikeus Suomen valtakunnallisissa vaaleissa. Mutta vastaavasti minulla ei ole äänioikeutta Hollannin valtakunnallisissa tai edes lääninvaltuuston valeissa, koska en ole Hollannin kansalainen. 

[Marius]

Kunhan tarpeeksi paljon ulkomaan kansalaisia äänestää Suomen vaaleissa,

niin Suomen kansalaiset eivät enää äänestä Suomessa.

Mikä tässä on vaikeaa ymmärtää ?

[Java]

Virolaiset ja venäläiset pitäisi saada äänestämään kriittisiä, jotta neemut, mannet ja ählyt saadaan pois.

Eli pitäisi saada äänestämään, kaikki virolaiset ja venäläiset kaverini ovat nuivempia kuin minä!

[Alaric]

Yle haastatteli saksalaista Julia Neumannia, joka pääsee ensimmäistä kertaa äänestämään kuntavaaleissa Imatralla ja aikoo myös äänestää Saksan parlamenttivaaleissa syksyllä "uusnatseja" vastaan. Jutussa olevassa kuvassa hän ottaa vastaan vihreiden vaalimateriaalia...

http://yle.fi/uutiset/3-9537227 (1.4.2017)

Saksalaisnainen himoaa päästä äänestämään Suomen kuntavaaleissa – ja syksyllä Saksan parlamenttivaaleissa

Suurin osa suomessa asuvista ulkomaalaisista jättää äänestämättä, vaikka heillä olisi siihen oikeus. Neljä vuotta Imatralla asunut Julia Neumann ei jätä äänioikeuttaan käyttämättä.

Suomessa asuvilla ulkomaan kansalaisilla on äänioikeus kuntavaaleissa. Moni äänioikeutetuista maahanmuuttajista ei itsekään tiedä oikeudestaan äänestää uudessa kotimaassaan.

Eikä siitä ole kuullut moni suomalainenkaan, vaikka oikeus äänestää paikallisvaaleissa koskee muun muassa EU-maissa asuvia Suomen kansalaisia.

– Varo kissaa!

Nuori saksalainen Julia Neumann estää kissaa vilahtamasta ovenraosta ja toivottaa tervetulleeksi kerrostalokotiinsa Imatran Sienimäessä. Ensi viikon sunnuntaina 27-vuotias Julia Neumann äänestää ensimmäistä kertaa uuden kotimaansa kuntavaaleissa.

Toisin kuin iso osa maahanmuuttajista, Julia Neumann on erittäin hyvin perillä äänioikeuksistaan. Syksyllä hän aikoo äänestää entisen kotimaansa Saksan parlamenttivaaleissa.

– Saksassa on nyt ihan välttämätöntä käyttää äänioikeuttaan. Siellä on vaarana, että uusnatsit vahvistavat asemiaan, ja haluan äänestää heitä vastaan, Julia Neumann sanoo.

Ykkösaiheina työpaikat ja lapsiperheet

Myös Imatran kuntavaalit on Neumannin mukaan tärkeä vaikuttamisen paikka. Neumann on tällä hetkellä työtön työnhakija, ja sen vuoksi hän on ehdokkaiden vaaliteemoihin tutustuessaan kiinnittänyt huomiota erityisesti sellaisiin avauksiin, jotka synnyttäisivät uusia työpaikkoja.

– Työpaikat on tärkeä teema. Toinen tärkeä aihe minulle ovat lapset ja lapsiperheiden asiat, sillä haluaisin jossain vaiheessa omia lapsia, Julia Neumann listaa kriteereitään ehdokasvalinnassa.

– Sitten vielä koulut. Koulurakennukset ovat täällä Imatralla todella huonossa kunnossa, joten siihen asiaan pitää saada parannus.

Imatralainen Julia Neumannista tuli ensimmäisen kerran vuonna 2008. Silloin hän vietti onnellisen vuoden au pairina paikallisessa perheessä. Kiinnostus Suomea kohtaan oli syttynyt jo teini-iässä, kun suomalaisbändi The Rasmus vei Saksan Dresdenissä asuneen tytön sydämen.

Toisen kerran Neumann muutti Imatralle alkuvuodesta 2013. Sillä kerralla hän tuli jäädäkseen.

– Itsetuntoni on täällä parempi. Olen Suomessa onnellisempi kuin Saksassa, Neumann perustelee maahanmuuttoaan.

– Saksa ei enää tunnu kotimaalta. Kotini ja tärkeät ystäväni ovat Imatralla, Neumann sanoo.

Hänellä on Saksan kansalaisuus. Suomen kansalaisuutta Neumann ei ole näillä näkymin hankkimassa.

Maahanmuuttajat eivät tunne oikeuttaan

Edellisissä kuntavaaleissa vuonna 2012 Suomessa oli 137 000 äänioikeutettua ulkomaan kansalaista. He muodostivat noin kolme prosenttia kaikista äänioikeutetuista. Tällä kertaa ulkomaan kansalaisten määrä on hieman lisääntynyt.

Vuonna 2012 äänioikeutetuista ulkomaan kansalaisista äänestämässä kävi vain 19,6 prosenttia. Koko maan äänestysprosentti oli tuolloin 58,2 eli kolminkertainen ulkomaalaisiin verrattuna.

Tiedot käyvät ilmi tutkija, valtiotieteen tohtori Merja Jutila Roonin viime vuoden lopulla julkaistusta tutkimuksesta "Maahanmuuttajat äänestäjinä Suomen kuntavaaleissa".

– Suurin syy ulkomaan kansalaisten alhaiseen äänestysaktiivisuuteen Suomen kuntavaaleissa on tiedon puute, Merja Jutila Roon sanoo.

Tutkija Merja Jutila Roonin mukaan tiedon saaminen Suomeen muuttaneelle ulkomaalaiselle on tehty kohtuuttoman vaikeaksi.

– Ilmoitus äänioikeudesta kolahtaa postiluukkuun ulkomaan kansalaiselle ihan samoin kuin kenelle tahansa Suomessa. Ongelma on siinä, että lappunen on kaikille täsmälleen samanlainen, äänioikeudesta kerrotaan vain suomen ja ruotsin kielillä, Jutila Roon kuvaa.

– Vasta ilmoituksen toiselta sivulta löytyy ensimmäinen lause englanniksi. Siinä kerrotaan, mistä voi halutessaan kysyä lisätietoja, mutta siinäkään ei sanota, että asia liittyy äänioikeuteen.

Englannin kieli puuttuu ehdokkaiden sivuilta

Julia Neumann ei vielä tiedä kenelle imatralaisehdokkaalle hän äänensä antaa. Valinnan tueksi Neumann on aloittanut ahkeran tiedonhankinnan aikakauden.

Viime viikolla hän osallistui Ylen järjestämään kuntavaalitenttiin Imatran kaupungintalolla. Tentistä Julia Neumann sanoo saaneensa perustietoja ehdokkaita asettaneista puolueista.

Seuraavaksi hän sukelsi nettiin. Vaikka Neumann puhuu hyvää suomea tyylikkäällä Etelä-Karjalan murteella, nettiteksteissä häntä jäi harmittamaan englanninkielisen tiedon puute.

– Pitempää tekstiä on vaikea ymmärtää. Jos ei tajua yhtä tiettyä sanaa, voi olla että ymmärtää väärin koko tekstin sanoman.

– Ehdokkaiden kohdallakin on usein vain kuva ja nimi. Miten se auttaa minua äänestyspäätöksessä, Neumann kritisoi.

Virolaisia eniten

Ylivoimaisesti suurimman ryhmän Suomessa asuvista ulkomaan kansalaisista ovat virolaiset. Heitä on Suomessa asuvista ulkomaalaisista noin viidennes eli runsaat 50 000 ihmistä. Seuraavaksi suurin ryhmä ovat Venäjän ja sen jälkeen Ruotsin kansalaiset.

Tutkija Merja Jutila Roonin mukaan ulkomaan kansalaisten tietoisuus äänestämisen mahdollisuudesta on lisääntynyt.

– Aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna uutta oli se, että ne Virosta ja Venäjältä tulleet, jotka eivät äänestäneet Suomen 2012 vaaleissa, olivat kuitenkin äänioikeudestaan tietoisia: venäläisistä 63 prosenttia ja virolaisista 88 prosenttia, Jutila Roon kirjoittaa tutkimuksessaan.

Äänioikeuden suhteen EU-kansalaiset ja EU:n ulkopuolisten maiden kansalaiset ovat Suomessa eri asemassa. EU-maan kansalaiselle äänioikeus myönnetään, jos hänen kotikuntansa on ollut sama suomalainen kunta 51 päivää ennen vaalipäivää. EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten on pitänyt lisäksi asua Suomessa kaksi vuotta pidempään.

Entä kuinka Ruotsissa? Vertailu länsinaapurin vastaavien lukujen kanssa kertoo ulkomaalaisten Suomea aktiivisemmasta osallistumisesta vaaleihin.

Ruotsin vuoden 2010 kuntavaaleissa ulkomaan kansalaisten äänestysaktiivisuus oli noin 36 prosenttia. Kansalaisuuden saaneista yli 70 prosenttia käytti äänioikeuttaan.

[pienivalkeapupu]

Vai että tiedon puute on suurin syy mamujen äänestämättä jättämiseen? No voisiko millään järkevällä tasolla kuvitella saatikka sitten vaatia, että nti Neumann hakisi itse tietoa eikä vain odottaisi sen kolahtavan postiluukusta sisään 

[Hamsteri]

Neumann onnistuu olemaan haitallinen kahdessa maassa naisten äänioikeuden takia. Tuleva julkisen sektorin duuni pois ja paskomaan valkoisia lapsia tuollaiset.

Aika läppä, että sillä on jo kissa. Nähtävästi matut puuttuu.

[Roope]

Närpiön keskusvaalilautakunta on tehnyt rikosilmoituksen tapauksessa, jossa maahanmuuttajia on houkuteltu Facebookissa äänestämään kunnallisvaaliehdokkaan kanssa ja tarjottu tästä kahvit. Rkp:n ehdokas Emina Arnautovic tuli ennakkoäänestyspaikalle noin kolmenkymmenen äänestäjän kanssa.

Svenska Yle: S-Ö: Upprop till att förhandsrösta polisanmäls i Närpes 6.4.2017

[Huppupelikaani]

Närpiön keskusvaalilautakunta on tehnyt rikosilmoituksen tapauksessa, jossa maahanmuuttajia on houkuteltu Facebookissa äänestämään kunnallisvaaliehdokkaan kanssa ja tarjottu tästä kahvit. Rkp:n ehdokas Emina Arnautovic tuli ennakkoäänestyspaikalle noin kolmenkymmenen äänestäjän kanssa.

Svenska Yle: S-Ö: Upprop till att förhandsrösta polisanmäls i Närpes 6.4.2017

Mitä tällaisessa tapauksessa käytännössä tapahtuu, jos valtuutettu tuomitaan? Lähinnä ehdokkaan ja puolueen äänien kohtalo kiinnostaa, sanktiot ehdokkaalle eivät niinkään.

[Läpeensä Nuiva]

Näin käy, kun ahtisaaret kehottaa ja eminat toteuttaa.

[Alaric]

Saatiinpa ulkomaalaisiin liittyvä äänestyskaustikin näihin vaaleihin.

Porvoossa joillakin mamuilla on ollut vaikeuksia äänestää, kun heillä ei ole ollut vaalivirkailijoiden vaatimaa viralllista henkilöllisyystodistusta.

Porvoon ennakkoäänestyspaikoilla eivät henkilöllisyystodistuksina kelvanneet Ranskan passi ja ranskalainen ajokortti eikä muukalaispassi yhdessä suomalainen Kela-kortin kanssa. Ainakin ranskalaiset henkilöllisyystodistukset kelpasivat sitten myöhemmin, kun keskusvaalilautakunta oli puuttunut asiaan.

Hyvä, että äänestäminen on tehty näille mahdollisimman vittumaiseksi ainakin joissain paikoissa. Vaikka lain mukaan saavatkin äänestää, niin ei näillä silti pitäisi sitä oikeutta olla.

http://yle.fi/uutiset/3-9553602 (7.4.2017)

Maahanmuuttajia ei päästetty äänestämään Porvoossa – muukalaispassi ja Kela-kortti eivät kelvanneet henkilöllisyyden todistamiseen

Porvoossa ennakkoäänestäminen on estetty joiltakin maahanmuuttajilta sen vuoksi, että heillä ei ollut vaalivirkailijoiden vaatimaa viralllista henkilöllisyystodistusta.

Oikeusministeriön mukaan äänestäjän ei tarvitse esittää suomalaista henkilöllisyystodistusta, jos sellaista ei ole. Henkilöllisyys vaalipaikalla voidaan todistaa myös muilla tavoilla.

Porvoon ennakkoäänestyspaikoilla eivät henkilöllisyystodistuksina kelvanneet Ranskan passi ja ranskalainen ajokortti eikä muukalaispassi yhdessä suomalainen Kela-kortin kanssa. Ranskan passi hyväksyttiin toisella äänestyskerralla.

Äänestämään pyrkineillä oli myös kaikissa kolmessa Ylen tietoon tulleessa tapauksessa mukanaan henkilö, joka olisi voinut todistaa heidän henkilöllisyytensä.

Muukalaispassi ja Kela-kortti eivät riittäneet

Porvoolainen Sabrina Kuusiniemi on avustanut useita maahanmuuttajia äänestämisessä. Hän järkyttyi, kun tie äänestyskoppiin nousi pystyyn kahdella ennakkoäänestyspaikalla Porvoossa.

Kuusiniemi oli mukana, kun kaksi useita vuosia Suomessa asunutta ja kuntavaaleissa äänioikeutettua kongolaista naista pyrki äänestämään.

Naiset eivät halua kertoa tapahtumista omilla nimillään, mutta he ovat antaneet Kuusiniemelle luvan kertoa kohtelustaan.

Kummallakin kerralla äänestämään menneelle naiselle ilmoitettiin, että muukalaispassi ei käy henkilöllisyyden todistamiseen, vaan mukana pitää olla virallinen henkilöllisyystodistus.

Kuusiniemen mukaan vaalivirkailijat eivät ryhtyneet selvittämään naisten henkilöllisyyttä millään muulla tavalla.

Toisessa tapauksessa äänestäjällä oli muukalaispassin lisäksi mukana suomalainen Kela-kortti ja ilmoituskirje äänioikeudesta. Toisella naisella oli myös mukana Kela-kortti, mutta ei ilmoitusta äänioikeudesta.

Ilmoitusta ei tarvitse esittää äänestäessä, riittää kun todistaa henkilöllisyytensä.

Naisten mukana ennakkoäänestyspaikoilla ollut Sabrina Kuusiniemi on harmissaan siitä, että Suomessa laillisesti asuvilta ja kunnallisvaaleissa äänioikeutetetuilta estetään mahdollisuus käyttää äänioikeuttaan.

Naiset aikovat mennä äänestämään uudelleen varsinaisena vaalipäivänä sunnuntaina.

Ranskan passi ei kelvannut aluksi

Vuosia Porvoossa asunut mies ei liioin haluaa kertoa tapahtumista omalla nimellään.

Hän kertoo Yle Uutisille, että ensimmäinen yritys äänestää estyi, sillä vaalivirkailijat eivät kelpuuttaneet hänen ranskalaista passiaan, ranskalaista ajokorttiaan eivätkä Kela-korttiaan riittäviksi todisteiksi hänen henkilöllisyydestään.

Mies kertoi tapahtuneesta tuttavalleen ja tätä kautta Porvoon keskusvaalilautakunta sai tiedon asiasta. Parin päivän päästä mies kävi vaimonsa kanssa uudelleen samalla ennakkoäänestyspaikalla. Tällä kertaa vaalivirkailijat uskoivat hänen henkilöllisyytensä.

Mies epäilee, että vaikeudet selittyvät vaalivirkailijoiden kokemattomuudella.

(...)

Vaalijohtaja: Kokonaisharkinta olennaista

Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen oikeusministeriöstä ei voi ottaa suoraan kantaa yksittäisiin tapauksiin. Hän kuitenkin arvioi, että naisten kohdalla on hyvinkin voinut olla riittävästi tapoja todistaa henkilöllisyys.

– Kuulostaa siltä, että varmastikin siinä on saattanut olla ihan riittävässä määrin todistelua henkilöllisyydestä. Mutta nämä ovat tapauskohtaisesti arvioitavia. Täältä kirjoituspöydän takaa on jonkin verran vaikea lähteä yksittäistapauksia kommentoimaan.

Vaalijohtaja Jääskeläisen mukaan nykyisissä vaaliohjeissa kokonaisharkinta on vahvasti mukana.

– Dokumentaation ei tarvitse olla suomalainen henkilöllisyystodistus, jos henkilöllä ei niitä ole. Silloin täytyy käyttää muuta dokumentaatiota ja muita keinoja henkilöllisyyden todistamiseen.

– Oleellista on se, että se todistelu, on se sitten dokumenteilla tehty, tai saattajien kautta tehtyä, vakuuttaa vaalitoimitsijan.

Jääskeläinen korostaa, että ohjeistus on ollut sama jo useissa vaaleissa.

– Kysymyshän ei ole siitä, että jollakin tietyllä dokumentilla saa todistaa henkilöllisyytensä ja jollakin tietyllä dokumentaatiolla ei saa. Sellaista luetteloa on hankala kirjoittaa, mutta toki ohjeistusta ja neuvontaa aina jatkossa kehitetään sen mukaan kun tilanne vaatii.

Jääskeläinen muistuttaa, että henkilöllisyyden todentaminen ei ole aina helppo asia aina kantasuomalaistenkaan kohdalla.

– Nykyisellä ohjeistuksella pärjätään, koska siinä on otettu huomioon esimerkiksi sellaiset erityistilanteet, jossa äänestäjällä ei ole mitään dokumentaatiota. Sellaisiakin äänestäjiä saattaa olla liikkeellä, ja silloinhan ei tule varmasti kyseeseen muu kuin tällainen henkilötunnistaminen.

[Elemosina]

No niisk niisk.
Suostun haastateltavaksi positiivisesta tapauksesta, sillä käydessäni ennakkoäänestämässä, samaan aikaan paikalla oli pinnallisen ulkomuotoon perustuvan arvioni mukaan kaksi ulkomaan kansalaista äänestämässä. Äänioikeutetut vaikuttivat japanilaisilta ja asioivat äänestyspisteessä englanniksi, näyttivät selkeästi oikeanlaisen henkilöllisyystodistuksen ja saivat virkailijalta lipukkeen ja osasivat mennä koppiin rustaamaan numeroa.
Kyllä minun silmiini näytti siltä että nämä ulkomaalaissävytteiset henkilöt ainakin saivat äänestää, oikeanlaisilla papereilla, ongelmitta.

[Alaric]

Semisti ketjun aiheeseen liittyvää, joten törkkään tämän tänne.

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/3851773/Ulkomaalaistaustaiset+aanestavat+yha+laiskasti++somalialaiset+aktivoituivat+kuntavaaleissa (22.2.2018)

Ulkomaalaistaustaiset äänestävät yhä laiskasti – somalialaiset aktivoituivat kuntavaaleissa

Ulkomaalaistaustaisten äänestäjien osuus kasvaa Suomessa nopeasti, mutta äänestysaktiivisuus on edelleen heikkoa.

Viime kevään kuntavaaleissa somalialaisten äänestysaktiivisuus nousi kuitenkin reippaasti, parikymmentä prosenttiyksikköä 57 prosenttiin. Tutkijat arvioivat, että karttunut kokemus suomalaisesta yhteiskunnasta on voimistanut vaikuttamishalua.

Äänestysaktiivisuus oli selvästi vilkkaampaa Suomessa syntyneiden eli toisen sukupolven ulkomaalaistaustaisten keskuudessa kuin ulkomailla syntyneiden.

Tiedot käyvät ilmi kuntademokratiaa koskevasta tutkimuksesta.

Kuntavaaliehdokkaiden ja valtuustoihin valittujen määrässä ulkomaalaistaustaiset ovat vahvasti aliedustettuina suhteessa äänioikeutettujen määrään. Puolueista suhteessa eniten ulkomaalaistaustaisia ehdokkaita oli vihreillä, kristillisdemokraateilla ja Rkp:llä.

Tutkijat Josefina Sipinen ja Hanna Wass huomauttavat, että ulkomaalaistaustaisen väestön poliittisen integraation kehitystä on tärkeää seurata, sillä se on olennainen osa heidän laajempaa kotoutumistaan.