Insinöörien ylimielisyys

[Tommi Korhonen]

Vaikka itse olenkin insinööri, niin tunnustan että jotain perää tuossa lähtöväitteessä on.
Sellainen kova insinöörismi ja lujuuslaskeminen (ja sitä vastaava tieteellinen lähestyminen) on vähentynyt jossain määrin. Kokonaisuutena ei voi sanoa että osaaminen olisi suorastaan vähentynyt, kyllä kaikki alat ovat menneet eteenpäin. Mutta ainakaan Suomessa ei enää riitä aivokapasiteettiä kovimpiin insinööritieteisiin; sen vuoksihan koulutuksen suoritusrajoja joudutaan laskemaan, samoin sisäänoton karsintaa. Minun aikanani teknisten korkeakoulujen sisäänotto on noin kolminkertaistunut, ja uusia vähän höperömmältä kuulostavia (aine)laitoksia on tullut puolet lisää. Ajatellaan että monimutkaistuneen ja _poikkitieteellistyneen_ ja _monikulttuuristuneen_ (viimeinen ei niinkään etnisessä kuin tieteellisessä mixup-mielessä) koulutuksen kävijöille on sitten niitä uusia lokosia myös perinteisesti heikommin menestyneille. "Jos kerran tarvitaan kouluttaa sellaisille uusille ainekokonaisuuksille, niin kai niille sitten jotain tehtävääkin riittää."

Se mitä tapahtuu, on kovan faktuaalisen ja laskennallisen osaamisen heikkeneminen. Sitä yritetään sitten kompensoida vihreillä arvoilla ja muulla ideologialla. Firmoissa tämä tietysti tapahtuu huomaamatta ja ei ole niin rajun tökeröä kuin politiikassa. Mutta sellainen kehitys mm. mahdollistaa nämä tässäkin threadissa mainitut pirstaileiset projektit ja löperön, tulosvastuuttoman johtamisen.

Olenkin ollut alusta lähtien sitä mieltä, että poikkitieteellisyys ei ole hyvästä, paitsi haalaribileissä.
On siinä omat etunsa, mutta perinteisiä kovia tieteitä ei pitäisi silti päästä heikkenemään.

[ApuaHommmaan]

Mutta sellainen kehitys mm. mahdollistaa nämä tässäkin threadissa mainitut pirstaileiset projektit ja löperön, tulosvastuuttoman johtamisen.

Eivät insinöörit päätä, että yritykset pyrkivät pirstaleisiin projekteihin tulosvastuuttomalla johtamisella. Se on johtoportaan päätöksiä se. Jossa tehdään lyhytaikaista massia pitkän aikavälin kustannuksella.

Asia joka pyritään tietenkin spinnaamaan kaikin mahdollisin keinoin, koska johtoportailla on ne erityyppiset informaatiovaikutuskoneistot tukenaan, jotka suoltavat sitä kuinka hyviä johtajat ovat ja kuinka huonoja heidän alaisensa ovatkaan.

[Emo]

Ennenvanhaan Suomessa, ja monessa muussakin länsimaassa, insinöörit johtivat insinööritaloja. Nykyään ekonomit johtavat insinööritaloja.

Nykyään ekonomit johtavat myös sairaaloita ja lääkärikeskuksia, ja sen huomaa.

[törö]

Se mitä tapahtuu, on kovan faktuaalisen ja laskennallisen osaamisen heikkeneminen. Sitä yritetään sitten kompensoida vihreillä arvoilla ja muulla ideologialla.

Meilläkin ovat luulot päässeet paisumaan, koska nykyään laskelmat tehdään hienosti laskimilla ja tietokoneilla ja ne ovat sitten varmasti oikein. Itse ei tarvitse ajatella paljon mitään.

Aikaisemmin laskelmiin ei luotettu edes sen jälkeen kun ne oli tarkistettu moneen kertaan vaan mukaan pantiin ylimääräisiä kertoimia sen takia, ettei totuus aina vastaa laskelmia. Duunari voi olla mämmikoura ja materiaaleissa voi olla vikoja, ja hallin katon pitäisi kuitenkin pysyä ylhäällä. Siihen aikaan niiden kanssa ei sitten ollut ongelmia samalla tavalla kuin nykyisin.

Luotettavuus oli parhaimmillaan keskiajalla, jolloin opittiin pitämään katedraalien katot ylhäällä ilman tukipilareita. Rakenteissa ei ole edelleenkään vikaa eikä tule olemaan ihan lähivuosisatoina, koska siihen aikaan ei osattu tehdä laskelmia kunnolla ja rakenteet tehtiin sen takia hyvin vahvoiksi.

[Mehud]

^Riittävän kestäväksi tehty rakennelma ei tarvitse laskelmia.

[Alapo]

Eiköhän osa syynä ole vielä se, että tilaajien edustajat alkaa olla poliittisia broilereita, jotka ei ymmärrä mistään pätkääkään. Ja ovat vietävissä kun suunnittelijat myy heille unelmaa, joka on mahdoton toteuttaa järkevillä kustannuksilla ja kilpailutuksessa valitaan halvimmat tahot tekemään työt. Tämä näkyy vähän kaikessa rakentamisessa tänä päivänä, tehdään jotain ja se tehdään perseelleen, sitten korjaillaan ja korjaillaan, siirrellään henkilökuntaa toisiin tiloihin ja taas korjaillaan.

[Tabula Rasa]

Ja myydään sutta ja sekundaa kultafoliossa jonka korjaaminen maksaa monin verroin alkuperäisen hinnan jolloin tuplasti kalliimpikin laadukkaasti suunniteltu ja toteutettu olisi huomattavasti halvempi kun korjauksen ja jälleenkorjauksen jälkeen hintalappu nousee pilviin. Se sitten että miksi meillä on tilaajapäässä idiootteja jotka eivät tajua pätkääkään mitä tilaavat? Pitäisi saada koodarilääkäri tilaamaan hoitopuolen ohjelmistoja, insinööri tilaamaan rakenteita jne. Eikä pilata tilausta poliittisilla lehmänkaupoilla jolloin alunperin laadukas tilaus muuttuu kelvottomaksi käyttötarkoitukseen.

[stefani]

Jännästi kaikilla on omat käsityksensä siitä, mistä on kyse. Ehkä se on mielenkiintoisen aiheen merkki.. 

[dothefake]

Kyse on siitä, että jos tehtäisiin yhtä hyvää kuin ennen, niin tietyt tulokkaat, jotka eivät ole koskaan osanneet tehdä mitään, loukkaantuisivat ja se olisi rasismia.

[guest8096]

Vähän minullakin meni usko insinöörien taitoihin kun jokin aika sitten ostin uuden Miele-uunin 700 tai oliko se 800 eurolla ja asentaja sanoi, että se on sitten paljon parempi kuin entinen 50 vuotta vanha Strömbergin uuni, mutta eihän se ollut sen kummempi, samalla tavalla se pullan paistaa ja ruuan lämmittää. Erona on, että kaikki tekstit ovat pienillä mustilla kirjamilla harmaalla taustalla niin että niitä ei hämärässä näe, kun aikaisemmassa ne olivat isoja ja selkeitä. Uudessa uunissa on myös sata erilaista toimintoa, joita ei tule opeteltua vaan tulee käytettyä samaa perusasetusta. Mitään ajastimia ei tule käytetyyä, kun ei viitsi opetella noiden nappien painelua. Vanha uuni oli helppo puhdistaa, mutta uusi uuni on kuulemma itsestään puhdistuva, vaan eipä tuo ole puhdistunut vaikka olen odottanut. Lisäksi sitä ei saa pudistaessa  hangata millään karkealla ja kunnollista puhdistamista varten ohjeissa on miten pitää ruuvata irti takalevyjä ja luukun osia, ja sitä ei kyllä tule tehtyä. Uusissa kodinkoneissa ei edes lamppua voi nykyään vaihtaa, jos ei ole sähköasentaja. Sitten tuossa uudessa uunissa on paljaana punahehkuinen vastus, niin että siinä polttaa itsensä ja paistamisen jälkeen se kohisee varttitunnin kun se kuivaa ja jäähdyttää itsensä. Että näin sitä on 50 vuodesssa tapahtunut kehitystä huonompaan suuntaan. Vanhassa uunissa oli vielä kaikki alkuperäiset tiivisteetkin kunnossa, mutta ajattelin vaihtaa sen uuteen kun jokin vastus hajosi niin että se ei enää lämmittänyt.

[kelloseppä]

...
Meilläkin ovat luulot päässeet paisumaan, koska nykyään laskelmat tehdään hienosti laskimilla ja tietokoneilla ja ne ovat sitten varmasti oikein. Itse ei tarvitse ajatella paljon mitään.

Aikaisemmin laskelmiin ei luotettu edes sen jälkeen kun ne oli tarkistettu moneen kertaan vaan mukaan pantiin ylimääräisiä kertoimia sen takia, ettei totuus aina vastaa laskelmia. Duunari voi olla mämmikoura ja materiaaleissa voi olla vikoja, ja hallin katon pitäisi kuitenkin pysyä ylhäällä. Siihen aikaan niiden kanssa ei sitten ollut ongelmia samalla tavalla kuin nykyisin.

Luotettavuus oli parhaimmillaan keskiajalla, jolloin opittiin pitämään katedraalien katot ylhäällä ilman tukipilareita. Rakenteissa ei ole edelleenkään vikaa eikä tule olemaan ihan lähivuosisatoina, koska siihen aikaan ei osattu tehdä laskelmia kunnolla ja rakenteet tehtiin sen takia hyvin vahvoiksi.

Juuri se yleinen nyrkkisääntö, että muinoin laskemlmat tehtiin laskutikulla, kynällä, paperilla ja erilaisia matemaattisia taulukkokirjoja käyttäen, pakotti suunnittelijan ymmärtämään lähtöarvojen merityksen todellisuudessa, säilyttämään jatkuvasti mutu-tuntuman suuruusluokkiin ja koko suunnitteluprosessin oli tietynlainen "käsityömäinen" käsitys siitä, mitä ollaan suunnittelemassa. Nykyään vain poikkeusyksilöt pystyvät muodostamaan itselleen saman tyyppisen kokonaiskäsityksen suunniteltavasta kohteesta, kun numeroiden murskaaminen onkin muuttunut suunnitteluprosessin nopeimmin ja helpoimmin suoritettavaksi osa-alueeksi.

No, keskiajasta se verran, että tuolloin rakennesuunnittelu rakenteiden kestävyyden suhteen eteni lähinnä yritys ja erehdys -menetelmällä. katedraalien holvien sortuminen siellä ja täällä oli jokavuotista. Muurarumestari/arkkitehdit ottivat niistä opikseen, minkä pystyivät ja osaaminen siirtyi salaseuramaisinkin menoin seuraavalle sukupolvelle. Toki juuri ne holvit, jotka pysyivät ensimmäiset vuotensa pystyssä romahtamatta, ovat pysyneet pystyssä sitten satoja vuosia. Mutta hoikimmat ja keveimmät (!!!) täysgotiikan holvi-, ruode- ja pilari- rakennelmat yhdessä kylläkin on nykykäsityksen mukaan rakennettu aika lähelle lujuusmitoituksen kriittistä pistettä, mitä käytetyillä rakenneratkaisuilla ja materiaaleilla on ylipäätään mahdollista. Ei niissä enää suuria varmuuskertoimia ole.

[markusm]

Täälä ei taida olla kovinpaljoa insinöörejä, jutuista päätellen.
Rakentaminen nyt on oma lajinsa, siinä tulee nykyisin mukaan niin kovat tulostavoitteet, hätäily, kohteelle ei koitetakkaan saada pitkää elinkaarta, aliurakointiketjut ovat niin pitkiä ja ulkolaisten ja minkä milloinkin hallussa, kellään ei ole asiasta kokonaiskuvaa kuin se että vauhdilla halvalla ja jos mahdollista niin kaikki vastuu jollekkin muulle. lisäksi työmaainssien nykyinen koulutus on vajaata ja mestarikoulutus aikoinaan loppui pariksi kymmeneksi vuodeksi, tätä paikkaamaan rehataan albaniasta sitten työmaavalvojia jotka voi olla alkuperäiseltä koulutukseltaan aasipaimenia.

ja tuokin on paljon sidonnaista siihen että rakentaminen tehdään joko julkiselle sektorille, kouluja sairaaloita tms tai sitten asuntorakentamista jollekkin säätiölle tms.  vaikka olkiluoto on myöhässä, siksi että joku ihme keksi tilata ensimmäisen laatuaan olevan laitoksen ranskalaisilta ?  on yksityisen sektorin isojen tilaajien projektit yleensä onnistuvia ja hyvin aikataulussa.

esim nyt ääneskosken sellutehdas jne voimalaitosprojektit. johtuu siitä että tilaajana on iso firma joka katsoo mitä saa, ja päättää että tilaa laadukkaan, ei valtiovallan kilpailutuksen tavoin. hallinta ja laadunvalvonta sellutehtaan pystytyksessä lieni eriluokkaa kuin jossain kaupungin tilaamassa rakennusprojektissa joka myöhästyy vuosilla ja maksaa tuplaten arvioihin nähden.  Omistajan ääni kuuluu.

tässä joskus olin mukana yhdelle valaistustalolle tekemässä muunnossarjan/uudentyyppisen lamppusisustan katuvaloon, monimetallipolttimollisesta led-valoksi. ei insinöörivalaisin firman pomo oli itse tehnyt prototyypin joka sitten testilaitoksesta tuli takaisin puutteiden johdosta ja osti siihen sitten parannustyön. käytännössä siihen sen protoon ei jäänyt yhtään mitään vaan se piti tehdä kokonaan uusiksi. kun oikeilla välineillä tutki niin sieltä löysi sitten yhtäkkiä piiloon jääviä lämpenemisongelmia jne jotka sai tuntien mittauksessa vasta esille ja  lämpökameroin ja muine apuvälinein tutkittua.

tilaaja murehti lähinnä kuluja jostain euron johdotuksista, jotka olis voinut tehdä halvenmalla, vaikka se ei vuosimenekissä alle 1000 lampun määrällä tee yhtään mitään, kun yhden kappaleen myyntihinta liikkui viidessähuntissa. johdotukseen yksi euron ylimääräinen kulu joka teki muunnossarjana sisustanvaihdosta huomattavasti mukavanpaa ja sujuvanpaa, se voi vaikuttaa sitten sen mielipiteeseen joka niitä asentelee, positiivisesti. ja asennusaika laskee ja sen kulut enenmän kuin sen kalliinman johdon hinta. hyvästä asennettevasta tykätään, toisinkuin vittumaisesta.

se tuotekehityksestä.

[dothefake]

Jos ei-insinöörin tunnistaa oikeinkirjoituksesta, niin olet oikeassa, heitä on täällä sitten kovin vähän.

[siviilitarkkailija]

https://en.m.wikipedia.org/wiki/The_Pentagon_Wars

Lystikäs esimerkki yhden prototyyppi-mallin kehityksestä  APC --> Bradley IFV malliksi ja toisin kuin normaalisti, sisältää myös "puolionnellisen"lopun. ...Vähän niinku Espoon metro.

Jos vihreiden kaupunkiliikenteestä vastaava Pekka Sauri ääliöesikuntineen tilaa (monen asiantuntijan vastustuksesta huolimatta)

1. Täysin automatisoidun (koska halusi säästää henkilöstökuluissa)
2. Lyhyen junan nopeilla väleillä (kahdella yksiköllä toimivan)
3. Johon kuuluu turvatekijänä automatisoitu ovijärjestelmä laiturilla (koska se näyttää hyvältä)

joka testattaessa reputtaa surkeasti koska:

1-A junakaluston automatisointi on vaan pahasti kesken, koko vitun hankkeesta tulee idean globaali epäonnistunut proto jonka maksaa veronmaksaja.

2-A Olemassa oleva kulunvalvonta ei kertakaikkiaan riitä vaadittuun vuoroväliin. Jonkun pitäisi oman toimen ohessa keksiä ihan vain HSL:n metrolle nykyistä järjestelmää 2-4 kertaa nopeampi ihan vain tähän kohteeseen (ei tule tapahtumaan)
2-B Kun palataan 3 yksikköön, pitää laiturit rakentaa jokainen uudestaan että pitkä juna mahtuu.

3-A vaikka kuinka tehdään automaattinen ovi, miljoona ihmistä kun kävelee sen läpi joukkoliikennevälineeseen, mikään automatiikka ei meinaa toimia. Ei vaan vittu toimi. Ihmiset ei jumalista kykene käyttämään automatisoituja ovia jotka on integroitu kiskoliikenteeseen. Pitää olla pahaäänisiä huutajia että
"POIS OVEN VÄLISTÄ JUNA LÄHTEE LIIKKEELLE!" ...ja perjantai- ja lauantaiiltaisin henkilöstöä vetämässä väen pois ovelta.

Pekka Saurin visio näyttää hienolta. Siksi valhemedia diggaa tyypistä.
Pekka Saurin visio on valitettavasti mahdoton toteuttaa oikeastaan missään aikataulussa ja kustannuskehyksessä.

Koska valhemedia ei voi syyttää omaa suosikkipoikaansa, syytetään insinöörejä (ja projektijohtajia) että nämä eivät tee mahdottomasta mahdollista. Eli vaadittua metroa alihintaan ja aikataulussa...joka siis tilauksena muutti jatkuvasti muotoaan kiitos Pekka Saurin. Amatööri joka kuvitteli olevansa kovakin liikennesuunnittelija. Ei ollut.

[törö]

Täälä ei taida olla kovinpaljoa insinöörejä, jutuista päätellen.
Rakentaminen nyt on oma lajinsa, siinä tulee nykyisin mukaan niin kovat tulostavoitteet, hätäily, kohteelle ei koitetakkaan saada pitkää elinkaarta, aliurakointiketjut ovat niin pitkiä ja ulkolaisten ja minkä milloinkin hallussa, kellään ei ole asiasta kokonaiskuvaa kuin se että vauhdilla halvalla ja jos mahdollista niin kaikki vastuu jollekkin muulle. lisäksi työmaainssien nykyinen koulutus on vajaata ja mestarikoulutus aikoinaan loppui pariksi kymmeneksi vuodeksi, tätä paikkaamaan rehataan albaniasta sitten työmaavalvojia jotka voi olla alkuperäiseltä koulutukseltaan aasipaimenia.

Suomalainen työmaa on katoavaa kansanperinnettä nokkimisjärjestyksen takia. Inssille kuuluu valkoinen kypärä ja kuninkaan arvo, koska jotain, ja jos seinä on sähkömiehen tiellä, se voi tulla siitä läpi, koska jotain. Hitsari on niin tärkeä herra, että se luultavasti tuleekin. Kokemukseen perustuva mestarijärjestelmä ei ole koskaan edes juurtunut tänne kunnolla, siinä ihmisiä arvotetaan vieraalla tavalla.

YIT:n tyyli, jossa kaikilla on sininen kypärä, ei miellytä, koska siinä ei ole tarpeeksi tilaa egoilulle, ja mielipahaa aiheutuu jo siitä, että toisen firman työntekijöiden komenteleminen on kielletty lailla.

Ulkomaisen työvoiman suosio ei johdu vain hinnasta vaan siihen vaikuttaa suomalaisien asennekin.

[Pentecost]

Pekka Saurin visio näyttää hienolta. Siksi valhemedia diggaa tyypistä.
Pekka Saurin visio on valitettavasti mahdoton toteuttaa oikeastaan missään aikataulussa ja kustannuskehyksessä.

Ylipäätänsä, millä kompetenssilla nämä ihmiset ovat päättämässä? Sauri oli Yöradiossa psykologina kuuntelemassa kaikenmaailman juoppoja ja hörhöjä, millä sai tarpeeksi ääniä päästäkseen valtuustoon. Tälläinen ihminen sitten kai sopivana pääsee mihin rooliin vaan.

Olen tyypin tavannut radioaikaan useammankin kerran enkä luottaisi hänelle edes vessan siivomista, mutta minä nyt olenkin kusipää.

Kun valitaan päättämään feelgood -tyyppejä, niin lopputulos yleensä kusee pahemman kerran. Nämä teoreetikot ja mahdollisesti OMALLA alallaan hyvät tyypit eivät sitten missään muussa yleensä onnistukaan.

Hyvän kuvan saa, kun seuraa valtuustojen kokouksia. Elämäni ensimmäisen kerran seurasin Helsingin valtuuston keskustelua, kun Guggenheimista päätettiin (en kannata). Lähetys tuli suorana valtuustosalista ja olin suorastaan järkyttynyt siitä, millaisia toisiaan typerämpiä puheenvuoroja nuo valtuutetut pitivät. Ei päätä ei häntää ja loppusilauksena Ilkka Taipale raivosi kuinka porvareilla on rahaa ja sitä pitää ottaa köyhien asioiden hoitamiseen (ei liittynyt aiheeseen millään tavalla).

Demokratian sanotaan olevan se paras tapa hallita, mutta enpä olisi esimerkkien johdosta kovinkaan vakuuttunut.

[siviilitarkkailija]

Pekka Saurin visio näyttää hienolta. Siksi valhemedia diggaa tyypistä.
Pekka Saurin visio on valitettavasti mahdoton toteuttaa oikeastaan missään aikataulussa ja kustannuskehyksessä.

Ylipäätänsä, millä kompetenssilla nämä ihmiset ovat päättämässä? Sauri oli Yöradiossa psykologina kuuntelemassa kaikenmaailman juoppoja ja hörhöjä, millä sai tarpeeksi ääniä päästäkseen valtuustoon. Tälläinen ihminen sitten kai sopivana pääsee mihin rooliin vaan.

Olen tyypin tavannut radioaikaan useammankin kerran enkä luottaisi hänelle edes vessan siivomista...

On insinööritaidon eräänlainen huippusaavutus että metro edes saatiin liikkeelle...Pekka Saurin visioista huolimatta. Seurauksella että insinöörejä syytetään tilaajan järjettömistä vaatimuksista ja muutoksista.

Ainoa asia mikä oli kohdallaan ja aikataulussa oli metroasemien koristeet. Metroasemien taideteoksia kannattaa käydä katsomassa. Jos liityntäliikenne sattuu toimimaan. Valitettavasti monen kohdalla ei toimi joten...menkää omalla autolla katsomaan metroasemien julkisia taideteoksia. Olette ne moneen kertaan maksaneet.

[Supernuiva]

Ylipäätänsä, millä kompetenssilla nämä ihmiset ovat päättämässä? Sauri oli Yöradiossa psykologina kuuntelemassa kaikenmaailman juoppoja ja hörhöjä, millä sai tarpeeksi ääniä päästäkseen valtuustoon.

Klunssila ei ollut hörhö tai tyhmä, oli hän sitten käsikirjoitettu hahmo tai ei. Sain kuvan, että oli Sauria viksumpi. Ainakin hän sai parissa jutustelussa Saurin puhumaan niin höpöjä, ettei Saurista olisi arvioni mukaan toimimaan kuulustelijana. Klunssilan tarinoissa oli aukkoja, jotka huomasin heti ensi kuuntelulla, mutta Sauri ei. Yksi klassikko on "ei pidä mennä sinne nokkineen, missä toiset ovat olleet munineen". Klunssila väitti ettei muistanut ja ettei kukaan kavereistaan ollut puhunut hänelle tästä mitään, mutta miten hän sitten muisti/tiesi kaiken tapahtuneeksi väittämänsä? Olen nauranut usein kippurassa tälle Klunssilan toteamalle raitisilmatuuletukselle, viimeksi tällä hetkellä tätä kirjoittaessani.

Klunssilan tapaisia ihmisiä tämä maailman tarvitsee, sillä joidenkin ihmisten olisi puhuttava harmittomasti niin hauskoja juttuja, että ne naurattaisivat ja saisivat unohtamaan tämän "kurjuuden".

Sitten asiaan.

Avainsana nykyiseen rakentamiskulttuurin alennustilaan on osaoptimointi, jossa jokainen haluaa mahdollisimman ison osan kakkua, eikä kukaan joudu kunnolla vastuuseen laatupuutteista. Konsulttisopimukset takaavat sen, että vaikka konsultti tekisi vahinkoa, ei hän joudu korvaamaan kuin maksimissaan hänelle maksetun palkkion verran.

Kustannuksia säästetään jossain 10 rahaa, mutta sama säästö aiheuttaa myöhemmin  "hihasta vedettynä" 1000 rahan ylimääräisen kustannuksen. Joku voitti tässä 10 rahaa, eikä hänellä ole mitään taloudellista intressiä ajatella toiselle myöhemmin tulevaa 1000 rahan menetystä, koska laskun maksava ei ollut osannut ajatella asiaa sopimusta solmittaessa.

Rakentamisessa olisi myös oltava riittävästi aikaa, jotta aikataulupaineen ja myöhästymisestä tulevien hinnanalennuksien myötä kenelläkään ei olisi tietoista hyötyä tehdä sutta. Aivan liian moni talo on pilattu siten, ettei rakenteiden ole annettu kuivua ennen pintamateriaalien asentamista.

Senkin kun tietäisi, että kuinka moni talvella rakennettu ontelolaattatalo on vedellä täytetty? Olen kuullut yhdestä talosta, jossa remontin yhteydessä oli porattu onteloon vahingossa reikä, josta oli tullut likaista vettä alas kymmeniä litroja. Rakentamisessa mietitään usein vain sitä, että pintaviimeistely on kunnossa. Piiloon jäävät rakenteet voivat olla aivan missä kunnossa tahansa.

Eräs raksamies sanoi myös sen, että vuokrataloyhtiöille tehtävät talot valvotaan tarkemmin kuin osaketalot, joten yleishyödylliset yhteisöt saavat parempilaatuisia taloja kuin omilla rahoillaan maksavat.

[ApuaHommmaan]

Kustannuksia säästetään jossain 10 rahaa, mutta sama säästö aiheuttaa myöhemmin  "hihasta vedettynä" 1000 rahan ylimääräisen kustannuksen. Joku voitti tässä 10 rahaa, eikä hänellä ole mitään taloudellista intressiä ajatella toiselle myöhemmin tulevaa 1000 rahan menetystä, koska laskun maksava ei ollut osannut ajatella asiaa sopimusta solmittaessa.

Wanhan ajan insinöörit yritystensä johdoissa kokivat ammattiylpeyttä. Nykyään puljuja vetävät ekonomit, joten ammattiylpeyden käsite on vedetty vessasta alas.

Tällä hetkellä nuo ekonomit paaluttaa vanhustenhoitoa. Tulevana keksittynä mantrana perushoitajille tulee, että kun dementiavanhus ei osaa vaatia ruokaa ei sitä hänelle myöskään anneta.

[stefani]

Ei ole helppoa olla insinööri:

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/osaaminen-ei-vastaa-tyoelaman-tarpeita-suomessa-on-4000-tyotonta-insinooria-ja-samaan-aikaan-huutava-pula-insinooreista/1116f267-986f-4d71-ba6f-c50145986ac8

Suomessa on 4000 työtöntä insinööriä ja samaan aikaan huutava pula insinööreistä

Tekniikka ja teknologia kehittyvät niin nopeasti, että osaaminen vanhenee tosi nopsaan. 15 vuotta sitten valmistuneiden osaaminen ei välttämättä vastaa työelämän tarvetta

Meidän on mietittävä, miten saamme ulkomaisia huippuosaajia Suomeen

[Shemeikka]

Meidän on mietittävä, miten saamme ulkomaisia huippuosaajia Suomeen

Jos matumaitten teknillisistä kouluista tulee sellaisia huippuosaajia, jotka pesevät pätevyydellään Suomen koulujen oppilaat, eikö Suomen kannattaisi ostaa insinöörikoulutus Iranista, Afganistanista, Afrikasta jne.

Huom sarkasmi.

[ApuaHommmaan]

On kyllä Suomi saavuttanut historian alimman hetkensä, kun Intian slummeissa kasvaneet insinöörit ovat vallanpitäjille elämän ja kuoleman kysymys. On taso kohdillaan suomalaisessa yliopistokoulutuksessa.

Jos suomalaiset mistään voivat historiassa ylpeitä olla, niin loogisuudestaan, jota insinööritaidon pitäisi edustaa. Täysin nolattu turha kansa, kun suurimmat vahvuudetkin on jo tuhottu.

[Nuiva kansalainen]

Voin omien kokemusteni pohjalta sanoa, että intialaisten insinöörien osaamistaso on käytännössä todella alhainen, joten tässäkin asiassa tyypillistä paskapuhetta medialta. Suurin osa työajasta menee säheltämiseen ja lopputulos voi olla ihan mitä tahansa. Tällä ei kuitenkaan ole mitään merkitystä, koska yhden suomalaisinsinöörin palkalla saa palkattua 10 intialaista ja jos nämä yhdessä saavat aikaan edes jotain sinnepäin osuvaa, niin se saa kelvata. Käytännössä joka tapauksessa tarvitaan kuitenkin vähintään se yksi suomalaisinsinööri, joka ainakin yrittää ohjata tekemistä ja katsoo edes hieman työn laadun perään.