sosialismin sietämätön keveys...ja realismi... # k -18 #

[Tabula Rasa]

Kaikki kykyjensä mukaan ja kaikille tarpeidensa mukaan, mutta toisten esitetyt tarpeet ovat kohtuuttoman paljon suuremmat, eivätkä kaikki ole toimissaan yhtä ahkeria, vaikka kykyjä löytyisikin.

"Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita. Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita."

Ja toisessa ääripäässä taloudellinen valta muuteman henkilön vallassa, ihan kuten sosialismissa.

[räsänen]

Sosialismi ideologiana ja liikkeenä on sekularisoitu pelastususkonto. Se on juurisyy näihin ongelmiin. Todellisuus ja aate eivät kohtaa ja siksi on turvauduttava pakkoon, valheeseen, väkivaltaan. Tämä näkyy lievässä muodossa myös tässä multikultihömpässä. Mokukoneisto valehtelee, vääristelee ja pakottaa. Ei se muuten toimisi. Ja ihmiset omin silmin näkevät unelman ja todellisuuden välisen eron.

Kyllä mutta oikeastaan kaikki poliittiset ideologiat tajoavat toinen toistaan parempaa tulevaisuutta. Noinhan se politiikka toimii. Mutta kärjistäen mitä isompi kuilu on todellisuuden ja aatteen välillä on, sitä suuremmaksi käy valehtelu huolimatta poliittisesta aatteesta. Sosialismi ei ole siinä mitenkään poikkeus.

Vallan hallussa olevan tai sitä peesaavan median valehtelu onkin hyvä indikaattori sille miten pahasti asiat ovat päin persettä. Ja nykyään valhe ja vääristely on helpposti osoitettavissa.

[Totti]

" Ensinnäkin, niin sosialismi ei ole epäonnistunut vain Euroopassa vaan kaikkialla. Siis ihan kaikkialla ja joka kerta. Ei ole yhtäkään maata, joka olisi onnistunut siirtymään sosialismiin, ilman, että kaikki menee päin helvettiä, ja pysyvästi".

Noin on käynyt, mutta onko kapitalismi tuonut asiaan korjausta ?

Kapitalismi on ihmiskunnan luonnollinen tila. Sosialismi on tarjottu korjaavaksi lääkkeeksi kapitalismille.

Liberalismi sanoo, että ihminen on yksilönä vapaa. Kapitalismi on liberalismin osa-alue, joka ottaa kantaa omistuksen ja kaupanteon vapauksiin. Tämä osa-alue voidaan toki rajoittaa, ilman että päädymme täyteen sosialismiin.

Täyteen vapauteen kuuluu sellainen ikävä piirre, että sitä voi soveltaa muiden kustannuksella jos on tarpeeksi vahva.

Vapaa markkinatalous tuuppaa sen takia ajautua monopolitaloudeksi, missä aletaan riistämään yksilöitä ja yhteiskuntaa ja vauraus kasautuu eliitille. Ts. se alkaa muistuttamaan totalitaarista sosialistista järjestelmää, joka ei ole poliitikkojen vaan yritysten johtama. Lähinnä laillistetun väkivallan puute erottaa nämä toisistaan.

Tähän tilanteeseen päätyessä, markkinatalous on kuitenkin määritelmällisesti lakannut olemasta koska markkinoita ei enää de facto ole.

Tämän ongelman takia vapaata markkinataloutta ei esiinny missään kehittyneessä yhteiskunnassa. Se rajoitetaan aina mm. kartelli- ja kilpailulainsäädännöllä niin, että se ei päädy koroporaatiososialismiin, missä yritykset ryhtyvät vallan käyttäjiksi.

Vastatakseni jotain kysymykseesi, niin kapitalismi on todellakin korjaus sosialismiin. Tai oikeammin, sosialismilla ei voi korjaa kapitalismin tiettyjä ongelmia.

Sosialismihan pyrkii "korjaamaan" koko liberalismin siirtymällä kollektivismiin vaikka oikea tapa on korjaa vain yksi liberalismin osa-alue rajoituksilla.

[newspeak]

" Ensinnäkin, niin sosialismi ei ole epäonnistunut vain Euroopassa vaan kaikkialla. Siis ihan kaikkialla ja joka kerta. Ei ole yhtäkään maata, joka olisi onnistunut siirtymään sosialismiin, ilman, että kaikki menee päin helvettiä, ja pysyvästi".

Noin on käynyt, mutta onko kapitalismi tuonut asiaan korjausta ? Kapitalismi kukoistaa joka puolella maailmaa ja palauttelee pikku hiljaa orjuuden takaisin
niihinkin maihin, joista se on saatu lähes kitkettyä ??

Jokseenkin ongelmallinen sana tuo kapitalismi, kun kuitenkin puhe on sosialistien keksimästä ja ahkerasti käyttämästä käsitteestä.

The initial usage of the term "capitalism" in its modern sense has been attributed to Louis Blanc in 1850 ("What I call 'capitalism' that is to say the appropriation of capital by some to the exclusion of others") and Pierre-Joseph Proudhon in 1861 ("Economic and social regime in which capital, the source of income, does not generally belong to those who make it work through their labour").[31] Karl Marx and Friedrich Engels referred to the "capitalistic system"[32][33] and to the "capitalist mode of production" in The Capital (1867).[34] The use of the word "capitalism" in reference to an economic system appears twice in Volume I of The Capital, p. 124 (German edition) and in Theories of Surplus Value, tome II, p. 493 (German edition). Marx did not extensively use the form capitalism, but instead those of capitalist and capitalist mode of production, which appear more than 2,600 times in the trilogy The Capital. According to the Oxford English Dictionary (OED), the term "capitalism" first appeared in English in 1854 in the novel The Newcomes by novelist William Makepeace Thackeray, where he meant "having ownership of capital".[35] Also according to the OED, Carl Adolph Douai, a German-American socialist and abolitionist, used the phrase "private capitalism" in 1863

https://en.wikipedia.org/wiki/Capitalism

Tuossa kappaleessa oli siis viisi sosialistia ja yksi kaunokirjailija.

[siviilitarkkailija]

Voisiko olla niin että koko sanan "kapitaali" lähtökohtana on kateudesta käyttövoimansa saava ajattelu jossa toisen taskussa oleva raha on sosialistille "kapitaalia" ja omassa taskussa oleva raha "ahkeralla työllä ansaittu korvaus"?

[Lalli IsoTalo]

"Kapitalismi on ihmiskunnan luonnollinen tila. "

Olen vähän eri mieltä. Vaihdantatalous on se luonnollinen tila. Kapitalismi on suuren mittakaavan vaihdantataloutta, jonka toimijat pyrkivät voiton maksimointiin erilaisten kilpailurajoitusten (hansakaupunki, monopoli, kartelli, sääntelysosialismi) avulla. Vapaa markkinatalous taas tarkoittaa kilpailurajoitusten pysyvää poistamista, eli käytännössä utopiaa.

Keskiluokka jää keskelle puristuksiin kapitalismin ja sosialismin - tai niiden symbioosin - väliin.

[ApuaHommmaan]

Totuutta peliin joka puolelle ja sen alle jäävät muskaksi, koska he ovat se syöpäkasvain. Joka on eri mieltä on kansan vihollinen ja häntä tulee sellaisena kohdella.

Ei kelpaa vallanpitäjille, koska he ovat höyryävä pökäle estämässä suomalaisten menestystä.

[Don Nachos]

Ei-sosialistisille maille on nimikin: Kehitysmaa.
Mitä kauemmaksi soudat sosialismista, sitä syvemmälle päädyt Afrikkaan. Sieltä löytyy varsinaisia kapitalismin riemuvoittoja.

[Skeptikko]

Nyt jo Helsingin Yliopistossa ja varmasti muissakin, löytyy jo Safe Space huoneita ja SJW moderaattoreita, joihin voi olla yhteydessä.

Onko tällaisista safe space -huoneista muka oikeasti havaintoja Helsingin yliopistossa ja jos on, niin missä? Itse olen tämäntyyppiseen järjestelyyn törmännyt Helsingissä yliopiston ulkopuolella eräässä paikassa, jossa on eräänlaiset kirjalliset turvatilasäännöt kaistapäisyyksineen yms, mutta en ole kuullut mistään tällaisesta hulluudesta vielä yliopistolla. Yliopiston kirjastossa on kyllä ilmeisesti (edelleen?) joku "sähköyliherkkien" huone:

Huuhaata Helsingin yliopistolla – "sähköeristysverhot" ja kaikki! - Image-blogit
http://blogit.image.fi/vesanlinja/huuhaata-helsingin-yliopistolla-sahkoeristysverhot-ja-kaikki/

EDIT: Lukekaa kirjaston vastaus heidän Facebook-sivultaan. Lyhyesti: syytetyn penkillä on kuitenkin ainakin osittain väärä taho, kyseessä on yliopiston Tila- ja kiinteistökeskuksen kokeilu, ei kirjaston päähänpisto.
...
Joku joskus ohimennen mainitsi, että Helsingin yliopistolla olisi oma lukutila tjsp. jonka suunnittelussa on otettu sähköherkkyys huomioon. Mutta nyt vasta näin kuvan ovelta:

sähköherkkyys helsingin yliopiston kirjasto

Siis: "hiljainen työskentelytila henkilöille, jotka ovat herkistyneet esimerkiksi hajusteille, kotieläimille tai sähkölle". Sähkö mainitaan vain suomeksi, ja ehkä hyvä niin, ettei tuosta tule kansainvälistä naureskelun kohdetta. Tilasta löytyy maininta myös yliopiston kirjaston sivuilta:

Henkilöille, jotka ovat herkistyneet esimerkiksi hajusteille, kotieläimille tai sähkölle.

Facebook-seinälläni käydyssä keskustelussa tietokirjailija ja tutkija Andrei Sergejeff kertoo:

Olin kerran tuolla fiilistelemässä. Virkailija esitteli ylpeänä sähköeristysverhoja ja mitä kaikkea siellä oli.

Sähköyliherkkyys ei ole sairaus Suomessa
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/08/01/sahkoyliherkkyys-ei-ole-sairaus-suomessa

Pieni askel parempaan on kuitenkin tapahtunut. Helsingin yliopiston uusi Kaisa-talo on ensimmäinen julkinen tila Suomessa, joka on suunniteltu myös sähköyliherkkiä ajatellen. Kirjastossa ei ole lainkaan pistorasioita ja valaistus on toteutettu värinättömällä, tasavirta valaistuksella.

[Aksiooma]

Onko tällaisista safe space -huoneista muka oikeasti havaintoja Helsingin yliopistossa ja jos on, niin missä?

Helsingin Yliopiston ylioppilaskunnan www sivuilla lukee seuraavasti:


Häirintäyhdyshenkilöt

Häirintää yliopistolla? HYYn häirintäyhdyshenkilöt ovat tukenasi

HYYllä on kaksi häirintäyhdyshenkilöä, jotka neuvovat ja tukevat häirintää, ahdistelua, kiusaamista, syrjintää tai muuta epätasa-arvoista kohtelua kohdanneita opiskelijoita. Heihin voi olla yhteydessä, vaikkei olisi itse häirinnän kohteena, mutta on nähnyt häirintää tai haluaisi keskustella mahdollista tavoista puuttua häirintään. Jo pelkkä halu keskustella kokemastaan on riittävä syy ottaa yhteyttä! Tarvittaessa häirintäyhdyshenkilö osaa ohjata lisäavun piiriin.

Häirintäyhdyshenkilöt eivät tee jatkotoimenpiteitä ilman suostumusta ja heitä sitoo vaitiolovelvollisuus. Häirintäyhdyshenkilöt ovat ylioppilaskunnan työntekijöitä, jotka ovat koulutettuja tehtäväänsä.

Voit olla yhteydessä joko häirintäyhdyshenkilöiden yhteiseen sähköpostiosoitteeseen tai vaihtoehtoisesti vain jompaankumpaan häirintäyhdyshenkilöistä.

Myös monella opiskelijajärjestöllä on oma häirintäyhdyshenkilö, johon voi olla yhteydessä.

Lisäksi HYY vaatii tiloissaan toimivilta järjestöiltä turvallisen tilan periaatteet.

Lisätietoja saat oman järjestösi nettisivuilta, järjestön yhdenvertaisuusvastaavalta tai puheenjohtajalta.

Yhteystiedot:

Häirintäyhdyshenkilöiden yhteinen sähköpostiosoite
[email protected]

Juhani Turunen
050 551 6146
[email protected]

Hannele Kirveskoski
050 543 9608
[email protected]

https://hyy.helsinki.fi/fi/opiskelijalle/h%C3%A4irint%C3%A4yhdyshenkil%C3%B6t



Eli HYY vaatii jokaiselta järjestöltä turvallisen tilan periaatteet, mikä on käytännössä Safe Spaces, missä voi saada kuumaa kaakaota, viltin ja vaikka pienen koiran silitettäväksi syliin, kun paha maailma kohtelee ikävästi.

[Veikko]

Tässä erinomainen video, missä sosialismi on selitetty 24 tunnissa: https://youtu.be/zw-FF6CPmvs Kannattaa laittaa kaikille vassarikavereille, jos sellaisia löytyy.

Voiko sen tiivistää 24 sanaan?

Kävisikö 17 sanaa, mihin vanha Winston sen tiivisti?

"Sosialismi on epäonnistumisen filosofia, tietämättömyyden oppi, ja kateuden ylistys, ja sen kantava hyve on kurjuuden tasainen jakaminen."

[Tabula Rasa]

Ei-sosialistisille maille on nimikin: Kehitysmaa.
Mitä kauemmaksi soudat sosialismista, sitä syvemmälle päädyt Afrikkaan. Sieltä löytyy varsinaisia kapitalismin riemuvoittoja.

Yhdysvallatko on sosialismin riemuvoitto?

[jmk]

Ei-sosialistisille maille on nimikin: Kehitysmaa.
Mitä kauemmaksi soudat sosialismista, sitä syvemmälle päädyt Afrikkaan. Sieltä löytyy varsinaisia kapitalismin riemuvoittoja.

Trollolloo 

Neuvostoliitto, Itä-Eurooppa, Pohjois-Korea...

Jaa mutta Kiina on kyllä alkanut päästä takaisin jaloilleen. Minkähän takia...

Niin no siitä Afrikasta. Yleissivistykseen kai kuuluisi tietää, että aika monessa maassa siellä lähdettiin seikkailemaan juurikin sosialismin kanssa.
https://www.thoughtco.com/socialism-in-africa-and-african-socialism-4031311

[Veikko]

Ei-sosialistisille maille on nimikin: Kehitysmaa.
Mitä kauemmaksi soudat sosialismista, sitä syvemmälle päädyt Afrikkaan. Sieltä löytyy varsinaisia kapitalismin riemuvoittoja.

Huomattava osa Afrikan maista on ollut/on sosialistisia tai sosialistisjohtoisia, kuten Algeria, Angola, Benin, (Biafra), Burkina Faso, Egypti, Etiopia, Ghana, Guinea, Guinea-Bissau ja Kap Verde, Kamerun, Kongo, Kongon tasavalta, Libya, Madagaskar, Mosambik, Ruanda, Somalia, Tansania, Uganda ja Zimbabwe.

Nämäkin varmaan kuuluvat sosialismin riemuvoittoihin, jotka ovat sosialismillaan päässeet irtaantumaan ei-sosialismin ikeestä ja ovat nyt ihan jotain muuta kuin kehitysmaita?

Syvää Afrikkaa nämä kuitenkin valtaosaltaan edustavat sosialismista huolimatta.

[Parzival]

Niin no siitä Afrikasta. Yleissivistykseen kai kuuluisi tietää, että aika monessa maassa siellä lähdettiin seikkailemaan juurikin sosialismin kanssa.
https://www.thoughtco.com/socialism-in-africa-and-african-socialism-4031311

Euroopan vasemmisto sitä sosialismia sinne tunki. Erkki Tuomiojat ja muut vasemmistolaiset "kehitysmaa-aktivistit" toitottivat kyseisen järjestelmän autuutta. Nyt sosialismia kokeilleen Afrikan maat ovat kaikkein kurjimpia ja köyhimpiä maita Afrikassa.

[kelloseppä]

...
Ei ole olemassa yksilöä, vaan olet aina jonkun tietyn ryhmän edustaja. Jokaisen ryhmän tarkoitus on maksimoida vaikutusvaltansa yhteiskunnassa.
...

...
Sosialismi sisältää mielestäni yhden perusdoktriinin, josta voi johtaa kaikki sosialismin ilmiöt ja ongelmat, nimittäin kollektivismi.
...

En edes pyri esittämään Yhtä Yhtenäisteoriaa sosialismista, tai kollektivismistä, vaan esitän muutaman historiallisen yksityiskohdan, jotka toivottavasti auttavat hahmottamaan kollektivismin moninaista luonnetta länsimaailman historiassa.

1300-l Ruotsin oikeudenkäytön eräs nykyihmisen kannalta erikoisimmista, mutta aikalaisilleen samalla eräs kaikkien ankarimmista rangaistuksista oli kaupungin muurien ulkopuolelle karkoittaminen. Kaupungin asukas kuului laajemmin ottaen kaupunki -kollektiiviin ja suppeammin ottaen sellaiseen perhekollektiiviin, jonka päämies kuului puolestaan kaupunki -kollektiiviin. Kaupungin muurien ulkopuolelle karkoittaminen poisti yksilöltä sekä perhe -kollektiivin että kaupunki -kollektiivin tarjoaman turvan. Myös konkreettisen fyysisesti, sillä käytännössä kaupungin muurien ulkopuolelle karkoitettu oli lainsuojaton ja kuoli yleensä viimeistään seuraavana talvena kylmään ja nälkään.

Johonkin kollektiiviin kuulumisen juridinen periaate jatkui pitkälle 1800-luvulle saakka maaseudulla. Agraariyhteisö, kylä, oli juridisesti jaettu taloihin, joissa asuvat kuuluivat talon päämiehen hallitsemaan kollektiiviin, olivat he lähisukulaisia (vaimo, aikuiset lapset, alaikäiset lapset), palkattua väkeä (rengit, piiat) tai talon maaomaisuutta itsenäisesti viljeleviä (torpparit, vuokraviljelijät). Kaikki kuuluivat jonkin talon muodostamaan kollektiiviin. Ellei yksilö kuulunut johonkin talo -kollektiiviin, jo se seikka oli yksilön kiinniottamisen ja viranomaistutkinnan peruste. Luonnollisesti poikkeustilat, sota, nälänhätä, yleinen liberalisoituminen ja hillitön väestönkasvu 1700-luvulta lähtien liudensivat toteutunutta käytäntöä.

Erikoisuutena voi mainita kolmikymmenvuotisen sodan erään aikalaisille varsin mielenkiintoisen ja odottamattoman seurauksen: ns. "herrenlose Volk" eli "isännättömät ihmiset", joita vaelsi Saksan savuavilla raunioilla sadoin tuhansin myös siksi, ettei hallinnollisesti varsin hajanaisen Saksan eri ruhtinaskuntien viranomaiset enää kerta kaikkiaan kyenneet estämään ihmisten joukkopakoja kulloiseltakin sotatoimialueelta, estämään heidän saapumista jollekin toiselle aluelle, saati pitämään kirjaa tästä väestön liikkumisesta. Tämä väestönosa oli erityisen haluttu (pakko)värväyksen kohde, mutta rauhanteon ja sotajoukkojen kotiuttamisen jälkeen monet heistä eivät yleensä olleet tervetulleet oikein minnekään monestakaan syystä. Saksankielinen hallinto tuntuu monin paikoin aivan oikeasti joutuneen aluksi jonkinmoiseen syntax-error -tilaan, kun se rauhan jälkeen joutui käsittelemään satunnaistapauksia huomattavasti suuremmassa määrin johonkin tarkasti määriteltyyn kollektiiviin kuulumattomia ihmisiä, joita ei ihan suoraan voitu määritellä välittömästi teloitettaviksi rikollisiksi.

1600-luvun jälkipuoliskon Ruotsia leimasi virallisten kollektiivien ohella epävirallisten kollektiivien tavattoman suuri merkitys, jos aatelisnuorukainen halusi edetä urallaan nopeasti ja pitkälle. Toki hän sukunsa jäsenenä kuului tiettyyn kollektiiviin, jolla oli jo olemassa oleva laaja epävirallisten ystävyyksien ja keskinäisten palvelusten verkosto, mutta hän saattoi myös itse edesauttaa omien epävirallisten kollektiivisuhteitteinsa rakentamista. Sotatoimiin osallistuminen katsottiin aina suureksi eduksi ja etenkin silloin kuin oli palvellut erityisen kyvykkään ja sotamenestystä hankkineen komentajan alaisena. Täten muodostui esim. rykmentti -kollektiivi, jonka muinainen jäsenyys saattoi kaukana tulevaisuudessa olla urakehityksen kannalta olennainen etu. Samalla nuoren upseerin suhteellisen vaatimaton suku -kollektiivi saattoi yrittää luoda suhteita valtakunnan vaikutusvaltaisimpien miesten suku -kollektiiviin - toki myös lopulta myös muodollisesti avioliiton kautta.

Esittämälläni neljällä esimerkillä perustelen väitettäni siitä, että kollektiivin olemus tai kollektivismi ei liity yksin vain sosialismiin. Miksi juuri sosialismissa kollektiivi ja kollektivismi on nähtävissä perustellusti erityisen yhteiskunnallisesti turmiollisena?

Epäilen, että tässä ketjussa on lähestytty kollektivismin luonnetta historiallisesti aivan liian kapeasta, nimittäin ainoastaan 1900-luvun jälkimmäisellä puoliskolla kehittyneissä länsimaissa muotoutuneen yhteiskunnan ja sen antamien merkityksien kautta, muodostamaan yleistä teoriaa kollektivismin luonteesta.

[Aksiooma]

Esittämälläni neljällä esimerkillä perustelen väitettäni siitä, että kollektiivin olemus tai kollektivismi ei liity yksin vain sosialismiin. Miksi juuri sosialismissa kollektiivi ja kollektivismi on nähtävissä perustellusti erityisen yhteiskunnallisesti turmiollisena?

Epäilen, että tässä ketjussa on lähestytty kollektivismin luonnetta historiallisesti aivan liian kapeasta, nimittäin ainoastaan 1900-luvun jälkimmäisellä puoliskolla kehittyneissä länsimaissa muotoutuneen yhteiskunnan ja sen antamien merkityksien kautta, muodostamaan yleistä teoriaa kollektivismin luonteesta.

Olet oikeassa. Kollektivismi ei liity pelkästään sosialismiin. Sosialismissa pyritään luomaan myös kollektiivinen omatunto ja vastuu. Neuvostoliitossa syntyi ajatus Homo sovieticus. Eli ihminen on oikean valtion ja filosofian muokattavissa ja syntyessään kuin juoksevaa uuden vuoden tinaa, joka voidaan kaataa tiettyyn muottiin. Näin syntyy täydellinen Neuvostoihminen, joka on osa isompaa organismia, valtiota. Eli kommunismi ja fasismi ovat lähes synonyymeja keskenään.

[Totti]

"Kapitalismi on ihmiskunnan luonnollinen tila. "

Olen vähän eri mieltä. Vaihdantatalous on se luonnollinen tila. Kapitalismi on suuren mittakaavan vaihdantataloutta, jonka toimijat pyrkivät voiton maksimointiin erilaisten kilpailurajoitusten (hansakaupunki, monopoli, kartelli, sääntelysosialismi) avulla. Vapaa markkinatalous taas tarkoittaa kilpailurajoitusten pysyvää poistamista, eli käytännössä utopiaa.

Olet ihan oikeassa. Minun olisi pitänyt kirjoittaa "markkinatalous" eikä "kapitalismi". Kapitalismi ei tietenkään ole luonnollinen tila, koska kuten sanot, se on pääomaohjattu talous.

Nämä sotketaan usein arkikielessä keskenään ja haksahdin vastaajan puheisiin kapitalismista. Tarkoitin siis markkinataloutta tai "vaihdantataloutta".

Enivei, lisättäköön tähän etten usko, että varsinaista kapitalismia on ollut olemassa koskaan. Kapitalismihan on siis pääomaohjattu talous.

Joskin suuria pääomia on olemassa ja niitä myös liikutellaan, ne edustavat BKT:sta yleensä joitain promilleja tai korkeintaan jotain prosentteja.

Esimerkiksi maailman kalleimman firman Applen liikevaihto oli 2017 noin 230 miljardia. Luku kuulostaa suurelta, mutta on murto-osa prosentista USA:n BKT:stä.

Vaikka otettaisiin 100 suurinta amerikkalaista yritystä, niiden yhteenlaskettu liikevaihto on joitain prosentteja USA:n BKT:sta.

Tämä tarkoittaa, että kapitalismia ei ole olemassa missään, ainakaan siinä mielessä, että suurpääoma edustaisi edes merkittävää osaa taloudesta.
Suuret rahat liikkuvat edelleen pienten ja keskisuurten yritysten kassan kautta koska näitä on tajuton määrä verrattuna suuryrityksiin.

Pääomalla voi kuitenkin vaikuttaa politiikkaan, mutta silloin kyse ei enää ole taloudesta vaan joko laillisesta tai laittomasta korruptiosta.

Väitteeni siis on, että kapitalismia ei ole koskaan esiintynyt missään, vaan kyse on vasemmiston retoriikasta, jonka puitteissa halutaan mustamaalaa kaikki jotka omistavat jotain.

[Profit]

" Ensinnäkin, niin sosialismi ei ole epäonnistunut vain Euroopassa vaan kaikkialla. Siis ihan kaikkialla ja joka kerta. Ei ole yhtäkään maata, joka olisi onnistunut siirtymään sosialismiin, ilman, että kaikki menee päin helvettiä, ja pysyvästi".

Noin on käynyt, mutta onko kapitalismi tuonut asiaan korjausta ?

Kapitalismi on ihmiskunnan luonnollinen tila. Sosialismi on tarjottu korjaavaksi lääkkeeksi kapitalismille.

Liberalismi sanoo, että ihminen on yksilönä vapaa. Kapitalismi on liberalismin osa-alue, joka ottaa kantaa omistuksen ja kaupanteon vapauksiin. Tämä osa-alue voidaan toki rajoittaa, ilman että päädymme täyteen sosialismiin.

Täyteen vapauteen kuuluu sellainen ikävä piirre, että sitä voi soveltaa muiden kustannuksella jos on tarpeeksi vahva.

Vapaa markkinatalous tuuppaa sen takia ajautua monopolitaloudeksi, missä aletaan riistämään yksilöitä ja yhteiskuntaa ja vauraus kasautuu eliitille. Ts. se alkaa muistuttamaan totalitaarista sosialistista järjestelmää, joka ei ole poliitikkojen vaan yritysten johtama. Lähinnä laillistetun väkivallan puute erottaa nämä toisistaan.

Tähän tilanteeseen päätyessä, markkinatalous on kuitenkin määritelmällisesti lakannut olemasta koska markkinoita ei enää de facto ole.

Tämän ongelman takia vapaata markkinataloutta ei esiinny missään kehittyneessä yhteiskunnassa. Se rajoitetaan aina mm. kartelli- ja kilpailulainsäädännöllä niin, että se ei päädy koroporaatiososialismiin, missä yritykset ryhtyvät vallan käyttäjiksi.

Vastatakseni jotain kysymykseesi, niin kapitalismi on todellakin korjaus sosialismiin. Tai oikeammin, sosialismilla ei voi korjaa kapitalismin tiettyjä ongelmia.

Sosialismihan pyrkii "korjaamaan" koko liberalismin siirtymällä kollektivismiin vaikka oikea tapa on korjaa vain yksi liberalismin osa-alue rajoituksilla.

Ihmiskunnan luonnollinen tila ei ole kapitalismi vaan metsästäjä-keräilijä.

Heti, kun syntyy pääomia(siirrytään pois metsästäjä-keräilijä -taloudesta, missä jokaisen työpanos menee itsensä ja perheensä  ruokkimiseen), syntyy hierarkisia valta-asetelmia. Jos valta päätyy liian pienen joukon käsiin, kärsii yhteiskunnan kokonaisvauraus siitä.

[newspeak]

Ihmiskunnan luonnollinen tila ei ole kapitalismi vaan metsästäjä-keräilijä.

Heti, kun syntyy pääomia(siirrytään pois metsästäjä-keräilijä -taloudesta, missä jokaisen työpanos menee itsensä ja perheensä  ruokkimiseen), syntyy hierarkisia valta-asetelmia. Jos valta päätyy liian pienen joukon käsiin, kärsii yhteiskunnan kokonaisvauraus siitä.

Eikö tuo ole perspektiiviharhaa? Metsästäjä-keräilyhän on lähtökohtaisesti elinkeino. Metsästäjä-keräilykulttuuri saattaa olla lähtökohtaisesti perhekeskeistä, mutta perheillä on tapana laajentua suvuiksi ja klaaneiksi tms. Riitoja syntyy väistämättä. Ydinperheen ulkopuolella on aina muita ihmisiä. Jotkut menestyvät metsästämällä ja keräilemälläkin paremmin kuin toiset, mikä luo sekin riitoja, kun nälkäisemmät haluavat osalliseksi. Eihän leijonakaan anna saalistaan hyeenoille ja korppikotkille. Miksi ihmiset toimisivat toisin? Jos eläimetkin ymmärtävät luonnostaan omaisuuden, ymmärtävät ihmisetkin. Ehkä kun sivistynyt ihminen kaikkine huolineen saapuu alkuasukkaiden luokse, hänen on vaikea ymmärtää kuinka joku voi elää ajattelematta sähkö- ja internetlaskuja, auton katsastusta yms., mistä alkuasukkaat eivät ole koskaan kuulleetkaan, joten tuo omien huolien sivuuttaminen saa ajattelemaan, ettei näillä ihmisillä olisi myös omansa.

[Profit]

Ihmiskunnan luonnollinen tila ei ole kapitalismi vaan metsästäjä-keräilijä.

Heti, kun syntyy pääomia(siirrytään pois metsästäjä-keräilijä -taloudesta, missä jokaisen työpanos menee itsensä ja perheensä  ruokkimiseen), syntyy hierarkisia valta-asetelmia. Jos valta päätyy liian pienen joukon käsiin, kärsii yhteiskunnan kokonaisvauraus siitä.

Eikö tuo ole perspektiiviharhaa? Metsästäjä-keräilyhän on lähtökohtaisesti elinkeino. Metsästäjä-keräilykulttuuri saattaa olla lähtökohtaisesti perhekeskeistä, mutta perheillä on tapana laajentua suvuiksi ja klaaneiksi tms. Riitoja syntyy väistämättä. Ydinperheen ulkopuolella on aina muita ihmisiä. Jotkut menestyvät metsästämällä ja keräilemälläkin paremmin kuin toiset, mikä luo sekin riitoja, kun nälkäisemmät haluavat osalliseksi. Eihän leijonakaan anna saalistaan hyeenoille ja korppikotkille. Miksi ihmiset toimisivat toisin? Jos eläimetkin ymmärtävät luonnostaan omaisuuden, ymmärtävät ihmisetkin. Ehkä kun sivistynyt ihminen kaikkine huolineen saapuu alkuasukkaiden luokse, hänen on vaikea ymmärtää kuinka joku voi elää ajattelematta sähkö- ja internetlaskuja, auton katsastusta yms., mistä alkuasukkaat eivät ole koskaan kuulleetkaan, joten tuo omien huolien sivuuttaminen saa ajattelemaan, ettei näillä ihmisillä olisi myös omansa.

Mutta pääomia ei pääse kertymään. Jokainen yksilö on sidottu päivittäiseen ruohonjuuritason työntekoon, menestyneimmätkin. Jokainen joutuu myös puolustamaan itse omaisuuttaan. Ydinperheen ulkopuolella ei pahemmin ole muiden ruokkimia/kustantamia ihmisiä, eli ainoastaan lapset on sellaisia käytännössä, jotka elävät muiden ruohonjuuritason työstä.

[newspeak]

Eikö tuo ole perspektiiviharhaa? Metsästäjä-keräilyhän on lähtökohtaisesti elinkeino. Metsästäjä-keräilykulttuuri saattaa olla lähtökohtaisesti perhekeskeistä, mutta perheillä on tapana laajentua suvuiksi ja klaaneiksi tms. Riitoja syntyy väistämättä. Ydinperheen ulkopuolella on aina muita ihmisiä. Jotkut menestyvät metsästämällä ja keräilemälläkin paremmin kuin toiset, mikä luo sekin riitoja, kun nälkäisemmät haluavat osalliseksi. Eihän leijonakaan anna saalistaan hyeenoille ja korppikotkille. Miksi ihmiset toimisivat toisin? Jos eläimetkin ymmärtävät luonnostaan omaisuuden, ymmärtävät ihmisetkin. Ehkä kun sivistynyt ihminen kaikkine huolineen saapuu alkuasukkaiden luokse, hänen on vaikea ymmärtää kuinka joku voi elää ajattelematta sähkö- ja internetlaskuja, auton katsastusta yms., mistä alkuasukkaat eivät ole koskaan kuulleetkaan, joten tuo omien huolien sivuuttaminen saa ajattelemaan, ettei näillä ihmisillä olisi myös omansa.

Mutta pääomia ei pääse kertymään. Jokainen yksilö on sidottu päivittäiseen ruohonjuuritason työntekoon, menestyneimmätkin. Jokainen joutuu myös puolustamaan itse omaisuuttaan. Ydinperheen ulkopuolella ei pahemmin ole muiden ruokkimia/kustantamia ihmisiä, eli ainoastaan lapset on sellaisia käytännössä, jotka elävät muiden ruohonjuuritason työstä.

Jos pääomia ei pääse kertymään, miten kukaan voi puolustaa omaisuuttaan, kun sitä ei kerran ole? Jos jokainen on sidottu työhönsä, miten se estää edistyksen pisteeseen, jossa on jonkinlaista vapautta? Eihän perhe tarkoita sitä, ettei muita ihmisiä ole, vaan sitä että perhe tietenkin asetetaan etusijalle. Jotenkin tuntuu, että tässä on nyt taustalla pyrkimys yksinkertaistaa asioita, mutta monimutkaisten asioiden sulkeminen pois mielestä ei tarkoita, etteikö niitä olisi olemassa. Jostain syystä ihmiset on opetettu arvostamaan pelkistettyjä malleja todellisuudesta ja sitten kuulee jatkuvasti, että jotain harhaisia kuvitelmia kuinka vaikkapa näkeminen on pelkkää fotonien osumista verkkokalvolle, vaikka moinen ei lopulta kerro kaikesta ihmisen näkemästä juuri mitään. Pelkistävästä ja yksinkertaistavasta ajattelusta pitäisi oppia pois tai ainakin näkemään se pelkästään osana suurempaa kokonaisuutta.

[Aksiooma]

Ihmiskunnan luonnollinen tila ei ole kapitalismi vaan metsästäjä-keräilijä.

Heti, kun syntyy pääomia(siirrytään pois metsästäjä-keräilijä -taloudesta, missä jokaisen työpanos menee itsensä ja perheensä  ruokkimiseen), syntyy hierarkisia valta-asetelmia. Jos valta päätyy liian pienen joukon käsiin, kärsii yhteiskunnan kokonaisvauraus siitä.

Ilman pääomia ja hierarkisia valta-asetelmia ei olisi keksitty antibioottia, sähköä, puhelinta, autoa, lentokonetta, tietokonetta, internettiä... jne. Vapaa markkinatalous ja kapitalismi on kuollut jo ajat sitten. Olemme eläneet korporatismia jo pitkään. Korporatismissa valta päätyy liian pienen joukon käsiin. Globalismin aikakausi on synnyttänyt korporatismin, missä savupiipputeollisuus on kadonnut länsimaista halvan tuotannon maihin jne.

EU:sta on muodostunut täysin kestämättömän rakennelma, yhteisvaluutan ja keskitetyn lainsäädännön myötä. Euro on valuutta ilman valtiota ja EU Komissiolla on täydellinen valta esittää ja toteuttaa uusia lakeja kansallisen lainsäädännön yli.

Nyt lakeja tekevät isot monikansalliset yritykset EU Komission kanssa. Tämä vääristää vapaat markkinat ja kapitalismin täydellisesti. Pienet yritykset eivät kykene kilpailemaan isojen yritysten kanssa ja lainsäädännön avulla, monikansalliset yritykset saavat jäsenvaltioiden veronmaksajien rahat esimerkiksi terveys-, maantie- ja rautatiepalveluiden yksityistämisen kautta jne.

Ihmiskunnan luonnollinen tila on aina ollut se, että se on kehittynyt sukupolvesta toiseen niin henkisesti kuin fyysisesti. Ihmiskunnan luonnollinen tila on olla utelias, löytää uusia paikkoja, asioita, keksintöjä jne.

[Profit]

Eikö tuo ole perspektiiviharhaa? Metsästäjä-keräilyhän on lähtökohtaisesti elinkeino. Metsästäjä-keräilykulttuuri saattaa olla lähtökohtaisesti perhekeskeistä, mutta perheillä on tapana laajentua suvuiksi ja klaaneiksi tms. Riitoja syntyy väistämättä. Ydinperheen ulkopuolella on aina muita ihmisiä. Jotkut menestyvät metsästämällä ja keräilemälläkin paremmin kuin toiset, mikä luo sekin riitoja, kun nälkäisemmät haluavat osalliseksi. Eihän leijonakaan anna saalistaan hyeenoille ja korppikotkille. Miksi ihmiset toimisivat toisin? Jos eläimetkin ymmärtävät luonnostaan omaisuuden, ymmärtävät ihmisetkin. Ehkä kun sivistynyt ihminen kaikkine huolineen saapuu alkuasukkaiden luokse, hänen on vaikea ymmärtää kuinka joku voi elää ajattelematta sähkö- ja internetlaskuja, auton katsastusta yms., mistä alkuasukkaat eivät ole koskaan kuulleetkaan, joten tuo omien huolien sivuuttaminen saa ajattelemaan, ettei näillä ihmisillä olisi myös omansa.

Mutta pääomia ei pääse kertymään. Jokainen yksilö on sidottu päivittäiseen ruohonjuuritason työntekoon, menestyneimmätkin. Jokainen joutuu myös puolustamaan itse omaisuuttaan. Ydinperheen ulkopuolella ei pahemmin ole muiden ruokkimia/kustantamia ihmisiä, eli ainoastaan lapset on sellaisia käytännössä, jotka elävät muiden ruohonjuuritason työstä.

Jos pääomia ei pääse kertymään, miten kukaan voi puolustaa omaisuuttaan, kun sitä ei kerran ole? Jos jokainen on sidottu työhönsä, miten se estää edistyksen pisteeseen, jossa on jonkinlaista vapautta? Eihän perhe tarkoita sitä, ettei muita ihmisiä ole, vaan sitä että perhe tietenkin asetetaan etusijalle. Jotenkin tuntuu, että tässä on nyt taustalla pyrkimys yksinkertaistaa asioita, mutta monimutkaisten asioiden sulkeminen pois mielestä ei tarkoita, etteikö niitä olisi olemassa. Jostain syystä ihmiset on opetettu arvostamaan pelkistettyjä malleja todellisuudesta ja sitten kuulee jatkuvasti, että jotain harhaisia kuvitelmia kuinka vaikkapa näkeminen on pelkkää fotonien osumista verkkokalvolle, vaikka moinen ei lopulta kerro kaikesta ihmisen näkemästä juuri mitään. Pelkistävästä ja yksinkertaistavasta ajattelusta pitäisi oppia pois tai ainakin näkemään se pelkästään osana suurempaa kokonaisuutta.

Onhan nyt omaisuutta vähän. Juuri sen verran, mitä se oman elämän ylläpito lyhyellä aikavälillä vaatii. Kyllä sitäkin pitää puolustaa ja ylipäätään omaa olemassaoloaan. Pääoman kertyminen tarkoittaa isojen ylijäämien tuottamista, mikä vapauttaa ihmisiä päivittäisestä selviytymistaistelusta. Kun ihminen on sidottu fyysiseen rasittavaan työhön, estyy kaikenlainen kehitys aika tehokkaasti. Yhteiskunta pysyy lähes muuttumattomana jopa kymmeniä tuhansia vuosia. En ymmärrä, missä sanoin, ettei muita ihmisiä olisi. Metsästäjä-keräilijä -ihmisen historiasta kirjoitettu historian kirja olisi hemmetin tylsä. Tavallaan historiaa ei monessa mielessä edes ole silloin. Yhteiskunta on staattisessa tilassa.

[Profit]

Ihmiskunnan luonnollinen tila ei ole kapitalismi vaan metsästäjä-keräilijä.

Heti, kun syntyy pääomia(siirrytään pois metsästäjä-keräilijä -taloudesta, missä jokaisen työpanos menee itsensä ja perheensä  ruokkimiseen), syntyy hierarkisia valta-asetelmia. Jos valta päätyy liian pienen joukon käsiin, kärsii yhteiskunnan kokonaisvauraus siitä.

Ilman pääomia ja hierarkisia valta-asetelmia ei olisi keksitty antibioottia, sähköä, puhelinta, autoa, lentokonetta, tietokonetta, internettiä... jne. Vapaa markkinatalous ja kapitalismi on kuollut jo ajat sitten. Olemme eläneet korporatismia jo pitkään. Korporatismissa valta päätyy liian pienen joukon käsiin. Globalismin aikakausi on synnyttänyt korporatismin, missä savupiipputeollisuus on kadonnut länsimaista halvan tuotannon maihin jne.

Ihmiskunnan luonnollinen tila on aina ollut se, että se on kehittynyt sukupolvesta toiseen niin henkisesti kuin fyysisesti. Ihmiskunnan luonnollinen tila on olla utelias, löytää uusia paikkoja, asioita, keksintöjä jne.

Totta, hierarkiat on edellytys kehitykselle. Ihmisen teknologinen kehitys on hyvin uusi ilmiö ajallisesti, ja se on tapahtunut räjähdysmäisesti. Geeneiltään ihminen on pääosin edelleen se kehittymätön luolamies, joka eli hyvin pitkiä aikavälejä yhteiskunnassa, joka ei kehittynyt mihinkään.

[Aksiooma]

Ruotsista kuuluu taas huolestuttavia uutisia. Tällä kertaa akateemisesta maailmasta ja yliopistoista. Alla Google Translaten suomennos Academic Rights Watch (ARW) järjestön englanninkielisestä uutisesta http://academicrightswatch.com/?p=2832.

Ruotsalaiset tutkijat tarvitsevat kansainvälistä tukea akateemisen vapauden turvaamiseksi

Ruotsin tutkijat tarvitsevat tukea kansainväliseltä yhteisöltä, kun heidän akateemiset oikeutensa ja yhteiskunnallisen tehtävänsä kyseenalaistetaan kotimaassaan. Siksi Academic Rights Watch, ruotsalainen vahtikoira, käynnistää nyt kansainvälisen sivuston, jossa on useita tapauksia, joissa tutkijoilla on ollut heidän oikeuksiaan loukattu.

Ensimmäinen tapaus käsittelee Tukholman yliopiston lehtori Johan Lundbergin tapausta, jolta hänet evättiin täydelliseksi professoriksi sen jälkeen, kun hän kritisoi identiteettipolitiikkaa ja postmodernismia.

Kollegiaalinen päätöksenteko on purettu ja korvattu johtajilla ja johtavilla hallintoihmisillä.

Sananvapaus on heikko, tietojen vapaus uhataan ja tutkijoiden oikeutta valita omat tutkimusongelmat kyseenalaistetaan. Hallitus ylläpitää vahvaa poliittista hallintaa kaikissa valtion korkeakouluissa, mikä johtaa institutionaalisen autonomian heikkoon tasoon, jossa varapuheenjohtajat ovat poliittisesti pikemminkin kuin akateemisesti valittuja. Periaatteessa kaikki akateemisen vapauden kaikki näkökohdat ovat nyt vaarassa.

Perimmäiset syyt ovat liiallinen poliittinen valvonta, jossa yliopistoja pidetään välineenä taloudellisten ja ideologisten tavoitteiden saavuttamisessa ja radikaalin johtamisjärjestelmän - uuden julkisen hallinnan - toteuttamisessa, jossa akateemisten oikeuksien ja ammattitaidon puute on vain vähäistä tai sitä ei ole lainkaan.

Myös akateemisen henkilöstön palkaus on pikemminkin poikkeus kuin sääntö, mikä on lisännyt edelleen politisoitunutta koulutusjärjestelmää, johon vasemmistoideologian vaikutus on voimakkaasti vaikuttanut.

Ensimmäinen tapaus kansainvälisillä sivuilla koskee apulaisprofessori Johan Lundbergin tapausta, joka arvosteli Ruotsin identiteettipolitiikkaa arvostellessaan professoria Tukholman yliopistosta. Lundberg oli myös julkisesti kritisoinut Ruotsin instituutioissa suosittuja postmodernistiteorioita, jotka viittasivat puolustajiinsa "valon vihollisiksi". Lundbergin hakemus hylättiin huolimatta siitä, että ulkopuoliset tuomarit suosittelivat yksimielisesti ylennystä.

"Lundbergin tapaus on tärkeä, koska siinä korostetaan oppilaitoksemme heikkoa tosiasiallista ilmaisunvapautta korkeakouluissa, jotka koskevat poliittisesti arkaluonteisia aiheita, kuten monikulttuurisuutta ja maahanmuuttoa. Tapaus on luonnollinen lähtökohta, kun käännymme kansainväliseen akateemiseen yleisöön ", sanoo Erik J. Olsson.

Eli Ruotsissa vasemmisto on vallannut yliopistot täysin ja palkkaavat "poliittisesti korrekteja" ihmisiä virkoihin ja jos arvostelet järjestelmää, joudut eristetyksi. Kaukana ei ole enää gulagit eli ojennustyöleirit. Ruotsi on menetetty maa, kun akateemikot joutuvat hakemaan apua kansainvälisesti tilanteeseen.

Tämä on myös todella suuri häpeätahra Ruotsin hallitukselle, Humanitääriselle Suurvallalle^(TM).

[Lahti-Saloranta]

Ruotsista kuuluu taas huolestuttavia uutisia. Tällä kertaa akateemisesta maailmasta ja yliopistoista. Alla Google Translaten suomennos Academic Rights Watch (ARW) järjestön englanninkielisestä uutisesta http://academicrightswatch.com/?p=2832.

Tämä on myös todella suuri häpeätahra Ruotsin hallitukselle, Humanitääriselle Suurvallalle^(TM).

Kyseessä ei ole pelkästään häpeätahra vaan kyse on paljon pahemmasta, tieteen politisoimisesta.

[newspeak]

Onhan nyt omaisuutta vähän. Juuri sen verran, mitä se oman elämän ylläpito lyhyellä aikavälillä vaatii. Kyllä sitäkin pitää puolustaa ja ylipäätään omaa olemassaoloaan. Pääoman kertyminen tarkoittaa isojen ylijäämien tuottamista, mikä vapauttaa ihmisiä päivittäisestä selviytymistaistelusta. Kun ihminen on sidottu fyysiseen rasittavaan työhön, estyy kaikenlainen kehitys aika tehokkaasti. Yhteiskunta pysyy lähes muuttumattomana jopa kymmeniä tuhansia vuosia. En ymmärrä, missä sanoin, ettei muita ihmisiä olisi. Metsästäjä-keräilijä -ihmisen historiasta kirjoitettu historian kirja olisi hemmetin tylsä. Tavallaan historiaa ei monessa mielessä edes ole silloin. Yhteiskunta on staattisessa tilassa.

Omaisuuden kertyminen metsästäjä-keräilijöillä on riippuvainen lähinnä kahdesta tekijästä. Ensinnäkin kyseiseen metsästäjä-keräilijäkulttuuriin liittyvät käsitteet omaisuudesta. Voi olla, ettei heille vain ole juolahtanut mieleen alkaa haalimaan jotain. Toinen on ympäristön vaikutus. Luonnonantimet voivat olla niukkoja, mutta riittäviä selviytymiseen, tai elämäntapa edellyttää runsasta liikkumista paikasta toiseen, jolloin ylimääräisestä omaisuudesta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Voisi puhua jopa metsästäjä-keräilijöiden kulutustottumuksista.

Metsästäjä-keräily ei myöskään ole välttämättä kovinkaan rankkaa ja aikaa vievää. Voi hyvinkin olla, että maanviljelijät ja nykyään toimistotyöntekijät 8 tunnin työpäivineen käyttävät enemmän aikaa elantonsa ansaitsemiseen kuin luonnosta suoraan elävät lajitoverinsa. Jos luonnonantimia on riittävästi tarjolla, ruuan hankkimiseen ei kulu kovinkaan paljon aikaa ja sitten voi puuhastella jotain muuta.

Ehkäpä arkeologialle ja antropologialle annettavia määrärahoja pitää sitten vähentää, jos se kerran on tylsää.

[kelloseppä]

Esittämälläni neljällä esimerkillä perustelen väitettäni siitä, että kollektiivin olemus tai kollektivismi ei liity yksin vain sosialismiin. Miksi juuri sosialismissa kollektiivi ja kollektivismi on nähtävissä perustellusti erityisen yhteiskunnallisesti turmiollisena?

Epäilen, että tässä ketjussa on lähestytty kollektivismin luonnetta historiallisesti aivan liian kapeasta, nimittäin ainoastaan 1900-luvun jälkimmäisellä puoliskolla kehittyneissä länsimaissa muotoutuneen yhteiskunnan ja sen antamien merkityksien kautta, muodostamaan yleistä teoriaa kollektivismin luonteesta.

Olet oikeassa. Kollektivismi ei liity pelkästään sosialismiin. Sosialismissa pyritään luomaan myös kollektiivinen omatunto ja vastuu. Neuvostoliitossa syntyi ajatus Homo sovieticus. Eli ihminen on oikean valtion ja filosofian muokattavissa ja syntyessään kuin juoksevaa uuden vuoden tinaa, joka voidaan kaataa tiettyyn muottiin. Näin syntyy täydellinen Neuvostoihminen, joka on osa isompaa organismia, valtiota. Eli kommunismi ja fasismi ovat lähes synonyymeja keskenään.

Bolsevikkien virallisessa propagandassa usein esiintyvä sankarillinen, lopulta kommunismin tulevaisuudessa luova "Uusi ihminen" (Новый человек) tai "neuvostoihminen" (советский человек), jonka luonteen lähtökohta tiivistettiin yllä hyvin, sekoitetaan yllä kuitenkin sangen irvailevaan ja neuvostokriittiseen "Homo sovjeticus" -termiin (Гомо советикус).

Homo sovjeticus on olio, jonka eräs varhainen muoto oli Homo sosialisticus, jonka lanseerasi peräti jo 1918 Sergei Bulgakov kuvaillen sitä apinamaisen eläimelliseksi sieluttomaksi vallankumousmatruusiksi. Luiskaotsaisuuden ja pienipäisyyden korostus jatkoi elämäänsä jo 1925 Mihail Bulgakovin luoman Sharik-koiran muodossa kirjassa Koiran sydän (Собачье сердце). Kirja levisi länteen vasta 1960-luvun samizdativersiona, ja lännessä se julkaistiin 1960-luvun lopussa.

Kollektivismin kollektiivinen omatunto ja vastuu esiintyvät kenties eräässä hyvin korostetussa mutta sangen omalaatuisessa muodossaan esim. nykypäivän lukemattomissa sveitsiläisissä tuppukylissä. Kylät ovat ulkoisesti siistejä kuin karamellirasiat, yhdessä on kalkittu kaikki talojen seinät vitivalkoisiksi ja lehmän paskaakaan ei edes näy missän, vaikka kilkattavine killoitettuine kelloineen pitkin mäkisiä täysin tasaisen vihreitä ja tasakasvuisia niittyjä aivan ihmisasumistun vieressä laiduntavatkin. Kylissä asuu onnellisia ihmisiä, jotka muodostavat keskenään hyvin omanarvontuntoisen, tiiviin yhteisön, jonne ei kaivata muutoksia eikä ulkopuolisia. Kylässä asuvat jakavat yhteisen arvomaailman yksimielisesti ja kantavat vastuuta monin arkipäivän teoin kanssakyläläisistään. Eikö tämmöisen ihantolan ihmisryhmän elo ole omanlaistaan "kollektiivista omatuntoa ja vastuuta" käytännön toimien tasolla?

[Aksiooma]

Kylässä asuvat jakavat yhteisen arvomaailman yksimielisesti ja kantavat vastuuta monin arkipäivän teoin kanssakyläläisistään. Eikö tämmöisen ihantolan ihmisryhmän elo ole omanlaistaan "kollektiivista omatuntoa ja vastuuta" käytännön toimien tasolla?

Kyllä on ja varmasti toimii juuri pienissä tuppukylissä, koska yhteisön painostus on niin valtava. Sama se on Suomessakin pienissä maalaiskylissä ja vähän isommissakin. Siellä kun synnyt perheeseen X poikana tai tyttönä, niin elämäsi on jo valmiiksi mietitty ja siellä elät, kuten on ennenkin eletty. Ei siellä ryhdytä punkkariksi ja vedetä hakaneulaa poskeen. Jos sen teet, saat leiman otsaasi ja lempinimen lopun elämääsi, ellet muuta pois isompaan kaupunkiin, missä ihmiset antavat kaikkien kukkien kukkia vaan. Kollektiivista vastuuta on hieman haastavampaa rakentaa koskemaan kaikkia valtion kansalaisia, kuten historia on todistanut.