Insinöörien ylimielisyys

[stefani]

Iltalehdessä on mielenkiintoinen juttu saksalaisten insinöörien epäonnistumisista viimeaikoina:

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201801212200685473_ul.shtml

Lentokenttä 10 vuotta myöhässä

Lentokentälle on vedetty 90 kilometriä kaapeleita virheellisesti, 4 000 ovea on numeroitu väärin, liukuportaat ovat liian lyhyet. Deutsche Welle kertoo, että rakennuksen katto painaa kaksi kertaa enemmän, kuin se saisi määräysten mukaan painaa. Virheiden lista on loputon.

Saksan laivaston uusi fregatti on täysi susi

Alus on pysyvästi kallellaan.

Alus ei läpäissyt testejä, se ei ole merikelpoinen, ja laivasto kieltäytyi ottamasta sitä vastaan valmistajalta ThyssenKruppilta tammikuun puolessa välissä.

Minulle muistuikin juuri mieleen eräs skifi-kirjailijan Isaac Asimovin haastattelu, jossa haastattelija kysyi häneltä Yhdysvaltojen tulevaisuudesta. Asimov kertoi, että Yhdysvaltojen menestys voi koitua taakaksi, koska yhdysvaltalaiset voivat kehittyä ylimielisiksi, ja ruveta kuvittelemaan olevansa muita parempia vain siksi, että ovat jenkkejä. Asimovin mukaan "Yankee know-how" / "jenkki-osaaminen" oli vaarallisimpia käsitteitä, mitä koko maassa oli, koska sen myötä jenkit saattoivat rupeamaan olemaan muita parempia vain, koska ovat jenkkejä, ja heillä on jenkkityyli, jolla kaikki hoituu pelkän jenkkiyden varassa.

Onkohan Saksa nyt lähtenyt valumaan tuohon suuntaan, mihin Asimov pelkäsi Yhdysvaltojen lähtevän? Ovatko saksalaiset insinöörit jo niin kovia, että he ovat muita parempia pelkän saksalaisuutensa varassa?

[Pentecost]

Helpompi ja todennäköisesti oikeampi vastaus on, että speksit ovat muuttuneet matkan varrella eli tilaaja/t ovat muuttaneet mieltään vuosien kuluessa ja alkuperäinen suunnitelma muuttunut moneen kertaan. Tämä sitten johtanut kustannusten kasvuun, monenkertaiseen työhön ja lopputuloksen muuttumiseen kaikeksi muuksi kuin mitä oli tarkoitus.

Tälläistä on ennenkin tapahtunut sotakoneiden suunnittelussa. Lentokoneet hyvänä esimerkkinä. Ensin tilataan pommittajaa, sitten hävittäjää ja lopuksi tiedustelukonetta. Lopputuloksena kone, mikä ei sovellu ei pommittajaksi sen enempää kuin hävittäjäksi tai tiedustelukoneeksikaan.

Vika ei välttämättä ole insinööreissä vaan tilaajassa/tilaajissa. Vrt. suomalaiset valtiolliset IT -projektit, joista ei tule ikinä loppua eikä kunnollista.

[Pentecost]

Tässä linkissä esimerkkejä useammastakin:

But then there are planes like the Christmas Bullet. Designed by Dr William Whitney Christmas, who was described by one aviation historian as the "greatest charlatan to ever see his name associated with an airplane", this "revolutionary"prototype biplane fighter had no struts supporting the wings; instead, they were supposed to flap like a bird's. Both prototypes were destroyed during their first flights – basically, because Christmas's "breakthrough" design was so incapable of flight that the wings would twist off the airframe at the first opportunity.

http://www.bbc.com/future/story/20140522-are-these-the-worlds-worst-plane

[Läpeensä Nuiva]

Saksaan on rekrytoitu muutama lieksalainen liikaa.

[sivullinen.]

Saksalaisten loistonaika ajoittuu 1900-luvun ensimmäiseen puolikkaseen. Silloin saksalaiset -- niin tiedemiehet kuin insinöörit ja monet muutkin -- tekivät, mitä halusivat, ja muu maailma ihmetteli vieressä. Silloin myös ylimielisyys vaivasi. Ennen Ensimmäistä Maailmansotaa Saksa piti itseään ylivertaisena, ja päätti murskata sodassa sekä Ranskan että Venäjän. Ennen Toista Maailman sotaa kehitettiin jopa teoria arjalaisesta ylivertaisesta rodusta. Siihen aikaan saksalaisten ylivertaisuus olikin suurimmaksi osaksi totta. Saksalainen vastasi kymmentä ryssää tai muuta sotijaa, mutta yhdenteentoista kaatui ja Saksa hävisi.

1970-luvun jälkeen saksalaiset -- ja erityisesti saksalaiset insinöörit -- eivät ole enää loistaneet. 2000-luvulla saksalaiset ovat vajonneet jopa suomalaisten, ruotsalaisten ja virolaisten taakse. On hyvin vaikea keksiä mitään saksalaisten 2000-luvulla tekemää uutta tuotetta. Autotehtaat pystytettiin jo natsivallan aikana ja lääketeollisuus on sitäkin vanhempaa. Nämä kaksi ovat Saksan ainoat vientialat nykyään. Kännyköissä ja internetissä Saksa on jopa Venäjää jäljessä.

Se, että Saksasta käsin johdetaan Eurostoliittoa, ei tarkoita saksalaisten olevan erityisen hyviä missään. Se kuitenkin antaa saksalaisille yrityksille kilpailuedun eurostoalueen sisämarkkinoilla. Saksan yritykset saavat päättää direktiiveistä yhdessä eurostobyrokraattien kanssa. Se on kaksipuoleinen homma. Toisaalta saksalaisyritykset saavat etua olemalla päättävissä pöydissä; toisaalta heille niissä pöydissä sanellaan muita tarkempia ohjeita. Eurostoliiton hajoamisen jälkeen saksalaisyritysten kilpailukyky on siten kaikkein huonointa eurostoalueella: Direktiivien noudattamisesta ei sen jälkeen vapailla markkinoilla palkita.

[guest8096]

En nyt mitenkään halua yleistää, mutta joskus olen insinöörien kanssa puhuessani järkyttynyt siitä miten joku voi koko ajan ja joka asiassa keskittyä rahaan ja materiaan. Ja kun annoin takaisin, että "ei se ole kallista mitä rahalla saa", hän tajusi senkin väärin ja luuli että tarkoitan sillä hänen autonsa kallista hintaa.

[Emo]

Saksaan on rekrytoitu muutama lieksalainen liikaa.

Näin itsekin arvelen, että tuonti-insiröörejä on yritetty kotouttaa tarjoamalla heille töitä ohi pätevien kantasakemanni-insinöörien. Kyllä-hän tuossa nykytilanteessa selvästi vallitsee rikas monikulttuurinen silaus kautta linjan.

[stefani]

Itse en vaistoa mitään maahanmuuttoon liittyvää tässä. Sen sijaan vaistoan kovalla armeijatyylillä projekteja johtaneita kovia yli-insinöörejä.

[Skeptikko]

Muistaakseni tuosta lentokenttäsotkusta osaltaan vastuussa on joku valeinsinööriksi paljastunut.

[törö]

Onkohan Saksa nyt lähtenyt valumaan tuohon suuntaan, mihin Asimov pelkäsi Yhdysvaltojen lähtevän? Ovatko saksalaiset insinöörit jo niin kovia, että he ovat muita parempia pelkän saksalaisuutensa varassa?

DDR oli sitä mitä Saksasta tulee pelkällä saksalaisella osaamisella ja tuo esimerkki saksalaisesta nykyosaamisesta kuuluu samaan sarjaan, joten kai niille sitten on noussut kusi tukkaan.

Vaikka neuvostoaikaisen roinan kerääminen on tulossa pikku hiljaa muotiin, niin itäsaksalaisen romun kysyntä ei ole lisääntynyt. Niiden ns. laatukellot kuuluvat hintaluokkaan parikymmentä euroa plus miinus, koska sellaisia ei oikeastaa ollut. Paremmat koneistot olivat tavallisia romukoneistoja, jotka oli vain viimeistelty vähän paremmin kuin karvalakkimallit.

Muu samanikäinen neuvostotuotanto alkaa olla jo arvossaan.

Samalla tavalla Saksa oli ainoa maa, missä neuvostokaikaiset autotehtaat pantiin kylmästi kiinni kommunismin loppumisen jälkeen, koska niillä ei ollut mitään tulevaisuutta. Arvoautokin oli lähinnä vähän paremmin sisustettu romu ja moottoreissa suurin edistysaskel oli ollut se kun saatii mouruttua lupa tilata niitä kapitalistisesta maailmasta.

Kyllähän sitä puhutaan, että Neuvostoliitto ei antanut valmistaa kuin kaksitahtimoottoreita, mutta se oli 70-luvun juttuja eikä koko 80-luvulla onnistuttu kehittämään kunnollista nelitahtimoottoria.

[Linkster]

Aivan kuin Suomessakin, projektit suunnitellaan ja johdetaan "edullisuus" edellä. Oikealla suomella puhuttuna tuo hölmöily tulee maksamaan aivan sairaasti, koska säästö on  lähes aina täysin väärässä paikassa.
Esimerkkejä riittää alkaen maailman kalleimmasta rakennuksesta, konkurssiin ajetusta järvenpääläisleipomosta, uskomattomista IT- kuvioista ja ties mistä.
Joku noista isoista projekteista kaapii hillot taskuunsa(veroparatiisiin) ja harmillisen usein mustapekka jää varonmaksajalle korjauskustannusten seuratessa hyvinkin pian mukana.
Onhan meillä insinööri pääministerinäkin.

[Ernst]

En nyt mitenkään halua yleistää, mutta joskus olen insinöörien kanssa puhuessani järkyttynyt siitä miten joku voi koko ajan ja joka asiassa keskittyä rahaan ja materiaan. Ja kun annoin takaisin, että "ei se ole kallista mitä rahalla saa", hän tajusi senkin väärin ja luuli että tarkoitan sillä hänen autonsa kallista hintaa.

Abstrakti kielellinen ajattelu. Joilakin insseillä sitä on, välillä konkretiasta on vaikea luopua.

Mulla ei nyt muuta.

[1NiitäKelanPoikia]

Aivan kuin Suomessakin, projektit suunnitellaan ja johdetaan "edullisuus" edellä. Oikealla suomella puhuttuna tuo hölmöily tulee maksamaan aivan sairaasti, koska säästö on  lähes aina täysin väärässä paikassa.
Esimerkkejä riittää alkaen maailman kalleimmasta rakennuksesta, konkurssiin ajetusta järvenpääläisleipomosta, uskomattomista IT- kuvioista ja ties mistä.
Joku noista isoista projekteista kaapii hillot taskuunsa(veroparatiisiin) ja harmillisen usein mustapekka jää varonmaksajalle korjauskustannusten seuratessa hyvinkin pian mukana.
Onhan meillä insinööri pääministerinäkin.

Suurimmat ongelmat aiheuttaa nähdäkseni tilaajan epärealistiset vaatimukset liittyen aikatauluun, yhdistettynä lainsäätäjän epärealistisiin vaatimuksiin liittyen energiatehokkuuteen, esteettömyyteen paloturvallisuuteen, ääneneritykseen ynnä muuhun. Mausteita soppaan lisää käyttäjän jatkuvasti muuttuva näkemys lopputuotteesta. Toki erinomainen insinööri suoriutuu silti projektista kunnialla, kunhan saa toteutuksen riittävät resurssit. Projektit suunnitellaan juuri niin kuin projektin maksaja (tilaaja) haluaa. Siksi insinöörien syyttäminen epäonnistumisista on melko yksisilmäistä, sillä vikaa on muuallakin.

[Sakari]

Eräs tekiä epäonnistuneissa urakoissa on kova kilpailu. Esim. Rakennusurakoissa hinnat saatetaan laskea persnetolla että saadaan urakka, jossa koitetaan saada erikseen laskutettavilla lisätöillä nenä pinnalle. Lisäksi kun urakat lasketaan tiukille lisääntyy riski oikoa esim. jätetään sepeli kerros ohueksi. Sitten 10v. jälkeen kun rakennuksen omistaja valittaa routavaurioista on jo rakennusliike ollut konkassa hyvän tovin.

[Bellerofon]

Väitän, että yksi iso osa ongelmaa on julkiset kilpailutukset, joissa poikkeuksetta valitaan edullisuus. Kriteeristö luodaan hyvin ja epäonnistumiset sanktioidaan vahvasti, mutta eihän tämä estä tarjoamasta pilkkahinnalla ja jättämättä korvausvelvollisuutta yhteiskunnalle, kun puulaki oy ab ajetaan kiville. Kilpailuttaminen on järkevää, mutta valinnan ei pitäisi perustua ennalta päätettyihin kriteereihin vaan päätöksen tekevällä elimellä on oltava vapaus päättää ja päätöksen perusteiden on oltava julkisia.
Yhtenä esimerkkinä on esimerkiksi kouluruoka. Kunta ei voi ostaa perunaa lähitilalta vaan se pitää ottaa Puolasta, jos se on edullisempaa ja täyttää kriteeristön. Sillähän ei ole merkitystä, että paikallisen maanviljelijän verot ja kulutus jäisi pääosin kuntaan toisin kuin Puolalaisen virkaveljensä. Kokonaiskannattavuudesta ei kanneta huolta. Nämä kilpailutusten kriteeristöt ovat usein aivan jonkun muun keksimiä kuin insinöörien. Säästetty euro voidaan sijoittaa ja sille voidaan laskea kannattavuutta jollain muulla tapaa, mutta todellisuudessa asiat eivät useinkaan mene ennustemallien mukaan.
Pahimmillaan tilanne johtaa paradoksiin, jossa maksetaan viljelijälle työttömyyskorvausta tai sairaseläkettä ja silti ne helvetin perunat pitää ostaa Puolasta.
Tilanne sopii erittäin moneen skenaarioon nykyisissä kilpailutuksissa.
Se, että perunat ovat halvempia tuhansien kilometrien takaa kuljetettuna taas kuvastaa, että jossain on valuvika.

[Spesialisti]

Made in West-Germany oli wanhaan hyvään aikaan merkki laadusta. Kaikki oikeastaan romahti kun Saksat yhdistyivät ja vääjäämätön kehitysmaaksi taantuminen alkoi. Prosessi on toki vielä kesken, mutta näiden viimeisimpien esimerkkien perusteella hyvässä vauhdissä. Saksalaisista miehistä on kasvanut sosialidemokratian ja (((Syyllisyyden))) läpimädättämiä pehmeäkätisiä cuckeja. Olen vastikään saanut itse töissä todistaa nykysaksalaista toimintaa. En ole vähään aikaan pahempaa miesneitiä ja kaikesta loukkaantujaa nähnyt kuin yksi sakemanni projektipäällikkö. Pehmeät tassut nousevat pystyyn pienistäkin vastoinkäymisistä, ja huuto alkaa kuinka häntä loukataan kun suomalainen sanoo asiat niinku ne on.

[Skeptikko]

Lentokenttä 10 vuotta myöhässä

Näissä vähän aiheesta:

Berlin Brandenburg airport corruption 'whistleblower poisoned'
http://www.bbc.com/news/world-europe-36185194

German prosecutors are investigating allegations of grievous bodily harm, amid reports that an engineer working on Berlin's troubled new airport was poisoned.

German media say the man was a whistleblower in a corruption scandal involving an airport construction firm.
...
A former chief planner on the site, Dieter Faulenbach da Costa, told Berliner Morgenpost last week he doubted the airport would ever open.

Berlin airport hired fake engineer for fire safety system delaying project TWO YEARS
http://www.dailymail.co.uk/travel/article-2671133/Berlin-airport-hired-fake-engineer-design-fire-safety-delayed-4bn-project-TWO-YEARS.html

The main issue causing delay is the smoke extraction system, which is not working properly, meaning no opening date can be announced for safety reasons.

Speaking about his lack of experience, Di Mauro told Spreeradio: 'No one asked about my university qualifications; that wasn't necessary for the work we carried out.'

[Sakari]

Made in West-Germany oli wanhaan hyvään aikaan merkki laadusta. Kaikki oikeastaan romahti kun Saksat yhdistyivät ja vääjäämätön kehitysmaaksi taantuminen alkoi. Prosessi on toki vielä kesken, mutta näiden viimeisimpien esimerkkien perusteella hyvässä vauhdissä. Saksalaisista miehistä on kasvanut sosialidemokratian ja (((Syyllisyyden))) läpimädättämiä pehmeäkätisiä cuckeja. Olen vastikään saanut itse töissä todistaa nykysaksalaista toimintaa. En ole vähään aikaan pahempaa miesneitiä ja kaikesta loukkaantujaa nähnyt kuin yksi sakemanni projektipäällikkö. Pehmeät tassut nousevat pystyyn pienistäkin vastoinkäymisistä, ja huuto alkaa kuinka häntä loukataan kun suomalainen sanoo asiat niinku ne on.

Oswald Spengler osasi nähdä tämän kehityksen jo 1900-luvun alkupuolella. Tämä kehitys jossa muut kulttuurit porskuttavat ohi on selkeä syyseurausketju. Länsimainen ihminen halusi mahtavuudessaan valjastaa koneet palvelemaan itseään, mutta kuinkas kävikään ihminen olikin se joka palvelee nykyään orjana konetta. Tämän taidon halusi levittää kerskuen maailmalle merkkinä mahtavuudestaan, mutta mitenkäs sitten kävikään. Tuotantolaitokset siirrettiin halpamaihin tietysti.

Myös länkkäreiden mielenlaatu on yltäkylläisyydessä rappeuttanut. Kun aikaisemmin porukka innostui tekniikasta ja tieteistä intohimoisesti, suunnataan nykyisin se mielenkiinto toisarvoisiin tyhmyyksiin. Jos ja kun länsimaat haluavat selvitä voittajina on mielestäni tehtävä kaksijakoinen ratkaisu: 1. hyväksyttävä laajalti se että ihminen on ihminen, sekä 2. valjastettava tekniikka taas taistelemaan, koska tekniikka nyt sattuu olemaan kädenjatke.

[törö]

Made in West-Germany oli wanhaan hyvään aikaan merkki laadusta. Kaikki oikeastaan romahti kun Saksat yhdistyivät ja vääjäämätön kehitysmaaksi taantuminen alkoi. Prosessi on toki vielä kesken, mutta näiden viimeisimpien esimerkkien perusteella hyvässä vauhdissä. Saksalaisista miehistä on kasvanut sosialidemokratian ja (((Syyllisyyden))) läpimädättämiä pehmeäkätisiä cuckeja. Olen vastikään saanut itse töissä todistaa nykysaksalaista toimintaa. En ole vähään aikaan pahempaa miesneitiä ja kaikesta loukkaantujaa nähnyt kuin yksi sakemanni projektipäällikkö. Pehmeät tassut nousevat pystyyn pienistäkin vastoinkäymisistä, ja huuto alkaa kuinka häntä loukataan kun suomalainen sanoo asiat niinku ne on.

Länsi-Saksa joutui sodan jälkeen nousemaan omille jaloilleen. Jenkit antoivat apua jonkun aikaa, mutta missään vaiheessa ei ollut olemassa sellaista vaihtoehtoa, että joku tulisi korjaamaan asiat jos ne pilattaisiin perseilyllä.

Itä-Saksa kehittyi samaan aikaan pummiksi, joka ei oikeasti ole itsenäistynyt vieläkään. Se vain ottaa osaa Länsi-Saksan politiikkaan ja varmistaa näin, ettei sen tarvitsekaan kehittyä, koska raha tulee kumminkin jostain.

EU on sitten tullut länsisaksalaisien Länsi-Saksaksi. Se auttaa kyllä jos saksalaisien oma osaaminen pettää ja kyllähän sikäläiset pankit olisivat kaatuneet aika tarkkaan jo vuosia sitten ilman EU:n kautta tehtyjä tukikikkailuja.

[RP]

DDR oli sitä mitä Saksasta tulee pelkällä saksalaisella osaamisella

Itse asiassa se oli sitä, mitä neuvostotalous oli saksalaisella osaamisella. Ei hääviä yleisemmässä vertailussa, mutta taisi kuitenkin olla blokkinsa paras kuitenkin.

[kummastelija]

Kilpailutus, kokonaisuuksien pilkkominen ja hajauttaminen loputtoman pitkiin ketjuihin, ylioptimistiset aikataulut sakkopykälineen, kokonaisvastuun heikkeneminen, korruptiivinen toiminta.

Kyse on pikemminkin siitä, miten asiat nykyisin hoidetaan. On se ihme, että 1970-luvun menetelmillä pykättiin neljä ydinvoimalaa pystyyn, mutta 2010-luvun menetelmillä ei meinata saada käyttöön edes yhtä.

[Lalli IsoTalo]

DDR oli sitä mitä Saksasta tulee pelkällä saksalaisella osaamisella

Itse asiassa se oli sitä, mitä neuvostotalous oli saksalaisella osaamisella. Ei hääviä yleisemmässä vertailussa, mutta taisi kuitenkin olla blokkinsa paras kuitenkin.

Saksalaisesta tehokkuudesta oli 1970-luvulla sanonta "DDR saa jopa sosialismin toimimaan."

[siviilitarkkailija]

DDR oli sitä mitä Saksasta tulee pelkällä saksalaisella osaamisella

Itse asiassa se oli sitä, mitä neuvostotalous oli saksalaisella osaamisella. Ei hääviä yleisemmässä vertailussa, mutta taisi kuitenkin olla blokkinsa paras kuitenkin.

Saksalaisesta tehokkuudesta oli 1970-luvulla sanonta "DDR saa jopa sosialismin toimimaan."

...kahdella tahdilla. Hulluuden toteutus tehokkaasti on tietysti eräänlainen itseisarvo mutta ylpeä siitä ei kannata olla.

[vastarannan kiiski]

DDR oli sitä mitä Saksasta tulee pelkällä saksalaisella osaamisella

Itse asiassa se oli sitä, mitä neuvostotalous oli saksalaisella osaamisella. Ei hääviä yleisemmässä vertailussa, mutta taisi kuitenkin olla blokkinsa paras kuitenkin.

Saksalaisesta tehokkuudesta oli 1970-luvulla sanonta "DDR saa jopa sosialismin toimimaan."

...kahdella tahdilla. Hulluuden toteutus tehokkaasti on tietysti eräänlainen itseisarvo mutta ylpeä siitä ei kannata olla.

Miehitetty maa ja neuvostoliittolainen pakotettu kommunismi.
Jos vastusti hulluutta, joutui vankilaan, leirille tai mielisairaalaan.

[DuPont]

No eipä nuo Helsingissäkään näytä saavan metroa toimimaan, vaikka siinä on vain yksi linja.

[guest14935]

Kilpailutus, kokonaisuuksien pilkkominen ja hajauttaminen loputtoman pitkiin ketjuihin, ylioptimistiset aikataulut sakkopykälineen, kokonaisvastuun heikkeneminen, korruptiivinen toiminta.

Kyse on pikemminkin siitä, miten asiat nykyisin hoidetaan. On se ihme, että 1970-luvun menetelmillä pykättiin neljä ydinvoimalaa pystyyn, mutta 2010-luvun menetelmillä ei meinata saada käyttöön edes yhtä.

Osaaminen on laskenut, minkä huomaa monessakin paikkaa.
Koulutusta heikennetty Suomessa, samaan aikaan kun muualla parannettu.
Työpaikoilta opittu laittamaan osaajat pois ja ottamaan muuta tilalle.
Ydinvoimalassa voi olla etteivät vaan osaa toistensa kieliä eikä vaatimusta suomen osaamisesta ole, Saksaan en ota kantaa mutta yleensä siellä osaavat kyllä kaikki saksaa. Voihan se olla että rakennuksilla eivät osaa.

No eipä nuo Helsingissäkään näytä saavan metroa toimimaan, vaikka siinä on vain yksi linja.

Suomessa kyse on autoritäärisyydestä, Saksaan mistä aloitus on, en ota kantaa vaikka sillä vähäsen sellainen maine onkin, eipä se maineesta huolimatta välttämättä suomen tasoa ole tuossa asiassa ja on siellä kuitenkin elintaso edelleen korkeampi kuin täällä ja täällähän se menee taaksepäin vuosi vuodelta koska väkeä siirretään palkkatöistä orjatöihin ja kasvatetaan leipäjonoja.

Jos mitään ei muuta asioista kertominen, vain harva viitsii kertoa huomatakseen ettei mikään muutu.

Saksalaisesta tehokkuudesta oli 1970-luvulla sanonta "DDR saa jopa sosialismin toimimaan."

Lähtötaso siellä, suomessa ja Virossa oli korkea.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Saksaan on rekrytoitu muutama lieksalainen liikaa.

Näin itsekin arvelen, että tuonti-insiröörejä on yritetty kotouttaa tarjoamalla heille töitä ohi pätevien kantasakemanni-insinöörien. Kyllä-hän tuossa nykytilanteessa selvästi vallitsee rikas monikulttuurinen silaus kautta linjan.

Olisikohan oikeasti niin että kilpailutettu  ja pilkottu liikaa niin että kokonaisuudesta ei oe ollut kuvaa kellään.
Tuo painava kattokin johtui siitä että ei oltu otettu huomioon painavia savunpoistolaitteita. Selvästikin näkee että kukaan ei ole vastannut kokonaisuudesta ja ei ole osattu sanoa vaatimuksia mitä rakenteet vaatii.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Saksalaisten loistonaika ajoittuu 1900-luvun ensimmäiseen puolikkaseen. Silloin saksalaiset -- niin tiedemiehet kuin insinöörit ja monet muutkin -- tekivät, mitä halusivat, ja muu maailma ihmetteli vieressä. Silloin myös ylimielisyys vaivasi. Ennen Ensimmäistä Maailmansotaa Saksa piti itseään ylivertaisena, ja päätti murskata sodassa sekä Ranskan että Venäjän. Ennen Toista Maailman sotaa kehitettiin jopa teoria arjalaisesta ylivertaisesta rodusta. Siihen aikaan saksalaisten ylivertaisuus olikin suurimmaksi osaksi totta. Saksalainen vastasi kymmentä ryssää tai muuta sotijaa, mutta yhdenteentoista kaatui ja Saksa hävisi.

1970-luvun jälkeen saksalaiset -- ja erityisesti saksalaiset insinöörit -- eivät ole enää loistaneet. 2000-luvulla saksalaiset ovat vajonneet jopa suomalaisten, ruotsalaisten ja virolaisten taakse. On hyvin vaikea keksiä mitään saksalaisten 2000-luvulla tekemää uutta tuotetta. Autotehtaat pystytettiin jo natsivallan aikana ja lääketeollisuus on sitäkin vanhempaa. Nämä kaksi ovat Saksan ainoat vientialat nykyään. Kännyköissä ja internetissä Saksa on jopa Venäjää jäljessä.

Se, että Saksasta käsin johdetaan Eurostoliittoa, ei tarkoita saksalaisten olevan erityisen hyviä missään. Se kuitenkin antaa saksalaisille yrityksille kilpailuedun eurostoalueen sisämarkkinoilla. Saksan yritykset saavat päättää direktiiveistä yhdessä eurostobyrokraattien kanssa. Se on kaksipuoleinen homma. Toisaalta saksalaisyritykset saavat etua olemalla päättävissä pöydissä; toisaalta heille niissä pöydissä sanellaan muita tarkempia ohjeita. Eurostoliiton hajoamisen jälkeen saksalaisyritysten kilpailukyky on siten kaikkein huonointa eurostoalueella: Direktiivien noudattamisesta ei sen jälkeen vapailla markkinoilla palkita.

Aikasmoista hovonkukkua tämä kirjoitus. Saksassa on euroopan ja liki maailman isoin ylijäämä. Ja maassa on myös isoja informaatioteknologian firmoja. Jos perehtyis huolella niin Saksasta löytyisi liki varmasti uusia tuotteita enemmän kuin Suomalaisfirmoilta. Pelkästään jokin Siemens on jo vahvempi, mitä Suomen teollisuus.
Tänne ei ole oikeasti syntynyt ainoatakaan isoa firmaa millekkään alalle. Meidän saldo on nolla tai jos tarkkoja ollaan niin pikemminkin miinusmerkkinen.

[Roope2]

Ylimielisiä tai ei, mutta vanha totuus ammattien työnjaosta pätee edelleen:

Insinööri tekee yhteiskunnan hyvinvoinnin,

ekonomi laskee se suuruuden ja

juristi kertoo kuka sen omistaa.

[ApuaHommmaan]

Nyt haukutte väärää puuta.

Vanha viisaus: Kun homma ei toimi niin johdossa on ongelma.

Ennenvanhaan Suomessa, ja monessa muussakin länsimaassa, insinöörit johtivat insinööritaloja. Nykyään ekonomit johtavat insinööritaloja.

Ennen oltiin ylpeitä laadusta ja siitä että hommat saatiin valmiiksi ajallaan. Nykyään ollaan ylpeitä siitä, että johtoporsaat saavat palkankorotukset. Johtajat kilpailevat vain siitä kenellä on eniten kontakteja toisiin samanmoisiin.

Yliopistokoulutus ei ole Suomessa ollut korkealla tasolla koskaan, ja insinöörit ovat nykyään ihan yhtä hyviä, koska mitäpä he omalle uteliaalle nörtin luonteelle voisivat vaikka haluaisivatkin. Toki monet noista insinöörityypeistä laittavat keskittymisensä kaikkeen muuhun, paitsi sekopäisesti johdettuun työpaikkaansa.