Suomen tuhoisa maahanmuuttopolitiikka

[Lalli IsoTalo]

Karmeita lukuja taas. Jostain syystä mamuja kertyy aina eniten PS:n ollessa hallituksessa. 

Vaikuttaa joltain kokoomus ja rkp juonelta jolla murennetaan PS kannatusta, sama juttu kuin n. 10 vuotta sitten.

Proverb: Fool me once, shame on you; fool me twice, shame on me
= After being tricked once, one should learn from one's mistakes and avoid being tricked in the same way another time.

[Lalli IsoTalo]

Jäätäviä lukuja ja käyriä, joilla ei mitään vaikutusta Hölmölän aivokuolleiden harakiripäättäjien tuhoisaan maahanmuuttopolitiikkaan.

[tweet]1884642925180543454[/tweet]

[tweet]1884715335477023106[/tweet]

[DuPont]

Valtaosa maahanmuutostamme on taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti haitallista Suomelle, kuten muillekin vastaanottajamaille. Hyötyjäkin on, mutta häviävät haitoille.

[supersankaritar]

Aina ei voi mennä uskonnonvapauden tai rasismin taakse piiloon näköjään. Olipa iloinen uutinen. Asunto-osakeyhtiö otti hallintaansa aikuisten miesten rukoushuoneena käytetyn päiväkotitilan, koska sitä käytettiin yhtiöjärjestyksen vastaisesti, siitä koitui meluhaittaa, eikä sitä käytetty päiväkotina. Lisäksi käräjäoikeus määräsi asian riitauttaneen osakkeenomistajan korvaamaan asunto-osakeyhtiön oikeudenkäyntikulut, 12 668,55 euroa. Asiasta oli aiemmin annettu uhkasakko, islamilainen pohjoismaiden säätiö vei uhkasakon hallinto-oikeuteen, joka katsoi, että kaupungilla oli oikeus velvoittaa säätiötä lopettamaan toiminta uhkasakon uhalla. Päätös ei loukannut uskonnonvapautta. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/30a48a69-fb40-4f77-a186-1c1c229759a1

[Golimar]

X

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tekemän selvityksen mukaan Manner-Suomeen olisi rakennettava vuosittain 31 000–35 800 uutta asuntoa seuraavan parin vuosikymmenen aikana. Korkeampi asuntotarpeen määrä perustuu Tilastokeskuksen tekemään väestöennusteeseen ja matalampi valtiovarainministeriön ennusteeseen.

Yhteensä uusia asuntoja olisi selvityksen mukaan rakennettava noin 600 000–700 000 vuoteen 2045 mennessä.

X

Vilkkainta kasvua Helsingissä ja Tampereella
Asuntojen tarpeeseen vaikuttaa etenkin väestöennusteen mukainen nettomaahanmuutto,

X

VTT:n tekemän selvityksen ovat tilanneet Rakennusteollisuus RT, ympäristöministeriö, Kuntaliitto, Kuntarahoitus ja Finanssiala.

X

https://yle.fi/a/74-20143698

https://vimeo.com/133431219 https://vimeo.com/835417918

[starsailor]

Euroopassa suunta alkaa selvästi kääntymään, mutta PS edelleen jatkaa matuja maahantuovassa hallituksessa kuin mitään toimia ei tarvitsisi tehdä. Samalla PS:n tutkimuslaitos Suomen perusta julkaisee pafletin toistensa jälkeen, joista käy kiistattomasti ilmi ilmiön haitallisuus jokaisella tavalla. En pysty enää ymmärtämään tätä nöyrtymistä ja Suomen tuhon edistämistä hallituksessa sillä verukkeella, että "He ovat pelastamassa maata". Ei, ette te ole pelastamassa Suomea, vaan jatkatte sen tuhoamista, vaikka hyvin tiedätte seuraukset.

En pidä Perussuomalaisia enää maahanmuuttokriittisenä puolueena.

[Lalli IsoTalo]

Suomen maakuva rapistuu silmissä, varoittaa kansainvälistä liiketoimintaa edistämään pyrkivä Garry Parker.

Suomen suurin kansainvälinen maakuvahitti on "No No Square". Kun sen iskee Googlen, sijalta #2 löytyy tämä:

Stop, don't touch me there
https://www.youtube.com/watch?v=SvIQaIgKiO4

Maailman on vaikea uskoa, että tämä on tehty tosissaan, ja maksoi maltaita.

Suomi on koko maailman pilkan kohde.

[tweet]1891063896473038920[/tweet]

[-PPT-]

Mahtaakohan Suomen maahanmuuton kehitys olla nopeudessaan maailman kärkiluokkaa? Siis v1990 vieraskielisten määrä oli 0.5% ja nyt 35v myöhemmin ollaan ylitetty 10%. Toki vauhti on kiihtynyt viime vuosina.

Kenties Irlannissa aikoinaan vauhti on ollut vielä nopeampaa. Siellä tuskin ennen 1990-lukua oli juuri lainkaan maahanmuuttoa. Maastamuuttoa senkin edestä toden totta.

Sitten tuli taloudelliset menestyksekkäät kelttitiikerivuodet ja 1990-2010 oli muutamia vuosia jolloin Irlannin väkiluku kasvoi 2% vuodessa lähinnä maahanmuuton vuoksi. Toki joukossa oli myös paljon kotimaahansa palanneita expatteja.

Irlantilaisia painostetaankin hyväksymään massamaahanmuutto maahansa sillä perusteella että irlantilaisia itseään on muuttanut miljoonittain pois Irlannista.

Toki tuo peruste pitäisi paikkansa jos ne irlantilaiset olisivat muuttaneet Pakistaniin, Nigeriaan, Somaliaan yms maihin mutta hehän muuttivat Amerikkaan, Australiaan ja Englantiin mutta noin heille silti kerrotaan että itsekin muutitte aikoinaan.

Kuitenkin, massamaahamuuto on sittenkin nykymuododdaan verraten nuori ilmiö. Nykyisissä korkean maahanmuuton maissa massamaahanmuutto alkoi 60-70 luvuilla. Esim Britanniassa, jota tänä päivänä pidämme täysin menetettynä maana niin 1950-luvulla väestöstä oli muita kuin valkoisia brittejä muutama kymmenen tuhatta kun väkiluku kuitenkin oli kymmeniä miljoonia.

[Golimar]

  + mätä  x 1 000 000

X

Jyväskylän yliopisto avaa ensimmäisenä Suomessa oman väylän hakijoille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame.

Suomi toisena kielenä -taustaiset voivat jatkossa hakea omaa väylää pitkin luokanopettajakoulutukseen, varhaiskasvatukseen ja sosiaalityöhön.

Väylältä hakeudutaan jo olemassa olevaan suomenkieliseen koulutukseen. Kun S2-taustaiset hakevat omaa väyläänsä pitkin, he eivät ole hakuvaiheessa kielellisesti eriarvoisessa asemassa, kertoo Jyväskylän yliopiston monikielisen akateemisen viestinnän keskuksen johtaja Peppi Taalas.

X

Suomessa on paljon ihmisiä, jotka ovat kirjoittaneet S2-oppimäärän ylioppilaskirjoituksissa, mutta heidän osuutensa yliopistoissa on pieni, kertoo Taalas. Jyväskylän yliopistossa heitä on hänen mukaansa monella alalla alle viisi prosenttia.

Yliopiston tavoitteena on keksiä, miten koulutukseen saataisiin mahdollisimman laaja joukko Suomessa asuvia ihmisiä, joiden äidinkieli ei ole suomi.

X

Opetusneuvos Kaisu Piiroinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoo, että S2-taustaisten koulutustarpeeseen on havahduttu muuallakin Suomessa.

Esimerkiksi Helsingin yliopisto järjestää maahanmuuttajille KIVAPE-opintoja

X

Jyväskylän yliopiston uudistus on osa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa kokonaisuutta, jonka tavoitteena on kehittää Jyväskylän yliopiston moninaisuutta ja kansainvälistä vetovoimaa.

https://yle.fi/a/74-20146020

[Betonikostaja]

^
Eli matujen pääsyä korkeakouluun helpotetaan ja perustetaan matuille oma väylä, kun he eivät selviä suomenkielisistä pääsykokeista 

Valitettavasti helpotukset eivät tule jäämään tuohon. Jos matujen on vaikea päästä korkeakouluun suomenkielisten seassa, niin kaikenlaisia helpotuksia tullaan kyllä tarvitsemaan itse opinnoissakin, ei se pelkkään sisäänpääsyyn jää. Ja jos tuo sisäänpääsy on vaikeaa kielen takia, niin miten ne vaikeudet yhtäkkiä katoavat, jos opintolinja on lopulta sama kuin suomenkielisilläkin? Eivät mitkään valmistavat opinnot ihmeisiin pysty. Jos matu ei ole parissa vuosikymmenessä oppinut kunnolla suomea, niin miten se nyt yhtäkkiä onnistuisi?

Näin se suomalainen koulutusjärjestelmä sopeutuu matuihin. Rahaa palaa ja koulutustaso laskee. Luokanopettajakoulutuksen, varhaiskasvatuksen ja sosiaalityön houkuttelevuus vähenee sekin entisestään. Mutta sehän on tärkeintä, että saadaan maistereiden lisäksi matumaistereita.

[Roope]

Jyväskylän yliopisto avaa ensimmäisenä Suomessa oman väylän hakijoille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame.

Suomi toisena kielenä -taustaiset voivat jatkossa hakea omaa väylää pitkin luokanopettajakoulutukseen, varhaiskasvatukseen ja sosiaalityöhön.

Väylältä hakeudutaan jo olemassa olevaan suomenkieliseen koulutukseen. Kun S2-taustaiset hakevat omaa väyläänsä pitkin, he eivät ole hakuvaiheessa kielellisesti eriarvoisessa asemassa, kertoo Jyväskylän yliopiston monikielisen akateemisen viestinnän keskuksen johtaja Peppi Taalas.

Eli kyseessä suomeksi maahanmuuttajakiintiöt. Kiintiöthän ovat periaatteessa kiellettyjä, joten tässä ilmeisesti käytetään jotain sanamagiaa, jotta kyse ei muka olisi sellaisista.

Kuten nykyiseen nurinkurintyyliin kuuluu, käytännössä suomenkielisiin kohdistettua kieleen ja etniseen taustaan perustuvaa syrjintää perustellaan "kielellisen eriarvoisuuden" (?) poistamisella.

Jyväskylän yliopisto: Luokanopettajaksi, sosiaalityöhön ja varhaiskasvatukseen S2-väylät kevään 2026 yhteishakuun 26.2.2024

Koulutuksesta vastaavan vararehtori Marja-Leena Laakson mukaan uudistus on tärkeä yhteiskunnallisesta näkökulmasta.

"Jyväskylän yliopisto on ollut edelläkävijä kehittämässä käytäntöjä kohti yhdenvertaista ja saavutettavaa yliopistokoulutusta. Tämänkin aloitteen taustalla on arvojemme mukainen näkemys sivistysyliopiston koulutusvastuusta muuttuvassa yhteiskunnassa ja maailmassa. Yliopiston on pystyttävä palvelemaan yhä moninaistuvia hakija- ja opiskelijaryhmiä sekä vastaamaan muuttuneisiin osaamisvaatimuksiin ja muutoksiin väestörakenteessa", Laakso linjaa.

"Saavutettava yliopistokoulutus tuo mukanaan laajoja vaikutuksia ihmisten kokemuksiin osallisuudesta ja yhteenkuuluvuudesta – eikä vain tähän koulutukseen osallistuville, vaan esimerkiksi kaikille niille lapsille ja nuorille, jotka päiväkodeissa tai kouluissa kohtaavat samankaltaisesta taustasta tulevan opettajan. Myös täysin suomalaisesta kulttuuritaustasta tulevat oppilaat ja opiskelijat saavat mahdollisuuden opiskella kielellisesti ja kulttuurisesti monimuotoisemmassa ja rikkaammassa ympäristössä."

"Muuttuneet osaamisvaatimukset"? Toisin sanoen kaikille yhteiset osaamis- ja pätevyysvaatimukset jyrää nykyään etninen tausta.

Tämä on myös ministeriön kanta:

Suomen väestön moninaistuessa on tärkeää tarjota mahdollisuuksia ja osin kohdennettujakin väyliä korkeakoulutukseen, sanoo opetusneuvos Kaisu Piiroinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Piiroisen mukaan yhteiskunnan tasapainon ja edustavuuden kautta on äärimmäisen hyvä, että väestön moninaisuus näkyy paremmin yhteiskunnan eri puolilla ja eri ammattikunnissa, erityisesti säädellyissä julkisen sektorin tehtävissä.

[...]

Kieli- ja kulttuuritietoiset väylät tekevät kuitenkin näkyväksi myös niitä taitoja ja tietoja, joita suomalaisessa työelämässä tarvitaan – mutta joita ei varsinaisesti ole kirjattu tutkintovaatimuksiin.   

Joitain työssä tarvittavia taitoja ja tietoja ei pystytä määrittelemään tutkintovaatimuksiin tai muuallekaan, mutta niitä voi olla vain suomea keskimääräistä huonommin osaavilla maahanmuuttajataustaisilla. Mielelläni kuulisin tästä enemmän.

Peppi Taalas perusteli haastattelussa suomalaisten syrjintää sillä, että kouluissa ja sosiaalityössä on nykyään asiakkaina niin "monikulttuuriset ihmisjoukot", että myös "akateemisesti koulutetun väestön" pitäisi heijastella tätä muutosta.

[-PPT-]

Muutoksen huomaa pienissä arkisissa asioissakin. Esim minä käyn lähes joka ilta töiden jälkeen klo 22-23 salilla joka on 24/7 ja siihen aikaan siellä saattaa olla 20-25 ihmistä ja usein olen ainoa suomalainen. Joskus ihmiset joita ensin luulen suomalaisiksi heidän keskinäinen keskustrelunsa paljastaa heidät venäläisiksi.

[Nikolas]

Tässä on tekoälyavusteisesti keräilty tiivis luettelo joistain käyttökelpoisista keinoista maahanmuuttopolitiikan parantamiseksi:

• Vetovoimatekijöiden korjaaminen:
  a) Sosiaalipolitiikan uudistaminen estämään taloudellisesti motivoitunutta maahanmuuttoa (esim. etuuksien tiukentaminen).
  b) Oikeiden vetovoimatekijöiden kehittäminen, kuten matala ansiotuloverotus, osaavan työvoiman houkuttelemiseksi.
  
  
• Turvapaikkaprosessin tehostaminen:
  Nopeutettu ja huolellinen käsittely varmistaa, että vain aidosti suojelua tarvitsevat saavat oleskeluluvan.
  
  
• Uusintahakemusten pikakäsittely:
  Toistuvat hakemukset käsitellään nopeasti, jos ne eivät tuo uutta olennaista tietoa, mikä estää prosessin viivyttämisen.
  
  
• Maahanmuuttopolitiikan tiukentaminen:
  Rajavalvonnan parantaminen ja viisumipolitiikan kiristäminen, esimerkiksi pisteytysjärjestelmä työperäiselle maahanmuutolle, joka arvostaa koulutusta ja kielitaitoa.
  
  
• Integraation parantaminen:
  Pakollinen kielikoulutus ja kulttuurikasvatus auttavat maahanmuuttajia sopeutumaan.
  
  
• Syntyvyyden edistäminen:
  Taloudelliset kannustimet (esim. lapsilisät, verovähennykset) ja perheystävälliset palvelut (kuten vanhempainvapaat ja päivähoito) tukevat kantaväestön osuuden säilymistä.
  
  
• Avoimet leirit maasta poistettaville:
  Keskukset, joissa maasta poistettavat voivat hoitaa lähtöbyrokratiaa tukipalveluiden avulla, vähentävät piiloutumista ja ovat eettisesti kestäviä.
  
  
• Sähköinen valvonta:
  Nilkkapannat ja mobiilisovellukset maasta poistettavien seurantaan tarjoavat tehokkaan ja kohdennetun valvontakeinon ilman laajoja rajoituksia.
  
  
• Nopeutettu maasta poistamisprosessi:
  Lisäresurssit poliisille ja rajavartiolaitokselle mahdollistavat maasta poistamisen heti päätöksen jälkeen, minimoiden viiveet ja piiloutumisen riskin.

[Golimar]

+ mätä  x 1 000 000

Suomi kärkkyy Intian osaajia
Suomi uhkaa jäädä isompien maiden jalkoihin kisassa intialaisista osaajista. Monille intialaisille Suomi on tuntematon ja heikosti kiinnostava kohde uran luomiseen.

X

Maailmalla on käynnissä kiristyvä kilpailu intialaisista aivoista ja käsipareista. Lukuisat maat yrittävät houkutella osaavia työntekijöitä Intiasta.

Näin tekee myös Suomi, joka haluaisi lisää erityisesti intialaisia it-asiantuntijoita ja hoitoalan työntekijöitä paikkaamaan osaajapulaa.

Viime vuosina Suomeen on tullut keskimäärin noin tuhat intialaista erityisosaajaa vuodessa. Suomessa asuvien intialaisten määrä on kasvanut parista tuhannesta yli 20 000:een.

X

Mutta Suomi ei kiinnosta tällä hetkellä kovin paljon intialaisia osaajia, arvioi työnvälitysfirmaa johtava Neil Salaria.

Yhdysvallat ja Kanada hakkaavat suosiossa muut maat. Euroopassa vetävimpiä kohteita ovat Saksa, Ranska ja Malta, Lähi-idässä puolestaan kiinnostaa Yhdistyneet arabiemiraatit, Salaria luettelee.

Hänen mukaansa kuuluisat suuryhtiöt lisäävät tiettyjen maiden suosiota. Suomesta intialaiset tietävät lähinnä Nokian.

Salarian firma on aloittanut vähän aikaa sitten työntekijöiden välittämisen myös Suomeen. Ensimmäiset hakijat ovat parhaillaan työhaastatteluissa.

X

Salarian mukaan saksalaiset vierailevat intialaisissa kouluissa houkuttelemassa jopa 15-vuotiaita oppilaita Saksaan jatko-opiskelemaan ja sen jälkeen töihin.

– Kaikki keskittyvät nyt intialaisiin osaajiin. Ensin tullutta palvellaan ensin. Jos Suomi välittää viestiään löysästi ihmisille, sillä tulee olemaan vaikeaa tulevaisuudessa.

X

Markkinointiin pitäisi panostaa enemmän, myöntää Suomen Delhin-suurlähetystön päällikkö, suurlähettiläs Kimmo Lähdevirta.

X

– Siinä ei voi tapahtua työntekijöiden tai hakijoiden hyväksikäyttöä missään vaiheessa. Näitä me koitamme kitkeä pois.

Toinen ongelma Intiassa ovat niin sanotut diplomimyllyt eli oppilaitokset, jotka myyvät väärennettyjä tutkintotodistuksia. Siksi hakemukset pitää käsitellä huolella, Lähdevirta sanoo.

X

– Intian it-alan kehitys on ollut todella huimaa. Iso osa kansainvälisistä it-taloista on intialaisia, ja ne toimittavat palveluita myös suomalaisille yrityksille, suurlähettiläs sanoo.

X

https://yle.fi/a/74-20142890

https://vimeo.com/689466556                                                                                           
https://vimeo.com/780556942   

                                                                                                                                                                                                                             

[Roope]

Suomi kärkkyy Intian osaajia
Suomi uhkaa jäädä isompien maiden jalkoihin kisassa intialaisista osaajista. Monille intialaisille Suomi on tuntematon ja heikosti kiinnostava kohde uran luomiseen.                                                                                                                                                                                                           

Intian osaajia ehti jo tulla itärajan yli muutamia kymmeniä, mutta sitten pantiin rajanylityspaikat kiinni. Yksikään ei saanut turvapaikkaa, mutta turvapaikanhakija saa tehdä töitä Suomessa mielin määrin ilman oleskelulupaakin. Suurin osa tosin taisi haihtua muualle Eurooppaan osaamaan.

[Golimar]

Suomen vetovoimaisin kaupunki törsäsi vuosia rahaa valtaviin investointeihin, mutta sitten kassa tyhjeni
Tampere on rakentanut vetovoimaansa isoilla investoinneilla. Muuttajien tuomat tulot eivät riitä kattamaan menoja.

X

Suomen vetovoimaisimmalla kaupungilla on kuitenkin edessään nyt miljoonasäästöt. Tampereen taloussuunnitelma seuraaville kolmelle vuodelle on lähes 180 miljoonaa euroa miinuksella.

Mitä tapahtui?

Tampere maksaa nyt kasvun hintaa
Kasvu on hyvä asia, mutta sillä on hintansa. Sitä Tampere maksaa nyt, sanoo kuntatalouden asiantuntija Eero Laesterä.

– On ihan kiistatonta, että kaupunki on velkaantunut. Samalla se on myynyt omaisuuttaan, että pystyisi hoitamaan kasvun säällisesti.

Tampereen investoinneissa painopiste on ollut elinvoimainvestoinneissa.

X

Viime vuosina Tampere on käyttänyt paljon rahaa esimerkiksi raitiotiehen, Tampereen areenaan, Tammelan stadioniin, maanalaisiin pysäköintiluoliin ja uusiin kaupunginosiin.

– Niillä houkutellaan muualta tulevia ja pyritään pitämään väki kaupungissa. Nämä ovat juuri niitä asioita, jotka tekevät Tampereesta Tampereen,

X

Se, että Tampere houkuttelee uusia asukkaita, ei näy heti kaupungin kassassa.

Vaikka muuttajia tulee paljon, iso opiskelijajoukko ei ole kassavirran kannalta lyhyellä tähtäimellä "kaikkein optimaalisin", sanoo aluekehityksen asiantuntija, Turun kaupungin strategiajohtaja Timo Aro. Suurin osa tulijoista on muuttohetkellä pienituloisia.

Vaikka lyhyellä aikavälillä Tampereelle muuttava opiskelijajoukko voi näyttää taloudelliselta taakalta, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä se on kaikkea muuta,

X

Jos opiskelijat kotiutuvat ja työllistyvät valmistuttuaan Tampereelle, se heijastuu ajan kanssa positiivisesti Tampereen verotulokehitykseen ja muuhun kehitykseen.

– Muuttovirta on tulevan taloudellisen liikkumavaran ja varsinkin työmarkkinoiden näkökulmasta valtavan potentiaalinen ja positiivinen tekijä, Aro sanoo.

– Arvioin, että 99 prosenttia Suomen kunnista ottaisi ilomielin vastaan Tampereen muuttoliikkeen määrän ja muuttajien rakenteen.

X

https://yle.fi/a/74-20146114

X

Julkaistu : 03.05.2023
Suomalaiset ammattikorkeakoulut ovat uutisoineet lähes eksponentiaalisesti kasvaneista hakemusluvuista englanninkielisiin hakukohteisiin. Vaikka luvuissa otettaisiin huomioon se, että harva hakija hakee vain yhteen hakukohteeseen (ja voi täten olla jopa kuuden eri hakukohteen luvuissa edustettuna), on hakijoiden määrä kasvanut lyhyessä ajassa valtavasti.

Suurin osa englanninkielisiä amk-tutkintoja tarjoavista ammattikorkeakouluista on mukana keväällä 2022 käyttöön otetussa International UAS Exam-valintakokeessa. Kaksivaiheinen valintakoeprosessi järjestetään täysin verkossa.

Hakuprosessiin osallistuminen on todella vaivatonta, sillä hakijoilta ei toistaiseksi ole edellytetty erillistä todistusta kielitaidostaan, hakemuksesta ei peritä maksua, eikä hakijoiden tarvitse matkustaa Suomeen valintakoetta varten. Tämän myötä myös hakijajoukon profiili on selvästi muuttunut.

X

Haaga-Helian kansainvälisten hakijoiden selvä enemmistö on viime hakukierroksilla ollut kotoisin Bangladeshista, Nepalista ja Sri Lankasta, ja kyseiset kansallisuudet ovat olleet vahvasti edustettuina myös muissa ammattikorkeakouluissa.

X

Suomalaisen koulutuksen vetovoimaisuus ja ammattikorkeakoulujen markkinointi näissä maissa ei ole ainoa kasvun taustalla vaikuttava tekijä. Kattavaa dataa hakupäätökseen vaikuttavista tekijöistä ei ole saatavilla, mutta Suomen kansainvälisiä opiskelijoita koskevaa suopeaa politiikkaa (Maahanmuuttovirasto 14.4.2022) voidaan pitää hakijoiden näkökulmasta vahvana kannustimena. Myöskään hakijoiden kotimaissa vallitsevien vaikeiden poliittisten, taloudellisten, ja sääolosuhteiden vaikutusta kiinnostukseen ei voi aliarvioida.

Monesta näkökulmasta on tietenkin hienoa, että suomalaiselle korkeakoulutukselle on selvästi kysyntää. Tämä kehitys tukee Opetus- ja kulttuuriministeriön asettamaa tavoitetta kolminkertaistaa uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä vuoteen 2030 mennessä (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2022). Nämä opiskelijat ovat myös lukuvuosimaksuvelvollisia. He siis lisäävät ammattikorkeakoulujen tuloja ja näin osaltaan vahvistavat oppilaitosten taloutta.

Suurten opiskelijamäärien saapuminen Suomeen Intian niemimaalta ei kuitenkaan ole täysin ongelmatonta ammattikorkeakoulun arjen näkökulmasta. Oleskelulupaprosessi kestää tyypillisesti useita kuukausia johtuen muun muassa siitä, että srilankalaisia ja bangladeshilaisia palveleva lähin Suomen lähetystö sijaitsee Intiassa.

Prosessin hitauden takia esimerkiksi tammikuussa 2023 Haaga-Helian englanninkielisissä amk-tutkinnoissa aloittaneista opiskelijoista noin puolet suorittaakin ensimmäisen lukukautensa verkko-opintoina kotimaastaan käsin.

X

Kuten mainittua, moni Intian niemimaalta tuleva opiskelija on usein jo varttuneempi, ja näin ollen osa saapuu Suomeen puoliso ja lapset mukanaan. Ottaen huomioon eron lähtömaan ja Suomen elinkustannuksissa, opiskelijat saattavat tuntea suurta painetta työntekoon jo opintojensa alkuvaiheessa.

Vaikka tämä saattaa yhteiskunnan tasolla helpottaa työmarkkinoiden paljon uutisoitua osaajapulaa, olisi sekä ammattikorkeakoulun että opiskelijan urakehityksen kannalta tärkeää, että maahan saapuneet opiskelijat myös suorittaisivat opintonsa loppuun ja valmistuisivat. Aina näin ei kuitenkaan käy.

X

opiskelijat tulevat kaipaamaan kattavaa tukea suomen kielen oppimiseen, harjoittelupaikkojen löytämiseen ja oman alansa tehtäviin työllistymiseen.

Kansainvälisen ilmapiirin, eri näkökulmien ja kokemusten, sekä verkostoitumisen kannalta olisi tärkeää varmistaa, että opiskelijaryhmät ovat jatkossakin kansallisuuksiltaan monimuotoisia. Ennennäkemättömien hakijamäärien myötä ja tekoälypalveluiden yleistyessä hakuprosesseja tulee kehittää, jotta niiden tarkoituksenmukaisuus voidaan varmistaa – strategisia tavoitteita unohtamatta.

Ammattikorkeakoulut ovatkin heränneet tähän uuteen todellisuuteen – esimerkiksi International UAS Examin kehitystyö, jossa selvitetään mahdollisuuksia tunnistautumiseen ja valvontaan, on jo käynnistynyt.

https://esignals.fi/kategoria/kansainvalisyys/ammattikorkeakoulut-kansainvalisen-opiskelijatulvan-aalloilla/

X

Julkaistu : 15.12.2017
Suomen ongelmana on ollut pitkään ulkomaalaisten työllistyminen yrityksiimme. Kansainvälisten korkeakoulutettujen on vaikea saada työpaikkaa Suomesta, vaikka kyseessä olisi kansainvälinen yritys. Työpaikan saa valitettavasti vain alle puolet valmistuneista, koulutusta vastaavan työpaikan vielä harvempi. Syitä korkeakoulutettujen valmistuneiden resurssien ja osaamisen vähäiseen hyödyntämiseen on monia. Kun yrityksiltä  kysyttiin tähän syitä aiemmassa samaan teemaan liittyvässä hankkeessa, kuitenkin vain yksi nousi esiin: suomen kielen taito.

X

https://esignals.fi/kategoria/opiskelu/kansainvaliset-korkeakoulutetut-ovat-alihyodynnetty-resurssi/

[sakarit]

https://yle.fi/a/74-20146020

Yliopisto keksi keinon tavoittaa hakijat, jotka ovat aliedustettuina opiskelijoiden joukossa

Hakuväylä tulee ainakin aluksi luokanopettajakoulutukseen, varhaiskasvatukseen ja sosiaalityöhön. Jos väylä osoittautuu toimivaksi, se saatetaan ottaa käyttöön laajemmin.

Tämähän kuulistaa hyvältä. Mitä hienoa on keksitty?

Jyväskylän yliopisto avaa ensimmäisenä Suomessa oman väylän hakijoille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame.

Suomi toisena kielenä -taustaiset voivat jatkossa hakea omaa väylää pitkin luokanopettajakoulutukseen, varhaiskasvatukseen ja sosiaalityöhön.

Väylältä hakeudutaan jo olemassa olevaan suomenkieliseen koulutukseen. Kun S2-taustaiset hakevat omaa väyläänsä pitkin, he eivät ole hakuvaiheessa kielellisesti eriarvoisessa asemassa, kertoo Jyväskylän yliopiston monikielisen akateemisen viestinnän keskuksen johtaja Peppi Taalas.

S2-väyliltä voi hakea opintoihin ensimmäisen kerran kevään 2026 yhteishaussa. Uusi väylä ei näillä näkymin lisää aloituspaikkoja.

Jaahas, olikin sitä itseään. S2-porukkaa otetaan kiintiönä opiskelemaan Jyväskylän yliopistoon, koska he eivät muuten tuonne yleisessä ja yhtäläisessä haussa juuri pääsisi. Kun aloituspaikkojen kokonaismäärää ei siis kasvateta, ei vastaisuudessa jotkut epä-S2 henkilöt pääsekään tuonne opiskelemaan, koska heikompitasoiset kiintiöhakijat ovat vieneet paikat.

Kiittäkää vuolaasti ne ensimmäisinä yleisessä haussa putoavat Peppiä ja laajemminkin Jyväskylän yliopistoa. Se oli kunniateko teille monikulttuurin puolesta, että reputitte sisäänpääsyn S2-henkilöiden ohituskaistan vuoksi.

[Phantasticum]

Intian osaajia ehti jo tulla itärajan yli muutamia kymmeniä, mutta sitten pantiin rajanylityspaikat kiinni.

Tämä menee täysin hallitusohjelman mukaisesti Ylen julistaessa otsikossaan Suomen kärkkyvän intialaisia osaajia. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa 20.6.2023 Vahva ja välittävä Suomi todetaan sivulla 205 näin: "Hallitus ottaa käyttöön kohdemaamallin työperusteisen maahanmuuton kohdentamiseksi. Tavoitteena on suunnata rekrytointi maiden erityisiin osaajaryhmiin. Kohdemaat ovat Intia, Filippiinit, Brasilia ja Vietnam. Seurataan kohdemaamallin julkistaloudellisia vaikutuksia."

Vietnamin ja Filippiinit osaajia on jo käyty henkilökohtaisesti rekrytoimassa, ja nyt on Intian vuoro. Seuraavaksi otsikoihin tupsahtanee Brasilia. Emmehän unohda myöskään perussuomalaista vaihtoehtoa. "Kannatamme järkevää ja laillista muuttoliikettä. Suomea hyödyttävä osaaminen on tervetullutta ja teemme myös maaohjelmia tarvittavan työvoiman rekryämiseksi."

Valtiovarainministeri Purra nostelee maahanmuuton vastaisia lippusia ja lappusia vaalitenteissä vain siksi, että hänen on pakko ylläpitää illuusiota maahanmuuttokriittisestä puolueesta. Sama on nähty aiemmin, kun perussuomalaisten oli uskottavuuden vuoksi vedettävä perässään EU- ja eurokriittistä rekeä.

[Circus Hypno]

Mites nyt näin? Eikö näiden pitänyt paikata työvoimapulaa? 

https://yle.fi/a/74-20147653

Ulkomaalaistaustaiset nuoret ovat työttöminä suomalaistaustaisia useammin
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan erot ulkomaalais- ja suomalaistaustaisten nuorten välillä selittyvät vanhempien sosioekonomisella asemalla.

Anni Kavander
14:31

..

Pellervon taloustutkimuksen tekemässä tutkimuksessa ilmeni, että 18–29-vuotiaat ulkomaalaistaustaiset nuoret ovat useammin työttöminä tai työvoiman ulkopuolella suomalaistaustaisiin ikätovereihinsa verrattuna.

He myös suorittavat harvemmin toisen ja kolmannen asteen tutkintoja. Koulutuksesta jälkeen jäävät erityisesti miehet.

Eroja selittää tutkimuksen mukaan vanhempien heikko sosioekonominen asema, joka heijastuu myös lapsen koulutukseen ja työmarkkinoille pääsyyn.

..

[Golimar]

X

If you repeat a lie often enough, people will believe it, and you will even come to believe it yourself.

X

If you repeat a lie often enough, people will believe it.
If you repeat a lie often enough, it becomes the truth.
If you tell a lie big enough and keep repeating it, people will eventually come to believe it.
If you repeat a lie long enough, it becomes truth.
If you repeat a lie many times, people are bound to start believing it.

X

https://en.wikiquote.org/wiki/Joseph_Goebbels#Misattributed

X

Edes tieto ei suojaa meitä lumetotuusvaikutukselta. Jopa henkilöt, jotka tietävät, että väite ei ole totta, alkavat pikkuhiljaa uskoa, kun toistoja tulee tarpeeksi. Disinformaation tehokkuus perustuu pitkälti tähän.

Psykologiaa ja neurotieteitä tutkivan Fazion työryhmä testasi tätä muun muassa väittämällä koeryhmälle, että skotlantilainen miesten perinnevaate on nimeltään sari. Osallistujat tiesivät ennalta, että vaate on oikeasti nimeltään kiltti, mutta he alkoivat epäröidä jo kuultuaan väärän väitteen kahdesti.

X

https://yle.fi/a/20-295221

X

Työtä ja tekijöitä Suomeen
Suomi tarvitsee ulkomaista työvoimaa, koska vuoteen 2030 mennessä työikäisiä on noin 130 000 vähemmän. Meidän on aktiivisesti edistettävä työperäistä maahanmuuttoa työmarkkinoiden osaamisvajeiden ja yritysten rekrytointiongelmien helpottamiseksi. Työ on myös parasta kotoutusta.

Tavoitteemme
Tarvitsemme aktiivista maahanmuuttopolitiikkaa, jolla lisäämme työperusteista maahanmuuttoa Suomeen. Suomea on markkinoitava ulkomailla niin kiinnostavana työntekomaana kuin palkitsevana opiskelu- ja tutkimusympäristönä.
Työvoiman saatavuusharkinnasta tulee luopua ja työntekoon oikeuttavien oleskelulupien käsittelyn on oltava nopeaa. 
Ulkomaisten opiskelijoiden kiinnittymistä Suomeen työn kautta on edistettävä kielikoulutuksella ja opiskeluajan yritysyhteistyöllä. Tutkinnon Suomessa suorittaneiden ulkomaisten opiskelijoiden tulisi saada valmistumisen jälkeen automaattisesti työlupa. 
Kotoutumista ja työllistymismahdollisuuksia voidaan parantaa nopealla kielikoulutukseen pääsyllä ja yhdistämällä kieliopintoja ammatillisiin opintoihin. Ulkomaisten tutkintojen tunnistamis- ja tunnustamismenettelyyn tulee luoda nopeat palvelumallit.
Yritysten mahdollisuuksia tarjota työkokeilupaikkoja on laajennettava.
Lähivuosina työelämästä siirtyy vuosittain pois enemmän työntekijöitä kuin työmarkkinoille tulee uusia työntekijöitä. Vuoteen 2030 mennessä työikäisen (15–64-vuotiaiden) väestön määrä vähenee noin 130 000 hengellä. 

Maahanmuutto voi paikata osan kasvavasta työvoiman ja osaamisen tarpeesta. Meidän on edistettävä työperusteista maahanmuuttoa suomalaisten työmarkkinoiden osaamisvajeiden ja yritysten rekrytointiongelmien helpottamiseksi. 

Valtaosa ulkomaalaisista työntekijöistä on EU/ETA-maiden kansalaisia, jotka eivät tarvitse työskentelyyn tai maahantuloon lupaa. Tällä hetkellä emme ole erityisen houkutteleva kohdemaa ulkomaalaisille työntekijöille. Heidän rekrytointinsa ulkomailta voi olla yrityksille vaikeaa ja lupamenettely on edelleen kohtuuttoman hidas. 

Ulkomaalaiset opiskelijat ovat maahanmuuttajina tärkeä kohderyhmä. Heillä on tuoretta osaamista sekä kansainvälisiä verkostoja. Heidän on pystyttävä tulemaan maahan ja jäämään työmarkkinoillemme nykyistä helpommin. Siihen opiskelijat tarvitsevat työharjoittelujaksoja, suomalaista työkokemusta ja riittävää kielitaitoa. 

Suomen tulee jatkossakin kantaa vastuunsa turvapaikkaa hakevien hädänalaisten ihmisten auttamisesta. Meidän pitää huolehtia siitä, että täältä oleskeluluvan tai turvapaikan saaneet saavat tarvitsemansa kotouttamispalvelut ja että he voivat työllistyä. 

X

https://ek.fi/tavoitteemme/innovaatiot-digitalisaatio-ja-osaava-tyovoima/tyoperainen-maahanmuutto/

https://maanpuolustaja.fi/myth-3

[Firtu Fakkari]

^^
Katsoin tuon ylimmän mainoksen ja ihmettelin, mikä firma tuollainen "great apes" oikein on. No, afrikastahan me saamme tänne niitä great apeseja.

Taitaa olla kovasti rasistinen mainos, kun tuonniminen firma hamuaa tänne neekereitä.

[Lalli IsoTalo]

Laitan tämän tänne, muuallekin mahtuisi. Kartta vaikuttaa optimiselta, kantaväestön kannalta.

Population of Europe In 2100 Without & With Immigration
https://brilliantmaps.com/population-in-europe-in-2100-without-with-immigration/

[Betonikostaja]

En ole ikinä ymmärtänyt, mikä arvo väkimäärä on sinänsä. Tärkeämpää on, millaista se väestö on. Afrikassa riittää porukkaa, mutta siitä ei ole ollut Afrikan maille mitään hyötyä, vain haittaa. Nyt Eurooppaa täytetään afrikkalaisilla ja luullaan että kehitys kulkee jotenkin toisin 

Vähäväkisempi ja kehittyneempi Eurooppa pärjäisi varmasti paljon paremmin kuin runsasväkisempi ja matuvaltaisempi Eurooppa. Lisäväestä ei ole kuin haittaa ja taloudellista rasitusta, jos se tarkoittaa kehitysmaamatuja.

[Firtu Fakkari]

Tuosta huomaa Suomen kohdalla sen, että väestö täällä tulee joka tapauksessa vähenemään, joten on mielestäni aivan älytöntä ottaa tänne ulkomaalaisia, kun väestö ei tuon mukaan edes kasva. Ymmärtääkseni matutus on aina perustunut väestön lisäämisen tarpeeseen.

Oma ongelmansa kokonaan on, kuinka tulemme toimeen aina vain suhteessa kasvavan ulkomaalaisväestön kanssa oman väestömme suhteessa pienentyessä.

[Roope]

Jyväskylän yliopisto avaa ensimmäisenä Suomessa oman väylän hakijoille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame.

Suomi toisena kielenä -taustaiset voivat jatkossa hakea omaa väylää pitkin luokanopettajakoulutukseen, varhaiskasvatukseen ja sosiaalityöhön.

Väylältä hakeudutaan jo olemassa olevaan suomenkieliseen koulutukseen. Kun S2-taustaiset hakevat omaa väyläänsä pitkin, he eivät ole hakuvaiheessa kielellisesti eriarvoisessa asemassa, kertoo Jyväskylän yliopiston monikielisen akateemisen viestinnän keskuksen johtaja Peppi Taalas.

Eli kyseessä suomeksi maahanmuuttajakiintiöt. Kiintiöthän ovat periaatteessa kiellettyjä, joten tässä ilmeisesti käytetään jotain sanamagiaa, jotta kyse ei muka olisi sellaisista.

Kuten nykyiseen nurinkurintyyliin kuuluu, käytännössä suomenkielisiin kohdistettua kieleen ja etniseen taustaan perustuvaa syrjintää perustellaan "kielellisen eriarvoisuuden" (?) poistamisella.

Jyväskylän yliopisto: Luokanopettajaksi, sosiaalityöhön ja varhaiskasvatukseen S2-väylät kevään 2026 yhteishakuun 26.2.2024

Perussuomalaiset Opiskelijat: "Maahanmuuttajakiintiöt eivät kuulu korkeakoulujen yhteishakuun"

[...]

Vastaavanlaisia kiintiöitä maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille on kokeiltu myös Ruotsissa. Siellä yliopistoista lakkautettiin vastaavanlaiset kiintiöt maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille, kun eräät tavallisessa hakukiintiössä ilman opiskelupaikkaa jääneet haastoivat yliopiston oikeuteen syrjinnästä.

Heidän pääsykoetuloksensa olivat parempia kuin kenelläkään maahanmuuttajataustaisten kiintiön kautta yliopistoon päässeellä opiskelijalla, mutta he itse jäivät siitä huolimatta ilman opiskelupaikkaa. Ruotsalainen oikeusistuin totesi yliopiston käytännön syrjiväksi.

– On selvää, että myös Jyväskylän yliopiston suunnitelma vieraskielisten omasta hakuväylästä tulee johtamaan kantasuomalaisten hakijoiden syrjintään. Suomessa vieraskielisten tulee opetella suomea eikä turvautua tällaisiin ohituskaistoihin, toteaa Perussuomalaisten Opiskelijoiden varapuheenjohtaja Teemu Lahtinen.

Suomen Uutiset 12.3.2025

En keksi mitään tekosyytä, miksi järjestely ei olisi myös Suomessa yksiselitteisesti laiton kiintiö ja siten laitonta syrjintää. Yhdenvertaisuusvaltuutettu?

[Miniluv]

^ Vinkkasin Jyväskylän ehdokkaille.

[Emo]

Suomen tuhoisa maahanmuuttopolitiikka tuhoaa pigmentinkin.

"Next level"

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/95b25f6d-adf1-4b22-b0fe-f025c8c4a265

Juttu on muurin takana, mutta pääasia käy selväksi. Tulijat vihaavat mustaa. Ihonvärin vaalentaminen on kuitenkin kulttuurin omimista ja rasismia. Ei meillekään sallita afroja, rastoja eikä bläkfeissiä.

Suomessa asuvien ulkomaalaistaustaisten ihmisten keskuudessa leviää nyt pysäyttävä ilmiö, josta ei puhuta. Nadia, 34, on valmis kertomaan kaiken.

Vaikutus tulee nopeasti. Jos tätä levittäisi viivana käteensä, jo muutaman päivän päästä näkyvissä olisi vaaleampi raita.

He, jotka ainetta käyttävät, levittävät sitä muutaman kerran päivässä: Heti aamusuihkun jälkeen, toisen kerran nukkumaan mennessä. Osa piikittää jopa suoraan suoneen. Silloin ei tarvitse polttaa ihoaan, mutta riskinä ovat maksan, munuaisten ja hermoston myrkytystilat.

Ei kannata valkaista ihoaan. Nekridirodun kasvonpiirteet bataattinokkineen eivät useinkaan ole kauniit, mutta musta ihon väri häivyttää piirteet ja varjot. Jos väri poistetaan, jää jäljelle rouhea naama. Tämän huomaa kun on katsellut valokuvia albiinoneekereistä, ei hyvä.

Jos juttu jatkuisi, siinä varmasti syyllistetään valkoiset näiden wanna-be-spermanaamojen maksavaurioista.
En maksa saadakseni lukea lisää. Tiedän jo.

[Mjane]

Ramadanin parhaat kauneusvinkit! Mikäli käyttää huivia voi panostaa hiusten hyvinvointiin eikä täydelliseen kampaukseen  Pro tip: kajalin sävyn voi yhdistää huivin sävyyn!

[Roope]

Helsingin Sanomien Marko Junkkarilta päivän lehteen parikin artikkelia, joissa Suomen muihin maihin verrattuna lepsua maahanmuuttopolitiikkaa arvostellaan yhdenvertaisuusvaltuutetun näkökulmasta.

Ministeri Rantasen rautainen ote

Sisäministeri Mari Rantanen on ylpeä maahanmuuttopolitiikan linjanmuutoksesta. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on antanut siitä jo useita kriittisiä lausuntoja.

Helsingin Sanomat 18.3.2025

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on lausunnoissaan moittinut käytännössä kaikkia Orpon hallituksen maahanmuuttoa koskevia kiristyksiä. Keskeinen kritiikki koskee sitä, että lukuisien lakimuutosten kokonaisvaikutuksia perus- ja ihmisoikeuksiin ei ole arvioitu kattavasti.

"Hallituksen maahanmuuttopolitiikan inhimillinen hinta on kohtuuttoman korkea", yhdenvertaisuusvaltuutettu totesi maaliskuun alussa julkaisemassaan tiedotteessa.

Mari Rantanen muuttaa Suomen kansalaisuuden palkinnoksi, joka maahan­muuttajan on ansaittava

HS-analyysi | Hallitus muuttaa päinvastaiseksi tavan, jolla Suomen kansalaisuuden voi saada. Sisäministeri Mari Rantasen johdolla maahanmuuttopolitiikkaa uudistetaan harkitun sirpaleisesti, kirjoittaa politiikan toimittaja Marko Junkkari.

Helsingin Sanomat 18.3.2025

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on arvostellut linjaa siitä, että "lakimuutokset on toteutettu sirpaleisesti, ilman riittävää samanaikaisten, limittäisten ja perättäisten muutosten yhteisvaikutusten arviointia perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta".

Toimittaja Junkkari ei ehkä muista, mutta pakolaisaktivistit ja vihervasemmisto-oppositio hokivat näitä "kokonaisvaikutuksia" jo Sipilän hallituksen kaudella. Vuoden 2015 kriisin jälkeenkään Suomen maailman löysimpään turvapaikkapolitiikkaan ei olisi saanut tehdä kiristyksiä ennen kuin haluttujen muutosten "kokonaisvaikutukset" olisi selvitetty. Selvityksiä odotellessa (muutama vuosi ja seuraava hallitus?) myös kaikki turvapaikanhakijoiden käännytykset olisi pitänyt keskeyttää.

"Kokonaisvaikutukset" olivat ja ovat pelkkä stiiknafuulasana, sillä niin Sipilän kaudella kuin nytkin kaavailtujen maahanmuuttopolitiikan kiristysten "kokonaisvaikutukseksi" voi etukäteen arvioida, että Suomen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka jää kokonaisuutena edelleen erityisen löysäksi verrattuna muihin EU-maihin ja myös Ruotsiin ja etenkin Tanskaan.

Maahanmuuttopolitiikan suunnanmuutosta Rantanen itsekin luonnehtii Helsingin Sanomien haastattelussa "merkittäväksi". Se on hänelle selvästi ylpeyden aihe.

Viime vuonna Suomessa jätettiin 2 399 ensimmäistä turvapaikkahakemusta. Hakemusmäärä laski 47 prosenttia vuoteen 2023 verrattuna.

"Suunta on oikea", Rantanen sanoo.

"Mutta jos kysyt perussuomalaisten kantaa, niin silloin tavoite on nolla turvapaikanhakijaa, Rantanen sanoo.

Jos jommankumman tarkoitus on väittää, että turvapaikkahakemusten määrän satunnainen lasku johtuu turvapaikkapolitiikan kiristyksistä, kuten tuo antaa ymmärtää, niin sehän on pötypuhetta. Mistä kiristyksistä se muka johtuisi?

Suomen turvapaikkapolitiikka on edelleen löysää, eikä esimerkiksi hyväksymiskriteereihin ja sitä kautta erittäin korkeisiin hyväksymisprosentteihin (jo vuoden 2015 ongelma) ole puututtu. Miten Rantanen pyrkisi siihen nollaan turvapaikanhakijaan?

On myös tahallisen harhauttavaa olla ottamatta huomioon ukrainalaisia humanitaarisena maahanmuuttona vain siksi, että heidät käsitellään muista erillään.

Kun Rantanen aloitti ministerinä kesällä 2023, sisäministeriön ylimpänä virkamiehenä eli kansliapäällikkönä toimi Kirsi Pimiä.

Lähteiden mukaan Rantanen suhtautui Pimiään varauksellisesti ja yritti pitää hänet mahdollisimman sivussa lainsäädäntötyöstä. Epäluulon syynä oli todennäköisesti se, että Pimiä on entinen yhdenvertaisuusvaltuutettu, jonka edellinen sisäministeri, vihreiden silloinen puheenjohtaja Maria Ohisalo oli nimittänyt ministeriön ylimmäksi virkamieheksi.

"Meillä oli ihan asialliset välit kansliapäällikön kanssa", Rantanen sanoo. Hän kiistää näkemyksen, että olisi pyrkinyt pitämään Pimiän ministeriössä sivuraiteella.

"Hän oli kansliapäällikkö ja johti ministeriötä. En tiedä, miten olisin pitänyt häntä sivussa uudistuksista. Tai miten hänen olisi pitänyt varsinaisesti edes olla mukana uudistuksissa. Hallitusohjelmaa toimeenpannaan tehokkaasti ja se on minun tehtäväni."

Pimiän viisivuotinen kausi kansliapäällikkönä päättyi helmikuun alussa 2025. Uudeksi kansliapäälliköksi valittiin rajavartiolaitoksen raja- ja meriosaston osastopäällikkö, yleisesikuntaupseeri Matti Sarasmaa.

Vihreiden poliittiseksi virkanimitykseksi mainitun kansliapäällikkö Pimiän agendasta jäi vieläkin vähemmän epäselvyyttä kuin edeltäjänsä Päivi Nergin. Se kai oli kaikille selvää.

Mutta mitä uudistuksia Mari Rantanen tekisi Suomen maahanmuuttopolitiikkaan, jos perussuomalaiset saisi yksin vapaasti päättää?

Rantasen mukaan olisi syytä tehdä ulkomaalaislain kokonaisuudistus, jonka myötä kaikki ulkomaalaisiin liittyvä lainsäädäntö tuotaisiin yhteen ulkomaalaislakiin. Rantanen haluaisi siis siirtää esimerkiksi työperäiseen maahanmuuttoon ja ulkomaisiin opiskelijoihin liittyvät asiat yhteen lakiin ja sisäministeriön hallinnonalalle.

"Lisäksi esimerkiksi perheenyhdistämistä pitäisi tiukentaa vielä lisää. Ja pitäisi uudistaa säilöönottoon liittyvää lainsäädäntöä", Rantanen sanoo.

Tämän vuoden alusta työntekijän oleskeluluvan tuloraja nousi 1 600 euroon.

"Sitä pitäisi nostaa lisää. Esimerkiksi 2 600 euroon", Rantanen sanoo.

Perheenyhdistäminen, säilöönotto ja työntekijän oleskeluluvan tuloraja. Tässä kaikki, jos PS saisi yksin vapaasti päättää?

Ei ihme, että eivät saa oikein mitään aikaan, eivät edes keskustelua. Eihän heillä näköjään ole ministeritasolla minkäänlaista visiota siitä, millaiseen politiikkaan pitäisi pyrkiä: Ruanda-malli. Ihan vähintä olisi puuttua välittömästi suomalaisten maksamaan "opiskeluperäiseen" maahanmuuttoon, joka on räjähtänyt viime vuosina. Nostaisivat sen edes framille paheksuttavaksi.

Sirpaleisuus on kuitenkin Orpon hallitukselta harkittu toimintatapa.

Lukuisten yksittäisten linjaa kiristävien lakiesitysten vaihtoehtona olisi ollut ulkomaalaislain kokonaisuudistus. Siinä kaikki yksittäiset muutokset olisi tehty kerralla, jolloin niitä olisi ollut helpompaa sovitella yhteen ja arvioida niiden kokonaisvaikutuksia.

Näin oli alun perin tarkoitus myös tehdä.

Sisäministeriössä tehtiin viime vaalikaudella esiselvitys ulkomaalaislain kokonaisuudistuksesta, jota oli tarkoitus ryhtyä toteuttamaan vaalien jälkeen. Orpon hallitus päätti kuitenkin heittää kokonaisuudistusta koskevan esiselvityksen roskiin.

Rantasen mukaan esiselvityksen hautaamiseen syynä oli se, että sen tavoitteet olivat "täysin toisenlaisia kuin nykyisen hallituksen".

Edellisessä hallituksessa sisäministerin salkku oli vihreillä. Alkuun sitä hoiti vihreiden silloinen puheenjohtaja Maria Ohisalo, loppukaudesta Krista Mikkonen. Vihreät ovat tunnetusti maahanmuuttopolitiikassa lähes päinvastaisella linjalla kuin perussuomalaiset.

Rantanen arvostelee esiselvitystä siitä, että siinä "ei sanallakaan mainittu väärinkäytöksiä tai turvallisuutta". Hallitusohjelman maahanmuuttopoliittisen linjauksen lähtökohta on hänen mukaansa nimenomaan estää järjestelmän väärinkäytöksiä ja lisätä turvallisuutta.

Rantasen mukaan hallitus ei myöskään voinut jäädä odottelemaan kokonaisuudistuksen tekemistä, koska erinäisiä turvallisuuteen liittyviä muutoksia piti saada nopeasti voimaan.

Lakiesitysten sirpaleisuuden taustalla saattavat olla myös poliittiset syyt. Perussuomalaisille varmastikin sopii, että uusia lakeja tulee lähes kuukausittain. Näin puolue voi mainonnassaan hehkuttaa jatkuvasti kiristyvää maahanmuuttopolitiikkaa.

Kuten tuostakin voi päätellä, aikaa yli hallituskauden vievä maahanmuuttopolitiikan kokonaisuudistus olisi melkoisen mahdoton rasti niin, että siihen sitoutuisivat kaikki puolueet ja hallitukset. Tavoitteet ovat ja pysyvät jyrkästi erilaisina. Siksi uudistukset ovat juupas-eipäs-kisaa niin, että esimerkiksi Rinteen ja Marinin hallitukset peruivat lähes kaikki Sipilän hallituksen tekemät pienetkin kiristykset.

Lakiesitysten pilkkominen hämärtää sitä, että esimerkiksi kansalaistamisen osalta on tapahtumassa perustavanlaatuinen ajattelutavan muutos.

Tähän asti on lähdetty siitä, että maahanmuuttajalle on perusteltua myöntää kansalaisuus suhteellisen helposti, koska sen arvioidaan edistävän hänen integroitumistaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Saahan kansalaisuuden myötä maahanmuuttaja esimerkiksi äänioikeuden valtakunnallisissa vaaleissa.

Kansalaisuuslain uudistus kääntää tämän ajattelun päinvastoin.

Aiemmin kansalaisuuden uskottiin helpottavan kotoutumista, nyt maahanmuuttajan pitää kotoutua, jotta voi saada kansalaisuuden. Kansalaisuus on siis palkinto, jonka maahanmuuttaja voi saada jos ponnistelee riittävästi.

Suomalaisten enemmistöllä ei ole ollut sellaista käsitystä, että kansalaisuus pitäisi myöntää helposti, koska se edistää integroitumista. Se on ollut osa hölmöä monikultturismiliturgiaa.

Suhtautuminen maahanmuuttoon on Euroopassa ylipäätään kiristymässä.

EU:n uusi muuttoliike- ja turvapaikkasopimus eli niin sanottu "pakti" on tullut voimaan ja sen säädöksiä aletaan Suomessakin soveltaa vuoden 2026 kesällä. Paktissa on useita sääntöjä muuttoliikkeen hallitsemiseksi ja luodaan EU-tasolla yhteinen turvapaikkajärjestelmä.

EU:n maahanmuuttopakti ei ole osoitus eurooppalaisten maahanmuuttoon suhtautumisen kiristymisestä vaan paremminkin vastareaktio siihen. Paktin tarkoitus on viedä maahanmuuttopoliittinen päätöksenteko kritiikin ulottumattomiin, ennen kuin kansallisia maahanmuuttopolitiikkoja ehditään paineen vuoksi kiristää.

Kun kansalaisuuden saamista on vaikeutettu nykyisestä, Mari Rantasen seuraava suuri tavoite on, että Suomen sosiaaliturva olisi tarjolla vain Suomen kansalaisille.

Olisi ollut suht relevantti tavoite vielä kymmenen vuotta sitten keväällä, mutta vuoden 2015 jälkeen Suomi on muuttunut maahanmuuttopolitiikan virheiden vuoksi niin radikaalisti, että tärkeimpien tavoitteidenkin on oltava toisenlaisia. Sitä paitsi maahanmuuttajien sosiaaliturvaan puuttumisen yrittäminen on Suomessa pelkkää pään hakkaamista seinään, kuten Sipilän hallituksen aikaan havainnollisesti nähtiin. Itse asiassa siihen ryhtyminen oli soinilaisen ministerin tietoinen huijaus, että saisi pelattua vuoden aikaa, eikä tarvitsisi puuttua turvapaikkapolitiikkaan, kuten olisi pitänyt.

[Roope2]

Noiden perus-, ihmis- ja muiden oikeuksien esiintuominen on aina merkki siitä, että asia-argumentit on kaluttu loppuun.

Vastaavasti 1960-1970-luvuilla "yleisellä edulla" nokittaminen oli kovaa valuuttaa, varsinkin jos se pystyttiin salamyhkäisesti yhdistämään Tamminiemestä saatuun yhteydenottoon.